Powerin korjausta.

Liittynyt
14.11.2016
Viestejä
24
Harrastus mielessä aloitin Fsp300-50GLV(PF) powerin tutkimisen. Powerista tuli testerillä joka linjaan (3,3V, 5V, ja 12V) virta ja emolevylle syttyi ledit palamaan, mutta käynnistykseen ei virta riittänyt. Aukaisin virtalähteen ja suurin osa elkoista pullistuneita ja yksi "paskonut" alleen (Jamicon 10V 3300μF). Irroittelin kaikki pois ja ajattelin harrastuksena nuo vaihdella uusiin.

Nyt tarvitsisi asiantuntijoilta neuvoa mitä tilalle laitetaan.

Seuraavien tilalle uudet:

Teapo LXK 200V 820μF 85°C A3 2kpl
Teapo 50V 2,2μF SH105°C A3 2kpl
Teapo 50V 47μF SEK105°C A3 2kpl
Capxon 50V 4,7μF SK105°C C632 1kpl
Teapo 50V 10μF SS105°C A3 1kpl
Capxon 10V 1000μF KF105°C 2kpl
Jamicon 10V 3300μF TK105°C 4kpl
Teapo 16V 220μF SEK105°C 1kpl
Teapo 16V 3300μF SC105°C A3 1kpl

Kiitos!
 
Itse olen harrastusmielessä korjaillut ja parannellut kiinanelektronikkaa, mutten koskaan virtalähteitä.

Ostaisin luotettavalta myyjältä Suomesta perus-Panasonicceja (FR, FC tai FM -sarjoja):
Partcon Verkkokauppa

Jos tilaa ebaystä, tms. niin ovat taas parin vuoden päästä rikki.
 
Itekki suosittelen patcoa. Jos fyysisesti mahtuu niin saa olla suurempi volttisia muuten arvot kannattaa pitää samana. Ehjistä konkista vähintään kaikki 85°C vaihtoon.
 
VAROITUS Noiden konkkien varsinkin isojen virroista varoitellaan. Omaa kokemusta ei ole kuin pienen Dikipokkarikameran konkasta, sain ihan kohtuu kunnolla "kynsilleni" konkat varaavat itseensä sähköä. Minulla ei ole tietoa missä vaarallisuuden raja kulkee, mutta varsinkin tuon 200V konkan kanssa olisin todella varovainen (tyhjentäisin sen ensin). Tietääkö joku missä tuon todella vaarallisen raja kulkee???
 
VAROITUS Noiden konkkien varsinkin isojen virroista varoitellaan. Omaa kokemusta ei ole kuin pienen Dikipokkarikameran konkasta, sain ihan kohtuu kunnolla "kynsilleni" konkat varaavat itseensä sähköä. Minulla ei ole tietoa missä vaarallisuuden raja kulkee, mutta varsinkin tuon 200V konkan kanssa olisin todella varovainen (tyhjentäisin sen ensin). Tietääkö joku missä tuon todella vaarallisen raja kulkee???
Ei tuo konkan jännitteen kesto tee siitä vaarallista, vaan suuri kapasitanssi. Jännite konkassa voi toki olla korkea, mutta tuo kyljessä oleva volttilukema kertoo maksimin mitä se kestää. Kameran konkan tehtävä on saada salama välähtämään, ja sen vuoksi siinä on suuri kapasitanssi ja korkea jännite. Virtalähteen konkat lähinnä suodattaa jännitteitä, ei varastoi energiaa kuten kamerassa.
 
Ei tuo konkan jännitteen kesto tee siitä vaarallista, vaan suuri kapasitanssi. Jännite konkassa voi toki olla korkea, mutta tuo kyljessä oleva volttilukema kertoo maksimin mitä se kestää. Kameran konkan tehtävä on saada salama välähtämään, ja sen vuoksi siinä on suuri kapasitanssi ja korkea jännite. Virtalähteen konkat lähinnä suodattaa jännitteitä, ei varastoi energiaa kuten kamerassa.
Tuo kameran konkka oli kooltaan tosi pieni, sen merkintöjä en tullut laittaneeksi ylös. En kyllä toiste halua siihen sormiani työntää :-(

Tuossa powerinkonkkalistassa on 3300mikrofadaria /16V. Missä sinusta kulkee vaarallisen konkan raja-arvo/arvot?

Toinen kysymys, mulla on Combo-vahvistin, ja siinä on luultavasti? konkkavika. Tehot häviää välillä ja sitten palaa. Olen "virkistänyt" niitä laittamalla tehot kovalle vähäksi aikaa. Luin jostain :-) , että niitä pitäis välillä "latailla". => siis ihan mutuna ton teko.

Onko tapoja havaita viallinen konkka silmämääräisesti.
-Pullistuneen näkee helposti
-Entä miten vuotavan voiko sen havaita?
-Onko muita konsteja?
 
