Silloinhan nlita töhniä löytyy, kun talvipakkasöinä koneet on kiinni ja vesi pääsee kondensoitumaan putkiin. Tämä kun toistuu joka viikko, niin tiä sitte. Noissa kouluissa automatiikka laittaa yöksi todella hitaalle ne ilmastoinnit, mutta ilma silti liikkuu. En valita uudesta järjestelystä. Taisi 5 vuotta kestää tämä "säästö" ennenkuin alkoi oireet väellä. Onneksi kuuntelivat rakentajaa tällä kertaa eikä konsulttia.
Eli aikaa kului => Huoltopuhdistusväli? Jos puhdistettiin, niin miten? Tarkistaako kukaan muu (kuin tekiä) puhdistustyön jälken, kanavien (varsinkin suorakaide) nurkat on "helppo" jättää puhdistamatta?
Mietipä ihanite. Jos ei ole vara pitää päällä-> johtopäätös, pidempi huoltoväli. Uskon tämän maan tavan olevan syynä tähän homeloukkuongelmaan. Kumma, kun oli ollut homeeton 60v vai kuinka vanaha se alakoulu onkaan ja 5v ja pilalla.
Jos lauseessa mainitaan kallis, tarkoittaa se kunnan teknisessä toimessa nounou
Syitä on erilaisia noihin sisäilmaongelmiin. Mutta yksi, todennäköisesti alitunnistettu/tunnustettu syy on se, että vanhaan kouluun tehdään ns. täysremontti. Samalla sinne asennetaan moderni ilmanvaihto. Joka säädetään helvetinmoiseen alipaineeseen. Jolloinka IV kiskoo rakenteiden läpi ilman, jota moottoriavusteisesti revitään.
Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda riittävästi puhdasta ilmaa tilaan, jotta sieltä voidaan poistaa likaista ilmaa ja siten myös epäpuhtaudet. Myös materiaalit tuottavat epäpuhtauksia, siksi "lämpöä pitää puhaltaa" hieman öisin ja viikonloppuisinkin.
Mulla oli tuossa säästeliäässäkin vaihtoehdossa 3-tuntia IV:tä eli sen ilman pitäisi olla puhdasta kun käyttäjät sinne menevät. Ollaan samaa mieltä, että materiaaleistakin tulee haitta-aine jäämiä.
Muistelen, että ainakin joskus oli ohje ilmanvaihdon säätämisestä 15% alipaineiseksi
Olettivat kai, että höyrynsulku yms. on tehty asiallisesti. Eivät ehkä ymmärtäneet käytännön todellisuutta. Esim. sähkömies unohtanut rasian => eikun vaan puukolla kunnon reikä, niin kyllä mahtuu. Parhaimillaa (yleensä ei) paikaa jopa teipillä. Ei vaan ymmärrä, että ne teippien liimat eivät välttämättä kestä vuosikymmeniä (sadoista puhumattakaan).
Kyllä. Tosin prosenttiluku taisi olla 10%. Kyseinen ohje on täysin kelvoton ja ehkä Suomen rakennushistorian kallein ohje.
Voihan ne, mutta pitäisi kuitenkin olla jotain mitkä puristaa liitoksen tiiviiksi.Niitä kapulointeja harvemmin jaksetaan tehdä
.
-13 on säädetty/kanavat puhdistettu ilmastointi. Pitäis alkaa vaihtaa suodattimetkin kohtapuoliin, niin eiköhän se selviä mitkä siellä on. Kerran oon kurkannu niin ei pahalta näyttänyt.
Miksi siinä mitään kapulointeja tarvitaan? Höyrynsulku laitetaan esim kipsilevyn ja sen alle tulevan koolongin väliin. Asentaessa höyrun sulku niiteillä "heftiin" päälle tuleva levy kiinnitetään 20cm välein ruuveilla + keskeltä 30cm =>kyllä se liitos riittävän tiiviiksi tulee.
