DIY Pöytätietokone

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tkofin
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
17.08.2019
Viestejä
46
Viimeisen vuoden ajan on tullut kaikki opiskeluun liittyvät tehtävät tullut hoidettua pienellä läppärillä. Alkoi tuntua siltä, että viimeistään lopputyötä varten pitäisi olla kunnollinen pöytätietokone. Eikai sellaisen tekeminen voi mahdotonta olla sillä yhtälö on sangen yksinkertainen: pöytä + tietokone = pöytätietokone

Perinteisesti olen kohdannut pöytätietokoneiden kohdalla kolme keskeistä ongelmaa: 1) kone toimii huonosti, 2) näyttö on liian pieni, 3) pöytä on liian pieni. Nämä kaikki epäkohdat oli tarkoitus selättää ja tehdä päättötyön kirjoittamisesta iloinen kokemus.


Aloitetaan pöydästä:

Päätin, että pöytä saa olla pääosin puuta. Sitä piti hakea puukaupasta. Sitä piti myös annostella sahan avulla sopiviin pätkiin. Tässä kuvassa pätkiä on aseteltu ruudullisen patjan päällä lepäävän lasilevyn päälle.
k1.jpg



Seuraavassa kuvassa pätkiä oli mittailtu ja emäpuusta irroitettu jo kaksinkertainen määrä. Oli kehikko, oli toinenkin kehikko ja nyt ne oli sitten liimattu yhteen. Miksi näin järeä rakenne, te kysytte. Ajatus oli, että pöydän kansilevyksi tulisi se patjan päällä ollut lasilevy. Tuon lasilevyn paino yksinään on noin kuusikymmentä kiloa, joten rakenteen tulisi olla melko tukeva. Lasin mitat ovat 180cm x 90 cm.
k2.jpg





Samalla kun kehikko kuivatteli liimauksiaan, piirrettiin alla olevaan vaneriin kehikon ääriviivat. Pistosaha siinä jo odotteli nälkäisenä vuoroaan haaskan kimpussa.
k3.jpg




Vanerista irtosi kehyksen muotoinen pohjalevy.
k4.jpg




Kehikko liitettiin pohjalevyyn eikä siinä kohdassa säästelty ruuveja, nauloja taikka liimaa.
k5.jpg



Tästä on hyvä jatkaa.
 
Vähän haastavampi setuppi raahata laneille ;)

Hienolta vaikuttaa jo alkumetreiltä!:tup:
 
Vähän haastavampi setuppi raahata laneille ;)

Kyllähän se tarvittaessa onnistuisi. Tarvittaisiin toki peräkärry ja kantoapua :happy:


Seuraavaksi piti alkaa pintoja siistimään. Pistosaha oli jättänyt pohjalevyn aika pahan näköiseksi. Onneksi siihen auttoi hiominen. Etupaneeliin oli tässä kohtaa hyvä merkitä kynällä karkeasti mille alueelle voisi sahailla reikiä CD-asemaa, kortilukijoita ja USB-portteja varten ilman pelkoa että saha kohtaisi puun sisällä ruuvin taikka naulan.

01.jpg




Puusiloitetta kului yhteensä kaksi tuubia kun sitä tunki kaikkiin saumoihin, rakoihin ja epätasaisuuksiin. Pohjalevy siloiteltiin myöskin kauttaaltaan. Jälkikäteen mietittynä, helpommalla olisi päässyt kun olisi valinnut pohjalevyn materiaaliksi filmivanerin kuusivanerin asemasta. Sama koskee oikeastaan myös kehystä, jossa siinäkin oli höylätyksi laudaksi merkillisen paljon painaumia ja epätasaisuuksia. Onneksi on olemassa hiekkapaperia.

02.jpg




Kehikkoa sopi nyt kokeilla päälle tulevan lasikannen kanssa. Lasin alle jäisi siis kaikki tietokoneen komponentit. Päälle tulisi vain näyttö, näppäimistö ja hiiri. Istumiselle/röhnöttämiselle/loikoilulle jätettiin riittävästi tilaa keskelle pöytää vaikka lasi tietenkin olisi joka paikassa samalla tasolla. Lasin läpi voisi sitten ihmetellä kun ropellit pyörii ja bitti liikkuu.

03.jpg




Pöydälle piti saada tukevat jalat. Ja tykkään myös, että työpöydässä itsessään on hyvä olla kaappia tai vetolaatikkoa tavaroille. Alkoi vaikuttaa siltä, että yöpöytäpari voisi toimia hienosti etujalkoina. Sellaiset löytyikin netistä käytettynä parilla kympillä. Väri oli ns. rumanruskea. Alla olevassa kuvassa sitä oli jo vähän korjattu mustan suuntaan maaliruiskun varovaisella, ensimmäisellä suihkutuskierroksella.

04.jpg




Tässä kohtaa alkoi tuntua, että voi vielä tovi vierähtää ennen kuin neppailen näppäimistöä tämän luomuksen äärellä. Hiottavaa, porattavaa, sahattavaa, viilattavaa ja kaikenlaista muuta oli vielä edessä aika paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtavaa settiä. Pistän seurantaan. :tup:

Tänks!


Ainiin, tuosta lasilevystä. Hankin sen käytettynä myöskin. Myyjä oli (ilmeisesti eläköitynyt) entinen musiikkialan vaikuttaja. Hänellä oli ollut aikoinaan lasipöytä työtiloissaan ja ostin siis kyseisen pöydän vain saadakseni sen lasilevyn tätä projektia varten. Ei sinänsä mitään erikoista siinä. Mutta se mitä tekee asiasta mainitsemisen arvoisen, on se että sen lasipöydän ääressä on musiikillista tuotantoa ollut jossain vaiheessa uraansa pusertamassa eteenpäin useampikin Suomalaisen musiikkiskenen isompi nimi. Myyjä luetteli monia nimiä joista mieleen jäi mm. Ismo Alanko. Lasilevyjähän saa lasilevykaupasta mutta vähemmän on myynnissä sellaisia, joihin on nojannut yhtä paljon luovuutta kuin tähän kappaleeseen. Kiitos Henrylle kaupoista, lasin tarina jatkuu ;)
 
Viimeksi muokattu:
Ei niitä pahimpia harmistuksen aiheita tietokoneissa mutta silti yleinen epäkohta. Nimittäin USB-portteja ja muistikortinlukijoita ei koskaan ole ollut käsillä liikaa. Joskus kuitenkin liian vähän tai liian hankalissa paikoissa. Tähän koneeseen oli tuokin seikka tarkoitus laittaa kuntoon. Käyttäjän molemmille puolille oli tarkoitus etureunaan istuttaa kolmen portin USB-hubi jossa on lisäksi lukijat SD- ja MicroSD -korteille.