VAROITUS Noiden konkkien varsinkin isojen virroista varoitellaan. Omaa kokemusta ei ole kuin pienen Dikipokkarikameran konkasta, sain ihan kohtuu kunnolla "kynsilleni" konkat varaavat itseensä sähköä. Minulla ei ole tietoa missä vaarallisuuden raja kulkee, mutta varsinkin tuon 200V konkan kanssa olisin todella varovainen (tyhjentäisin sen ensin). Tietääkö joku missä tuon todella vaarallisen raja kulkee???

Ei tuo konkan jännitteen kesto tee siitä vaarallista, vaan suuri kapasitanssi. Jännite konkassa voi toki olla korkea, mutta tuo kyljessä oleva volttilukema kertoo maksimin mitä se kestää. Kameran konkan tehtävä on saada salama välähtämään, ja sen vuoksi siinä on suuri kapasitanssi ja korkea jännite. Virtalähteen konkat lähinnä suodattaa jännitteitä, ei varastoi energiaa kuten kamerassa.

Tuo kameran konkka oli kooltaan tosi pieni, sen merkintöjä en tullut laittaneeksi ylös. En kyllä toiste halua siihen sormiani työntää :-(

Tuossa powerinkonkkalistassa on 3300mikrofadaria /16V. Missä sinusta kulkee vaarallisen konkan raja-arvo/arvot?

Toinen kysymys, mulla on Combo-vahvistin, ja siinä on luultavasti? konkkavika. Tehot häviää välillä ja sitten palaa. Olen "virkistänyt" niitä laittamalla tehot kovalle vähäksi aikaa. Luin jostain :-) , että niitä pitäis välillä "latailla". => siis ihan mutuna ton teko.

Onko tapoja havaita viallinen konkka silmämääräisesti.
-Pullistuneen näkee helposti
-Entä miten vuotavan voiko sen havaita?
-Onko muita konsteja?




Powerin verkkopuolen kondensaattoreiden (nuo 200V konkat, niitä on 2kpl sarjassa) kanssa on hyvä olla varovainen. Ne kyllä tyhjenevät, kun poweri on jonkin aikaa pois seinästä, mutta varmuuden vuoksi ne voi purkaa vaikka meisselillä.


Impulssiluonteisissa sähköiskuissa pidetään toisinaan vaarallisena rajana 16 joulen energiaa. Pokkarikameran salamakonkkaan (300V, luokkaa 100µF) ei niin paljoa mene, mutta ei sitäkään kannata käsiinsä tyhjentää. En tosin mene sanomaan, voidaanko 200-300V jännitteellä ja tuon kokoisella konkalla vielä puhua impulssiluonteisesta sähköiskusta. Varovainen on joka tapauksessa syytä olla.


Viallisen voi tunnistaa silmämääräisesti pullistumisesta (päällä oleva peltilätkä kaarella tai pohjan kumitulppa tullut ulospäin, jolloin konkka joskus vääntyy epämääräiseen asentoon) tai vuotamisesta (vuotanutta elektrolyyttiä konkan päällä tai pohjan tuntumassa). Mutta konkka voi mennä pilalle ilman mitään ulkoisia merkkejä.
 
Mittarilla näkee arvon ja esr. Nykyään jos on hyvä yleismittari niin niillä voi mitata konkan arvon. Partcosta saa konkkamittarin erikseen. Yleismittarilla mitatessa konkka aina tyhjennettävä (oikosulkemalla), konkkaa ei tarvitse tyhjentää vain jos on varma että mittarissa automaattinen purkutoiminto.

Ite oon käyttäny tällästä. C/ESR-MITTARI - PARTCO verkkokauppa
Ja Fluke 233 mittaria.
 
Uudet laitan joka kohtaan ja ei räpsinyt kynsille yksikään. Hyvä huomautus tuo tyhjentäminen. Kaikki ei välttämättä ole asiasta tietoisia.

Eniten tässä on aiheuttanut miettimistä valikoiman laajuus (digikey ja mouser). Toiselta saa Rubyconia jossa olisi sopivan kokoisia elkoja ja toisella on parempi valikoima muita. Valtava määrä eri sarjoja valittavana ja tutkittavana kun ei ole aiempaa tilauskokemusta ko. paikoista.

Helppoa olisi jos joku kertoisi mitkä sarjat sopii verkkoelkoksi ja mitkä muihin kohtiin.
 
Uudet laitan joka kohtaan ja ei räpsinyt kynsille yksikään. Hyvä huomautus tuo tyhjentäminen. Kaikki ei välttämättä ole asiasta tietoisia.

Eniten tässä on aiheuttanut miettimistä valikoiman laajuus (digikey ja mouser). Toiselta saa Rubyconia jossa olisi sopivan kokoisia elkoja ja toisella on parempi valikoima muita. Valtava määrä eri sarjoja valittavana ja tutkittavana kun ei ole aiempaa tilauskokemusta ko. paikoista.