Eipä sitä nykyajan uudisrakennuksissa ole höyrynsulkua heti kipsilevyn takana. Siksi tarvitaan kapulointia.
Sen ei pitäisi pahemmin haitata muuta kuin variksia ulkona ja muutenkin poistopuolen pölykerrokset ovat syvän kuivuuden vallassa ellei nyt sitten ole kyseessä uimahallin ilmanvaihto.
Jos haluaa käyttää muuta kuin määräysten minimitasoa vuotoilmassa, tulee se mitata. Tällöin pitää olla allekirjoitettu mittauspöytäkirja.
Ei välttämättä, mutta kyllä se levy edellen sen koolauksen tarvitsee ja hyvin usein se toimii myös vinoittaiskuormien "tuentana". => koolaus kiinnitetään toiseen koolaukseen ja se höyrunsulku kiristyy siihen väliin.
Asiaa voi teoreettisesti tarkastella monella eri tavalla ja rakenneratkaisujakin on useita.blurris sanoi:
Talotehtaat miettivät noita rakenneratkaisujaan mm. tuotannon, elementtien siirrettävyyden jne. kannalta.
Aivan ja se luottavin tapa on laittaa kahden kovan pinnan väliin puristuksiin, jonka voi tehdä monella tavalla, esittämäni tavat mietin paikallarakentamista ajatellen. Talotehtaat tuskin täältä ohjeita etsivät.
En minäkään jättäisi pelkän villan puskun varaan, kuten jo sanoin. Ne levyt yleensä saumataan ja tasoitetaan/maalataan. => minulla ei ole käsitystä mitä pienhiukkasia sieltä mahdollisesti läpi pääsee. Mutta jos kosteus pääsee lahottamaan rakenteita ja homeuttaa pinnat... eikä rakenne ole huoneeseen asti tiivis.
Opettele lukemaan. Ei tässä kukaan ole päivänselviä tiedossa olevia faktoja lähtenyt kiistämään. Kyllähän ne levyt jäykistävät. Asia on nyt kuitenkin niin, että talotehtaan rakennesuunnittelijan mukaan he eivät saa käyttää tuota levyn jäykistävää vaikutusta laskemissaan - eli on aivan sama vaikka jättäisit levyn kokonaan poiskin. Rakenne toimii silti. Ymmärsitkö? Lopuksi kontekstin varmistus: kelaa taaksepäin ja vertaa mitä sanoit. Väitit jotain vinottaistuennasta ja minä vastaan perusteluin, että väitit muuten väärin.
No niinpä, talotehtaille varmasti kelpaisi tuo sisäverhouslevyn jäykistävän vaikutuksen huomioiminen. Saisivathan he sen nojalla ehkä keventää (halventaa) jotain toista osaa. Vaan kun ei kuulemma nykyään enää käy vaan jäykistyslaskemissa pitää jättää huomiotta.
Alkaa vaikuttaa siltä, että viestittelysi tarkoitus on pelkkä vänkäämään pääsy eli vastaan pitää änkyttää oli asia mikä tahansa. Ei kukaan ole missään vaiheessa väittänyt talotehtaiden täältä mitään ohjeita etsivän, joten vittuako edes retuutat sellaista olkinukkea keskusteluun?
Kyseessä on kyllä paikallaanrakennettavien (precut) talojen rakennesuunnittelija, sinä viisastelija. Eli ei liity 100% varmuudella mihinkään "elementtien siirtelyyn" sieltä saatu kommentti kun ei siinä firmassa tehdä ainuttakaan elementtiä. Ei ole edes sitä "tehdasta" olemassa ainakaan siinä mielessä mitä kuvittelet.
Olisi mielenkiintoista tietää heidän käyttämänsä rakenneratkaisu.
Kysyin, koska en ymmärtänyt miksi rimoitusta pitää erikseen tehdä ja esitin oman tapani.
