Pelejä mitä et suosittele?

[Rxd]

Hypetettyjä pelejä tulee ja menee. Mitäs muita on joista on jäänyt huono maku suuhun?

Nämä pelit jotenkin ei vastannu laisinkaan sitä odotusta:

Death stranding
Battlefield v
Fallout 76
No Man's sky
WWE 2k20

 

[Alias Hoboimp]

Cyberpunk 2077.

 

[hsalonen]

Randall's Monday. Piti olla paras point 'n click ja siinä oli tylsä kaljaa juova sosiopaatti, joka oli varastamassa kaverinsa sormusta.

Randal's Monday on Steam

A kleptomaniac, a sociopath and a horrible friend. Randal is potentially one of the most scurrile protagonists since the invention of the hoverboard. Randal's Monday is a crazy space-time odyssey in classic adventure design, spiced up with countless geek culture references of the last 30 years.

store.steampowered.com

Pyysin tästä rahoja takaisin, mutta ostin sen ennenkuin refundit tuli. Nyt poistaisin sen steam tililtä, vaikka en saisi rahoja takaisin. Meni maku noihin kliksutteluihin, joista aiemmin nautin, kun joutui tuota sontaläjää pelaamaan.

--

Myös Conan: Exiles oli mielestäni huono, mutta en taida tykätä sen genren peleistä ja tämän otin vaan Humble Monthlyn mukana.

--

BF:V:tä en edes ostanut. Olen liian vanha ja hidas moninpeliin teinien kanssa ja ei näitä yksinpelin takia osteta.

 

[vetten äärelle istutettu]

Kaikki Naughty Dogin pelit Jak&Daxter ykkösen jälkeen.

Suosio ja kriitikoiden ylistys on mulle mysteeri. Kyllähän ne sellasia 3-7/10 pelejä on jokainen, mutta en antais jak ykkösen jälkeisille edes kahdeksikkoa. Mikään niistä ei ole lähellekkään täydellinen niinkö arvosanat antaisivat ymmärtää.

Kun niistä ei mikääm ole edes hyvä, kokonaisuutena. Onhan ne aina joltain kantilta upeita, kuten tekninen näkökulma vaikkapa, mutta ei sillä peliä tehdä. Jak2 ja uudemmissa sarjan peleissä taas ei ole mitään hyvää.

 

[bulgur]

Ubisoftin open worldeja niin kauan kun ne laiskuuttaan duunaa samoja copypasteja vuodesta toiseen ilman pienintäkään kunnianhimoo tai arvokkuutta. Tai sit jos joku hyvä idea kehitetään kerran viidessä vuodessa ni sen toteutus jätetään puolitiehen. Joskin en mää tiiä hypetetäänkö niitä mut ainakin pelataan paljon.

Muuten sit paljon makuasioita nää hommat selkeesti. Esim näistä ilmeisen ylihypetyistä peleistä Death Stranding on ollu vaikuttavimpia kokemuksia itelle viime vuosilta, samoin CP2077. Sit taas kaikki japanilaisropet tai soulsliket on itelle täysin mysteeri miten ne on niin arvostettuja. Tai ei ehkä mysteeri mut ite en saa niistä irti mitään vaikka yrittäny olen. Mut se hieno puoli onneks pelaamisessa on. Jokaselle jotakin eikä noit ittee ärsyttäviä pelejä tarvii pelailla.

 

[Joukahaine]

Kaikki Naughty Dogin pelit Jak&Daxter ykkösen jälkeen.

Suosio ja kriitikoiden ylistys on mulle mysteeri. Kyllähän ne sellasia 3-7/10 pelejä on jokainen, mutta en antais jak ykkösen jälkeisille edes kahdeksikkoa. Mikään niistä ei ole lähellekkään täydellinen niinkö arvosanat antaisivat ymmärtää.

Kun niistä ei mikääm ole edes hyvä, kokonaisuutena. Onhan ne aina joltain kantilta upeita, kuten tekninen näkökulma vaikkapa, mutta ei sillä peliä tehdä. Jak2 ja uudemmissa sarjan peleissä taas ei ole mitään hyvää.