Helppoa olisi jos joku kertoisi mitkä sarjat sopii verkkoelkoksi ja mitkä muihin kohtiin.

Taas ilmainen mainos Partcolle, niiden kautta saa tilata Farnelliltä, jos maksaa vähän lisää. Varmaan 2x listahinta on hyvä arvio, mutta ei ne silti kalliita osia ole.

Mouserilta ja Digikeyltä saa ilmaiset postikulut, kun tilaa tarpeeksi paljon. Siksi pitäisi taas viritellä kimppatilausta. Itsellä ei ole vaan ole aikaa. Mouserilla oli ainakin vuosi sitten vielä jokaisesta elkosta sarjan esittely-PDF sivuillaan, sieltä voi käydä lukemassa.. Tosin itse laittaisin sitä low ESR -sarjaa, mutta kuitenkin lämpötilankestolla (105C?), koska virtalähteen sisällä tulee kuuma.

ja disclaimer: olen itse vaan korjannut kiinanhifiä. Kerran koetin korjata AV-Onkyota, mutta avattuani laitteen, siellä oli satoja kondesaattoreita. Vaihdoin kaksi isointa, vika ei korjautunut ja luovutin.
 
Olisi tuossa useampi laite johon ajattelin vaihdella harrastuksena elkot, niin tulee nätisti täyteen tuo 50€ ja sopivan varaston jos joskus tarvii. Tuossa tuli lähes vainoharhaiseksi ja todellisuudentaju katosi kun luki datasheettejä yhden päivän. Tuo 105C ja low-esr on kyllä ollut selvillä.
 
Olisi tuossa useampi laite johon ajattelin vaihdella harrastuksena elkot, niin tulee nätisti täyteen tuo 50€ ja sopivan varaston jos joskus tarvii. Tuossa tuli lähes vainoharhaiseksi ja todellisuudentaju katosi kun luki datasheettejä yhden päivän. Tuo 105C ja low-esr on kyllä ollut selvillä.
Pitkäks aikaa varastoon en välttämättä suosittele. Konkilla on tapana kuivua.
 
Voiko nuo konkat siis tyhjentää kun ne ovat kiinni piirilevyssä? Minkäkainen räpsäytys noista isommista tulee kun vetää ruuvarilla oikkoseen?
 
Ei missään nimessä ruuvarilla, vaan vastuksella. Saat itse arvata tehon ja ohmiarvon.
 
Tina voi sulaa ja roiskia vääriin paikkoihin, piirilevyn folio voi palaa pilalle, on näitä nähty. On tullut purettua meisselillä laiskuuttaan, en suosittele.
 
Ei edes jaksa googlailla, mutta jos tuo on niitä ultrapaskoja passiivitehokerroinkorjauksella olevia, niin älä edes harrastusmielessä sitä korjaa. Aivan paskoja ovat.

FukkeSukkenPaska on muistaakseni tehnyt aktiivi-PFC -pommin vain 300 wattisenakin. Itse joskus huvikseni elkottelin APFC 350W version, missä lie sekin menossa...
 
Jos konkan jännitekesto on 16V, niin ei se kovin vaarallinen ole. Jännitettä pitäisi olla niin paljon, että siitä saa sähköiskun. Eli yli 24-48V, esimerkiksi satoja voltteja. En ole saanut 24V jännitteestä vielä sähköiskua, se onkin ns suojajännite/pienoisjännite.

Jos konkan kapasitanssi on iso, se voi silti rikkoa tai polttaa jotain, kun oikosulkuvirta voi olla iso. Mutta iso jännite on pahempi.
 
Siellä on verkkoelko(t), joihin voi jäädä varausta erikoisessa vikatilanteessa. APFC -powereissa verkkoelkolla on tyypillisesti n. 400 volttia ja powerin teholuokasta riippuen mikrofaradeja luokkaa 220-1000.

Ilman PFC:tä tai passiivi-PFC -malleissa verkkoelkoja on usein kaksi sarjassa, jolloin voidaan käyttää jännitteenvalintakytkintä; jenkkilän jänö tuplataan. Niillä ei ole yhteensä kuin "vain" reilu 300V...
 
Jup. Verkkoelkot ovat pieniä pommeja, niillä on nuorena tehty kiusaa työkavereille. Niihin olisi hyvä pistää iso vastus joka pikkuhiljaa purkaa jännitteet. PS kuvaputket ovat kai vielä pahempia jännitteen varastoijia. Moni ei varmaan ole edes nähnyt kuvaputkea.
 
Joo, kuvaputken kun onnistuu jättämään jännitteelliseksi, niin se napauttaa ihan tuntuvasti, vaikka siinä ei liene nanofaradia enempää kapasitanssia...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 441
Viestejä
4 535 445
Jäsenet
74 809
Uusin jäsen
Jekko551

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom