Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[vrds]

Hei tällainen kysymys! Sopinee tähän ketjuun paremmin kuin siihen nettitreffi-ketjuun. Eli: Onkos täällä moni ollut parisuhteessa henkilön kanssa jolla on juuret ja äidinkieli muuta kuin suomi? Eli siis jonkin ei-natiivin kanssa. Itse en ole ns. vakavamielisesti seurustellut tällaisten henkilöiden kanssa mutta muuten toki "tapaillut".

Kysymyksiä: Kestikö/kestääkö suhde? Mitkä oli isoimpia haasteita? Mites kommunikaatio pelasi? Kulttuurierot? Jne jne. Saa avautua. Itse nimittäin ajattelin käydä riivaamassa itseäni ja treffata tällaisen "ulkomaan asukin" niin olis hauka kuulla onko teillä ollut kommelluksia / haasteita johtuen kulttuurieroista.

Ja perkele kun ajatus kyllä on pysyä sinkkuna vielä vaikka miten kauan mutta ainahan sitä voi tutustua jos ei muuten napostele seurustelut..

Jos suhde kestää pidempään, voi toisella tulla ”koti-ikävä” myöhemmin jos esim. syntyy lapsia. Silloin voi joutua miettimään haluaako itse lähteä Suomesta. Jos suhde muuten lähtee rullaamaan niin suosittelisin opettelemaan toisen äidinkielen, jos se ei nyt satu olemaan englanti.

Oman kokemuksen mukaan asiat toimii monesti paremmin koska on pakko kommunikoida enemmän koska on erilaiset taustat ja kulttuurit. Suomalainen nainen kilahtaa aina jossain vaiheessa, vaikka kaikki on muka hyvin siihen pisteeseen asti. Siitäkin huolimatta vaikka kysyy onko kaikki hyvin. Näin mulle on sanonut myös useampi ulkomaalainen jolla on ollut suomalainen tyttöystävä tai vaimo. Tämä toimii myös toiseen suuntaan jos olettaa että ulkomaalainen nainen on tyytyväinen jos ei puhu asioista riittävästi.

 

[petepeluri]

Tässä yhtälössähän kaikki kuitenkin voittaa. "Lihava duunari" sai lystiä elämäänsä ainakin joksikin aikaa, thaikkunainen sai Suomen passin ja kolmannet miehet uutta lihaa parisuhdemarkkinoille.

Lisää vaan tätä, kiitos.

Mutta siis vakavasti ottaen, nyt niitä naisia pitäisi pyrkiä Suomeen saamaan kaikin tavoin, koska tulijoita voisi vielä olla. Esimerkiksi Thaimaassa on jo elintaso kehittynyt sen verran, ettei sieltä niin innokkaita tulijoita välttämättä enää jatkossa ole kuin aiemmin. Lisäksi väestöpyramidi heikkenee monissa maissa ja nuorille naisille on yhä huutavampi kysyntä globaalisti ja kilpailu on kovaa.

Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun 2030-luvulla ja syntyvyyshän on naurettavan matalissa lukemissa.

Asioita voitaisiin tehdä jos haluttaisiin, mutta eipä tunnu olevan suurta halua.

Ei tänne kelvollisia naisia saada mistään raahattua, korkeintaan elintason perässä tulevia.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei tänne kelvollisia naisia saada mistään raahattua, korkeintaan elintason perässä tulevia.

On olemassa tietty "harmaa alue", käytännössä Aasia ja ehkä Etelä-Amerikka, josta saapuva naisväki voi olla hyvinkin työteliästä ja viehättävää, ja suomalaiseen kulttuuriin yhteensopivaa, vaikka tulisivatkin "paremman elintason perässä".

 

[petepeluri]

On olemassa tietty "harmaa alue", käytännössä Aasia ja ehkä Etelä-Amerikka, josta saapuva naisväki voi olla hyvinkin työteliästä ja viehättävää, ja suomalaiseen kulttuuriin yhteensopivaa, vaikka tulisivatkin "paremman elintason perässä".

Viehättävyydestä voidaan olla montaa mieltä mitä jostain thaimaasta raahataan tänne.

 

[Erkki_erikeepperi]

Viehättävyydestä voidaan olla montaa mieltä mitä jostain thaimaasta raahataan tänne.

No sehän on ihan makuasia.

Pääasiassa aasialaisia pidetään aika feminiineinä eli naisellisina eli viehättävinä, eivätkä ole ihan niin läskejä vielä kuin suomalaiset, vaikka suunta onkin sama.

 

[iltakampa]

Eri kulttuureista tulevien pariutumisessa voi toisen outous jäädä huomaamatta. Samasta kulttuurista tuleva huomaa herkemmin toisen (muuten harmittoman tyypin) hieman poikkeavan käytöksen - vaikkapa jos on hieman siellä autismin kirjolla, eikä ehkä pääse edes tutustumaan / treffeille niin helposti. Siinä mielessä voi olla joillekin helpompaa päästä tekemään tuttavuutta muuntaustaisten kanssa.
Toisaalta voi käydä niinkin, että saattaa joutua suhteeseen vähemmän harmittoman tyypin kanssa, jos ei huomaa niitä punaisia lippuja sen kulttuurisesti erilaisen olemisen olemisen lomasta.

 

[Joku_242]

Eri kulttuureista tulevien pariutumisessa voi toisen outous jäädä huomaamatta. Samasta kulttuurista tuleva huomaa herkemmin toisen (muuten harmittoman tyypin) hieman poikkeavan käytöksen - vaikkapa jos on hieman siellä autismin kirjolla, eikä ehkä pääse edes tutustumaan / treffeille niin helposti. Siinä mielessä voi olla joillekin helpompaa päästä tekemään tuttavuutta muuntaustaisten kanssa.
Toisaalta voi käydä niinkin, että saattaa joutua suhteeseen vähemmän harmittoman tyypin kanssa, jos ei huomaa niitä punaisia lippuja sen kulttuurisesti erilaisen olemisen olemisen lomasta.

Hmm, luulis että noi on aika eri tavalla outoja, jos jälkimmäinen nyt ollenkaan vaikuttaa oudolta ensitapaamisella? Olen ymmärtänyt että monet narsistit yms. on sosiaalisesti hyvinkin taitavia, eikä heitä voi silleen spotata lukemalla elekieltä ja "signalointia" kuten monet sosiaalisesti taitavat ihmiset ja erityisesti naiset usein yrittävät. Paremminkin tuolla tavalla jää haaviin juurikin kaikenlainen muu outous, kuten nörttiys, epävarmuus, ujous tai vaikka juuri tuo autismin kirjoilla oleminen. Toki kieltämättä olen itsekin vähän nörtti, ja ehkä siksi vähän turhan suoraviivainen, enkä siksi anna niin paljoa painoarvoa elekielelle yms, vaan kiinnitän enemmän huomiota siihen että onko jutuissa pääpiirteittäin järkeä, ja "täsmääkö" ne.

 

[Awelonian]

Viehättävyydestä voidaan olla montaa mieltä mitä jostain thaimaasta raahataan tänne.

Jotkut tykkää pikkupojista ja melko piirteettömistä kasvoista, niin siinähän se thaikkujen juttu on. Läskejä ne ei ole, ennen kuin tulevat tänne. Mutta muuten näkisin esim. eteläisen Amerikan naiset kyllä paljon naisellisimpina ja ehkä temperamenttisina. Ei kukaan patalappua haluaa kotiinsa "vaimoksi".

 

[baggio]

Jotkut tykkää pikkupojista ja melko piirteettömistä kasvoista, niin siinähän se thaikkujen juttu on. Läskejä ne ei ole, ennen kuin tulevat tänne. Mutta muuten näkisin esim. eteläisen Amerikan naiset kyllä paljon naisellisimpina ja ehkä temperamenttisina. Ei kukaan patalappua haluaa kotiinsa "vaimoksi".

Jos vaihtoehdot ovat ei mitään tai patalappu, koska "markkinoiden syy", niin patalappuhan on parempi. Mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan.

 

[sl4yer94]

Jos vaihtoehdot ovat ei mitään tai patalappu, koska "markkinoiden syy", niin patalappuhan on parempi. Mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan.

On parempi olla yksin kuin huonon muijan kanssa.

Ja sillä patalapulla tarkotetaan vässykkää.

 

[Erkki_erikeepperi]

On parempi olla yksin kuin huonon muijan kanssa.

Ja sillä patalapulla tarkotetaan vässykkää.

Fiksu mies saattaisi tajuta, että sitä enemmän sulle on tarjolla muita vaihtoehtoja, mitä enemmän muut miehet pariutuu näiden inhoamiesi "vässyköiden" kanssa.

Mutta eihän kaikille ole kauhalla jaettu.

 

[petepeluri]

Fiksu mies saattaisi tajuta, että sitä enemmän sulle on tarjolla muita vaihtoehtoja, mitä enemmän muut miehet pariutuu näiden inhoamiesi "vässyköiden" kanssa.

Mutta eihän kaikille ole kauhalla jaettu.

Tottahan tuo. Naispula ei silti ratkea raahaamalla aasiasta naisia.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tottahan tuo. Naispula ei silti ratkea raahaamalla aasiasta naisia.

Miksei ratkea?

No, ei se sillä ratkeakaan, että yksittäiset yksilöt näitä itselleen raahaa joitakin kappaleita, tai edes terveyspiirit muutamia hoitajiksi, vaan asiaan pitäisi saada teollista mittakaavaa. Siis samaan tyyliin kuin mamuryntäyksessä 2015 miesten osalta.

 

[Niamu]

Jotkut tykkää pikkupojista ja melko piirteettömistä kasvoista, niin siinähän se thaikkujen juttu on. Läskejä ne ei ole, ennen kuin tulevat tänne. Mutta muuten näkisin esim. eteläisen Amerikan naiset kyllä paljon naisellisimpina ja ehkä temperamenttisina. Ei kukaan patalappua haluaa kotiinsa "vaimoksi".

Mutta miksi sieltä tarvitsee aina ne kaikkein rumimmat raahata tänne? Luulisi sieltä massasta löytyvän edes vähän tasokasta ettei ne näyttäisi ihan apinoilta.

 

[3dfx]

Miksei ratkea?

No, ei se sillä ratkeakaan, että yksittäiset yksilöt näitä itselleen raahaa joitakin kappaleita, tai edes terveyspiirit muutamia hoitajiksi, vaan asiaan pitäisi saada teollista mittakaavaa. Siis samaan tyyliin kuin mamuryntäyksessä 2015 miesten osalta.

asiassa on isompiakin asioita pöydällä kuin jonkun kokema naispula. Vaikka tossa hoitajahommassa, mihin en joku sivu sitten viittinyt vastata. Pulaahan ei Suomessa ole hoitajista, vaan hoitajille tolkullisia työoloja sekä palkkaa tarjoavista työnantajista. Se, että niitä hoitajia tuodaan jostain mistälie niinkun tässä suomen laiskaa ajattelua edustavassa julkisessa keskustelussa ratkaisuksi tarjotaan, ei poista ongelmaa, että suomessa on edelleen pulaa hoitajille tolkullisia työoloja ja palkkaa maksavista työnantajista. Mikään ei oikeesti parane.