Onhan Naughty Dogilta hemmetin hyviä pelejä tullut tuon jälkeen. Uncharted sarja ja Last of Us nyt päällimmäisinä.

 

[Ragnarokkr]

farcry sarjasta kaikki kakkosesta eteenpäin (ja aboot 95% kaikista ubisoftin open-world peleistä ylipäänsä),
en nyt suoraan sano että uudemmat falloutit (3-4, poisluen new vegasin jota suosittelen lämpimästi, 76:sta ei ikinä tapahtunut) olisivat täysin kelvottomia mutta pelimekaniikat ovat hanurista. [juokse tuonne, ammu jotain, loottaa, toista ad infinitum].
ad aspera joka tässä hiljan julkaistiin oli saamarin nätti peli mutta pelaaminen itsessään oli enemmän point-and-click ilman mitään strategista managementtia jolla sitä myytiin, en suosittele ollenkaan.
dayz standalone.
death stranding, mutta tämä lähinnä oman mieltymyksen vuoksi. DS oli enemmän sosiaalinen kokeilu ja oman vision toteutusta kuin varsinainen peli kulutettavaksi, vähän kuin kirjottaisi mielestäsi ihan pirun hyvän kirjan omasta psykoosistasi mutta valtaosa lukijoista vihaa sitä tylsyytensä ja hitaudensa vuoksi, ei tarinan.

 

[vetten äärelle istutettu]

Onhan Naughty Dogilta hemmetin hyviä pelejä tullut tuon jälkeen. Uncharted sarja ja Last of Us nyt päällimmäisinä.

Unchartedit ja tlou ei istu omaan pelimakuun mitenkään. Oikeastaan ne edustaa mulle sitä mikä moderneissa peleissä on ollut vikana xbox360/ps3 aikakaudesta lähtien. Pelikokemusta löytyy Uc2, 4 sekä tlou joten en huutele tyhjiltä pohjilta.

U2 nyt oli vaan kakka imo(pelasin läpi, väkisin) mutta se nelonen(pelasin ehkä 8h) oli niin aivovammasille tehty "peli" etten halus edes antaa sille peli-titteliä maiskuteltavaksi. Se on kävelysimulaattori missä kaikki tapahtuu itsekseen, sulla ei oo peliin mitään kontrollia. Seuraat sivusta kahden veljeksen hölmöilyitä ja painelet ajoittain äxää "to complete every single thing in the game"

Näillekkin on yleisönsä kuten myynnit kertoo mutta ei oo minun juttu nuo ja mahdollisuuksia on annettu niin paljon, että läpi asti pelattu tuo yksi osa jopa. Ei niin ei

Cannot locate good game

Nämä ei ole ns. "pelejä pelaajille", vaan pelejä kaikenlaisille ihmisille jotka pelaa. Press x to see the movie. Jos kuolet niin ku et painakkaan äksää oikeaan aikaan niin press x again now with better timing. Ja tämän sai vielä nelosessa muistaakseni pois, eli edes qte ei ollut enää pelaajan hallinnassa. Olet täysin sivustaseuraaja toisten hahmojen seikkailussa.

..Ja sittenku se kontrolli on, ollaan toiminnan keskellä räiskinnässä joka ei vaan toimi ja on toimintapelistandardeilla aivan luokatonta touhua

 

[vetten äärelle istutettu]

Lisätään vielä että jak 1 oli loistava tasohyppely, jak2 ja 3 taas avoimen maailman toimintapelejä. Miten voi mennä noin metsään? ND pls.

 

[Joukahaine]

Itse rupesin miettimään, että sen verraan laajaa skaalaa pelaan pelejä, niin ei oikein suoraan mitään vihaa yhtäkään peliä kohtaan. Toiset onnistuneempia kun toiset, toiset jaksaa pelata läpi ja toiset ei. Sitten se iski! Urheilupelit. Fifa, Pes, Nhl, Madden ihan sama, aivan hirvittävää jokavuosi sama tuotos ilmeisesti. Kavereita paljon ketkä noita hakkaa ja itselle tuskaa yksikin peli. Ehkä johtuu siitä etten seuraa urheilua. Ostajansa noillekkin on kun jokavuosi menee. Helppoaha rahaa EA:lle kun lätkäistään uusi kansikuva, vuosi ja hinnaksi 59e. Jos näytät minulle vuoden 2017 tai 2019 tai 2020 änäriä nii en tiedä mitä eroja.Grafiikat noissa kai paranee.. Ehkä..

