Olen joutunut yläasteelta asti olemaan kusipäisten ihmisten silmätikkuna ja kiusanteon kohteena. Minut on muun muassa yritetty pahoinpidellä sorkkaraudalla ja omaisuuteeni on kajottu toistuvasti useita kertoja ja rakentamani verstas on tuhopoltettu maan tasalle. Poliisien suhtautuminen asiaan on ollut alusta asti täysin välinpitämätöntä ja poliisit ovat leimanneet minut ongelmatapaukseksi.
Tein omasta tilanteestani pitkähkön videon, jonka jatko-osaan kerään tällä hetkellä materiaalia: Linkki videoon.
Häiriköinti tosiaan eteni siihen pisteeseen, että minun oli pakko syyllistyä laittomaan uhkaukseen, koska poliisistakin oli edellisenä aamuna soitettu ja kerrottu erittäin suoraan, ettei heillä ole aikomustakaan minua auttaa. Jouduin tilanteen jälkeen pahoinpidellyksi. Sain nyt myöhemmin käsiini vanhemman oikeuden päätöksen (asianumero R 18/2592), josta ilmenee, että pahoinpitelijällä olikin valvontarangaistus päällä kyseisenä ajanhetkenä - asia ei tullut millään tavalla ilmi sen kummemmin poliisin esitutkinnassa kuin käräjilläkään. Ilmeisesti myös muutamalla tilanteessa autolla liikenteessä olleella oli kortti hyllyllä ja todennäköisesti myös ajoneuvoverot ja vakuutusmaksut maksamatta, mistä poliisit eivät myöskään välittäneet mitään. Muutama noista liikennerikkomusten tekijöistä opiskelee nykyään ammattikoulussa logistiikka-alalla, vaikka sinne ei käsittääkseni pitäisi tuollaisiin rikoksiin syyllistyneiden normaalisti päästä.
Minulle sen sijaan tuli ensikertalaisena laittomasta uhkauksesta pitkä vankeustuomio ja käräjäoikeus vääristeli sanomisiani ilmeisen tarkoitushakuisesti. Pahoinpitelijä ei saapunut istuntoon, mutta käräjäoikeus alensi rikosnimikkeen "lieväksi pahoinpitelyksi" kuultuaan teonkuvauksen, johon sisältyi mm. takaa päin kuristamista ja päällä hyppimistä. Joudun myös maksamaan huomattavan suuret korvaukset asianomistajille, joista toiselle en edes esittänyt minkäänlaista uhkausta.
Minut myös erotettiin ammattikoulusta, koska samaan ryhmään tuli eräs henkilö, joka on sukulaisineen hakenut ongelmia minun kanssani yläasteelta asti. Pyysin siirtoa toiselle alalle sen perusteella, että en kyseisen henkilön kanssa voi samassa ryhmässä olla, mutta koulukuraattorien ja opojen mielestä minä olenkin ongelmatapaus ja tämä uusi oppilas taas on aivan kunnollinen. Tämä uusi oppilas on sama henkilö, joka oli vastaajana tässä tapauksessa. Kyseisen tapauksen tutkintapöytäkirjasta (5740/R/6855/19) käy selvästi ilmi, että kyseessä oli murtovarkauden yritys, eikä mikään päätön "heiluminen" pihalla. Tekijä lähti karkuun huomatessaan, että asukkaat ovatkin kotona. On kysymys taparikollisesta.
Mitä voi tehdä, jos pikkunilkit jatkuvasti ovat omaisuuden kimpussa ja poliisilta ei tule mitään apua asiaan? Laillisia keinoja suojella omaisuuttaan ei ole olemassa. Jos jotain tekee, niin heti tulee rangaistus rankimman mahdollisen mukaan. Rikolliset sen sijaan saavat jatkaa tekemisiään kenenkään puuttumatta.
Tein omasta tilanteestani pitkähkön videon, jonka jatko-osaan kerään tällä hetkellä materiaalia: Linkki videoon.
Häiriköinti tosiaan eteni siihen pisteeseen, että minun oli pakko syyllistyä laittomaan uhkaukseen, koska poliisistakin oli edellisenä aamuna soitettu ja kerrottu erittäin suoraan, ettei heillä ole aikomustakaan minua auttaa. Jouduin tilanteen jälkeen pahoinpidellyksi. Sain nyt myöhemmin käsiini vanhemman oikeuden päätöksen (asianumero R 18/2592), josta ilmenee, että pahoinpitelijällä olikin valvontarangaistus päällä kyseisenä ajanhetkenä - asia ei tullut millään tavalla ilmi sen kummemmin poliisin esitutkinnassa kuin käräjilläkään. Ilmeisesti myös muutamalla tilanteessa autolla liikenteessä olleella oli kortti hyllyllä ja todennäköisesti myös ajoneuvoverot ja vakuutusmaksut maksamatta, mistä poliisit eivät myöskään välittäneet mitään. Muutama noista liikennerikkomusten tekijöistä opiskelee nykyään ammattikoulussa logistiikka-alalla, vaikka sinne ei käsittääkseni pitäisi tuollaisiin rikoksiin syyllistyneiden normaalisti päästä.
Minulle sen sijaan tuli ensikertalaisena laittomasta uhkauksesta pitkä vankeustuomio ja käräjäoikeus vääristeli sanomisiani ilmeisen tarkoitushakuisesti. Pahoinpitelijä ei saapunut istuntoon, mutta käräjäoikeus alensi rikosnimikkeen "lieväksi pahoinpitelyksi" kuultuaan teonkuvauksen, johon sisältyi mm. takaa päin kuristamista ja päällä hyppimistä. Joudun myös maksamaan huomattavan suuret korvaukset asianomistajille, joista toiselle en edes esittänyt minkäänlaista uhkausta.
Minut myös erotettiin ammattikoulusta, koska samaan ryhmään tuli eräs henkilö, joka on sukulaisineen hakenut ongelmia minun kanssani yläasteelta asti. Pyysin siirtoa toiselle alalle sen perusteella, että en kyseisen henkilön kanssa voi samassa ryhmässä olla, mutta koulukuraattorien ja opojen mielestä minä olenkin ongelmatapaus ja tämä uusi oppilas taas on aivan kunnollinen. Tämä uusi oppilas on sama henkilö, joka oli vastaajana tässä tapauksessa. Kyseisen tapauksen tutkintapöytäkirjasta (5740/R/6855/19) käy selvästi ilmi, että kyseessä oli murtovarkauden yritys, eikä mikään päätön "heiluminen" pihalla. Tekijä lähti karkuun huomatessaan, että asukkaat ovatkin kotona. On kysymys taparikollisesta.
Mitä voi tehdä, jos pikkunilkit jatkuvasti ovat omaisuuden kimpussa ja poliisilta ei tule mitään apua asiaan? Laillisia keinoja suojella omaisuuttaan ei ole olemassa. Jos jotain tekee, niin heti tulee rangaistus rankimman mahdollisen mukaan. Rikolliset sen sijaan saavat jatkaa tekemisiään kenenkään puuttumatta.