Puu, metalli ja tumman sävyt; siinä on vaan sitä jotain.
Kuvat: Project: Oakenshield
Tämä projekti käytännössä alkoi jo keväällä 2017, kun ihastuin ideaan omasta "täydellisestä" tietokonekotelosta. Markkinoilla oli tietysti vaikka mitä lootaa tarjolla, mutta ei oikein mitään mikä olisi ollut omaan tyyliin sopivaa, riittävän edullista tai muuten ominaisuuksiltaan riittävää.
Alkukesästä selaillessani foorumia löysin sattumalta NATi:n langan, jossa hän esitteli ja myi suunittelemiaan alumiinisia emolevykiinnikkeitä. Kuinka sattuikin, tuuria pelissä. Sellaisen tilasin heti mallia mATX ja pian paketti olikin jo postissa. Jes, jackpot! Intoa oli lähteä rakentamaan koteloa vaikka heti, mutta suunnitelmaa tai osiakaan koneeseen ei sen suuremmin ollut. Jätin projetin tauolle pariksi päiväksi, kun pohdin jatkoideoita. Päivät vaihtuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Lopulta varusmiespalveluskin alkoi ja koko projekti pitkälti vain unohtui varaston kätköihin.
Seuraavana keväänä, kun reservin aurinko alkoi jo pilkottamaan horisontissa, päätin että haluan tehdä tämän oman projektini niin täydellisesti kuin vain kykenen enkä vain hutaista sitä kasaan nopeasti ja epäsiististi. Sain vihdoin keväällä intensiivisten LotR ja Hobitti -maratonien jälkeen inspiraation siitä mitä haluan lopputuotteen olevan. Laadukasta puuta siististi kasattuna, pieni pinta-ala & avoin ilmankierto. Alustava suunitelma oli valmis ja halusin antaa sille nimen teeman mukaisesti. Projektista tuli Oakenshield.
Seuraava askel projektissa oli luonnollisesti hankkia materiaalit rakennukseen. Nimen mukaisesti päätin että runko on tehtävä tammesta, jos suinkin vain löydän sitä jostain edullisesti ja sopivissa määrin. Muutaman viikon laiskan etsiskelyn jälkeen onnistuin löytämään lähes täydellisen kokoisen tammilaudan läheisestä K-Raudasta ja siellä he sahasivatkin sen oikean levyiseksi ihan paikanpäällä veloituksetta. Loistavaa palvelua, propsit siitä. Kulmaraudat ja ruuvit vielä sieltä mukaan, niin kaikki tarvittava kotelon / telineen kasaukseen oli hankittu.
Puun työstäminen oli hieman hankalampaa kuin olin odottanut, sillä en ottanut huomioon sitä että tammi on puuna huomattavasti tavallisia lankkumateriaaleja tiiviimpää. Noh, ei siinä mitään. Sitten vaan työstetään puuta rauhassa ja kunnolla. Lopulta sain palikat sahattua ja hiottua. Puun työstäminen; se on mukavaa touhua se. Ja lopputuloksestakin tuli mielestäni ihan hyvä. Enää puuosat kasaan, PSU -rauta kiinni runkoon ja emolevyteline rungon päälle. Emolevytelineeseen tuli lommon hutiruuvausen takia ja PSU -raudan kiinnityksessä puurunko hieman halkesi. Ups. Noh liimaa peliin ja hyvä siitä tulee. Ja niin tulikin, runko oli kokonaisuudessaan vihdoin valmis. Enää piti taivuttaa emolevytelineen mukana tulleesta alumiininpalasesta DIY kovalevyteline. Ei ehkä se paras tai kaunein ratkaisu, mutta toimi tähän tarkoitukseen yllättävän hyvin. Biltemasta vielä kumijalat alle ja avot. Lopputulos mielestäni todella onnistunut.