 

[Alosi]

Dragon Age: Inquisition:
Ensimmäinen peli oli hyvä, toinen oli putkijuoksua, mutta silti pelattavissa ja pelasin läpi. Tämä kolmas taistelun osalta niin kauheaa tuubaa ettei todellakaan pysty. Parempi ois ollu kokonaan ilman taistelua, koska kuka tahansa osaa pitää nappia pohjadda ja välillä (kun jokin skill aktivoituu) niin painaa toista. Täysin aivovammaisille tehty peli ja taitaa olla näistä kovin arvostelumenestys.

Ni no Kuni: Wrath of the White Witch:
Tässä pelissä sentään taistelu oli haastavaa, mutta muuteen joka hemmetin asiassa pidetään kädestä ja suorastaan pakotetaan siihen. "Hei! Tuolla on tuommoinen juttu, muistatkos mitä nyt pitää tehdä?" No prkl alkaa muistamaan kun ainakin 17 kertaa käyty jo sama asia läpi! "Hei! Pidän sinua silti kädestä ja tehdään tästä kahdeksastoista tutoriaali, jippii!"

Siihen loppu se peli.

Sekiro: Shadows Die Twice:
Muuten hyvä peli, mutta kenen idea oli laittaa tähänkin grindaamista? Pelasin pelistä ~70% kunnes ajautui tilanteeseen jossa "spirit" pointsit on loppu ja niitä tarvii bossien peittoamiseen. Ainoa tapa saada niitä on grindata vihuja ja vihaan grindaamista niin siihen loppu tämä peli. Ei ole mitään järkevää syytä miksi nuo ei voisi olla täynnä aina kuoleman jälkeen.

 

[yeoltelly]

Kaikki pelit 6 kk sisällä julkaisusta. Onneks on tota backlogia sen verran että pelailen yleensä vaan vähintään vuoden tai pari vanhoja pelejä, jotka on suurinpiirtein saatu valmiiksi ja paimmat bugit korjattua. Rautavaatimuksetkin on maltillisempia.

 

[xarot]

Niin mielipideriippuvainen asia mitä kukakin suosittelee, että ennemmin suosittelisin raportoimaan fiiliksiä ketjuun: Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

Anyway, Last of Us II vuoden suurin pettymys itselleni, jonka pelaaminen oli lähinnä ärsyttävää.

 

[Xiyng]

Tähän hätään tulee mieleen lähinnä eka Halo ja The Last of Us. Olen ekaa Haloa aloittanut PC:llä muistaakseni kolme kertaa, ja joka kerta se on kaatunut pelin äärettömään tylsyyteen, kun mikään ei oikein tunnu tai näytä hyvältä (eikä näyttänyt myöskään silloin kauan sitten, kun pelien ensimmäisen kerran kokeilin). The Last of Us taas oli "ihan kiva", mutta se ei riitä tuon pituiselle pelille. Peli oli siis turhan vaisu ja tasapaksu sekä vihollis- ja sitä myöten tappomäärien vuoksi myös epäuskottava siihen nähden, että peli yritti muuten olla varsin uskottava. Ei siis ole ollenkaan huono peli kyseessä, mutta "ihan kivan" ei ole minulle ihan yksi vuosikymmenen arvostetuimmista peleistä, mitä se monelle muulle tuntuu olleen. Jatko-osa kiinnostaa nyt tasan jonkinlaisen yleissivistyksen vuoksi, mutta muuten se ei kiinnosta oikeastaan yhtään, vaikka odotan sen itse asiassa olevan parempi.

 

[Rokkijani]

Sekiro: Shadows Die Twice:
Muuten hyvä peli, mutta kenen idea oli laittaa tähänkin grindaamista? Pelasin pelistä ~70% kunnes ajautui tilanteeseen jossa "spirit" pointsit on loppu ja niitä tarvii bossien peittoamiseen. Ainoa tapa saada niitä on grindata vihuja ja vihaan grindaamista niin siihen loppu tämä peli. Ei ole mitään järkevää syytä miksi nuo ei voisi olla täynnä aina kuoleman jälkeen.

Et suosittele peliä, koska yksi osatekijä ei innosta muuten hyvässä pelissä? Pelaa bossit ilman spiritejä, jos ei satu olemaan.

 

[perato]

Eikö tämmönenki aihe ollut ?

Hammastakiristelevän huonoja pelejä on kyl vähän tullut pelattua viimisen kuuden vuoden sisällä. Alta 60p pelejä tulee aika vähän nähtyä/kokeiltua nykyään.
Mitä nyt äkkiä omaa pelatut pelit exceliä selaan nii vastaan tulee ihan muutamia järjestyksessä 35->60/100p:
F.E.A.R. Extraction Point
Superfrog HD
F.e.a.r. Perseus Mandate
A Virus Named Tom
Beatbuddy: Tales of the Guardians
F.E.A.R 3
CoD: WaW(pelattu 2017 ekan kerran)
Amnesia: A Machine for Pigs
INSIDE

Nämä on kyl äkkiä muistettavissa kuinka vitutuskäyrä lähti äkkiä nousuun näitä pelatessa. Olis pitänyt jo sillon aikoinaan lopettaa paskojen pelien pelaaminen välittömästi eikä yrittää sinnitellä. Näitä kaikkia oikeastaan yhdisti se, että vitutti pelata, yleensä pelimekaniikka oli niin umpitylsän surkea täynnä jotain outoja äkkikuolemia ja mitään mielenkiintoa jatkamiseen oli vaikea löytää. Melko monesta paistoi tekijöiden laiskuus ja mielenkiinnottomuus omaa tekelettä kohtaan.

 

[Narghar]

Star Citizen, mikäli sen voi tähän kategoriaan laskea. Eka ja vika peli jota tuen kickstartterissa. Tämän hetkinen teknologiademo on juurikin sitä, peliä tuskin nähdään ikinä. Onneksi ei mennyt ku ~50 euroa sinne.

 

[Raikku]

Xboxin Project Cars 3, siis mitä vittua, peli nykii/fps putoaa rajusti kisoissa vielä series X:lläkin? Eikä tosiaan ole mikään 4K peli.

 

[vetten äärelle istutettu]

Kaikki pelit 6 kk sisällä julkaisusta. Onneks on tota backlogia sen verran että pelailen yleensä vaan vähintään vuoden tai pari vanhoja pelejä, jotka on suurinpiirtein saatu valmiiksi ja paimmat bugit korjattua. Rautavaatimuksetkin on maltillisempia.

Kaikki on liioiteltua, kaikki länsimaalaiset taas on just näin.

Japsipelit harvemmin päivittyy kun siellä kulttuuri on tehdä peli valmiiksi ja julkaista se sitten. Nettipelit asia erikseen, tietysti.

 

[IsoLuumu]

Luulin että täällä olisi pelejä joissa on jotain oikeaa vikaa/bugeja tms.
Mutta 9/10 onkin tyyliin "En suosittele tätä räiskintäpeliä koska en tykkää räiskintäpeleistä".

 

[Eletrix]

Dragon Age: Inquisition:
Ensimmäinen peli oli hyvä, toinen oli putkijuoksua, mutta silti pelattavissa ja pelasin läpi. Tämä kolmas taistelun osalta niin kauheaa tuubaa ettei todellakaan pysty. Parempi ois ollu kokonaan ilman taistelua, koska kuka tahansa osaa pitää nappia pohjadda ja välillä (kun jokin skill aktivoituu) niin painaa toista. Täysin aivovammaisille tehty peli ja taitaa olla näistä kovin arvostelumenestys.

Ni no Kuni: Wrath of the White Witch:
Tässä pelissä sentään taistelu oli haastavaa, mutta muuteen joka hemmetin asiassa pidetään kädestä ja suorastaan pakotetaan siihen. "Hei! Tuolla on tuommoinen juttu, muistatkos mitä nyt pitää tehdä?" No prkl alkaa muistamaan kun ainakin 17 kertaa käyty jo sama asia läpi! "Hei! Pidän sinua silti kädestä ja tehdään tästä kahdeksastoista tutoriaali, jippii!"

Siihen loppu se peli.

Sekiro: Shadows Die Twice:
Muuten hyvä peli, mutta kenen idea oli laittaa tähänkin grindaamista? Pelasin pelistä ~70% kunnes ajautui tilanteeseen jossa "spirit" pointsit on loppu ja niitä tarvii bossien peittoamiseen. Ainoa tapa saada niitä on grindata vihuja ja vihaan grindaamista niin siihen loppu tämä peli. Ei ole mitään järkevää syytä miksi nuo ei voisi olla täynnä aina kuoleman jälkeen.

En nyt tuohon dragon ageen ihan pysty samaistumaan. Ehkä jos tuollaista peliä pelaa jollain easy/normal vaikeusasteella niin sitten, mutta Hard/nightmarella ei kyllä nappeja rämpyttämällä selvinnyt.

 

[vipe]

Jos näytät minulle vuoden 2017 tai 2019 tai 2020 änäriä nii en tiedä mitä eroja.Grafiikat noissa kai paranee.. Ehkä..

Näin useampia satoja matseja (ei online) tahkoavana niissä itse gameplay muuttuu. Joku lätkä nyt on lätkää eikä siinä paljoa liikkumavaraa ole, joten mitä enemmän se lähestyy oikeata pelaamisen fiilistä sen parempi peli on. En anna itse noille graafisille uudistuksille (nämähän itse asiassa on hyvin pieniä, ehkä animaatioiden puolella tehty eniten) ja kaikenlaisille päälleliimatuille pelimuodoille mitään arvoa.

Omaan makuun NHL21 on ehkä paras lätkä sitten 1988 Wayne Gretzky Hockeyn, mutta ymmärrän hyvin jos näitä ei pelaa tai pelaa sen pari matsia per vuosi tuntuu nuo kaikki samalta. Hyvin vähänhän se muuttui NHL20-versiosta mutta gameplayssa sen huomaa. Sama pätee oikeastaan FIFAankin NBA2K:hon, Maddeniin, varmaan kaikkiin peleihin jotka yrittävät jotain oikeaa urheilua simuloida. Ehkä nuo viilaukset voisi tosiaan patcheinakin tuoda, mutta rahastuskeinohan tämä on. En päivitä itse noita joka vuosi ilman että kokeilen etukäteen. FIFAn puolella on joskus menty muutoksissa myös huonompaan suuntaan.

Ja ehkä itsellä "the" peli mikä parin vuoden aikana on ollut pahin huti on Battletech. Ei maistunut sitten yhtään. Vanhemmista myös tuo mainittu Dragon Age Inquisition oli yksinkertaisesti paska.

Tulee kyllä pelejä osteltua lähes viikoittain että aika monia muitakin esimerkkejä löytyy, ehkä tarvii illalla Steam avata ja heittää muutama muukin, nuo nyt ulkomuistista

 

[Johan_V]

Dragon Age: Inquisition:
Ensimmäinen peli oli hyvä, toinen oli putkijuoksua, mutta silti pelattavissa ja pelasin läpi. Tämä kolmas taistelun osalta niin kauheaa tuubaa ettei todellakaan pysty. Parempi ois ollu kokonaan ilman taistelua, koska kuka tahansa osaa pitää nappia pohjadda ja välillä (kun jokin skill aktivoituu) niin painaa toista. Täysin aivovammaisille tehty peli ja taitaa olla näistä kovin arvostelumenestys.

Taistelun ohella koko kenttäsuunnittelu oli perseestä. Tarina oli loppujen lopuksi ihan ok (vaikka ei kuitenkaan kahden ensimmäisen tasoa), mutta isot kentät, copy-paste sivutehtävät, ja typerä resurssien keräily tappoi peli-ilon.
Toinen aivan yhtä surkea peli on saman firman Mass effect: Andromeda. Geneeriset sivutehtävät ja tylsät kentät (aivan kuten DA:I), eikä päätarinakaan ollut mitenkään mieleenpainuva.
Olen pelannut lähes kaikki Biowaren pelit useamman kerran läpi, näitä kahta en jaksanut pelata edes loppuun asti.

 

[vetten äärelle istutettu]

Näin useampia satoja matseja (ei online) tahkoavana niissä itse gameplay muuttuu. Joku lätkä nyt on lätkää eikä siinä paljoa liikkumavaraa ole, joten mitä enemmän se lähestyy oikeata pelaamisen fiilistä sen parempi peli on. En anna itse noille graafisille uudistuksille (nämähän itse asiassa on hyvin pieniä, ehkä animaatioiden puolella tehty eniten) ja kaikenlaisille päälleliimatuille pelimuodoille mitään arvoa.

Virkistävää kuulla tämmöinenkin mielipide änäreistä joka vuosi vaan hitaampaa, kankeampaa ja bugisempaa

 

[vipe]

Virkistävää kuulla tämmöinenkin mielipide änäreistä joka vuosi vaan hitaampaa, kankeampaa ja bugisempaa

Siis toki ne äijät säädetään custom-slidereilla (AlTito) vielä hitaammiksi ja kankeammiksi...

 

[Henkka77]

Luulin että täällä olisi pelejä joissa on jotain oikeaa vikaa/bugeja tms.
Mutta 9/10 onkin tyyliin "En suosittele tätä räiskintäpeliä koska en tykkää räiskintäpeleistä".

Just näin. Aika subjektiivinen asia muutenkin, en mä voi sanoa mistään pelistä mistä mä en diggaa että "en suosittele", niistä peleistä joku muu kuitenkin diggaa.
Muutenkin sivuaa vähän liian läheltä Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä ketjua..

 

[Kautium]

Tässä videomuodossa hyvä listaus vuoden 2021 peleistä, joita ei voi suositella kenellekään. Ihan kaikkia en ole itse kokeillut, enkä kyllä ajatellut kokeillakaan. Samalla tuossa on hyvä kooste kaikesta mikä pelikehityksessä ylipäätään on nykyään vikana. Hirveää rahastusmielessä tuotettua aivotonta ja pelaajan älyä aliarvioivaa tusinapaskaa toinen toisensa jälkeen.

Mukana mm. Call of Duty Vanguard, FarCry 6, Werewolf The Apocalypse ja Battlefield 2042.

 

[Captain J]

Oma ei voi suositella-listaus:

• Anthem: pelissä oli ideatasolla paljon potentiaalia, mutta lopputulos oli aika paska. Tai siis todella paska, niin paska että Bioware kaikesta lupailusta huolimatta (ja EA:n siunauksella/päätöksellä) julisti pelin kuolleeksi. Eniten itseä kaihertaa se, että Mass Effect: Andromeda kärsi tämän pelin tekemisestä todella paljon. Toivottavasti seuraava Mass Effect (ja myös Dragon Age!) ei koe vastaavaa ”resurssien väärinkäyttöä”
• Cyberpunk 2077: pelasin läpi ja pelissä oli hetkensä, mutta aikamoinen pettymys Witcher 3:sen jälkeen. Mitä pidemmälle peli eteni, sitä huonommalta se tuntui
• Madden-sarja. Jenkkifutis kiinnosti yhteen väliin, mutta pelisarja ei innostanut ollenkaan. NHL-sarja hakkaa tämän mennen tullen ja vielä palatessa - mikä on hassua kun miettii paljon enemmän Maddenin pelaajia verrattuna änärin pelaajiin
• Life is strange: läpi pelasin, mutta kokonaisuus aika meh
• Switchin super smash brawl (yksinpelinä): hermot palaa alle aikayksikön ja switch meinaa lentää ikkunasta ulos. Kavereiden kanssa kuitenkin aika hauska
• Pokemon Brilliant Diamond/Shining Pearl: aika mitäänsanomattomat remaket, ainakin sellaiselle joka on pelannut alkuperäiset läpi
  
  

 

[Awelonian]

Uudet Falloutit lukuunottamatta New Vegasia. Karmeaa kuraa niin pelattavuus kuin varsinkin henkilöt ja tarina. Narratiivi ei ole ja otettu oikeista Fallouteista vaan osasia jotka sopii adhd-morrowind sukupolvelle. Samoin Skyrim ja muut Bethesdan pökäleet on aika kamalia kokonaisuudessaan, ikinä tajunnut mitä niissä sieluttomissa peleissä on.

 

[Diodi]

Early Access Unity Engine Cash Grab indie-pelit muutamaa helmeä (esim. My Summer Car, Phasmophobia) lukuunottamatta. Varsinkin kaikenlaisia ”simulaattoreita” ja niistä nopeasti tehtyjä ripoffeja puskee joka tuutista. Halpa hinta ja pienen pelintekijän sympatiseeraaminen vääristää arvosteluja ja koko genre on saanut aivan liikaa näitä ota rahat ja juokse-opportunisti-pelinkehittäjiä liikkeelle.

 

[tavallinen viikari]

Olen pitkän linjan pelaaja ja tämä on minun mielpide, että mitä kannatta pelata ja mikä on nopeasti ohi menevää rahantuhlausta.

1. Kannattaa pelata pelejä, joissa on mahdollista saada sosiaalisia kontakteja, eli kavereita on mahdollista kutsua mukaan ja saada uusia kavereita.
2. Itseäni on aina kiinnostanut jonkin sortin simulaatiot ja ajopelit. On olemassa korkean tason simulaatioita, mutta niissä saattaa olla niin vähän pelaajia, että käytännössä lyhyen ajan päästä julkkaisusta kyseessä on yksinpeli.
3. Verkkopeleillä, joissa käydään oikeaa kommunikaatiota, on mahdollista kehittää omaa kielitaitoa ja kulttuurillista tuntemusta.
4. Yksin pelattavia päähänampumispelejä en suosittele kennellekään.

 

[Edqar]

Kaikki Jagged Alliance 2 jälkeiset jatkot (back in action isoin varauksin).
Kolmonen tulossa ja kauhun sekaisin tuntein sitä odottaa.

 

[shakal]

Olen pitkän linjan pelaaja ja tämä on minun mielpide, että mitä kannatta pelata ja mikä on nopeasti ohi menevää rahantuhlausta.

1. Kannattaa pelata pelejä, joissa on mahdollista saada sosiaalisia kontakteja, eli kavereita on mahdollista kutsua mukaan ja saada uusia kavereita.
2. Itseäni on aina kiinnostanut jonkin sortin simulaatiot ja ajopelit. On olemassa korkean tason simulaatioita, mutta niissä saattaa olla niin vähän pelaajia, että käytännössä lyhyen ajan päästä julkkaisusta kyseessä on yksinpeli.
3. Verkkopeleillä, joissa käydään oikeaa kommunikaatiota, on mahdollista kehittää omaa kielitaitoa ja kulttuurillista tuntemusta.
4. Yksin pelattavia päähänampumispelejä en suosittele kennellekään.

Melko kärjistetty, provosoiva ja suppea kanta paljon antavaan pelaamisen maailmaan.

Henkilölle joka ei olisi koskaan pelannut pelejä, suosittelisin ensimmäisenä Bioshock, Deus Ex ja Metro -pelisarjoja. Kylkeen ripaus Fallout New Vegasta, Civilizationia, Divinity: Original Sin, STALKER: Anomaly ja vaikka Horizon Zero Dawnia jotta saisi pintaraapaisun tulevasta harrastuksesta.

Itseäni on siunattu parhaalla mahdollisella peliporukalla, joista iso osa lukeutuu myös parhaimpiin ystäviini. Yhteisömme on tiivis sekä aktiivinen, pelaamme paljon yhdessä sekä erikseen, mutta yhdessä pelaamme pääasiassa sen sosiaalisen yhteiselon vuoksi: pidämme hauskaa. Näissä peleissä joissa useamman henkilön kanssa yhdessä kulutamme aikaa, toistuu käytännössä aina sama kaava:

Pelin tarkoitus on selviytyminen. Genrellä on todella vähän vaikutusta tähän asiaan, koska sitä moninpelit ovat: Selvitä yhdessä tai erikseen ja katsoa kuinka tällä kerralla kävi.

Näissä peleissä:

• Juoni on olematon ja yleensä sitä ei ole ollenkaan
• Hahmot yhdentekeviä, koska fokus on kehityksessä
• Pelit ovat graafisesti joko keskinkertaisia tai optimointi vähän sinnepäin, yleensä molempia
• Itseään toistavia
• Kertakäyttöisiä, seuraavaan siirrytäessä harvoin palaamme entisiin, eivätkä ne jätä nostalgiaan pelinä suurempaa impaktia: Muistoihin jäävät tovereiden kanssa tuotetut tilanteet enemmän kuin se itse liukkarina toiminut moninpeli.

Se ei tee niistä silti mitenkään tarpeettomia, koska nuo eivät mitenkään poissulje toisiaan, molemmille on pelaajakunnassa tarve ja kysyntä.

Itse myin 25 vuoden omistamisen jälkeen ajosimupelaamiseen vaatimani ohjaimet pois, niin että en ostanut enää myytyjen tilalle uusia. Syy on melko yksinkertainen: Ajosimulaattori on aina ajosimulaattori vaikka se olisi uusissa kauniissa kuorissa. Ajat samoja ratoja samanlaisilla autoilla vuodesta toiseen, kilpaillen itsesi kanssa. Moninpeli maustaa tuota, mutta ydin on silti sama ja jossain kohtaa Lesmo corner kun on vuoden sisällä ajettu virtuaalisesti Monzassa useammin kuin lähikauppaan oikeassa elämässä, se lakkaa vaan tarjoamasta enää tavoiteltavaa. Jäljelle jää arcade ajopelit (Forza, Gran Turismo, Project Cars 2..) joiden ajaminen paatuneelle virtuaalirattimiehelle tuntuu vastenmieliseltä ratilla ja polkimilla, mutta tarjoavat taas uutta tavoiteltavaa ja sisältöä pelin edetessä kuten muutkin eri peligenrejen tuotokset. Näiden pelien ohjaaminen tulee melko väistämättä tapahtumaan ohjaimella em syyn vuoksi, joten ruori sai lähteä viemästä tilaa kodistani. Ainakin toistaiseksi, melkein kahteen vuoteen en ole kaivannut niiitä takaisin.

Sisältöä, kehitystä, sosiaalisuutta ja loputonta lohikäärmeen jahtaamista tarjoaa tietysti myös MMORPG pelit. Niiden ainoa ehkä ongelmaksi muodostuva asia on niihin käytettävät pelitunnit: Jos haluat pysyä vaikka porukan mukana, pitää olla valmis pelaamaan satoja ja tuhansia tunteja. Asiassa ei ole muuta vikaa jos pelaamisesta kerran tykkää, mutta se tietysti syö yleensä ajan sekä halun kokea muitakin pelejä. Niissä on yleensä paljon lorea ja muuta opittavaa, mutta omaavat myöskin melko laihoja esityksiä varsinaisesti peleinä ja tekniikan taidonnäytteinä.

Tässä vain lyhyt pintaraapaisu: itse suosittelen jokaista pelaajaa koittamaan mitä erilaisempiakin pelejä yhdessä sekä erikseen. Valtavasti on kehnoja ellei jopa huonoja, mutta siihen valtamereen mahtuu niitä ikimuistoisia elämyksiä erittäin paljon. Upeita elämyksiä jäisi kokematta ellei nauttisi rauhassa itsensä kanssa hyvistä yksinpeleistäkin.

 

[Hulikopteri]

Games as s Service - pelit.
Nykyiset Ubisoft pelit
Free to Play - pelit

En ainakaan noita suosittele. Itse olen tuhlannut noihin turhaa aikaani ja ei ole jäänyt käteen oikein mitään. Myös moninpelit ei sovi oikein sellaiselle kellä ei ole kauheasti aikaa pelailla. Haastavaa saada perheellisenä aikaa pelata kavereiden kanssa. Mielummin kokee mahtavia yksinpelejä, joista jää hyvät kokemukset käteen