Hoitajat ei ole ainoa työ mihin tämä pätee. "Suomalaiselle ei työ kelpaa" on yleinen fraasi, mutta sillon varmaan sellanen työ jätetään tekemättä ellei sen standardeja saada suomalaisten vaatimalle tasolle sen sijaan että katsotaan missä kehitysmaassa on niin heikosti asiat että saavat edes vähän parannusta kun tekevät täällä jotain ihan alle kaiken paikallisen standardin hommaa.

Ihan samoin se naispulakaan ei tuu ratkeemaan sillä, että tänne vaan tulee jotain naisia jostain. Ne ketkä aasialaisen tai ulkomaalaisen naisen tahtoo, pystyy jo nyt sellasen hakemaan. Iso osa ei halua, kun ne ei esimerkiks kielitaidoltaan ole sillä standardilla mitä pitäs olla ja siten kaikki huumori ja tälläset ei toimi.Yksittäisiä panoja voi syntyä, mutta ne ei yhteiskunnallisesti ole merkittäviä. Merkittäviä on parisuhteet, mistä syntyy hyvinkasvatettuja ja terveitä lapsia.

 

[Jarmot]

On parempi olla yksin kuin huonon muijan kanssa.

Ja sillä patalapulla tarkotetaan vässykkää.

Huono mies ei saa kuin huonon muijan. Parhaat naiset menee parhaille miehille. Niin se parisuhdemarkkinatalous toimii.

Mitä tulee vässykkään naiseen niin kyllä pitkässä juoksussa sellainen tasainen vässykkä on tuhat kertaa kivampi ja helpompi kuin ns. temperamenttinen nainen jonka kanssa joutuu jatkuvasti taistelemaan ja riitelemään. Toki temperamentikkaan kanssa on paljon loistavia hetkiä, mutta miinuspuoliakin on runsaasti.

 

[Awelonian]

Mutta miksi sieltä tarvitsee aina ne kaikkein rumimmat raahata tänne? Luulisi sieltä massasta löytyvän edes vähän tasokasta ettei ne näyttäisi ihan apinoilta.

Veikkaan et ne jotka tänne niitä raahaa, ottavat about ekan joka siihen suostuu. Yleensä ne miehet, hieman yleistäen, eivät vaikuta kauhean fiksuilta.

 

[Taneli-]

Kun tässäkin ketjussa on vähätelty sitä että naiset oikeasti pelkäisivät tai kokisivat sitä väkivaltaa miesten toimesta "kuin todella harvoin" ja tekijänä aina joku "kyllä sen näkee, narkkari tai skitso pieksee naisia" tyyppinen henkilö niin tämä tuore artikkeli esim. kertoo että joka kolmas (eli 33%) naisista on kokenut lähisuhde väkivaltaa.

Hälyttävä tieto lähisuhdeväkivallasta: joka kolmas suomalaisnainen on uhri

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

yle.fi

Tämä siis tarkoittaa pikemminkin sitä että Suomessa on vähintään 33% miehiä jotka yrittävät väkisin saada sitä seksiä tai läimäyttävät naista tai saattavat tehdä paljon pahempaakin joko ihan selvinpäin tai sitten "kännissä ja läpällä" mikä on ihan yhtä tuomittavaa.

Eli tämäkin on ihan varmasti yksi syy miksi se nainen ei välttämättä uskalla hymyillä sinulle yleisellä paikalla tai suostua heti tapaamaan vaan on varautunut.

Ihan tuttu mies voi myös olla tuollainen, vaikka olisi tuntenut pitkään ihan "kaveri pohjalta" kun hän on sopivasti humalassa hän voi hyvinkin yrittää väkisin saada sitä seksiä eikä hyväksy kieltävää vastausta. Tämä siis vaikka hänellä olisi se oma vaimo tai seurustelukumppani joka ei nyt vaan satu olemaan mukana.

Itse epäilen että syynä miksi esim. itsellenikin oli tosi vaikea hyväksyä näitä lukemia on siinä että itse eikä tietojeni mukaan kaveritkaan ole tälläistä käytöstä nähneet tai todistaneet. Joten se tuntuu kaukaiselta kunnes tapaa tarpeeksi naisia joilta saa kuulla että tälläistä oikeasti tapahtuu.

Toisaalta kun miettii niin eihän tälläistä oikein VOI tapahtua silloin jos itse tai muita miehiä on paikalla todistamassa. Koska silloin tietysti itse ja ne muut miehet menisivät väliin enkä usko että tälläistä tekevät miehet kuitenkaan sitten asiasta kerskuvat tai puhuvat muille miehille. Tuskin edes vankilassa kovin korkealle arvostetaan raiskaajia tai naisten hakkaajia.

En meinaan usko että tuo 33% kaikista Suomen naisista olisi erityisen aktiivisia seksuaalisesti ja kyseessä olisi vain se promille miehiä Tinderissä joka kiertäisi hakkaamassa näitä naisia ja ehtisi mennä näiden kanssa naimisiin, seurustella ja matkustella ympäri Suomea tehden "työkseen" tätä. Joten varmaan Suomalaisista miehistäkin melkoisen suuri, ehkä päälle 33% osa (koska osahan ei ole koskaan edes seurustellut) on tälläisiä potentiaalisia tai ihan jo asiansa tehneitä naisten hakkaajia, raiskaajia ja väkivaltaa käyttäviä miehiä. Varsinkin nuorista naisia vihaavista miehistä luulisi potentiaalia löytyvän jos miettii jotain nettifoorumeita tms.

Se että ei itse ole sellainen tai tunne sellaisia ei tarkoita etteikö niitä voisi olla suurikin määrä olemassa. Samaa voisi sanoa esim. Englannin kielen osaamisesta, Suomesta löytyy yllättävän suuri määrä miehiä (sekä naisia) jotka EIVÄT osaa sitä "toista kotimaista" kieltä, edes sitä vertaa että joku T-paidan hauska teksti olisi ymmärrettävisssä (itsekin tiedän muutaman tälläisen tapauksen jopa ihan nelikymppisissä löytyy)

 

[draco76]

Kun tässäkin ketjussa on vähätelty sitä että naiset oikeasti pelkäisivät tai kokisivat sitä väkivaltaa miesten toimesta "kuin todella harvoin" ja tekijänä aina joku "kyllä sen näkee, narkkari tai skitso pieksee naisia" tyyppinen henkilö niin tämä tuore artikkeli esim. kertoo että joka kolmas (eli 33%) naisista on kokenut lähisuhde väkivaltaa.

Hälyttävä tieto lähisuhdeväkivallasta: joka kolmas suomalaisnainen on uhri

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

yle.fi

Tämä siis tarkoittaa pikemminkin sitä että Suomessa on vähintään 33% miehiä jotka yrittävät väkisin saada sitä seksiä tai läimäyttävät naista tai saattavat tehdä paljon pahempaakin joko ihan selvinpäin tai sitten "kännissä ja läpällä" mikä on ihan yhtä tuomittavaa.

Luku ei ole välttämättä oikein. Naisilla on useampi partneri, joten noissa tekijät voivat olla osin samoja.

Kuitenkin vakavasta ongelmasta kyse.

 

[Joku_242]

Kun tässäkin ketjussa on vähätelty sitä että naiset oikeasti pelkäisivät tai kokisivat sitä väkivaltaa miesten toimesta "kuin todella harvoin" ja tekijänä aina joku "kyllä sen näkee, narkkari tai skitso pieksee naisia" tyyppinen henkilö niin tämä tuore artikkeli esim. kertoo että joka kolmas (eli 33%) naisista on kokenut lähisuhde väkivaltaa.

Hälyttävä tieto lähisuhdeväkivallasta: joka kolmas suomalaisnainen on uhri

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

yle.fi

Tämä siis tarkoittaa pikemminkin sitä että Suomessa on vähintään 33% miehiä jotka yrittävät väkisin saada sitä seksiä tai läimäyttävät naista tai saattavat tehdä paljon pahempaakin joko ihan selvinpäin tai sitten "kännissä ja läpällä" mikä on ihan yhtä tuomittavaa.

Eli tämäkin on ihan varmasti yksi syy miksi se nainen ei välttämättä uskalla hymyillä sinulle yleisellä paikalla tai suostua heti tapaamaan vaan on varautunut.

Ihan tuttu mies voi myös olla tuollainen, vaikka olisi tuntenut pitkään ihan "kaveri pohjalta" kun hän on sopivasti humalassa hän voi hyvinkin yrittää väkisin saada sitä seksiä eikä hyväksy kieltävää vastausta. Tämä siis vaikka hänellä olisi se oma vaimo tai seurustelukumppani joka ei nyt vaan satu olemaan mukana.

Itse epäilen että syynä miksi esim. itsellenikin oli tosi vaikea hyväksyä näitä lukemia on siinä että itse eikä tietojeni mukaan kaveritkaan ole tälläistä käytöstä nähneet tai todistaneet. Joten se tuntuu kaukaiselta kunnes tapaa tarpeeksi naisia joilta saa kuulla että tälläistä oikeasti tapahtuu.

Toisaalta kun miettii niin eihän tälläistä oikein VOI tapahtua silloin jos itse tai muita miehiä on paikalla todistamassa. Koska silloin tietysti itse ja ne muut miehet menisivät väliin enkä usko että tälläistä tekevät miehet kuitenkaan sitten asiasta kerskuvat tai puhuvat muille miehille. Tuskin edes vankilassa kovin korkealle arvostetaan raiskaajia tai naisten hakkaajia.

En meinaan usko että tuo 33% kaikista Suomen naisista olisi erityisen aktiivisia seksuaalisesti ja kyseessä olisi vain se promille miehiä Tinderissä joka kiertäisi hakkaamassa näitä naisia ja ehtisi mennä näiden kanssa naimisiin, seurustella ja matkustella ympäri Suomea tehden "työkseen" tätä. Joten varmaan Suomalaisista miehistäkin melkoisen suuri, ehkä päälle 33% osa (koska osahan ei ole koskaan edes seurustellut) on tälläisiä potentiaalisia tai ihan jo asiansa tehneitä naisten hakkaajia, raiskaajia ja väkivaltaa käyttäviä miehiä. Varsinkin nuorista naisia vihaavista miehistä luulisi potentiaalia löytyvän jos miettii jotain nettifoorumeita tms.

Kieltämättä artikkelissa olevat luvut on todella korkeita, mutta ei ne mitenkään tarkoita että vähintään 33% miehistä tekisivät tuollaista koska naisilla on keskimäärin enemmän kuin yksi kumppani elämänsä aikana. Itse veikkaisin että tuota harrastavien miesten osuus on joitain prosentteja tai alle. Jos oletettaisiin että keskimääräisellä naisella on ollut 10 suhdetta, mikä todennäköisesti on alakanttiin, muutama prosentti miehistä riittäisi tuottamaan tuollaiset luvut olettaen etteivät naiset osaa varoa heitä.

Ilmeisesti esim. narsistien ja psykopaattien osuus väestöstä on noin prosentin luokkaa, ja heitä on todella vaikea spotata ensinäkemältä, minkä lisäksi he osaavat olla todella vakuuttavia ja sanavalmiita - minkä ansiosta heillä on todennäköisesti myös valtaväestöä parempi naismenestys. Naiset kun tuppaavat yliarvioimaan ihmistuntemuksensa, erityisesti kun monien ns. neurotyypillisten kanssa tarkkaan harjoitetut signalointi- ja elekielenlukutaidot eivät toimikaan heihin.

Toki varmastikaan tuollaisista harrastuksista ei kerrota kavereille, eli aivan hyvin omasta tuttavapiiristä voi löytyä joitain sellaisia ihmisiä, mutta veikkaisin ettei se todennäköisesti ole se hieman outo nörtti vaan todennäköisemmin joku niistä "hyvistä" jätkistä joiden kanssa on hauskaa heittää läppää.

 

[petepeluri]

Kun tässäkin ketjussa on vähätelty sitä että naiset oikeasti pelkäisivät tai kokisivat sitä väkivaltaa miesten toimesta "kuin todella harvoin" ja tekijänä aina joku "kyllä sen näkee, narkkari tai skitso pieksee naisia" tyyppinen henkilö niin tämä tuore artikkeli esim. kertoo että joka kolmas (eli 33%) naisista on kokenut lähisuhde väkivaltaa.

Hälyttävä tieto lähisuhdeväkivallasta: joka kolmas suomalaisnainen on uhri

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

yle.fi

Tämä siis tarkoittaa pikemminkin sitä että Suomessa on vähintään 33% miehiä jotka yrittävät väkisin saada sitä seksiä tai läimäyttävät naista tai saattavat tehdä paljon pahempaakin joko ihan selvinpäin tai sitten "kännissä ja läpällä" mikä on ihan yhtä tuomittavaa.

Eli tämäkin on ihan varmasti yksi syy miksi se nainen ei välttämättä uskalla hymyillä sinulle yleisellä paikalla tai suostua heti tapaamaan vaan on varautunut.

Ihan tuttu mies voi myös olla tuollainen, vaikka olisi tuntenut pitkään ihan "kaveri pohjalta" kun hän on sopivasti humalassa hän voi hyvinkin yrittää väkisin saada sitä seksiä eikä hyväksy kieltävää vastausta. Tämä siis vaikka hänellä olisi se oma vaimo tai seurustelukumppani joka ei nyt vaan satu olemaan mukana.

Itse epäilen että syynä miksi esim. itsellenikin oli tosi vaikea hyväksyä näitä lukemia on siinä että itse eikä tietojeni mukaan kaveritkaan ole tälläistä käytöstä nähneet tai todistaneet. Joten se tuntuu kaukaiselta kunnes tapaa tarpeeksi naisia joilta saa kuulla että tälläistä oikeasti tapahtuu.

Toisaalta kun miettii niin eihän tälläistä oikein VOI tapahtua silloin jos itse tai muita miehiä on paikalla todistamassa. Koska silloin tietysti itse ja ne muut miehet menisivät väliin enkä usko että tälläistä tekevät miehet kuitenkaan sitten asiasta kerskuvat tai puhuvat muille miehille. Tuskin edes vankilassa kovin korkealle arvostetaan raiskaajia tai naisten hakkaajia.

En meinaan usko että tuo 33% kaikista Suomen naisista olisi erityisen aktiivisia seksuaalisesti ja kyseessä olisi vain se promille miehiä Tinderissä joka kiertäisi hakkaamassa näitä naisia ja ehtisi mennä näiden kanssa naimisiin, seurustella ja matkustella ympäri Suomea tehden "työkseen" tätä. Joten varmaan Suomalaisista miehistäkin melkoisen suuri, ehkä päälle 33% osa (koska osahan ei ole koskaan edes seurustellut) on tälläisiä potentiaalisia tai ihan jo asiansa tehneitä naisten hakkaajia, raiskaajia ja väkivaltaa käyttäviä miehiä. Varsinkin nuorista naisia vihaavista miehistä luulisi potentiaalia löytyvän jos miettii jotain nettifoorumeita tms.

Se että ei itse ole sellainen tai tunne sellaisia ei tarkoita etteikö niitä voisi olla suurikin määrä olemassa. Samaa voisi sanoa esim. Englannin kielen osaamisesta, Suomesta löytyy yllättävän suuri määrä miehiä (sekä naisia) jotka EIVÄT osaa sitä "toista kotimaista" kieltä, edes sitä vertaa että joku T-paidan hauska teksti olisi ymmärrettävisssä (itsekin tiedän muutaman tälläisen tapauksen jopa ihan nelikymppisissä löytyy)

Jännämiehiähän moni nainen hakee, siksi moni varmaan saa kotona pataan? Pitäisi älytä lähteä ennen kuin jonmalle kummalle käy pahemmin.

 

[draco76]

Jännämiehiähän moni nainen hakee, siksi moni varmaan saa kotona pataan? Pitäisi älytä lähteä ennen kuin jonmalle kummalle käy pahemmin.

Taitaa aikaa montaa miestäkin kiinnostaa epävakaat taikka menevät naiset. Tunteet eivät ole järkeviä. Lisäksi monesti pataan iskijä on normaali, ehkä vähän epävarma mies. Nämä oullistelijat sitten erikseen. Naisiin tehoaa, jos mies puolustaa heitä. Oli se sanallista taikka fyysistä. Tuossa voi olla jotain biologista, samoin kuin miesten aggressiivisuudella.

 

[huglo]

Terveisiä Pattayalta. Kyllä täällä voi treffailla kivoja naisia(ei ammattilaisia) vaikka joka päivä jos kiinnostaa. Monilla hyvät duunit, mutta hakevat länkkäreitä, kun Thaikkumies laittanut luiskaan nuoremman friidun tieltä. Lisäksi täällä rahan arvo on ainakin kaksinkertainen Suomeen verrattuna. LG=Life is Good

Juuh, kyllä sitä aina välillä miettii että lähtisi thaimaahan/filippiineille tai muualle aasiaan vähän rilluttelemaan. Maksullisissa käyminen tökkii ajatuksena niin suomessa kuin siellä mutta sieltä saisi ehkä seuraa ilmankin että maksaa silleen suoraan...
Mutta jos mietin varsinkin vakavamman suhteen kannalta niin kyllä kulttuurierot ja kieli tulee vastaan. Kyllä sen huomaa jo kun joutuu englantia vääntämään ulkomaalaisen kollegan tai tutun kanssa että se on raskasta siihen verrattuna että voisi puhua omaa kieltään. Tunnen myös ulkomaalaisia jotka on opetelleet suomea ja kyllä niiden kanssa on helpompi keskustella. Läheisemmässä suhteessa se on vielä isompi asia ja tulee kulttuurierot siihen päälle.

Ylipäätään olen entistä varmempi siitä että mun pitäisi tutustua naiseen jossain muussa yhteydessä vähän ensin ja siitä sitten edetä parisuhteeksi jos siltä näyttää. Ei pää taivu sellaiseen että hakemalla hakien etsisin seuraa.

Valo-deittiäpinkin asensin varmaan kuukausi sitten mutta en ole jaksanut tehdä tiliä kun ei siitä mitään tulis kuitenkaan

 

[Niamu]

asiassa on isompiakin asioita pöydällä kuin jonkun kokema naispula. Vaikka tossa hoitajahommassa, mihin en joku sivu sitten viittinyt vastata. Pulaahan ei Suomessa ole hoitajista, vaan hoitajille tolkullisia työoloja sekä palkkaa tarjoavista työnantajista. Se, että niitä hoitajia tuodaan jostain mistälie niinkun tässä suomen laiskaa ajattelua edustavassa julkisessa keskustelussa ratkaisuksi tarjotaan, ei poista ongelmaa, että suomessa on edelleen pulaa hoitajille tolkullisia työoloja ja palkkaa maksavista työnantajista. Mikään ei oikeesti parane.

Nopeasti aihetta sivuten että ei taida olla ihan noinkaan. Suomessa on maailman 6 eniten hoitajia 1000 asukasta kohden ja tehokkuus jää valovuosien päähän maista jotka kuuluvan top10 eniten hoitajia kategoriaan.

 

[4play]

Tavallaan nautinnollista huomata kuinka "kaikki on itsestä kiinni" -puhe kääntyy, kun kyseessä on naiset.

Miesten markkina-arvo kun koostuu asioista, mihin voi hyvin pitkälti vaikuttaa, niin puhe on siinä mielessä "oikein". Naisilla vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajatumpia. Strategiaksi jää ainoastaan syyttää miehiä, että miten eivät kiinnostu (siis ne omaa tasoa korkeammalla olevat), kun on totuttu, että itse ei tarvitse tehdä juuri mitään. Rima ei ole tullut vielä terveellä tavalla alaspäin.

Kyllähän tuo artikkeli, mihin viitataan, niin ilmentää kaikkia markkinoiden "ongelmia", mitä tässä ketjussa on käsitelty. Hupaisinta ovat kyllä tämän terveyssosiologian professorin kommentit, että vielä ei ole kulttuuri pystynyt sammuttamaan tai muuttamaan biologisia mieltymyksiä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Miesten markkina-arvo kun koostuu asioista, mihin voi hyvin pitkälti vaikuttaa, niin puhe on siinä mielessä "oikein". Naisilla vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajatumpia.

Uskallan kyllä olla eri mieltä, että naisilla mahdollisuudet olisi jotenkin rajatummat.

Ikääntyminenhän on kyllä naisen markkina-arvolle aika paha vihollinen, mutta suhteessa miehiin tilanne lähinnä vaan tasoittuu eikä kyse ole siitä, että naisen arvo absoluuttisesti romahtaisi. No, 80-vuotiaalla ei hirveästi enää ole. Mutta sekin johtuu lähinnä siitä, että miehet on jo kuolleet pois, ja jäljellä olevista on kova kilpailu. Että ei tämäkään tilanne nyt kovin kamala ole naisen kannalta. Kivempihan se varmasti on olla elävä seinäruusu kuin kuollut koiranputken lannoitin. Suomessa lisäksi ero elinajassa on aika järkyttävän suuri eli kuusi(6) vuotta sukupuolten välillä.

Mutta jos nyt puhutaan nuoremmista, tavallisista naisista, niin markkina-arvon kohottaminen on aika helppoa: A) laihduta ja B) älä nalkuta vaan ole mukava. Noilla pääsee jo aika pitkälle. Miksei myös C) ole naisellinen muutenkin äläkä imitoi jotain rekkalesboja tai tatuoituja merimiehiä.

Ei miehellä ole noin helppoa. Miehellä ulkonäön parantaminen on monimutkaisempi projekti, ja sekin kantaa vain tiettyyn pisteeseen vaan pitäisi myös olla hyvät jutut, ja myös talousasiat ja shitti muutenkin jossain kunnossa. Sittenkin vientiä on kertaluokkaa vähemmän kuin hyvännäköisellä naisella.

 

[Taneli-]

Miesten markkina-arvo kun koostuu asioista, mihin voi hyvin pitkälti vaikuttaa, niin puhe on siinä mielessä "oikein". Naisilla vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajatumpia.

Kyllähän tietysti niin mies kuin nainenkin pystyy vaikuttamaan omaan "markkina-arvoonsa" aika helpostikin jos se on jo valmiiksi todella alhaalla ja surkea.

Mutta ns. "normaalilla ihmisellä" tai ainakin suurin osa mitä tältä palstalta esim. ihmiset heittävät kommenttia niin ne ovat jo kunnossa tai eivät ainakaan myönnä mitään.

- Ei tupakoi (tai jos tupakoi peittää sen hajun jotenkin)
- Ei nauti alkoholia. Tai nos nauttii tekee sen kohtuudella.
- Ei omaa addiktioita mitkä "menevät kaiken muun edelle" ainakaan.
- Pitää itsensä fyysiessä ja henkisessä kunnossa.
- Hieman edelliseen liittyen, painoindeksi suunnilleen kunnossa (ei liian laiha, ei liian tukeva pituuteensa nähden)
- Pukeutuu jotenkin järkevästi ja puhtaasti, vaihtaen niitä vaatteita myös. Toki tuohon liittyy myös mahdolliset stailaukset ja muut tilanteeseen sopivasti (esim. luonnollinen meikki tai vaatetus juuri siihen tilanteeseen)
- Yleensäkin siisteys ja siivous edes joskus, paitsi omaksi iloksi myös siltä varalta jos joskus sen deitin saisi luokseen.
- Hieman tuohon liittyen olisi hyvä osata omasta taloudesta huolehtiminen niin taloudellisesti (esim. laskujen ja sopimusten hoitaminen) kuin myös ruokapuolellakin (todella rajoittunut ruokavalio esim. vain noutopizzaa ei ainakaan hieman vanhemman henkilön kanssa sytytä montaakaan tahoa)
- Käyttäytyy (puhe, käytöstavat jne) suunnilleen järkevästi. Tämä on todella laaja kategoria mikä pitää sisällään myös kaiken rahoillaan / autollaan / työpaikallaan lesoamisen ja miten puhuu muista.
- Jos on selkeästi "massasta poikkeava" tiedostaa sen ja tekee sen mukaan etsintäänsä (eli jos on vaikka 90% ihosta tatuoitu, kymmenittäin lävistyksiä, hiukset erinäisinä ja erivärisinä outoksina kuten shakkikuvioina, piikkeinä jne.)
- Omaa niitä harrastuksia ja / tai seuraa yleisiä juttuja mistä voi keskustella mutta ei ole liian intohimoinen niihin "väärällä tavalla" (paasaa jatkuvasti esim. politiikasta tai mistä tahansa yhdestä asiasta).
- On harjoitellut sosiaalisia tilanteita sen verran että ei ainakaan näytä järketöntä rimakauhua tai saavu humalassa / muuten sekaisin tapaamiseen.
- Sulkee vaikka sen kännykän tai ainakin keskittyy siihen henkilöön jota on tullut tapaamaan eikä pahimmillaan ole vaan chattailemassa / selaamassa / pelaamassa kännykkää syöden toisen maksamaa ateriaa

Taas asioita mihin EI voi vaikuttaa on vähempi, kuten:
- Sairaudet
- Fyysiset ja henkiset puutteet (olivat ne sitten synnynnäisiä, onnettomuudesta tulleita tms, enkä nyt tarkoita laiskuutta ja tyhmyyttä mitkä johtuisivat itsestä)
- Pituus ja osittain ruumiinrakenne, parempi yrittää olla aito kuin katsoa jokaista seuralaista etukäteen ja muokata esim. hiuksensa ja vaatuksensa vastaamaan toista.

 

[Jarmot]

Oikein manio lista Tanelilla. Lisäisin ja korostaisin vielä sen tärkeimmän, eli ole aloitteellinen ja ota aktiivisesti kontaktia. Rohkeus lähestyä ja tehdä aloitteita on se merkittävin markkina-arvoa nostava asia.

 

[4play]

Mutta jos nyt puhutaan nuoremmista, tavallisista naisista, niin markkina-arvon kohottaminen on aika helppoa: A) laihduta ja B) älä nalkuta vaan ole mukava. Noilla pääsee jo aika pitkälle.

Juu tämä olikin pointtini. Miehenä ei nuo riitä yhtään mihinkään. Työkaluja on siis miesten työkalupakissa paljon enemmän ja niitä on myös käytettävä, koska markkina-arvo koostuu kokonaisuudesta. Kaikista susirumin naisisto ei oikein pysty kompensoimaan markkina-arvoaan muilla osa-alueilla. Vaikea on myös vanhemman naisen "kilpailla" nuorempaa vastaan, vaikka kaikki muut ominaisuudet olisivat parempia. Miehillä ei tämmöisiä kompastuskiviä hirveästi ole, koska kaikki markkina-arvoon vaikuttavat seikat ovat omissa käsissä. Vaikka olisit lyhyt mies, niin voit ikään kuin neutraloida sen vaikutuksen panostamalla voimakkaasti muihin haluttuihin ominaisuuksiin.

Lisäisin ja korostaisin vielä sen tärkeimmän, eli ole aloitteellinen ja ota aktiivisesti kontaktia. Rohkeus lähestyä ja tehdä aloitteita on se merkittävin markkina-arvoa nostava asia.

Jooh tai itsensä markkinoimisesta on pitkälti kysymys. Tarpeeksi volyymia aloitteiden tekoon, niin ennemmin tai myöhemmin pitäisi tärpätä. Toki tämä prosessi voi olla aika kivulias, kun pakkeja voit saada ja todennäköisesti tulet saamaan enemmän kuin koskaan ihmislajin historiassa.

 

[Raxama]

Oikein manio lista Tanelilla. Lisäisin ja korostaisin vielä sen tärkeimmän, eli ole aloitteellinen ja ota aktiivisesti kontaktia. Rohkeus lähestyä ja tehdä aloitteita on se merkittävin markkina-arvoa nostava asia.

Täs vaan kannattaa olla sen verran tilannetajua et ymmärtää millon on hyvä aika ja paikka tälle touhulle. Toki joo, jos sarjatulella tykittää menemään niin kyllähän se jossain vaiheessa varmaan osuu, mut en tiiä onko tossakaan sit ihan kauheasti järkeä loppupeleissä. En oikeen tiiä mitään vittumaisempaa kun se et joku tulee juttelemaan kaupassa, julkisessa liikenteessä tai muissa tilanteissa joista on vähän hankalampi päästä ns. välittömästi tilanteesta pois jos siltä tuntuu.

En kyllä myöskään oo sitäkään mieltä et tää touhu kannattais typistää johonkin niin typerään statistiikkaan kun markkina-arvoon jonka on vielä todennäkösesti itelleen ja sille vastakkaiselle osapuolelle kehitelly omasta päästään. Vaikka ite näkis et suurinpiirtein mätsää, niin voi ollakkin et se toinen ajattelee et ei todellakaan. Siinäs sit ihmettelet et mistä jäi kiinni ku omasta mielestä markkina-arvollisesti ootte samantasosia. Jotenkin tuntuu et ehkä fiksumpaa vaan mennä fiiliksen mukaan eikä niinkään jäädä siihen roikkumaan et ootteko ns. samaa tasoa. Koska en tiiä tuleeko tää jollekkin varsinaisesti yllätyksenä, mut oikeessa elämässä ihmiset on oikeasti selkeesti vähemmän ulkonäkökeskeisiä mitä joku Tinder esimerkiks antaa ymmärtää. Toki ulkonäkö on iso osa ensivaikutelmaa, siitä nyt ei oikeen pääse mihinkään.

Mut omat havainnot on pitkälti ollu sitä et millään muulla ei oo niin paljoa merkitystä kun sosiaalisilla taidoilla. Tää siis oletuksena et perusasiat on noin muuten kunnossa, et haise paskalle ja pukeudut edes suhtkoht siististi ja et oo ihan täys kenopää noin muutenkaan. Jos pystyt ees etäisesti mielenkiintosiin keskusteluihin ja omaat huumorintajun niin niillä sit jo oikeastaan pääsee jo ihan tarpeeks pitkälle et ei tarvi sen suuremmin mitään markkina-arvoja alkaa analysoimaan. On kuitenkin tullu nähtyä esimerkkejä molemmista ääripäistä, ulkonäöllisesti varmasti monen makuun osuvia miehiä joilla ei kuitenkaan vientiä juurikaan oo, koska ne on sosiaalisissa tilanteissa aikalailla täysiä lapasia. Sit kans semmosia joilla se ulkonäkö ei oo todellakaan vahvin piirre, mut sopivalla määrällä itsevarmuutta ja edes kohtalaisilla sosiaalisilla taidoilla on löydetty sellasta seuraa et jos omassa päässä laskisin molemmille markkina-arvot erikseen, niin ei ne kovinkaan lähellä olis. Toki näissä suurin ero on se et ensimmäistä kaveria todennäkösesti lähestytään ihan oma-alotteisesti kun jälkimmäistä taas ei.

 

[Joku_242]

Taas asioita mihin EI voi vaikuttaa on vähempi, kuten:
- Sairaudet
- Fyysiset ja henkiset puutteet (olivat ne sitten synnynnäisiä, onnettomuudesta tulleita tms, enkä nyt tarkoita laiskuutta ja tyhmyyttä mitkä johtuisivat itsestä)

Eikös tyhmyys ole juurikin sellainen asia, mihin ei voi vaikuttaa? Tiedon määrää voi toki lisätä, mutta se on eri asia kuin tyhmyys.

Mut omat havainnot on pitkälti ollu sitä et millään muulla ei oo niin paljoa merkitystä kun sosiaalisilla taidoilla. Tää siis oletuksena et perusasiat on noin muuten kunnossa, et haise paskalle ja pukeudut edes suhtkoht siististi ja et oo ihan täys kenopää noin muutenkaan. Jos pystyt ees etäisesti mielenkiintosiin keskusteluihin ja omaat huumorintajun niin niillä sit jo oikeastaan pääsee jo ihan tarpeeks pitkälle et ei tarvi sen suuremmin mitään markkina-arvoja alkaa analysoimaan. On kuitenkin tullu nähtyä esimerkkejä molemmista ääripäistä, ulkonäöllisesti varmasti monen makuun osuvia miehiä joilla ei kuitenkaan vientiä juurikaan oo, koska ne on sosiaalisissa tilanteissa aikalailla täysiä lapasia. Sit kans semmosia joilla se ulkonäkö ei oo todellakaan vahvin piirre, mut sopivalla määrällä itsevarmuutta ja edes kohtalaisilla sosiaalisilla taidoilla on löydetty sellasta seuraa et jos omassa päässä laskisin molemmille markkina-arvot erikseen, niin ei ne kovinkaan lähellä olis. Toki näissä suurin ero on se et ensimmäistä kaveria todennäkösesti lähestytään ihan oma-alotteisesti kun jälkimmäistä taas ei.

Siis joo, olen huomannut ihan saman että jos on sanavalmis ja karismaattinen tyyppi, jolta supliikki luistaa niin aika sama että minkä näköinen on. Erityisesti jos vielä osaa vedellä oikeista naruista, niin naismenestys on taattu vaikka olisi kirveellä veistetyn näköinen naama.

 

[Erkki_erikeepperi]

Juu tämä olikin pointtini. Miehenä ei nuo riitä yhtään mihinkään. Työkaluja on siis miesten työkalupakissa paljon enemmän ja niitä on myös käytettävä, koska markkina-arvo koostuu kokonaisuudesta. Kaikista susirumin naisisto ei oikein pysty kompensoimaan markkina-arvoaan muilla osa-alueilla. Vaikea on myös vanhemman naisen "kilpailla" nuorempaa vastaan, vaikka kaikki muut ominaisuudet olisivat parempia.

Vanhempi nainen ei pysty pelaamaan samalla viivalla nuorten naisten kanssa, mutta ei nyt oikeastaan tarvitsekaan. Nykyajan markkinoilla on kyllä näistä jokaiselle kakkua jaossa riittämiin, etenkin jos nainen on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Ja se on helppoa saavuttaa jos haluaa, koska ympäröivän kilpailun taso on niin järkyttävän huonoa ja reilusti suurin osa kanssasisarista näyttää joko mummoilta tai ovat muuten vaan enemmän tai vähemmän läskejä.

Hoikka 3- tai 4-kymppinen nainen siis pärjää kyllä tässä pelissä oikein hyvin.

Halu/kyky saada lapsia ja entiset lapset tuo sitten asiaan sellaista yksilötason dynamiikkaa, joka on tapauskohtaista, ja tietysti miehen tilanne vaikuttaa tähän osaltaan.

 

[Taneli-]

Eikös tyhmyys ole juurikin sellainen asia, mihin ei voi vaikuttaa? Tiedon määrää voi toki lisätä, mutta se on eri asia kuin tyhmyys.

Kirjoitin: "- Fyysiset ja henkiset puutteet (olivat ne sitten synnynnäisiä, onnettomuudesta tulleita tms, enkä nyt tarkoita laiskuutta ja tyhmyyttä mitkä johtuisivat itsestä)"
Minusta on toki valitettavaa jos on aikoinaan ne koulut jättänyt kesken, on joku uusnatsi persu joka uskoo ties mihin salaliittoteorioihin ja on ympäröity samoin ajattelevilla.

Se ei silti poista sitä faktaa että kyseisen ihmisen aivoissa ei fyysisesti ole mitään vikaa. Hän on tahallaan jättäytynyt pois koulusta. Hän on tahallaan valinnut seuransa, uskomuksensa, vakaumuksensa. Varsinkin nykyaikana on todella helppoa tutkia asioita, löytää tietoa. On avointa yliopistoa, on internettiä, on kirjastoa, on keskustelupalstoja kuten tämäkin mihin voi vaikka aloittaa uuden ketjun kuten "Onko maa todella litteä? Saisiko puolesta tai vastaan argumentteja."

Eli se ei riitä että "kaverit" sanovat että on vaikka OK pienenä natsina varastaa autostereoita ja antaa isomman natsin sitten myydä niitä ja saada huumerahoja. Tai että isompana uskotaan edelleen ja aina kavereihin.

Toki sekin on fakta että ihmisten älykkyysosamäärä vaihtelee JA että 1990-luvun puolivälin jälkeen se on laskenut huomattavasti Suomessa, sekään ei tietysti suoraan vaikuta vaikkapa sosiaaliseen lahjakkuuteen.

Mutta jos ei oikeasti ole "tyhmä" (sanotaan nyt alle 70 mikä lasketaan erittäin matalaksi ja 98% saavuttaa vähintään tämän tason, se lasketaan älylliseksi kehitysvammaisuudeksi [entinen vajaamielinen tai tylsämielinen / vähämielinen] jos taso on tämän alle joita toki Suomestakin taitaa löytyä noin 40 000kpl mistä suurempi osa miehiä. Joku kohtuu alhainen 85 tai alle menee luokkaan että 84% omaa vähintään tämän tason) ja esim. pystyy selviämään jokapäiväisestä elämästä ilman avustajaa ei henkilöä lasketa kehitysvammaiseksi (vaikka tälläinekin voi oppia lievänä muotona ilmenneessä tapauksessa vaikkapa puhumisen vaikka hieman rajoitetusti, syömisen, peseytymisen, pukeutumisen ja jopa menestyä kohtuullisen hyvin kodinhoito tai yksinkertaisissa työtehtävissä mutta kyllä sen huomaa yksilöstä kuitenkin).

Muisti, keskittyminen tai nopeus eivät välttämättä parannu (eli kognitiiviset kyvyt) mutta opiskelulla yleissivistys ja siten kansanomaisesti sanottuna "älykkyys" parantuu kun ei jokaista asiaa usko ja ns. osaa etsiä tietoa jolloin ei ole suoraan höynäytettävissä ja jokaisen vietävissä.

Nyt mennään jopa hieman sivuraiteille mutta esim. tämän scotlantilaisen tutkimuksen mukaan:

Higher IQ in childhood is linked to a longer life

New data on cause of death suggest the link is mediated by risk factors such as smoking

www.ncbi.nlm.nih.gov

15 pistettä alhaisempi älykkyysosamäärä tarkoittaisi noin 20% pienempää todennäköisyyttä että henkilö elää 76 vuotiaaksi ja 30 pistettä alhaisempi tarkoittaisi jopa 37% pienempää todennäköisyyttä.
Tässä ehkä hieman paremmin luettavassa muodossa NewScientist julkaisu tuosta:

People with higher IQs are more likely to live to their 80s

A study of over 65,000 people has found that people who scored higher on an intelligence test at the age of 11 were less likely to die of a range of diseases

www.newscientist.com

Edit: lisätään nyt vielä linkki testiin:
Virallinen mensan, toki jos haluaa oikeasti virallisen se täytyy suorittaa paikanpäällä valvotusti mutta antaa osviittaa:

Tee nettitesti | Suomen Mensa ry

Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä...

www.mensa.fi

Tieteenkuvalehden oma versio:

Tieteen Kuvalehden ÄO-testi

Testaa ÄO:si Tieteen Kuvalehden ilmaisella ÄO-testillä

ao-testi.tieku.fi

 

[Joku_242]

Kirjoitin: "- Fyysiset ja henkiset puutteet (olivat ne sitten synnynnäisiä, onnettomuudesta tulleita tms, enkä nyt tarkoita laiskuutta ja tyhmyyttä mitkä johtuisivat itsestä)"
Minusta on toki valitettavaa jos on aikoinaan ne koulut jättänyt kesken, on joku uusnatsi persu joka uskoo ties mihin salaliittoteorioihin ja on ympäröity samoin ajattelevilla.

Se ei silti poista sitä faktaa että kyseisen ihmisen aivoissa ei fyysisesti ole mitään vikaa. Hän on tahallaan jättäytynyt pois koulusta. Hän on tahallaan valinnut seuransa, uskomuksensa, vakaumuksensa. Varsinkin nykyaikana on todella helppoa tutkia asioita, löytää tietoa. On avointa yliopistoa, on internettiä, on kirjastoa, on keskustelupalstoja kuten tämäkin mihin voi vaikka aloittaa uuden ketjun kuten "Onko maa todella litteä? Saisiko puolesta tai vastaan argumentteja."

Muisti, keskittyminen tai nopeus eivät välttämättä parannu (eli kognitiiviset kyvyt) mutta opiskelulla yleissivistys ja siten kansanomaisesti sanottuna "älykkyys" parantuu kun ei jokaista asiaa usko ja ns. osaa etsiä tietoa jolloin ei ole suoraan höynäytettävissä ja jokaisen vietävissä.

No tuossahan nimenomaan EI ole kyse älykkyydestä vaan hörhöilystä tai foliohattuilusta, jotka johtuvat ehkä enemmän tietynlaisesta herkkäuskoisuudesta tai tunteiden vietävänä olemisesta, mikä on eri asia. Ehkä arkisanana "hölmöys" olisi parempi kuin tyhmyys, joka viittaisi vaikeuksiin päätellä tai hahmottaa enemmän tai vähemmän abstrakteja asioita.

 

[vehkeenvatkaaja]

Tieteenkuvalehden oma versio:

Tieteen Kuvalehden ÄO-testi

Testaa ÄO:si Tieteen Kuvalehden ilmaisella ÄO-testillä

ao-testi.tieku.fi

Käykö korkeakoulutetut naiset kuumana muhun jos kerron niille, että oon Tieteen Kuvalehden testin mukaan älyllisesti lahjakas?

Mensan testiä en uskaltanut tehdä, koska sain siitä vuosia sit jonkun niin ala-arvoisen tuloksen, et se testi ei pystyny määrittelemään tarkkaa arvoa.

 

[Kan Dee Dokata]

Käykö korkeakoulutetut naiset kuumana muhun jos kerron niille, että oon Tieteen Kuvalehden testin mukaan älyllisesti lahjakas?

Mensan testiä en uskaltanut tehdä, koska sain siitä vuosia sit jonkun niin ala-arvoisen tuloksen, et se testi ei pystyny määrittelemään tarkkaa arvoa.

Lähinnä kaikki, millä yrittää suoraan elvistellä, kertoo vastapuolelle itsetunto-ongelmista ja siitä, ettet kykene olemaan kiinnostava ilman tällaista kikkailua. Voit toki kokeilla, niin huomaat, että reaktio on parhaimmillaankin kummastunut. Kaikenlaisia saavutukia ja ihmeominaisuuksia tuodaan esiin silloin, kun suhde on jo vakiintunut ja henkilö tuntee aidon persoonan.

 

[Taneli-]

Käykö korkeakoulutetut naiset kuumana muhun jos kerron niille, että oon Tieteen Kuvalehden testin mukaan älyllisesti lahjakas?

Mensan testiä en uskaltanut tehdä, koska sain siitä vuosia sit jonkun niin ala-arvoisen tuloksen, et se testi ei pystyny määrittelemään tarkkaa arvoa.

Ei, eikä sitä ole tarkoitus alkaa treffeillä kertomaan. Kun yllä mainittiin ei ole järkevää alkaa erityisesti kehumaan millään ensimmäisillä (eikä toisillakaan) treffeillä. Tuo oli lähinnä jos joku nyt pelkää ja ajattelee että ei kelpaa kellekään, on tyhmä ja ruma jne.

Suurin osa ihmisistä pystyy kyllä saamaan keskimäärin sen 100 pistettä tms. ja epäilen ettei tällä foorumilla kovin montaa ole jotka saisivat sen alle 70 pistettä (eli olisivat oikeasti "tyhmiä") ja heillä on sitten muitakin ongelmia kuin se pelkkä pariutumisen vaikeus.

Jos ei muuta niin saa edes pientä buustia siihen itsetuntoon jos se on alhaalla tällä hetkellä.

 

[3dfx]

Kun tässäkin ketjussa on vähätelty sitä että naiset oikeasti pelkäisivät tai kokisivat sitä väkivaltaa miesten toimesta "kuin todella harvoin" ja tekijänä aina joku "kyllä sen näkee, narkkari tai skitso pieksee naisia" tyyppinen henkilö niin tämä tuore artikkeli esim. kertoo että joka kolmas (eli 33%) naisista on kokenut lähisuhde väkivaltaa.

Hälyttävä tieto lähisuhdeväkivallasta: joka kolmas suomalaisnainen on uhri

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

yle.fi

Tämä siis tarkoittaa pikemminkin sitä että Suomessa on vähintään 33% miehiä jotka yrittävät väkisin saada sitä seksiä tai läimäyttävät naista tai saattavat tehdä paljon pahempaakin joko ihan selvinpäin tai sitten "kännissä ja läpällä" mikä on ihan yhtä tuomittavaa.

Eli tämäkin on ihan varmasti yksi syy miksi se nainen ei välttämättä uskalla hymyillä sinulle yleisellä paikalla tai suostua heti tapaamaan vaan on varautunut.

Ihan tuttu mies voi myös olla tuollainen, vaikka olisi tuntenut pitkään ihan "kaveri pohjalta" kun hän on sopivasti humalassa hän voi hyvinkin yrittää väkisin saada sitä seksiä eikä hyväksy kieltävää vastausta. Tämä siis vaikka hänellä olisi se oma vaimo tai seurustelukumppani joka ei nyt vaan satu olemaan mukana.

Itse epäilen että syynä miksi esim. itsellenikin oli tosi vaikea hyväksyä näitä lukemia on siinä että itse eikä tietojeni mukaan kaveritkaan ole tälläistä käytöstä nähneet tai todistaneet. Joten se tuntuu kaukaiselta kunnes tapaa tarpeeksi naisia joilta saa kuulla että tälläistä oikeasti tapahtuu.

Toisaalta kun miettii niin eihän tälläistä oikein VOI tapahtua silloin jos itse tai muita miehiä on paikalla todistamassa. Koska silloin tietysti itse ja ne muut miehet menisivät väliin enkä usko että tälläistä tekevät miehet kuitenkaan sitten asiasta kerskuvat tai puhuvat muille miehille. Tuskin edes vankilassa kovin korkealle arvostetaan raiskaajia tai naisten hakkaajia.

En meinaan usko että tuo 33% kaikista Suomen naisista olisi erityisen aktiivisia seksuaalisesti ja kyseessä olisi vain se promille miehiä Tinderissä joka kiertäisi hakkaamassa näitä naisia ja ehtisi mennä näiden kanssa naimisiin, seurustella ja matkustella ympäri Suomea tehden "työkseen" tätä. Joten varmaan Suomalaisista miehistäkin melkoisen suuri, ehkä päälle 33% osa (koska osahan ei ole koskaan edes seurustellut) on tälläisiä potentiaalisia tai ihan jo asiansa tehneitä naisten hakkaajia, raiskaajia ja väkivaltaa käyttäviä miehiä. Varsinkin nuorista naisia vihaavista miehistä luulisi potentiaalia löytyvän jos miettii jotain nettifoorumeita tms.

Se että ei itse ole sellainen tai tunne sellaisia ei tarkoita etteikö niitä voisi olla suurikin määrä olemassa. Samaa voisi sanoa esim. Englannin kielen osaamisesta, Suomesta löytyy yllättävän suuri määrä miehiä (sekä naisia) jotka EIVÄT osaa sitä "toista kotimaista" kieltä, edes sitä vertaa että joku T-paidan hauska teksti olisi ymmärrettävisssä (itsekin tiedän muutaman tälläisen tapauksen jopa ihan nelikymppisissä löytyy)

tuossa puhutaan väkivallan kokemuksista eikä mistään objektiivisesti määritellystä asiasta eli miesten ja naisten kokemukset eivät ole yhteismitallisia. Mullakin voi olla negatiivisia kokemuksia jostain asiasta, mikä jollekkin toiselle on normisettiä ja "kännissä ja läpällä". Jatkokysymys tolle oliskin se, että millasen naiset yleisesti kokee väkivallaksi ja millasta ei ja päinvastoin miehillä...näin saataisiin mittakaavaa noihin juttuihin.

Esimerkiks minä koen kaikenlaisten tuntemattomien kännisten naisten yllättävät lääppimiset mun koskmattomuuden väkivaltaisena rikkomisena, toiselle tää voi olla vaan normi settiä mikä on ihan kivaakin...eikä tunnista siinä olevaa väkivaltasta komponenttia tai koko asia edes kiinnosta oliko se väkivaltaa vai ei.

Oman kokemusten mukaan sivusta seuraajana ylivoimaisesti suurin osa miehistä on semmosia etteivät edes tunnista parisuhteissa heihin käytettyä henkistä väkivaltaa, eikä sitä siten tietenkään pysty kokemaankaan ja siten eivät sellasta mihinkään kyselytutkimukseenkaan vastaa kokevansa.

 

[draco76]

tuossa puhutaan väkivallan kokemuksista eikä mistään objektiivisesti määritellystä asiasta eli miesten ja naisten kokemukset eivät ole yhteismitallisia. Mullakin voi olla negatiivisia kokemuksia jostain asiasta, mikä jollekkin toiselle on normisettiä ja "kännissä ja läpällä". Jatkokysymys tolle oliskin se, että millasen naiset yleisesti kokee väkivallaksi ja millasta ei ja päinvastoin miehillä...näin saataisiin mittakaavaa noihin juttuihin.

Oman kokemusten mukaan sivusta seuraajana ylivoimaisesti suurin osa miehistä on semmosia etteivät edes tunnista parisuhteissa heihin käytettyä henkistä väkivaltaa, eikä sitä siten tietenkään pysty kokemaankaan ja siten eivät sellasta mihinkään kyselytutkimukseenkaan vastaa kokevansa.

Fyysinen väkivalta on helpompi. Jos sinua on heitetty esineellä tai edes läppäisty muuten kuin hyvällä mielellä, niin se on väkivaltaa.

 

[3dfx]

Fyysinen väkivalta on helpompi. Jos sinua on heitetty esineellä tai edes läppäisty muuten kuin hyvällä mielellä, niin se on väkivaltaa.

editoin tuosta läpsäilystä esimerkin tuohon viestiini selventämään sitä, että se fyysisenkin väkivallan tunnistamisen raja voi olla häilyvä.

Mutta sinällään ei yllätä mikseivät miehet sitä henkistä väkivaltaa tunnista. Onhan se jo peruskoulussakin niin että naiset käytti kaikkia poissulkemisen menetelmiä, epäsuoria hallinnan menetelmiä jne. toiminnassaan siinä missä miehet huusi että vitun homo ja veti turpaan. Et kunhan se vaimo ei suoraan sano päin naamaa että olet perseestä niin henkistä väkivaltaa ei ole.

 

[Joku_242]

Tieteenkuvalehden oma versio:

Tieteen Kuvalehden ÄO-testi

Testaa ÄO:si Tieteen Kuvalehden ilmaisella ÄO-testillä

ao-testi.tieku.fi

Palaan tähän vielä sen verran, että tuo testi ei ihan vakuuta. Tuli yli 130, enkä ihan niin fiksuna itseäni pidä...

 

[Kan Dee Dokata]

Palaan tähän vielä sen verran, että tuo testi ei ihan vakuuta. Tuli yli 130, enkä ihan niin fiksuna itseäni pidä...

Tuollaisten tarkoitus on lähinnä saada lukija hyvälle mielelle, ei olla mikään oikea testi yhtään mihinkään.

 

[Joku_242]

Tuollaisten tarkoitus on lähinnä saada lukija hyvälle mielelle, ei olla mikään oikea testi yhtään mihinkään.

Joo tuli just sama mieleen...

 

[Rokkijani]

Joo tuli just sama mieleen...

Älä silti itseäsi pösilönä pidä.

 

[Taneli-]

Palaan tähän vielä sen verran, että tuo testi ei ihan vakuuta. Tuli yli 130, enkä ihan niin fiksuna itseäni pidä...

Nuohan ovat vain suuntaa antavia, lisäksi noissa on se mielenkiintoinen pointti että niitä voi tehdä niin useasti kuin haluaa ja laittaa vaikka ylös ne oikeat vastaukset. Tuo Tieteenkuvalehden taisi olla jenkeistä kopioitu "heille soveltuva" ja hieman muokattu testi. Eli ehkä sitten jenkeissä olisit erittäin lahjakas

Siksi ne eivät olekaan "virallisia" kun ei sitä testin tekoa kukaan valvo ja tietysti myös tulos voi vaihdella huomattavastikin ihan saman henkilönkin tehdessä sitä jopa valvotuissa olosuhteissa ja yhden vuorokauden aikana. (En nyt tarkoita että sama henkilö voisi saada tuloksen alle 70 ja päälle 160 saman päivän aikana mutta joku muutamankin kymmenen pisteen heitto voi ihan hyvin tulla jos on väsynyt, verensokerit alhaalla, kiireessä, jännittää jne)

Vaikka onhan se varmaan mairittelevaa ja osa ehkä sortuu yhden testin perusteella + netistä etsimänsä "faktan" kertomaan sitten kaikille miten on "erittäin lahjakas (120-140)" tai "normaalia 'paljon' älykkäämpi' (tulos 110-119)" tjsp.
"
Mikä on nero? Yli 140 ÄO-pistemäärä osoittaa, että olet nero, kun taas pisteet välillä 120 – 140 luokitellaan ”erittäin lahjakkaiksi”. 110 – 119 tarkoittaa, että olet ”normaalin yläpuolella”, kun taas suurin osa putoaa 90 ja 109 välille, mikä on ”keskimääräinen”.
"

Tietysti jos sitä ei huomaa mitenkään toisen elämässä voi olla "pienoinen" mahdollisuus siihenkin että henkilö joka kertoo juttuja tyyliin "meillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin että sun painosi on 160 mikä on sama kuin mun älykkyys" saattaa valehdella.

Ilmeisesti suurella osalla se älykkyysosamäärä menee välillä 85-115 (Suomessa) ja taas päästäkseen Mensaan (Suomessa) sen pitää olla päälle 130 mikä on korkeampi kuin 98% väestöstä. Joten uskoisin myös että pelkästään se että tekee jonkun tieteen kuvalehden tai valittujen palojen testin ei vielä oikeasti kerro siitä että henkilö olisi selkeästi tyhmempi tai viisaampi. Vaikka monesti kun lehtien uutisia lukee tuleekin mieleen että keskiverto ihminen kulkisi leipäveitsi taskussa ryöstellen Siwan kassoja parinkympin takia ja omaa luultavasti noin 70 pisteen älykkyysosamäärän.

(Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä <= sen takia lukemalla lehtien uutisia saa aika synkän kuvan vaikka se kertoo yleensä jostain alle promillesta ihmisiä)

 

[Nigel]

Hei tällainen kysymys! Sopinee tähän ketjuun paremmin kuin siihen nettitreffi-ketjuun. Eli: Onkos täällä moni ollut parisuhteessa henkilön kanssa jolla on juuret ja äidinkieli muuta kuin suomi? Eli siis jonkin ei-natiivin kanssa. Itse en ole ns. vakavamielisesti seurustellut tällaisten henkilöiden kanssa mutta muuten toki "tapaillut".

Kysymyksiä: Kestikö/kestääkö suhde? Mitkä oli isoimpia haasteita? Mites kommunikaatio pelasi? Kulttuurierot? Jne jne. Saa avautua. Itse nimittäin ajattelin käydä riivaamassa itseäni ja treffata tällaisen "ulkomaan asukin" niin olis hauka kuulla onko teillä ollut kommelluksia / haasteita johtuen kulttuurieroista.

Ja perkele kun ajatus kyllä on pysyä sinkkuna vielä vaikka miten kauan mutta ainahan sitä voi tutustua jos ei muuten napostele seurustelut..

Mulla on tästä kokemusta pidemmän kaavan kautta. Olen ollut 11 vuotta yhdessä italialaisen naisen kanssa. Tavattiin vaihto-opiskelujen aikana Espanjassa, jonka jälkeen ollaan asuttu ensin 4 vuotta Suomessa ja 7 Italiassa.

Listaan joitain mieleentulevia asioita satunnaisessa järjestyksessä.

• Suhde kestää. Meillä on ollut meidän omat kriisit ja ollaan niistä päästy läpi, vaikka ollaan joskus oltu erittäin erimieltä isoistakin asioita.
• Ei ole ikinä synkannut kenenkään ihmisen kanssa samalla tavalla kuin puolison. Tällä ei tosin ole mitään tekemistä kansalaisuuden kanssa. Kansalaisuus voisi olla yhtähyvin kolumbialainen, korealainen tai norjalainen.
• Kulttuurierot opettaa näkemään asioita eri kantilta. Pitkään ulkomaalaisen kanssa asuneena jotkin omat vanhat tavat on jääneet kokonaan pois. Esimerkiksi en käytä maitoa juomana tai tee voileipiä. Kerron omille vanhemmille paljon mitättömämpiä asioita verrattuna entiseen.
• Italialaisen ovat kovin perhekeskeisiä, mikä ihan varmasti suomalaista vituttaa jossain vaiheessa, paljonkin. Jos olet puolisosi kanssa sopinut ja lyönyt lukkoon jonkun asian, niin asia saattaa palata työpöydälle vanhempien mielipiteen jälkeen useampaan otteeseen. Esim. me oltiin päätetty, että meidän uuteen keittiöön tulee saareke. Puolison äidin mielestä saareke oli tyhmä idea. Väännetään tästä puolison kanssa vielä viikko ja saareke lopulta tulee, mutta ei ole helppoa, kun joskus tuntuu, että joutuu neuvottelemaan kolmen kanssa yhden sijaan.
• Italialainen aikuinen muuttuu kakaraksi vanhempiensa seurassa. Vanhemmat ovat aina se ylin auktoriteetti, joille on jotenkin vaikea sanoa vastaan. Olen puolisolle sanonut, että käytöksen on muututtava, koska meidän lapsi ei voi ajatella, että mummo ja pappa päättävät kaikesta.
• Tietyllä tapaa italialaiset on pinnallisia. Täällä vallitsee "bella figura"-konsepti, jolla tarkoita sitä, että prioriteetti numero 1 on aina se, että ulospäin asiat näyttää hyvältä.
  • Saat kutsun häihin. Et mene. Lähetät kuitenkin lahjan/rahaa, jotta imago pysyy yllä.
  • Vaatteet aina tip-top. Ei näy tuulipukuja missään.
  • Ravintolalaskun maksamisesta aina tappelu, koska kukaan ei halua olla se köyhä, joka ei maksa.
  • Naapuri, jonka kanssa et ole ikinä puhunut, kuolee. Pakko mennä hautajaisiin näyttäytymään.
  • Työkaveri on sairaalassa. Pakko mennä katsomaan, koska mitähän minusta muuten ajatellaan.
  • Kuinkahan monta kertaa olen kuullut sanottavan "Almeno hai fatto bella figura!". Suoraan käännettynä "Ainakin näytit hyvältä." Lausahduksesta tulee mieleen, että kaikki voi mennä ihan vituiksi, mutta onneksi ainakaan sinusta ei ajatella mitään negatiivista.
• Isoimpia haasteita on ihan varmasti se, että yllätys yllätys jompi kumpi on kaukana kotoa.
  • Iso osa lomista menee toisen kotona vierailuun, mikä taas rajoittaa muiden uusien paikkojen näkemistä niin ajallisesti kuin rahallisesti. Me esimerkiksi ei tämän 11 vuoden aikana olla kertaakaan oltu millään lomalla ihan paria päivää kauempaa ihan vaan kotona. Yleensä tehdään joku reissu ulkomaille tai kotimaassa, mutta poissa kotoa ja sitten toisen reissu puolison kotiin. Kun asuttiin Suomessa niin tuo reissu oli Italiaan ja nyt kun asutaan Italiassa niin mennään Suomeen.
  • Edellinen pointti vahvistui viimeisen reilun vuoden aikana, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Itsellä on iso syyllisyyden tunne siitä, että minun omat vanhemmat näkee lasta tosi harvoin. Myös suomenkielen opettaminen lapselle stressaa, koska se on 100% omilla harteilla.
• Kommunikaatio pelaa hyvin. Kun tutustuttiin Espanjassa, niin puhuttiin molemmat sujuvaa espanjaa ja pari ekaa vuotta kommunikoitiin espanjaksi. Suomessa asuessa tuntui kuitenkin tyhmältä puhua keskenämme espanjaa, koska se ei kuitenkaan ollut kummankaan äidinkieli, niin varmaan kuitenkin vähän yksitoikkoista kieltä käytettiin. Vaihdettiin sitten italiaan aikalailla lennosta. En enää muista tarkalleen mitä tein kielen oppimiseksi, mutta aika automaattisesti se meni itsestään, koska espanja ja italia on kuitenkin hyvin samanlaisia. Nykyään puhun täydellistä italiaa, koska johan siitä on kokemusta paikallisessa työelämässäkin se 7 vuotta.
• Harmittaa, että puoliso ei osaa suomea kuin auttavasti. Ei Suomessa asuessa valitettavasti panostettu siihen juuri yhtään, koska duunit oli englanniksi ja kavereittenkin kanssa englannilla pärjäsi. Tähän oli oikeasti hyväkin mahdollisuus panostaa, koska puolison duunit tarjosi suomenkielen opetusta työajalla viikottain, mutta jos kieltä ei sitten käytä, niin eihän sitä opi. Tämä harmittaa erityisen paljon siksi, että puoliso ei pysty kommunikoimaan mun porukoitten kanssa. Sisko puhuu onneksi englantia, mutta vanhemmat ei. Nyt varsinkin lapsen kanssa kun ollaan Suomessa, niin olisi kivaa ettei puoliso tuntisi itseään ulkopuoliseksi, kun kaikki puhuu suomea. Varsinkin kun lapsi kasvaa ja oppii puhumaan, niin sitten hänkin puhuu suomea.
• Edelliseen pointtiin lisäyksenä, että kielitaidottomuuden haitat tulee vastaan jo heti suhteen alussa, kun aletaan viettää kavereiden kanssa aikaa. Uusien yhteisten kavereiden kanssa ei ole mitään ongelmia, mutta omien vanhojen kavereiden kanssa on itselle vaivalloista puhua englantia. Niitten kanssa on läppä lentänyt aina suomeksi, niin tuntuu tönköltä alkaa puhua englantia. Omalla kohdalla tämä on johtanut siihen, että niitä omia vanhoja kavereita tulee nähtyä enimmäkseen yksin. Siskonkin kanssa on aika tervaa puhua englantia. Sama juttu uuten toisin päin. Vaikea puhua meidän yhteisen suomalaisen kaverin kanssa suomea, kun on aina tottunut kommunikoimaan englanniksi.

Näin jälkikäteen kylmällä järjellä ajateltuna sanoisin, että ei kannata lähteä mihinkään vakavampaan suhteeseen ulkomaalaisen kanssa, jos ei ihan oikeasti synkkaa maagisella tavalla. Jompi kumpi tai todennäköisesti molemmat joutuvat tekemään valtavia kompromisseja elämänsä aikana. Niistä kompromisseista ei pääse yli ellei ole todella rautaista suhdetta pohjalla.

Tuli vähän vaikeasti luettava tekstiseinä näistä bulleteista, mutta toivottavasti se nyt jotenkin on luettavissa. Jos jollain on jatkokysymyksiä niin vastailen kyllä mielelläni.

 

[Gilden]

• Italialaisen ovat kovin perhekeskeisiä, mikä ihan varmasti suomalaista vituttaa jossain vaiheessa, paljonkin. Jos olet puolisosi kanssa sopinut ja lyönyt lukkoon jonkun asian, niin asia saattaa palata työpöydälle vanhempien mielipiteen jälkeen useampaan otteeseen. Esim. me oltiin päätetty, että meidän uuteen keittiöön tulee saareke. Puolison äidin mielestä saareke oli tyhmä idea. Väännetään tästä puolison kanssa vielä viikko ja saareke lopulta tulee, mutta ei ole helppoa, kun joskus tuntuu, että joutuu neuvottelemaan kolmen kanssa yhden sijaan.
• Italialainen aikuinen muuttuu kakaraksi vanhempiensa seurassa. Vanhemmat ovat aina se ylin auktoriteetti, joille on jotenkin vaikea sanoa vastaan. Olen puolisolle sanonut, että käytöksen on muututtava, koska meidän lapsi ei voi ajatella, että mummo ja pappa päättävät kaikesta.

Tätä asiaa olen miettinyt, että eikö sen ulkkarinaisen kanssa voisi yksinkertaisesti neuvotella suhteen syventyessä ylipäätään ja varsinkin kynnyskysymyksenä ennen yhteenmuttoa, että mikäli haluat muuttaa yhteen niin se tarkoittaa että vanhemmillasi ei ole sitten mitään määräysvaltaa kodissamme tai elämässämme muutenkaan?

Asiasta sen enempää tietämättömänä sitä luulisi että juuri esim. Italiassa olisi ihan paikallisia alistumattomia machomiehiä jotka määräävät sen kaapin paikan omassa kotonaan, eikä vaimon vanhemmat..

 

[Erkki_erikeepperi]

Tämä kommuunijuttukin varmaan liittyy ketjun aihepiireihin monilla eri tasoilla... Artikkeli on vain tilaajille, mutta otsikosta ja valokuvasta ilmenee jo melkein kaikki tarvittava.

Eli, nörtähtävä hoikka mies asuu kolmen lihavan naisen kanssa kimpassa, ja yksi näistä naisista on miehen kumppani. Koko kuvio oikein huutaa sitä, että nyt ollaan jossain umpihumanistisessa yliopistokaupungissa, ja Joensuussahan tässä ollaan. Ei meinaan tule tuollainen kuvio onnistumaan kovin monessa pitäjässä tässä maassa.

Anyway, joku voisi ajatella, että miehellä on periaatteessa kolme naista, tai ainakin jollain tasolla sitoo näitä kahta muutakin naista eivätkä he ehkä ole täysin markkinoiden käytettävissä. Jos nyt edes heteroista on kysekään.

Tuomas Salopuro, 30, ja Essi Selin, 28, hylkäsivät perinteisen pariskunta-arjen: nyt heillä on kämppikset ja yhteinen perhekalenteri

Yhteisössä pärjää, kun ei anna pienen ärsytyksen kasautua liikaa, Kottarais-kommuunin asukkaat sanovat.

www.ksml.fi

 

[Nigel]

Tätä asiaa olen miettinyt, että eikö sen ulkkarinaisen kanssa voisi yksinkertaisesti neuvotella suhteen syventyessä ylipäätään ja varsinkin kynnyskysymyksenä ennen yhteenmuttoa, että mikäli haluat muuttaa yhteen niin se tarkoittaa että vanhemmillasi ei ole sitten mitään määräysvaltaa kodissamme tai elämässämme muutenkaan?

Asiasta sen enempää tietämättömänä sitä luulisi että juuri esim. Italiassa olisi ihan paikallisia alistumattomia machomiehiä jotka määräävät sen kaapin paikan omassa kotonaan, eikä vaimon vanhemmat..

Periaatteessa asiasta olisi voinut neuvotella, mutta aika vaikea lopulta vetää rajaa tiettyyn kohtaan. Esim. mitä tulee tuohon saarekejuttuun, niin ei sieltä vanhempien puolelta siis tule mitään suoraa käskyä, että ette laita saareketta, vaan äiti sanoo, että saareke on tyhmä ja hän ei sellasta joutavuutta laittaisi niin siinä samassa muuttuu sitten puolisonkin mielipide. Eli vanhempien mielipiteelle annetaan todella paljon painoarvoa ja sitä kautta omakin mielipide muuttuu. Vaikea tuollaista on kieltää estämättä kaikkea kommunikaatiota noiden osapuolien välillä.

 

[vrds]

Mulla on tästä kokemusta pidemmän kaavan kautta. Olen ollut 11 vuotta yhdessä italialaisen naisen kanssa. Tavattiin vaihto-opiskelujen aikana Espanjassa, jonka jälkeen ollaan asuttu ensin 4 vuotta Suomessa ja 7 Italiassa.

Listaan joitain mieleentulevia asioita satunnaisessa järjestyksessä.

• Suhde kestää. Meillä on ollut meidän omat kriisit ja ollaan niistä päästy läpi, vaikka ollaan joskus oltu erittäin erimieltä isoistakin asioita.
• Ei ole ikinä synkannut kenenkään ihmisen kanssa samalla tavalla kuin puolison. Tällä ei tosin ole mitään tekemistä kansalaisuuden kanssa. Kansalaisuus voisi olla yhtähyvin kolumbialainen, korealainen tai norjalainen.
• Kulttuurierot opettaa näkemään asioita eri kantilta. Pitkään ulkomaalaisen kanssa asuneena jotkin omat vanhat tavat on jääneet kokonaan pois. Esimerkiksi en käytä maitoa juomana tai tee voileipiä. Kerron omille vanhemmille paljon mitättömämpiä asioita verrattuna entiseen.
• Italialaisen ovat kovin perhekeskeisiä, mikä ihan varmasti suomalaista vituttaa jossain vaiheessa, paljonkin. Jos olet puolisosi kanssa sopinut ja lyönyt lukkoon jonkun asian, niin asia saattaa palata työpöydälle vanhempien mielipiteen jälkeen useampaan otteeseen. Esim. me oltiin päätetty, että meidän uuteen keittiöön tulee saareke. Puolison äidin mielestä saareke oli tyhmä idea. Väännetään tästä puolison kanssa vielä viikko ja saareke lopulta tulee, mutta ei ole helppoa, kun joskus tuntuu, että joutuu neuvottelemaan kolmen kanssa yhden sijaan.
• Italialainen aikuinen muuttuu kakaraksi vanhempiensa seurassa. Vanhemmat ovat aina se ylin auktoriteetti, joille on jotenkin vaikea sanoa vastaan. Olen puolisolle sanonut, että käytöksen on muututtava, koska meidän lapsi ei voi ajatella, että mummo ja pappa päättävät kaikesta.
• Tietyllä tapaa italialaiset on pinnallisia. Täällä vallitsee "bella figura"-konsepti, jolla tarkoita sitä, että prioriteetti numero 1 on aina se, että ulospäin asiat näyttää hyvältä.
  • Saat kutsun häihin. Et mene. Lähetät kuitenkin lahjan/rahaa, jotta imago pysyy yllä.
  • Vaatteet aina tip-top. Ei näy tuulipukuja missään.
  • Ravintolalaskun maksamisesta aina tappelu, koska kukaan ei halua olla se köyhä, joka ei maksa.
  • Naapuri, jonka kanssa et ole ikinä puhunut, kuolee. Pakko mennä hautajaisiin näyttäytymään.
  • Työkaveri on sairaalassa. Pakko mennä katsomaan, koska mitähän minusta muuten ajatellaan.
  • Kuinkahan monta kertaa olen kuullut sanottavan "Almeno hai fatto bella figura!". Suoraan käännettynä "Ainakin näytit hyvältä." Lausahduksesta tulee mieleen, että kaikki voi mennä ihan vituiksi, mutta onneksi ainakaan sinusta ei ajatella mitään negatiivista.
• Isoimpia haasteita on ihan varmasti se, että yllätys yllätys jompi kumpi on kaukana kotoa.
  • Iso osa lomista menee toisen kotona vierailuun, mikä taas rajoittaa muiden uusien paikkojen näkemistä niin ajallisesti kuin rahallisesti. Me esimerkiksi ei tämän 11 vuoden aikana olla kertaakaan oltu millään lomalla ihan paria päivää kauempaa ihan vaan kotona. Yleensä tehdään joku reissu ulkomaille tai kotimaassa, mutta poissa kotoa ja sitten toisen reissu puolison kotiin. Kun asuttiin Suomessa niin tuo reissu oli Italiaan ja nyt kun asutaan Italiassa niin mennään Suomeen.
  • Edellinen pointti vahvistui viimeisen reilun vuoden aikana, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Itsellä on iso syyllisyyden tunne siitä, että minun omat vanhemmat näkee lasta tosi harvoin. Myös suomenkielen opettaminen lapselle stressaa, koska se on 100% omilla harteilla.
• Kommunikaatio pelaa hyvin. Kun tutustuttiin Espanjassa, niin puhuttiin molemmat sujuvaa espanjaa ja pari ekaa vuotta kommunikoitiin espanjaksi. Suomessa asuessa tuntui kuitenkin tyhmältä puhua keskenämme espanjaa, koska se ei kuitenkaan ollut kummankaan äidinkieli, niin varmaan kuitenkin vähän yksitoikkoista kieltä käytettiin. Vaihdettiin sitten italiaan aikalailla lennosta. En enää muista tarkalleen mitä tein kielen oppimiseksi, mutta aika automaattisesti se meni itsestään, koska espanja ja italia on kuitenkin hyvin samanlaisia. Nykyään puhun täydellistä italiaa, koska johan siitä on kokemusta paikallisessa työelämässäkin se 7 vuotta.
• Harmittaa, että puoliso ei osaa suomea kuin auttavasti. Ei Suomessa asuessa valitettavasti panostettu siihen juuri yhtään, koska duunit oli englanniksi ja kavereittenkin kanssa englannilla pärjäsi. Tähän oli oikeasti hyväkin mahdollisuus panostaa, koska puolison duunit tarjosi suomenkielen opetusta työajalla viikottain, mutta jos kieltä ei sitten käytä, niin eihän sitä opi. Tämä harmittaa erityisen paljon siksi, että puoliso ei pysty kommunikoimaan mun porukoitten kanssa. Sisko puhuu onneksi englantia, mutta vanhemmat ei. Nyt varsinkin lapsen kanssa kun ollaan Suomessa, niin olisi kivaa ettei puoliso tuntisi itseään ulkopuoliseksi, kun kaikki puhuu suomea. Varsinkin kun lapsi kasvaa ja oppii puhumaan, niin sitten hänkin puhuu suomea.
• Edelliseen pointtiin lisäyksenä, että kielitaidottomuuden haitat tulee vastaan jo heti suhteen alussa, kun aletaan viettää kavereiden kanssa aikaa. Uusien yhteisten kavereiden kanssa ei ole mitään ongelmia, mutta omien vanhojen kavereiden kanssa on itselle vaivalloista puhua englantia. Niitten kanssa on läppä lentänyt aina suomeksi, niin tuntuu tönköltä alkaa puhua englantia. Omalla kohdalla tämä on johtanut siihen, että niitä omia vanhoja kavereita tulee nähtyä enimmäkseen yksin. Siskonkin kanssa on aika tervaa puhua englantia. Sama juttu uuten toisin päin. Vaikea puhua meidän yhteisen suomalaisen kaverin kanssa suomea, kun on aina tottunut kommunikoimaan englanniksi.

Näin jälkikäteen kylmällä järjellä ajateltuna sanoisin, että ei kannata lähteä mihinkään vakavampaan suhteeseen ulkomaalaisen kanssa, jos ei ihan oikeasti synkkaa maagisella tavalla. Jompi kumpi tai todennäköisesti molemmat joutuvat tekemään valtavia kompromisseja elämänsä aikana. Niistä kompromisseista ei pääse yli ellei ole todella rautaista suhdetta pohjalla.

Tuli vähän vaikeasti luettava tekstiseinä näistä bulleteista, mutta toivottavasti se nyt jotenkin on luettavissa. Jos jollain on jatkokysymyksiä niin vastailen kyllä mielelläni.

Osittain tutun kuulosta. Lomamatkat olleet aina käytännössä yhteen maahan. Lapsien syntymisen jälkeen myöhemmin voi tulla vielä eteen missä maassa ne menee kouluun jos on kokemuksia kahden eri maan koulujärjestelmästä. Tuohon tietenkin liittyy vielä sitten se mahdollinen kaksikielisyys ja miten pitää sitä yllä toisessa maassa. Suomessa esim aika nihkeää pitää kieltä yllä koulun puolelta. Itsekkin mainitsin tuon aiemmin että toisen äidinkieli olisi hyvä ottaa haltuun jos suhde menee vakavaksi. Sitten on ne kulttuurierot. Vaikka puoliso olisi samoilla linjoilla joiden asioiden suhteen, niin aika dorkaa sanoa vaikka sen suvulle että kyllä meillä Suomessa tehdään nää jutut oikein ja teidän pitäisi ymmärtää.