Nykyistä en ilmeisestikän tiedä?? Ennen vanhaan ulkopintaan laitettiin em. rungon päälle esim. Bituliittilevy ja sen pintaan rimoitus (tuuletusväli) ja sen päälle lautaverhous. Noin tehtynä ulkopinnan rakenne mielestäni riittää ottamaan vastaan ne diagonaalivoimat.ja et vaikuttanut tietävän edes miten puutalojen ulkoseinät nykyään tehdään. Nyt sitten pidät meille luentoja elementtien jäykistystarpeista jne.
Fiksuudesta en tiedä, mutta alkuun kokeilisin pehmeitä materiaaleja vastakkaiselle seinälle (ja tarvittaessa toiselle sivuseinälle).Tuli tässä mieleen, että saisikohan tuota autojen melua vähennettyä jos akustoisin kämppääni niin, että huoneissa kaikuisi vähemmän? Tuo kaiku varmaan tekee vielä häiritsevämmän melusta?
Ja sitten jos joku fiksu neuvoisi vielä että miten tämä onnistuisi helpoiten.
Et saa, rahantuhlausta tuo idea. Järkevintä olisi ensin yrittää selvittää mitä kautta melu tunkeutuu kämppääsi. Ikkuna? Ikkunanpuitteet? Tuuletusräppänä?Tuli tässä mieleen, että saisikohan tuota autojen melua vähennettyä jos akustoisin kämppääni niin, että huoneissa kaikuisi vähemmän? Tuo kaiku varmaan tekee vielä häiritsevämmän melusta?
Ja sitten jos joku fiksu neuvoisi vielä että miten tämä onnistuisi helpoiten.
Tarkennetaan edellistä viestiäni siten, että tarkoitin niillä pehmeillä materiaaleilla normaaleja kodista löytyviä tekstiilejä. Ryijyt, verhot, lattiaan tekstiilimatto jne...Tuli tässä mieleen, että saisikohan tuota autojen melua vähennettyä jos akustoisin kämppääni niin, että huoneissa kaikuisi vähemmän? Tuo kaiku varmaan tekee vielä häiritsevämmän melusta?
Et ole vissiin tehnyt taloja tällä vuosituhannella?
Olen kysynyt mihin niitä kapuloita tarvitaan ja ymmärsin että niitä tarvitaan "höyrynsulun tiivistämiseen" Esitin 2-tapaa, millä niitä ei tarvitse käyttää ja höyrynsulku saadaan tiiviksi.
Diesel-moottori antaa pahimmillaan hyvin matalaa ääntä. Sun pitäisi saada massaa lisää laseihin ja seinään. Itse kokeilisin laittaa ulkoseinään 13mm Gybroc-levyn ja sekä seinän/katon/lattian rajaan akustisen kittauksen (myös ikkunan rajat). Yhden ikkunalasin vaihto 6-8mm paksuiseksi auttaa myös, jos kuluilla ei ole väliä.
Ristiin koolataan siksi, että saadaan eristevahvuudet edes jonnekin nykyajan normien lähimaastoon.
Kosteusteknisesti paras paikka on heti levyn alla. Muista syistä katsotaan, että se voi olla suurenpaa haittaa aiheuttamatta vähän syvemmälläkin. Sen ristikoolauksen voi tehdä myös kantavan rungon ulkopintaan. Kuten aiemmin sanoin rakenteita voidaan tehdä ja suunnitella niin monella eri tavalla.
Jees, helppo vetää sähköt tommoseen spedeilyyn
No tulihan se sieltä. Laittaisin peukun jos osaisinJees, helppo vetää sähköt tommoseen spedeilyyn
Hassua ettei peukku onnistu mutta rakentamisesta muka tiedetään kaikki? Sieltä tuli aika vahva kommentti käytännön kentältä ja kuten huomaat, kirjoituspöydän ääressä on tavattoman helppo rakentaa. PerseelleenNo tulihan se sieltä. Laittaisin peukun jos osaisin
NiinpäHassua ettei peukku onnistu mutta rakentamisesta muka tiedetään kaikki? Sieltä tuli aika vahva kommentti käytännön kentältä ja kuten huomaat, kirjoituspöydän ääressä on tavattoman helppo rakentaa. Perseelleen
Onneksi sinulla on Talotehtaan insinööri jolta voit varmistaa tarvittaessa Valitettavasti kirjothusvirhietä minulle tulee vähän väliä. Olen sen verran realisti, että tiedän niitä tulevan jatkossakin. Tässä siitä on ollut hyötyäkin, kun en ole manitsemaasi tavaramerkkiä oikein kirjoittanut => pitää tietää itse oikea valmistaja? Olen kyllä joskus kuullut sanan "kipsilevy".
Jees, ok. Vuokraamoita taitaa löytyä lähistöltä. Itsellä peukalo keskellä kämmentä tälläisten asioiden kanssa. Pitää nyt tarkemmin ajatellen härkkiä kavereita joilla ammattitaitoa rakentamisen kanssa. Jos itse lähden säätämään, niin taitaa mennä vaan huonommaksi kun osaaminen ja hahmotuskyky ei nyt riitä. Vielä kun kaikki on just niin vinossa kun olla ja voi pohjasta alkaen.
Jep, varovainen pitää olla eikä rykäistä kerralla ylös. No tulin just kotiin kerjuureissulta, ja yks tuttu raksamies tulee ens viikolla kattomaan mikä on tilanne. Hyvällä tuurilla laitetaan samantien kuntoon. Tai kunnollistahan tuosta ei saa, mutta tärkeimmät palikat uusiksi.
Mikä on sellaisen härvellyksen nimi, millä voi oikaista vaikka roikkuvan katon, tai tukea vajonnutta seinää. Ajatus siis niin että viritetään se metallinen putki paikalleen ja sitten kierteillä väännetään lisää pituutta, jolloin vähän kuin tunkaten saadaan kattoa ylemmäs? Pitäisi yksi kohde suoristaa asap (eli jo vuosia sitten)
Kuvan kohde ei onneksi vastaa todellisuutta, mutta tuosta kun katoo oikeaa reunaa ja se pitäisi saada ylös ja tukea niin että tilanne ei pääse pahemmaksi. Siis laastaria vaikka kaipaisi leikkauksen.
Jonkinlainen teleskooppi, kierteillä. En keksi mitään hakusanaa, mutta tiedän että sellaisia on olemassa.
Joku varmaan keksii mitä tarkoitan ja sitä kautta mistä niitä saa ostettua.
Oikeasti koko paska pitäisi purkaa ja rakentaa uudestaan, mutta jos elvytyksellä saisi muutaman vuoden lisäaikaa niin hyvä niin.
Niin joo, ei mitään rimpulaa, vaan satoja kiloja kestävä.
Se on just tuo mitä hain. En vaan keksinyt nimeä. Muutenhan asia on jo järjestyksessä. Muutamalla tunkilla ja kakkosnelosilla tilanne saatiin korjattua. Eihän se hyvä ole vieläkään, mutta ajaa asiansa.
Ok. Vkl tuli räpellettyä ja testailtua ja pahimmat on takanapäin. Tänään kävi ihan oikea raksamies katsomassa lopputulosta. Totesi että käyhän se noinkin ja kertoi miten se oikeasti olisi pitänyt tehdä. Noista holvituistakin oli jutttua, ja ei tarvi tähän hommaan. Onhan tuossa vielä säätämistä mutta oikeilla jäljillä ollaan... Euroakaan ylimääräistä en tuohon halua sijoittaa, mutta korjaillaan vähän lisää myöhemmin.
Tässä on tehty juuri niin kuin pitää. Otettu paikalle joku, joka tietää miten homma pitää tehdä.