Nyt syksyllä 2018 "kotelo" oli vihdoin valmis, mutta vielä oli yksi ongelma. Minulla ei ollut komponetteja, eikä rahaa ostaa niitä. Projekti jäi taas varastoon yli puoleksi vuodeksi.
Pikakelataan viime kuuhun eli ajankohtana huhtikuu 2019. Nyt on ensimmäinen oikea työpaikka olemassa ja ensimmäinen palkkakin tullut tilille. Nyt, jos ei koskaan on hoidettava projekti finaaliin. Jimm'sin pääsiäistarjouksesta tarttui R7 1700 mukaan ja sille ostin myös B450 ITX-emon ja RX570:n ja 16GB 3200MHz ramia kaveriksi nyt viikko takaperin. Osien värikoordinaatiokn meni puolivahingossa ihan oikein, kun kaikki komponentit sattuivat olemaan about yhtä tummia sävyltään. Vihdoinkin kaikki oli valmista, enää kone kasaan ja tulille.
Kasaaminen meni avoimen rakenteen ansiosta varsin kivuttomasti helposti. Johtojen piilotus luonnollisesti vaikeaa, mutta sain ne mielestäni aika siistiin kuosiin. Kone on käytännössä täysin äänetön idlessä ja peleissäkin vain näytönohjaimen tuulettimet ja hiljainen coil whine pitävät ääntä. Lämpötiloja en ole sen kummemmin rasituksessa mittaillut mutta BeQuietin järeä CPU-cooleri ainakin pitää kiven viileänä idlessä noin ambient + 5C lämpötilassa.
Lopputulokseen olen itse todella tyytyväinen ja voin jopa myöntää olevani ensimmäistä kertaa ylpeä itse itsestäni, kun sain kerrankin tehtyä jotain kunnolla maaliin asti.
Tulevaisuudessa saatan vielä jatkaa projektia vielä ainakin sen verran että pyrin parantamaan alaosion näkyviltä piilottamista jotenkin, mutta en vielä tiedä miten. Eiköhän siihen vielä joku hyvä idea joksus tule.
Kuvat: Project: Oakenshield
Tämä projekti käytännössä alkoi jo keväällä 2017, kun ihastuin ideaan omasta "täydellisestä" tietokonekotelosta. Markkinoilla oli tietysti vaikka mitä lootaa tarjolla, mutta ei oikein mitään mikä olisi ollut omaan tyyliin sopivaa, riittävän edullista tai muuten ominaisuuksiltaan riittävää.
Alkukesästä selaillessani foorumia löysin sattumalta NATi:n langan, jossa hän esitteli ja myi suunittelemiaan alumiinisia emolevykiinnikkeitä. Kuinka sattuikin, tuuria pelissä. Sellaisen tilasin heti mallia mATX ja pian paketti olikin jo postissa. Jes, jackpot! Intoa oli lähteä rakentamaan koteloa vaikka heti, mutta suunnitelmaa tai osiakaan koneeseen ei sen suuremmin ollut. Jätin projetin tauolle pariksi päiväksi, kun pohdin jatkoideoita. Päivät vaihtuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Lopulta varusmiespalveluskin alkoi ja koko projekti pitkälti vain unohtui varaston kätköihin.
Seuraavana keväänä, kun reservin aurinko alkoi jo pilkottamaan horisontissa, päätin että haluan tehdä tämän oman projektini niin täydellisesti kuin vain kykenen enkä vain hutaista sitä kasaan nopeasti ja epäsiististi. Sain vihdoin keväällä intensiivisten LotR ja Hobitti -maratonien jälkeen inspiraation siitä mitä haluan lopputuotteen olevan. Laadukasta puuta siististi kasattuna, pieni pinta-ala & avoin ilmankierto. Alustava suunitelma oli valmis ja halusin antaa sille nimen teeman mukaisesti. Projektista tuli Oakenshield.
Seuraava askel projektissa oli luonnollisesti hankkia materiaalit rakennukseen. Nimen mukaisesti päätin että runko on tehtävä tammesta, jos suinkin vain löydän sitä jostain edullisesti ja sopivissa määrin. Muutaman viikon laiskan etsiskelyn jälkeen onnistuin löytämään lähes täydellisen kokoisen tammilaudan läheisestä K-Raudasta ja siellä he sahasivatkin sen oikean levyiseksi ihan paikanpäällä veloituksetta. Loistavaa palvelua, propsit siitä. Kulmaraudat ja ruuvit vielä sieltä mukaan, niin kaikki tarvittava kotelon / telineen kasaukseen oli hankittu.
Puun työstäminen oli hieman hankalampaa kuin olin odottanut, sillä en ottanut huomioon sitä että tammi on puuna huomattavasti tavallisia lankkumateriaaleja tiiviimpää. Noh, ei siinä mitään. Sitten vaan työstetään puuta rauhassa ja kunnolla. Lopulta sain palikat sahattua ja hiottua. Puun työstäminen; se on mukavaa touhua se. Ja lopputuloksestakin tuli mielestäni ihan hyvä. Enää puuosat kasaan, PSU -rauta kiinni runkoon ja emolevyteline rungon päälle. Emolevytelineeseen tuli lommon hutiruuvausen takia ja PSU -raudan kiinnityksessä puurunko hieman halkesi. Ups. Noh liimaa peliin ja hyvä siitä tulee. Ja niin tulikin, runko oli kokonaisuudessaan vihdoin valmis. Enää piti taivuttaa emolevytelineen mukana tulleesta alumiininpalasesta DIY kovalevyteline. Ei ehkä se paras tai kaunein ratkaisu, mutta toimi tähän tarkoitukseen yllättävän hyvin. Biltemasta vielä kumijalat alle ja avot. Lopputulos mielestäni todella onnistunut.
Nyt syksyllä 2018 "kotelo" oli vihdoin valmis, mutta vielä oli yksi ongelma. Minulla ei ollut komponetteja, eikä rahaa ostaa niitä. Projekti jäi taas varastoon yli puoleksi vuodeksi.
Pikakelataan viime kuuhun eli ajankohtana huhtikuu 2019. Nyt on ensimmäinen oikea työpaikka olemassa ja ensimmäinen palkkakin tullut tilille. Nyt, jos ei koskaan on hoidettava projekti finaaliin. Jimm'sin pääsiäistarjouksesta tarttui R7 1700 mukaan ja sille ostin myös B450 ITX-emon ja RX570:n ja 16GB 3200MHz ramia kaveriksi nyt viikko takaperin. Osien värikoordinaatiokn meni puolivahingossa ihan oikein, kun kaikki komponentit sattuivat olemaan about yhtä tummia sävyltään. Vihdoinkin kaikki oli valmista, enää kone kasaan ja tulille.
Kasaaminen meni avoimen rakenteen ansiosta varsin kivuttomasti helposti. Johtojen piilotus luonnollisesti vaikeaa, mutta sain ne mielestäni aika siistiin kuosiin. Kone on käytännössä täysin äänetön idlessä ja peleissäkin vain näytönohjaimen tuulettimet ja hiljainen coil whine pitävät ääntä. Lämpötiloja en ole sen kummemmin rasituksessa mittaillut mutta BeQuietin järeä CPU-cooleri ainakin pitää kiven viileänä idlessä noin ambient + 5C lämpötilassa.
Lopputulokseen olen itse todella tyytyväinen ja voin jopa myöntää olevani ensimmäistä kertaa ylpeä itse itsestäni, kun sain kerrankin tehtyä jotain kunnolla maaliin asti.
Tulevaisuudessa saatan vielä jatkaa projektia vielä ainakin sen verran että pyrin parantamaan alaosion näkyviltä piilottamista jotenkin, mutta en vielä tiedä miten. Eiköhän siihen vielä joku hyvä idea joksus tule.
