Omalla kohdalla se ongelma on suureksi osin sukulaisissa ja kavereissa. Ei sitä jaksa enää kiinnostua pullapalkalla lähteä ajeleen toiselle puolelle kaupunkia ja siivoileen konetta kaikesta tauhkasta, kun oot koko päivän töissä paininut sen tietotekniikan parissa, että ne asiakkaat saa työnsä tehtyä. Vaikka monesti on kieltäytynyt, niin silti usein kyläillessä kuuluu: "Voisitko nopeesti kattoo...", "Mikäs ongelma tässä mun puhelimessa on ku...", "Mitähän on tapahtunu ku tää mun kone...." ja nimenomaan odotetaan että alan työstään niitä heti. Joskus mainitsin että en tee mitään työhön liittyvää työajan ulkopuolella ilman sopivaa korvausta. Tämän jälkeen tuijotettiin kuin spitaalista. Näitä ns. siipeilijöitä on tullut karsittua lähipiiristä, mutta tuntuu ettei ne millään lopu, kun joku sukulainen saattaa työkaverilleen antaa numeron tms.
Ne kaverit on eri lukunsa keiden kanssa se vastavuoroisuus oikeasti toimii.
Tässä voi olla myös syynä se, että se työntekijä ei saa neuvoa puhelimessa. Lähitukena ollessani meiltä kiellettiin kaikki puhelinavustus, eikä siitä mitään palkkaa olisi tullut. Tuli silti kuitenkin neuvottua muutamia asioita puhelimessa, että säästi sen 200km ajamisen sumussa, ja sanomistahan niistä tuli.