Asennusaukko syntyi poraamalla ensin pari reikää vieretysten. Pistosahan terä mahtui sitten mukavasti reijästä läpi ja ei kun sahaamaan. Asennusaukon paikka valittiin silmämääräisesti alueelta, joka aikaisemmin oli merkitty ruuveista ja nauloista vapaaksi. Aukko kuitenkin sijoitettiin alueen reunaan, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista tehdä uusia asennuspaikkoja järkeviin kohtiin.
sahaus.jpg





Hubiksi/kortinlukijaksi valikoitui Biltemasta löytynyt alle parin kympin laite. Paketissa luki USB 3.0 joten hyviä siirtonopeuksia sopi ainakin toivoa. Päädystä terhakkaasti ulos puskeva johto taas aiheutti pientä askartelua pöydän runkorakenteen sisälle, jotta johdolle saatiin sinne tilaa.
kolo2.jpg






Ja sinne upposi! Sovitus ei ole täysin vailla ilmarakoja mutta tuskin mitään sellaista sentään, mitä ei kuumaliima ja maali peittäisi. Ei tässä mitään sisustusohjelmaa sentään olla tekemässä.
kolo3.jpg




Seuraavaksi pitäisi sitten upottaa vielä toinen samanlainen pöydän toiselle puolelelle ja sen kaveriksi optinen asema.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se tarvittaessa onnistuisi. Tarvittaisiin toki peräkärry ja kantoapua :happy:
Näinköhän tuo menisi sillä normaalilla konepaikkalipulla...:D

Hubiksi/kortinlukijaksi valikoitui Biltemasta löytynyt alle parin kympin laite. Paketissa luki USB 3.0 joten hyviä siirtonopeuksia sopi ainakin toivoa.
No USB3, eli siis USB3.1 Gen1 tai siis USB3.2 Gen1 (USB-IF:n päättäjät perkussiivisen hienosäädön tarpeessa) nyt on varmasti toimiva vuosia vanhana vakiostandardina.
Mutta tukeekohan tuo kortinlukija UHS-siirtonopeuksia...
 
Asennuspaikkojen sahailu jatkuu. Nyt on vuorossa optinen asema, toinen USB-bub/kortinlukija sekä paikat virta- ja reset-nappuloille.


Optisen aseman paikka valittiin suunnilleen "turvalliselta alueelta" silmämääräisesti. Ääriviivat piirreltiin käyttäen apuna vanhaa Samsungin DVD-asemaa. Tähän uuteen koneeseen olisi tulossa kirjoittava BluRay asema (https://www.asus.com/us/Optical-Drives-Storage/BW16D1HT/) Asukselta, jolla pystyisi tekemään myös vähän pidempää hyllyikää lupaavia MDisk -levyjä varmuuskopioiksi.
kuva1.jpg




Sahaamisen alkuun taas pari reikää vierekkäin. Kulmiin apureikiä helpottamaan terän kääntymistä.
kuva2.jpg




Sitten sahaamaan. Hieno homma että nykyisin melkein kaikissa sähkökäyttöisissä työkaluissa löytyy oman pikku ledit valaisemaan työstettävää aluetta. Helpottaa yllättävän paljon.
kuva3.jpg




Reikää piti vielä vähän suostutella tuollaisella teräksisellä raspilla ennen kuin päästi optisen aseman uppoamaan. Epätasaisuudet jäivät melkein näkymättömiin DVD-aseman reunojen alle joten jälki luokiteltiin kategoriaan riittävän hyvä .
kuva4.jpg




Seuraavaksi toinen USB-hub/kortinlukija.
kuva5.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Siten piti valita paikat virtanapille ja reset-painikkeelle. Jostain syystä ne tuntui luontevilta sijoittaa molemmat oikealle puolelle käyttäjää ja vielä alareunaan, ikään kuin edes pikkuisen pois tieltä.
kuva6.jpg





Painikkeiksi löysin Aliexpressistä 22mm kokoset napit ledeillä. Molemmat mustina. Ledit valitsin virtanappiin vihreän ja resettiin keltaisen. Hintaa nappuloille taisi tulla n. 2,5e kappaleelta. Alle eurolla löytyi myös piuhakimppu, jossa oli sellaiset perinteiset koteloiden mukana tulevat virta- ja reset-kytkimet sekä power- ja HD -ledit. Pistin sen samaan tilaukseen ajatuksena yhdistellä nämä nappulat niihin emolevylle räätälöityihin piuhoihin.

virtanappi1.jpg




Ja niin oli käyttäjän oikean puolen reijät tehty.

kuva8.jpg





Seuraavaksi pitäisi sahailla reikiä kotelotuulettimille.
 
Mietin ensin neliöreikiä ja upottamista. Sitten tuli mieleen, että tuulettimet eivät ole ehkä ihan yhtä pitkän elinkaaren esineitä kuin tämä "kotelo" toivottavasti tulee olemaan. Jos myöhemmin tarvitsee vaihtaa tuulettimia syystä tai toisesta, voisi käydä niin, että upotus jäisi merkittävällä tavalla epäsopivaksi. Ulkonäköhän upttamalla olisi ehkä parempi mutta tässä ei ulkonäkö ole keskeisessä roolissa vaikka kokonsa puolesta ihan näyttävä tietokone onkin tulossa.

Tosin, eipä niistä reijistä varmaan ihan pyöreitäkään saa tuolla pistosahalla. Jotain rosoreunaisia pyörylänkaltaisia kuitenkin. Pitäisi olla semmoisia isojen reikien tekemiseen tarkoitettuja teriä mutta mietin ostoksen kannattavuutta kun reijät jää kuitenkin tuulettimien ja suojalevyjen taakese piiloon, jolloin rumempikin aukko ajaa asian.

Tuulettimien koko tulee olemaan 14cm.
 
Viimeksi muokattu:
Kotoa löytyi 14cm tuuletin, joka sopi ilmanottoaukon paikan mallintamiseen vaikka lopullinen valinta oli kallistumassa eri malliin. Pari hukkapalaa alle korkeussäädöksi että tuuletin ei jää pohjan tasolle.
A1.jpg



Tuulettimen ropellia kääntelemällä saatiin kynällä merkittyä puuhun ympyrä, jonka alueella ropelli pyörii.Jälki syntyi tuohon tapaan.
A2.jpg




Reikiä piti porailla pistosahaa varten reilusti sillä nyt ei ollut tarjolla suoraa viivaa sahattavaksi.
A3.jpg





Toiselta puolelta reiät näyttävät tietysti pahoilta. Eli hiomishommia tiedossa, kunhan tie ilmavirralle on saatu avattua.
A4.jpg





Noniin, kaksi tehty ja kaksi jäljellä. Tarkoitus siis on, että viileää ilmaa koteloon imuroidaan oikealta kahden tuulettimen voimin ja symmetrian nimissä vastaavasti vasemmalta kaksi tuuletinta työntää lämmintä ilmaa ulos pöydän sisältä. Pöydän sisätilavuus on sen verran reilu, että luultavasti pärjäisi vähemmälläkin mutta eipähän jää ainakaan ilmanvaihdosta ahdistamaan.
A5.jpg



Poweri ja jokunen kaapeli vielä ja sitten alkaa olla reijittäminen siinä.
 
Tekemisen meininkiä! Olitko ajatellut virtalähteen asemoinnin pöydän sisään mahdollisella jatkokaapelilla vai teetkö asennuskauluksen koneen kylkeen?
 
No kyllä tuon kanssa varsinkin hiomista riitää :)
Virtalähde saa mennä sisäpuolelle. Pohjaan teen reijän virtalähteen tuulettimelle ja takaseinään reijän johdolle ja virtakytkimelle.
 
Huomautus - jätä tällaiset asiattomat dokausvihjailut pois
tkofin,
Kannattaa lopettaa dokaaminen, toi sahaus jälki on aika karmeata.
Toisekseen jos haluat tehdä 140mm halkaisijan reijän, niin siihen tarvitaan yksi aloitusreikä ja kuviosaha hoitaa loput.
Sitä vaan pakotetaan terää seuraamaan viivaa.

Muuten kyllä mielenkiintoinen projekti meneillään.
 
Pyöreiden reikien tekemiseen suosittelisin esim. tällaista: Säädettävä levyleikkuri puulle 30-120 mm | Motonet Oy
Harmillista kyllä, näkyy nuiden koot olevan jotakuinkin max 120mm.

Ryobin koneita kun näkyy olevan, niin suosittelen myös jyrsintä. Saumat ja nurkat saa helposti nätiksi.
Ei siinä, työ tekijäänsä opettaa. Jatka vaan samaan malliin, hyvä siitä tulee!
 
Olette varmaan kuulleet sen sanonnan missä yksi tekee mitä osaa ja toinen mitä tahtoo? Itse olen aina ymmärtänyt sen niin, että jos jos jää jumiin siihen minkä jo osaa, ehkä hyvinkin, voi jäädä tekemättä se, mitä oikeasti tahtoisi tehdä. Joo, minä en osaa minun työkaluillani tehdä kauniita, pyöreitä reikiä 5cm paksuun puuhun, mutta tahdon tehdä pöytätietokoneen. Jollekulle se jutu voi olla täydellisyyden hakeminen reijistä, jotka arkielämässä pysyvät näkymättömissä, ja hyvä niin, sillä se pitää anaalinvalkaisusalongitkin työllistettynä. Minä koitan saada tämän pöydän tehtyä eikä minun zen ole kiinni siitä, miltä ne reijät näyttää siellä suojaritilän takana piilossa katseilta. Kunhan ilma virtaa.

Mutta hyvä vinkki tommoinen työkalu, eikä ole edes kallis. Pitää lisätä se valikoimaan jossain kohtaa. Ja jyrsin myös.



Tuollainen poweri tuli hankittua. Nyt sille pitäisi tehdä pari reikää. Ja nekin reijät tulevat olemaan rumia, koska jäävät näkymättömiin.

s1.jpg




Poweri on riisuutunut kotelostaan ja valmiina ääriviivojen piirtelyyn. Tuossa kohtaa vielä luulin, että tuo olisi paras paikka.
s2.jpg




Pohjaan pyöreää aukkoa powerin omalla tuulettimelle. Takaseinään koko powerin mentävä läpi. Huomaa suttuiset ääriviivat, jotka mahdollistavat reijän tekemisen mahdollisimman rosoiseksi.
s3.jpg




Ja noin vielä vähän rumilla reijillä retostelua niin että kaikki näkyy irvokkaasti samassa kuvassa.
s4.jpg





Ja loppuun vielä rumalta näyttävä, ensimmäinen ruiskumaalikerros märkänä kiiltelemässä kelmeässä loisteputkivalossa. Jos en tietäisi, että usemman kerroksen jälkeen jälki näyttää paremmalta, niin saattaisi harmittaa. Koko pöytä jalkoineen kaikkineen oli siis määrä maalata mattamustaksi.
s5.jpg
 
Kun maalikerroksia on ruiskuteltu enemmän, alkaa pintakin näyttää vähän paremmalta. Juuri ruiskuttamisen jälkeen kiiltoa on mutta tuosta se kuivuu mattapintaiseksi.
k1.jpg




Pöytä on sen verran syvä, että jaloiksi hankitut yöpöydät riittävän vain "etujaloiksi". Taakse tarvitaan vielä jotain jakamaan osa painosta. Siihen tarkoitukseen katkaistiin pöydän pitkän sivun mittainen lankku. Samasta laudasta tehtiin sitten jalat. Ne kiinnitettiin pitkään lankkuun noin karkeasti 45 asteen kulmaan. Kuvassa yksi niistä jaloista olikin saanut jo hieman maalia ylleen.
k2.jpg




Koska takajalat tulevat sijaitsemaan powerin alla, piti pitkään lankkuun tehdä reikä powerin ilmanotolle. Perinteiden kunnioittamiseksi, tämänkin piiloon jäävä reikä jätettiin varsin rumaksi.
k3.jpg


Ehkä näistä kohta saa ruuvien avulla jo jotain pöydän näköistä yhdisteltyä?
 
Sitten olikin aika kokeilla kasata pöydän runko. Yöpöydistä piti ruuvata niiden omat pikkuruiset jalat pois että pöydän pintataso saatiin laskettua järkevälle korkeudelle. Vaan näin rakenteesta tuli vieläkin tukevampi. Päädyssä näkyvät tuulettimien reikien suojaritilät on vain kokeilumielessä kiinnitetty paikoilleen. Lopullinen kiinnitys tehdään vähän siistimmin.
A1.jpg



Virtanapitkin olivat saapuneet. Nehän olivat siis mallia "momentary", eli eivät jää pohjaan vaan palaavat painalluksen jälkeen siihen tilaan missä olivat ennen painallusta. Niissä oli kuitenkin pohjassa yhteensä kuusi pinniä, joten apuun tarvittiin Ylpykkä (eli yleismittari) jotta saatiin selville mitä kukin pinni tekee. Kokeilujen perusteella ratkesi, että neljän pinnin rivistöstä kaikkein uloimmaiset ovat se pari, jonka virtapiiri sulkeutuu hetkeksi, kun nappi painetaan pohjaan. Samassa rivissä taas kaksi sisempää pinniä muodostivat parin, joka aukesi kun nappia painoi. Kätevää, sillä näin nappia voi käyttää kumpaan tarkoitukseen hyvänsä. Tässä nimenomaisessa käyttötarkoituksessa uloimpiin pareihin tulisi siis kiinnittää virtanapille ja reset-napille menevät emolevyn pinnit.
A2.jpg



Niin siis kiinnitettiin johdot ensin kaikkein laitimmaisiin pinneihin kolvin ja tinan avulla.
A3.jpg



Sivuille jäävät pinnit olivat virransyöttö itse napin valaisulle. Sama temppu siis vielä nappulan virransyötölle, että saadaan nappuloiden taustavalaistus toimimaan. Jahka vaan keksitään, että mistä niille saa sopivan virran syötettyä.
A4.jpg




Sitten nappulat paikoilleen. Vähän piti suostutella kun nappulan mitta oli 22mm ja poranterä 20mm. Aina on tilaa kahdelle, jotka käyttää viilaa.
A5.jpg
 
Viimeksi muokattu:
hienoa tarinaa :tup:
kiva seurailla tälläisiä projekteja jotka on oikeasti projekteja.
itsekkin haaveillu oikeasta pöytätietokoneesta mut ei ole tiloja missä tehdä
 
On kyllä hieno projekti, tällänen ois itelläkin haaveissa tehdä mutta huomattavasti pienempänä
 
Teurastajalta hyvä pointti. Tuo olisi ollut hyvä kompromissi tyylin ja tulevaisuuden välillä. Vaan kyllä tässä nyt sisäpuolisella pinta-asennuksella mennään toistaiseksi. Voihan sitä joskun myöhemmin vielä stilisoida, jos tulee sille tuulelle.

Kyllä tämä itelläkin pyöri pitkään haaveissa. Ja tässä tapauksessa juurikin hyvin kookkaana versiona koska oikeasti tarvitsen pöytätilaa välillä aika huimasti. Nyt kun tuli viimein autotallin myötä mahdollisuus tehdä tästä totta niin projekti siirtyi prioriteettilistan kärkipäähään aika nopeasti. Tähän astisten fiilisten perusteella suosittelen kyllä lämpimästi hommaan ryhtymistä. Jos tiloista ahdistaa niin kannattaa kysellä vaikka tutuilta joilla on autotallia tai muuta verstasta jota saisi hyödyntää. Myös erilaisia protopajoja ja puuhastelutiloja on olemassa kerhoilla, kunnilla, taloyhtiöillä jne. mitä erilaisimmilla toimijoilla joten joku semmoinenkin voi olla yksi vaihtoehto.
 
Pöydän runko alkaa olla siinä ja pikku hiljaa suurin osa osistakin on haalittu kasaan. Aika siirtää painopistettä sinne tietokoneen puolelle.

Tässä vähän yleiskuvaa mitä kaikkea BlackFriday toi tullessaan tähän projektiin. AMD Ryzen 3800X irtosi hintaan 380e ja sille sopiva X570 -piirisarjan emo oli n. pari sataa. Näytönohjaimeksi ehdin napata tarjouksesta MSI:n 2080TI:n hintaan 999e. RAMmia hommasin 64GB, jotta siitä riittää virtuaalikoneessa ajettaville käyttöjärjestelmille myös niin että tekeminen ei ala takkuamaan. Järjestelmälevyksi 970 EVO Plus 1TB ja kotilevyksi vähän hitaampi SSD 2TB kapasiteetilla. Näppäimistö on Logitech G413 Carbon ja hiireksi valitsin Kingstonin HyperX Pulsefire Surge:n. Riittävän isoksi näytöksi valitsin 43" ACER:n jonka 4K resoluutiolla pitäisi ikkunoita mahtua auki samanaikaisesti useampikin. Saakohan näistä sopivan koneen opiskeluhommien kirjoittelemiseen?
k1.jpg




Palatan vielä noihin tuulettimiin kuitenkin hetkeksi. Löysin netistä halvan setin RBG valaistuja 14cm tuulettimia omalla ohjainyksiköllään. Parin arvostelun perusteella pitäisi olla pienemällä pyörimisnopeudella melko hiljaisia. Merkkinä siis "aigo" eivätkä nuo kädessä ihan pilipalilta tunnu. Tuulettimen takana irvistää ilmanvaihtoaukko, joka on kohta peittyvä sisäpuolisen pinta-asennuksen alle.
k2.jpg




Hupsista keikkaa, ja sitä goatsea ei tarvitse enää tuijottaa. Ruuveilla kun trööttäsi tuulettimen paikoilleen niin eipähän vapise tai värise runkoa vasten. Aigoissa oli noissa ruuvinreikien ympärillä vähän kumia kohollaan, joten kontakti runkoon on tukeva ja tiivis.
k3.jpg


Kahdessa tuuletinkuvassa yläpuolella näkyy yläreunassa myös aavistuksen muovista L -listaa liimattuna pöydän sisäreunaan. Sen alle on kiinnitetty halpa, kiinalainen RGB -ledinauha. Viiden metrin nauha ylettyy kiertämään reilusti yli puolet pöydän ympärysmitasta, jättäen tyhjän kohdan siihen, missä käyttäjä istuu. Kuumaliimalla paitsi poltin sormeni, kiinnityn myös sekä listan, että ledinauhan. L-listaa löytyi halvalla Kodin Terra -nimisestä myymälästä. Juuri muualta ei sopivaa sitten olisikaan tuntunut löytyvän kuin nettitilauksella.




Emolevylle tulevasta virtakytkin- ja ledi -kimpusta napsittiin 3/4 päätä pois, eli vain HD-led sai jäädä. Irti leikattiin tietenkin virta- ja resetnapit, koska niille oli olemassa korvaavat osat. Leikkasin pois myös power-ledin. Kokeilun perusteella, emolevyltä tulee tuohon lediin niin poljon virtaa, että se riitti valaisemaan sekä virta- että reset-nappien taustavalon. Siis niistä uusista napeista. Noissa vanhoissahan mitään valoa ei ole vaan kyseessä on vain kytkimet, jotka on tarkoitettu mekaanisen painikkeen taakse asennettaviksi.
k4.jpg
 
+1p! Tää on hyvä rakenteluproggis! Hyvä työpöytä on parempi kuin kauniskonttori, jatkoon! Tosin opiskelijabudjettia tää ei ole nähnytkään :lol: *Mutta se on hyvä läppä tähän :tup:
 
Tosin opiskelijabudjettia tää ei ole nähnytkään :lol: *Mutta se on hyvä läppä tähän :tup:

Opiskelukäyttö ja opiskelubudjetti on toki kaksi eri asiaa ;) Kai meitä on muitakin jotka aloittavat korkeakouluopinnot vasta aikuisiällä ja oman työn ohessa? Ikuinen oppiminen jne? :)

Tänään joulun kunniaksi opiskellaan vähän mitä emolevyn paketista löytyi ja kiinnitetään järjestelmälevy paikoilleen. Oli nimittäin hieman outo kiinnityspaikka.


Emolevyksi valikoitui siis MSI MPG X570 Gaming Edge Wifi. Muistaakseni joskus kauan sitten kasasin yhden tietokoneen MSI:n emolevyyn. Sen jälkeen on ollut käytössä lähinnä Asuksen emoja. Mielikuva MSI:n kohdalla oli vähän tunkkainen, mutta nyt paketin aukaisun jälkeen täytyy todeta että päälle päin en näe laatueroa Asukseen. Mikään ei ole vinossa, mikään ei ole suttuista. Eli siis hyvältä vaikuttaa. Paketista löytyi pari SATA-kaapelia, pari Wifi-antenia emolevyn omalle wifi-piirille sekä ruuveja ja tarroja.
e1.jpg




Hämmästystä rupesi ilmaantumaan, kun koitin etsiä paikkaa, mihin M.2 -kiintolevy oikein kiinnitetään. Viimein jouduin menemään epämukavuusalueelle, ja avaamaan paketista niin ikää löytyneen manuaalin. Sieltä vastaus löytyikin. Tuo likimain kuvan keskellä oleva, peltinen osa jossa lukee "Lightning gen M2" piti ruuvata irti ja sen alta löytyi ns. ensimmäinen M.2 -paikka.
e2.jpg




Tässä kuvassa oikea paikka on jo löytynyt ja kiintolevy on menossa siihen. Levy asetetaan paikoilleen ensin vinossa ja sitten se pitää painaa tuosta alas.
e3.jpg




Alas painamisen jälkeen se kiinnitetään vielä ruuvilla paikoilleen. Pysyypähän ainakin. Äkkiseltään tulee mieleen, että tämä kiinnitysmekanismi on suunniteltu mobiililaitteita varten. Ei nimittäin irtoa kiintolevy ihan kevyellä rytkytyksellä.
e4.jpg




Sitten kun SSD oli saatu paikoilleen, kiinitettiin päälle taas se peltinen kansi. Sen oli ilmeisesti tarkoitus toimia jäähdytyksenä SSD-levylle. Mielenkiintoinen ratkaisu kaikenkaikkiaan.
e5.jpg
 
Emolevyn kalustaminen jatkuu ja seuraavaksi laitetaan paikoilleen prosessori. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä vaan meni paikoilleen kuin vastaavan tyyppiset AMD:n prossut jo vuosien ajan. Etsitään "se" tietty nurkka prosessorista ja se laitetaan kohdakkain prosessorikannan kolmiomerkin kanssa. Sitten vipu kiinni. Tai sitten voi tehdä kuten minä tein. Laitetaan prosessori kannan päälle ja kokeillaan putoaako se paikoilleen. Sitten käännetään 90 astetta ja kokeillaan taas putoaako se paikoilleen omalla painolla. Ja sitten kun viimein, löytyy se asento missä prosessori putoaa paikoilleen itsekseen, laitetaan se vipu kiinni.
p1.jpg



Prosessorin mukana tuli tuo taka-alalla näkyvä, kuution mallinen esine. Kyseessä on prosessorituuletin, jossa on RGB-valot päällä. Luin pari arvostelua etukäteen, ja tuota tuuletinta kehuttiin ihan kelvolliseksi. Omassa pöytäkotelosysteemissäni tulee olemaan varsin hyvä vaimennus joten ihan pienet hurinat eivät kuulu läpi lainkaan. Niinpä päädyin käyttämään vakiotuuletinta. Muisteiksi tuommoiset niin ikään värillisillä ledeillä varustetut versiot kun kerran tähän värivaloleikkiin oli lähdetty. Halvemmalla olisi saanut pimeät versiot mutta in for a penny, in for a pound :happy:
p2.jpg




Oletteko nähneet leffan Megalodon? Jostain syystä se tuli mieleen kun tuota näytönohjaimen vonkaletta rupesin emolevyn päälle sovittamaan. Painoa oli enemmän kuin emolevyllä, prossulla ja muisteilla yhteensä. Minä vuonna saavutamme sen käännekohdan kun näytönohjaimet alkaa olla isompia kuin ATX-emolevyt?
p3.jpg




Ensimmäinen testibuutti onnistui! It's alive! Mielenkiintoinen yksityiskohta, nimittäin Acer:n näytön mukana tuli tuo etualalla näkyvä kaukosäädin! En ole ennen nähnyt näyttöä, jonka mukana toimiteaan kaukosäädin, mutta oikein hyvä ajatus. Eipä tarvitse kurotella minnekkään taakse hankalasti vaan kaiken voi hoitaa tuon avulla helposti.
p4.jpg
 
Hieno projekti! Asennetta ainakin on tekemisen suhteen. :)

Pari huomioita mitä tulee mieleen:
-Kannattanee kokeilla tuulettimia ja radeja etukäteen ja pyöritellä tuulettimiakin isommilla kierroksilla niin kuulet tuleeko tuohon kaikua tms. Puu tuppaa hieman toimimaan kaikukoppana, mutta esim. Bitumimatolla saat tuota rajoitettua, jos tuo muodostuu ongelmaksi.
- Meinasitko sleevata kaapelit/tilata jostain erikseen? Itse tekemällä saat varmaan parhaiten customoidun lopputuloksen, mutta työläs ja melko tympeäkin projekti tuo on.
 
Tuo M.2 slotti, niistä sellainen huomio, että joissakin emolevyissä tuo juuri jäähdytetty slotti on ns primääri - ja näin ollen nopein slotti. Kakkosslotti on taas toissijainen ja joissakin emoissa sen käyttö riippuu muusta PCI-e väylien ja emolevyn liitäntöjen käytöstä. Kannattaa tutustua emolevyn ohejeistukseen näiden osalta.
 
Kerran budjetti on vähän löysempi niin harkitsisin noiden aigojen pistämistä kiertoon. Itsellä noita samoja ollut ja siinä vaiheessa kun alkavat olemaan hiljaisia niin ei juuri enää ilmaakaan liiku, tai päinvastoin jos haluaa ilman liikkumaan pitävät jo kohtalaista huminaa.
Tuossa ylhäällä on annettu hyvä neuvo etukäteen testaamisen suhteen.
 
Aigoja on nyt pyöritelty ja ei tuolta lasin alta kuulu mitään ääntä niistä kun pitää tehon pienemmällä asetuksella. Täydellä pyörimisnopeudella juuri ja juuri erottaa jos oikein pinnistää korvaa. Mitään savun virtaamisaikamittauksia en ruvennut tekemään mutta sillä pienelläkin teholla kyllä ihan selkeä ilmavirtaus tuntuu kämmenen selkää vasten. Lämmöt esim. tätä kirjoittaessa (jostain päin emolevyä kait?) on noin 30c, joten veikkaisin että tuo riittää nyt tässä vaiheessa.

Johtojen siistiminen kaikella tapaa on varmaan jossain vaiheessa edessä. Alkuvaiheessa on tarkoitus saada tietokone käyttökuntoon ns. ensimmäisenä versiona, jossa noi ulkonäköseikat ohitetaan. Jossain vaiheessa (ehkä kesällä?) kun toivon mukaan opiskelut on ohi, voi keskittyä laittamaan koneen siistimpään kuosiin. Ehkä samalla ehtii lukea emolevyn ohjettakin tarkemmin noiden M.2 -paikkojen osalta jos vaikka toisen semmoisen kovalevyn jossain vaiheessa haluaa lisätä. Toisin sanoen, alkuun lasin alle jää näkyviin kaaosta ja ledivaloa :D


Tässä on juuri kolvin taikakosketus tulossa kohti tinaan kiedottuja power-ledin miinus- ja plus-johtoja. Johtoihin on tosiaan kiinnitetty niiden taustavalaistujen power- ja reset-nappien ledien virranotto. Hyvin toimii kyseinen viritelmä.
y1.jpg




Kotelotuulettimien sähkön saanti vaati myös hieman soveltamisnystyröiden hieromista. Johdot kun eivät mitenkään ylety näin leveän pöydän molemmista päistä saamaan sähköä powerilta. Kuuden karvan verran pitäisi elektroneja saada liikuteltua niin mieleen tuli, että verkkojohdon sisällähän niitä on vielä pari ylikin. Niinpä tuulettimen oma piuha poikki ja väliin verkopiuhaa jatkojohdoksi.
y2.jpg




Ja kas siinä se töröttää tinattuna. Teippiä vielä päälle niin hyvä tulee. Ja tuuletin pyörii hienosti.
y3.jpg
 
Noniin, nyt alkaa olla sitten jo pöytätietokone siinä kunnossa että käyttöjärjestelmä on saatu sisälle ja konetta voi käyttää. Valmishan tämä ei kokonaan vielä ole, kuten jo aikaisemmista viesteistä voi päätellä, mutta nyt projekti siirtyy odotustilaan kiireempien hommien edestä.

Aivan tässä käyttöönoton viime metreillä tuli vielä ikävä takaisku. Ne Bilteman USB-hubit/kortinlukijat ovat laadultaan jotain aivan käsittämättömän huonoa. Palautukseen menivät. Älkää ostako (ainakaan USB 3 -versiota) sillä eivät vaan yksinkertaisesti toimi. Molemmat kappaleet testattu kahdella eri tietokoneella, joissa molemmissa toisen merkkinen vastava toimi moitteetta. Tässä tapauksessa ongelma vaan on työläämpi korjata kun puuhun on tehty paikat juuri noille kyseisille laitteille. Jotain pitää keksiä...

Toinen takaisku tuli kun lasikantta nostettiin kahden hengen voimin paikoilleen. Rouva lipsautti otteen irti vähän turhan aikaisein ja ledinauha katkesi. Tuuria oli myötä sillä olisi voinut mennä kerralla rikki paljon enempikin. Nyt selvittiin sillä, että sinistä hehkua tulee vain pieneen osaan kotelon sisustaa. Mutta siitä viis, nyt siis itse kone toimii. Nauhan uusiminen on edessä sitten joskus.
v1.jpg




Käyttöjärjestelmä tunnistaa Acerin 43" näytön kooksi 42", wtf? Olenko ostanut yhden markkinointituuman? Resoluutio kuitenkin on kivan kokoinen ja kuvakkeidenkin tekstit helposti luettavissa ilman mitään skaalauksia. Ikkunoita mahtuu olemaan ruudulla useampia auki, juuri kuten olin alunalkaen toivonutkin. Myöskin muisti ja prossu tunnistuu ihan oikein ja kaikki toimii ihanan nopesti.
v2.jpg




Aigon tuulettimet näyttää varsin hienoilta ja pyörivät äänettömästi tuon painavan lasin alla. Istuimatilaa on hyvin ja jalkoja mahtuu heiluttelemaan joka suuntaan. Huomaa myös virta- ja reset-nappien valot tuossa alalaidassa. Virta niile tuli siis emolevyn power LED -liitännästä. Tämä on yksinkertaisesti sanottuna ihan kevyesti paras pöytätietokone mitä olen ikinä käyttänyt.
v3.jpg



Ensimmäisessä postauksessa luetellut tavoitteet on saavutettu. Fyysistä pöytätilaa on reilusti, joten erilaisia vihkoja ja lähdeteoksia mahtuu olemaan siinä ilman ongelmia. Näyttö on sen verran iso että siinäkin onnistuu sama homma digitaalisessa muodossa. Itse tietokoneen toiminta on ollut tähän asti täysin moitteetonta. Debian 10 alla on virtuaalikoneessa pari muuta käyttöjärjestelmää eri tarkoituksiin ja riittävän muistin ansiosta kaikki toimii varsin sukkelasti. Tyypillinen työskentelytilanne on sellainen, että virtuaalikoneesa on auki käyttöjärjestelmä, jossa teen päättötyötä ja samaan aikaan yksi nettiselain soittaa youtubesta jotain rauhallista, klassista musaa. Toinen nettiselain/PDF-readeri on auki jonkun lähdeaineiston selailua varten. Kun tuossa tilanteessa joudun vaikka avaamaan kuvankäsittelyn hetkeksi tuon kaiken päälle, aukeaa se silmänräpäyksessä. Juuri tätä tekemisen autuutta tavoittelin ja näköjään se tuli saavutettua.

Visuaalisten korjausten ja kortinlukija/USB-hub-asennusten ohella yksi parannusidea on jo noussut mieleen. Tämä konehan on aika tehokas ja siten melko virtajanoinen. Kun tuolla lasin alla on tilaa kuitenkin aika reilusti, niin sinnehän voisi laittaa esim. Raspberry Pi:n nelosversion oman virtanapin taakse niitä hetkiä varten, kun tarve on vain kevyelle nettiselailulle. Siihen olisi kyllä hyvä sitten keksiä joku kovalevy joka olisi yhteinen sen pikkukoneen ja ison koneen välillä, niin jotta tiedostojen takaminen onnistuisi helposti. Ehkä joku Nextcloud voisi olla ihan kätevä mutta paikallinen ratkaisu olisi kuitenkin houkuttelevampi.

Kiitokset kaikille kannustajille sekä ideoita ja vinkkejä antaneille! Katsotaan josko joskus vielä jonkun kuvan laitan, sitten kun visuaaliset seikat on ehostettu pykälää paremmiksi. Niitä tuulettimien kanavia en kuitenkaan aio kaunistaa :lol:
 
Suurin osa ledinauhoista on korjattavissa jos on mennyt poikki, kannattaa vilkaista jos selviää parin johdonpätkän juottamisella...
 
Kiitos vinkistä! Pitääkin tutkia jossain sopivassa kohdassa jos selviäisi noin pienellä.
 
Olen samaa mieltä Jote, olisi kyllä ihan tyylikäs. Katselinkin alkuun noita vesijäädytyskittejä ja meinasin ostaa sellaisen version missä oli ledejä. Kuitenkin prosessorin mukana tulevaa tuuletinta kehuttiin netissä joten päätin kokeilla millainen se on. Siinä kun on leditkin valmiina. Ja vaikka edelleen tykkään ajatuksesta laittaa tuonne lasin alle semmoinen oikein kunnon vesijäähdytysputkisto kiemurtelemaan, en oikein viitsisi heittaa turhaan hukkaan tuota prossun mukana tullutta tuuletinta. Asia olisi eri, jos se hurisisi tai vinkuisi mutta kun tuolta lasin alta ei oikein kuulu mitään ääntä. Ainoa ilo lisäinvestoinnista olisi siis jäähdytys, jossa olisi enemmän liikkuvia osia joita voisi katsella lasin läpi. Ei oikein tunnu vaivan arvoiselta tässä kohtaa.
 
Aivan tässä käyttöönoton viime metreillä tuli vielä ikävä takaisku. Ne Bilteman USB-hubit/kortinlukijat ovat laadultaan jotain aivan käsittämättömän huonoa. Palautukseen menivät.

Idea; osta uudet, mutta 3D tulosta pöydän reikiin sopivat kuoret niille? Esimerkiksi ns vuokrattavalla tulostimella tms palvelulla. Vois onnistua ihan jo mittojen yhdistelyn kautta..
 
Idea; osta uudet, mutta 3D tulosta pöydän reikiin sopivat kuoret niille? Esimerkiksi ns vuokrattavalla tulostimella tms palvelulla. Vois onnistua ihan jo mittojen yhdistelyn kautta..

Hyvä idea! Täytyy jossain kohtaa käyttää aikaa kunnollisten etsimiseen. Onko hyviä vinkkejä?
 
tkofin,
Kannattaa lopettaa dokaaminen, toi sahaus jälki on aika karmeata.
Toisekseen jos haluat tehdä 140mm halkaisijan reijän, niin siihen tarvitaan yksi aloitusreikä ja kuviosaha hoitaa loput.
Sitä vaan pakotetaan terää seuraamaan viivaa.

Muuten kyllä mielenkiintoinen projekti meneillään.
Reiän tekoon kuviosahaa?


Oletteko kuulleet rasiaporasta?
 
Saako tuosta valmiista pöydästä valoisalla otettuja kuvia?
Itseä hieman ihmetyttää tässä et jätetään kesken tai sitten tehdään niin päin peetä kuten esim nuo reijät. Kuitenkin tuohon käyttänyt rahaa ja aikaa niin miksi sitten oikaisee tai tekee kiireellä?
 
Kiva seurata projektia ja aivan mahtava, leppoisan huoleton asenne :tup:.

Ekassa viestissä
Alkoi tuntua siltä, että viimeistään lopputyötä varten pitäisi olla kunnollinen pöytätietokone.
Heräsi pieni epäilys että tässä haetaan veruketta venyttää lopputyön aloittamista. Ketjun luettuani olen varma siitä :lol: Kyllä nyt kelpaa näpytellä tutkimusta.
 
dot1q kiitos! Täytyy tutustua noihin kun on sopiva hetki!

LovelyWhore on osunut naulan kantaa siinä että ehkä tällä koko hommalla alitajuisesti haettiin vähän ilmarakoa opiskelupaineisiin myös. Kivä tehdä jotain vähän konkreettisempaa välillä ihan omin kätösin, vaikka se olisikin päin peetä jonkun mielestä.

Ja että retkottaako se emolevy siellä laatikon pohjalla ihan sellaisenaan? Mitä luulette? Ohjekirjassahan sanotaan, että se pitää tietenkin kiinnittää lukuisin pikku ruuvein kotelon kiinnityspaikkoihin, eikö niin? Noh, enpä sattunut lukemaan ohjekirjaa. Siellä se makaa, antistaattinen pussi patjanaan, eikä ole valittanut. Totta kai siitä voi tulla hyvä mieli että laittaa emolevyn ruuveilla paikoilleen mutta jos se ei varsinaisesti hyödytä mitään tässä tapauksessa niin miksi nähdä vaiva juuri nyt? Lämmöt vaihtelee 30 - 50 välillä, rasituksen tasosta riippuen. Kone ollut pisimmillään 11h virrat päällä putkeen.

Ja siis kesken jättäminen tämän projektin kanssa on niin helppoa ymmärtää väärin. Tämä pöytätietokone on tehty tietty, ensisijainen käyttötarkoitus mielessä. Sitä käyttötarkoitusta ei tue joidenkin ulkonäköseikkojen viimeisteleminen juuri tässä ajan hetkessä. Ne sellaiset hommat ovat sitten mukavaa puuhastelua kun niille on jossain kohtaa myöhemmin aikaa paremmin. Kone on nyt käyttökunnossa, ja se on tärkeintä tässä vaiheessa minun erinäisten projektien keskinäistä aikataulukisailua.


Pakko vielä todeta, että tuo yhä jatkuva rumien reikien tuijottelu hieman tuntuu oudolta. Eikö sitä ole netissä ihan omia sivuja sellaista varten? Osa jopa maksuttomia? Kun elää, niin oppii, että hyvin moni kauniiksi puettu asia saattaa kätkeä pintansa alle reijän, joka on tarkemin tihrustettuna jopa sanalla sanoen ruma. Se ei kuitenkaan häiritse arkista kokemustamme kauneudesta, jos se ruma reikä ei ole meille näkyvillä. Tämän tietokoneen tapauksessa ne rumat tuulettimien reijät on peitetty toiselta puolelta tuulettimella ja toiselta puolelta semmoisella tiheällä ritilällä, joten se reijän ulkonäkö ei näy ulospäin. Siis mitä väliä, miltä se piilossa oleva reikä näyttää, kun sitä ei kukaan näe? Paitsi te, jotka tulitte sitä Juuri Tälle Sivulle tuijottamaan. :D

Ja että kuvia kirkkaassa valaistuksessa? Minä käytän konetta hämärässä. Lukuvalo kirjaa/tausta-aineistoa varten ja taustavalaistu näppis. Aivan mahtavaa. Se visuaalinen ilme, joka kuvissa välittyy, on se missä konetta käytän. Lasin alla on, kuten aikaisemmin sanottu, ledejä ja kaaosta. Mutta kas, minä pidän siitä, koska muuhun ei juuri nyt ole aikaa. Ehkä myöhemmin on. Ehkä ei. Ainahan voi tulla joku korkeamman prioriteetin projekti väliin.

Mutta hei! Parasta tässä on se, että jokainen voi rakennella juuri semmoisen kuin mitä itse haluaa nähdä ja käyttää. Ja jos oikein siltä tuntuu niin voi jopa postata kuvia omasta tekeleestään. Ainakin minä tykkäisin katsella ja ottaa oppia jos joku toinen rakentaa oman näkemyksensä tästä konseptista.
 
Hieno ja käytännöllinen. Ja kuten sanoit, myöhemmin jos aikaa ja intoa riittää, voit viimeistellä ulkonäköä ja jäähdytystehoa vaikkapa vesijäähdytyksellä! Ehkäpä sitten nuo The Reijän tuijottajatkin ovat tyytyväisiä! :cool::thumbsup:
 
Erittäin hieno projekti ja lopputulos! Ihme mielensäpahoittaja-marisijoita langassa, vaikka tkofin itsekin sanoi että projekti jatkuu myöhemmin ulkonäöllisten asioiden hiomisella. Ei voi ymmärtää :rolleyes:

 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 804
Viestejä
4 547 755
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom