Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
No joo, tuohan on juuri noin. Jos on sellaista työtä, mikä ei tosiaan vaadi mitään erityistä osaamista, vaan tilalle voidaan ottaa jonosta kuka vaan, niin eihän sellaisissa tapauksissa firmoilla ole mitään motiivia korotella palkkoja. Siksi tuollaisilla aloilla palkankorotuksia yleensä yritetään saada lakkoilemalla.
Ja hauskintahan näissä on se, että vaikka kuinka sykit ja teet hommas ja yli, niin se ei toki ole mikään syy palkankorotukselle, päinvastoin, lisää hommaa tulee jos teet hommas liian nopeesti. Yksi syy siihen miksi matalapalkka-aloilla ei paljon kiinnosta sykkiä vaan tehdä juuri se minimi eikä yhtään enempää.
 
Tämä on firmoissa se yleisin valhe, jota käytetään tekosyynä, ettei voitaisi antaa palkankorotusta. Missään firmassa ei oikeasti ole mitään palkankorotusbudjettia.

Ei ole mitään palkankorotusbudjetteja. Sen todistaa jo se, että näissä hyvän työntekijän karkaamistapauksissa aina löytyykin rahaa korotuksille, sekä se, että uusia palkatessa palkka voidaan nostaa jopa huomattavasti ylemmäs kuin nykyisten työntekijöiden.
No kyllä todellakin on. Meillä esimiehillä on budjetti palkankorotuksiin, ja se määrittyy sen mukaan kuinka monta alaista ja mikä niiden palkka on. Tuo budjetti ei pidä (yleensä) sisällään kiinteitä liittojen korotuksia, mutta dynaamiset kylläkin riippumatta siitä millä perusteella dynaaminen osuus on käsketty jakaa. Jos liitot ovat sopineet isot korotukset voi olla ettei tuota budjettia ole sitten ollenkaan.

Sen päälle voi sitten yrittää hakea kerta ”bonuksia”, ja työkuvan muutoksissa tulleet vastuun kasvut teoriassa myös (vaikka melkein 15v jokainen ylennys on yritetty vetää ilman korotusta).

Se, että työntekijän lähtöön voidaan vastata paremmalla tarjouksella ei tarkoita etteikö budjettia löydy, se tarkoittaa että siihen voidaan tehdä poikkeuksia. Se, että tilalle palkattu henkilö saattaa saada eri verran palkkaa ei tarkoita ettei ole budjettia palkankorotuksiin, vaan että palkat ovat skaalalla ja voidaan maksaa ”joltain väliltä” tarjonnan ja osaamisen perusteella (ja varmaan siihenkin tehdä poikkeuksia).
 
Minulla on palkankorotusbudjetti, siitä vain menee joka vuosi iso osa tai kaikki yleiskorotuksiin. Maissa joissa ei ole yleiskorotuksia pystytään tekijöitä palkitsemaan tai junnujen palkkakuoppia täyttämään huomattavasti paremmin. Ja ne jotka eivät suoriudu tajuavat ehkä jossain vaiheessa nostaa kytkintä, kun reaalipalkka laahaa.
Tähän budjettiin ei tyypillisesti kuulu ylennykset jne, niitä pitää kerjätä erikseen.

Periaatteessa firman ohjeistus käskee perustelemaan korotukset, mutta ei niitä kukaan kysele yleiskorotusten takia, joten mahdollinen pieni ylimääräinen jakovara menee oman perstuntuman mukaan.
 
Minulla on palkankorotusbudjetti, siitä vain menee joka vuosi iso osa tai kaikki yleiskorotuksiin. Maissa joissa ei ole yleiskorotuksia pystytään tekijöitä palkitsemaan tai junnujen palkkakuoppia täyttämään huomattavasti paremmin. Ja ne jotka eivät suoriudu tajuavat ehkä jossain vaiheessa nostaa kytkintä, kun reaalipalkka laahaa.
Tähän budjettiin ei tyypillisesti kuulu ylennykset jne, niitä pitää kerjätä erikseen.

Periaatteessa firman ohjeistus käskee perustelemaan korotukset, mutta ei niitä kukaan kysele yleiskorotusten takia, joten mahdollinen pieni ylimääräinen jakovara menee oman perstuntuman mukaan.
Miten palkan"korotus" budjetti liittyy yleiskorotuksiin?
Varmaan tartuin trolliin?
Inflaatio laukkaa, ei se sama tekijä tee töitä 20 vuotta vanhalla palkkakuitilla.
 
Ja tässähän meni pitkä pätkä kun ne yleiskorotukset ei edes kattaneet inflaatiota, eli pelkästään niiden varassa jos oli, niin käytännössä palkka laski.

Rahamuseolla esimerkiksi on hyvä laskuri, siihen kun lyö jonkun menneen vuosiluvun niin saa käsityksen paljonko pitää tänä päivänä tienata että saa saman. Se tonnin isompi palkka sitten 2010 voi tuntua mukavalta. Esimerkiksi 2010 4000€ on tänä päivänä 5345€. Ja kun inflaatio tuossa laukkasi, niin 2007 verrattuna nyt pitää tienata 5631€.
 
Miten palkan"korotus" budjetti liittyy yleiskorotuksiin?
Varmaan tartuin trolliin?
Inflaatio laukkaa, ei se sama tekijä tee töitä 20 vuotta vanhalla palkkakuitilla.
No sehän on firman päätettävissä. Miksi Suomessa on niin paskat palkat? Koska joku neuvottelee ne meidän puolesta…
 
Miten palkan"korotus" budjetti liittyy yleiskorotuksiin?
Varmaan tartuin trolliin?
Inflaatio laukkaa, ei se sama tekijä tee töitä 20 vuotta vanhalla palkkakuitilla.

Palkankorotusbudjetti 10%
Yleiskorotus 10%
budjetti - yleiskorotus = jakovara yleiskorotuksen jälkeen 0% palkkasummasta.

Palkankorotusbudjetti 10%
Yleiskorotus 5%
budjetti - yleiskorotus = jakovara yleiskorotuksen jälkeen 5% palkkasummasta.

Ja totta, inflaatio laukkaa. Parempi vaihtaa paikkaa, jollei suoriudu tai pitää suoriutua paremmin. Ihan normimeininki monessakin maassa.

Mutta jos 10% budjetin saisi kohdistaa 10 hengen tiimistä yhdelle tai kahdelle saakin jo ihan tuntuvan korotuksen.

Tosiasiassa maailma ei ole ulkomaillakaan ihan näin julma. Käytännössä vain heikoimmat jäävät ilman korotuksiaan. Suurin osa saa jotain lähelle inflaatiota ja pieni osa saa enemmän.
 
Meinaatko että firmat maksaisivat parempia palkkoja jos jokainen neuvottelisi omat palkkansa?
Järjestäänhän asia on näin asiantuntijatöissä. Taulukkopalkoissa on monesti niin, että samalla kun se on minimi niin se on myös maksimi mitä maksetaan. Se taas johtaa puhtaasti siihen ettei yksilön kannata tehdä asioita yhtään sen enempää kuin pakko.
 
Järjestäänhän asia on näin asiantuntijatöissä. Taulukkopalkoissa on monesti niin, että samalla kun se on minimi niin se on myös maksimi mitä maksetaan. Se taas johtaa puhtaasti siihen ettei yksilön kannata tehdä asioita yhtään sen enempää kuin pakko.
En allekirjoita väitettä. Meillä esim. tehtävät on "vaativuuspisteytetty" ja kunkin vaativuspisteen osalta maksimipalkka on 2x minimipalkka. Mediaani lienee jossain 1,3x minimi.
 
En allekirjoita väitettä. Meillä esim. tehtävät on "vaativuuspisteytetty" ja kunkin vaativuspisteen osalta maksimipalkka on 2x minimipalkka. Mediaani lienee jossain 1,3x minimi.
On vartijoidenkin TES:ssa (tai ainakin joskus oli ku tein opiskeluaikoina niitä hommia) vaativuusluokka joka määräytyi mm. kohteen mukaan. Tämän lisäksi sai kokemuslisää, mutta ei se nyt hirveesti tuntunut saiko sitä 10€ tunti vai 11€ tunti.
 
En allekirjoita väitettä. Meillä esim. tehtävät on "vaativuuspisteytetty" ja kunkin vaativuspisteen osalta maksimipalkka on 2x minimipalkka. Mediaani lienee jossain 1,3x minimi.
Meidänkin alalla (jääköön sanomatta mikä) on "vaativuusluokat" joiden mukaan palkan pitäisi määriytyä. Missään ei vaan sanota mitä nämä "vaativuusluokat" ovat ja mitä niihin pitää osata.. joten aika lailla yleiskorotuksilla mennään.
 
Ei palkka vaan eläke on hyvä - reilu 3:800 euroa brutto. Työvuosia 34 takana - öyhöttäjiä en ole koskaan äänestänyt, joten kertymä on ollut mainio!
 
En allekirjoita väitettä. Meillä esim. tehtävät on "vaativuuspisteytetty" ja kunkin vaativuspisteen osalta maksimipalkka on 2x minimipalkka. Mediaani lienee jossain 1,3x minimi.
Aikoinaan (parikymmentä vuotta sitten) edellisessä firmassa yritettiin kannustaa laajentamaan osaamistaan pisteyttämällä työvaiheet juurikin vaativuuden mukaan -> mitä enemmän pisteitä, sitä enemmän sai palkkaa ja vastaavasti esimiesten oli helpompi paikkalla poissaoloja/tuurauksia, kun "kaikki hallitsevat kaiken" (WIN-WIN).
Tämä aloite joutui kuitenkin heti vastatuuleen, kun yhtä ainoata hommaa hanganneet jo varhaisemman saapumiserän työntekijät nousivat barrikadeille, vaikka heille selostettiin, että kenenkään palkka ei laske pisteuudistuksen myötä, eli se voi vain nousta.
Tästähän luonnollisesti seurasi jonkinlainen katkeruus, että tässähän voi tuoreemmat työntekijät vetää ansioissa ohitse ja sehän ei tietystikään käy (olisi pitänyt saada työvuosien perusteella sama ilman, että tarvitsee tehdä mitään muuta sen eteen).
Näitähän oli sitten merkittävä osa työntekijöistä ja kun meteli nousi tarpeeksi kovaksi, niin kyseinen uudistus lakaistiin kaikessa hiljaisuudessa maton alle ja hommat jatkui entiseen malliin.
Aavistuksen harmitti, kun olisi "kiertolaisena" saanut samoin tein maksimipojot kasaan.
 
Aikoinaan (parikymmentä vuotta sitten) edellisessä firmassa yritettiin kannustaa laajentamaan osaamistaan pisteyttämällä työvaiheet juurikin vaativuuden mukaan -> mitä enemmän pisteitä, sitä enemmän sai palkkaa ja vastaavasti esimiesten oli helpompi paikkalla poissaoloja/tuurauksia, kun "kaikki hallitsevat kaiken" (WIN-WIN).
Tämä aloite joutui kuitenkin heti vastatuuleen, kun yhtä ainoata hommaa hanganneet jo varhaisemman saapumiserän työntekijät nousivat barrikadeille, vaikka heille selostettiin, että kenenkään palkka ei laske pisteuudistuksen myötä, eli se voi vain nousta.
Tästähän luonnollisesti seurasi jonkinlainen katkeruus, että tässähän voi tuoreemmat työntekijät vetää ansioissa ohitse ja sehän ei tietystikään käy (olisi pitänyt saada työvuosien perusteella sama ilman, että tarvitsee tehdä mitään muuta sen eteen).
Näitähän oli sitten merkittävä osa työntekijöistä ja kun meteli nousi tarpeeksi kovaksi, niin kyseinen uudistus lakaistiin kaikessa hiljaisuudessa maton alle ja hommat jatkui entiseen malliin.
Aavistuksen harmitti, kun olisi "kiertolaisena" saanut samoin tein maksimipojot kasaan.

Avaapa tuota järjestelmää hiukan tarkemmin. Noin kerrottuna tuntuu täysin järjenvastaiselta systeemiltä.
 
Avaapa tuota järjestelmää hiukan tarkemmin. Noin kerrottuna tuntuu täysin järjenvastaiselta systeemiltä.
Työntekijä A osaa vain lyödä vasaralla naulaa, mutta on ollut töissä 35 vuotta. Työntekijä B osaa pitää naulasta kiinni, lyödä sitä vasaralla ja sen lisäksi vielä porata reikiä. B:n tulisi saada isompi liksa, kun osaa enemmän. Tämän lisäksi hän on innokas oppimaan maalaamaan, joten saisi mahdollisesti lisää. A:lle tämä ei käy, koska on kuitenkin ollut töissä vuosia.
 
Avaapa tuota järjestelmää hiukan tarkemmin. Noin kerrottuna tuntuu täysin järjenvastaiselta systeemiltä.
Kyseessä oli siis tehdas, jossa paljon eri tuotantovaiheen linjastoja. Tarkoituksena oli saada työntekijöitä opettelemaan muitakin linjoja/työtehtäviä kuin se omansa. Jokaiselle linjastolle/tehtävälle annettiin joku pisteytys vaativuuden mukaan ja sitten kun homman hallitsi ja oli seuraavaan tasoon pisteet kasassa, niin palkka nousisi heti.
Sanoisin, että aika kohtuullisen vähällä vaivalla olisi sitä liksaa saanut ylöspäin +työ on monipuolisempaa. Itse ainakin koin vaihtuvuuden pelkästään plussana.

Työntekijä A osaa vain lyödä vasaralla naulaa, mutta on ollut töissä 35 vuotta. Työntekijä B osaa pitää naulasta kiinni, lyödä sitä vasaralla ja sen lisäksi vielä porata reikiä. B:n tulisi saada isompi liksa, kun osaa enemmän. Tämän lisäksi hän on innokas oppimaan maalaamaan, joten saisi mahdollisesti lisää. A:lle tämä ei käy, koska on kuitenkin ollut töissä vuosia.
Juurikin näin, hyvin kiteytetty. :thumbsup:
 
Kyseessä oli siis tehdas, jossa paljon eri tuotantovaiheen linjastoja. Tarkoituksena oli saada työntekijöitä opettelemaan muitakin linjoja/työtehtäviä kuin se omansa. Jokaiselle linjastolle/tehtävälle annettiin joku pisteytys vaativuuden mukaan ja sitten kun homman hallitsi ja oli seuraavaan tasoon pisteet kasassa, niin palkka nousisi heti.
Sanoisin, että aika kohtuullisen vähällä vaivalla olisi sitä liksaa saanut ylöspäin +työ on monipuolisempaa. Itse ainakin koin vaihtuvuuden pelkästään plussana.

Oletetaan että on kolme työvaihetta. Ekasta saa 1 pisteen, tokasta 2 pistettä ja kolmannesta 3 pistettä. Eli yhteensä maksimi 6 pistettä. Nyt jos tämän jälkeen työntekijä palaa tekemään taas sitä ensimmäistä vaihetta, niin saako hän silti palkkaa 6 pisteen mukaan?
 
Oletetaan että on kolme työvaihetta. Ekasta saa 1 pisteen, tokasta 2 pistettä ja kolmannesta 3 pistettä. Eli yhteensä maksimi 6 pistettä. Nyt jos tämän jälkeen työntekijä palaa tekemään taas sitä ensimmäistä vaihetta, niin saako hän silti palkkaa 6 pisteen mukaan?
Eikös se ole tuossa ilmiselvää, että työnantaja fiksusti laajensi työntekijöiden osaamispohjaa työnkierrolla ja siten palkkaus perustui osaamiseen eikä siihen missä pisteessä työskentelee.
 
Eikös se ole tuossa ilmiselvää, että työnantaja fiksusti laajensi työntekijöiden osaamispohjaa työnkierrolla ja siten palkkaus perustui osaamiseen eikä siihen missä pisteessä työskentelee.

Ei ollut ilmiselvää, kun oli niin sekavasti kerrottu. Ja jos menee noin niinkuin kuvasin, niin täysin järjetön systeemi. Miksi helvetissä jotain vähemmän osaamisen tehtävää tekevälle työntekijälle maksettaisiin isompaa palkkaa vain siksi, että hän osaa tehdä myös niitä vaativampia tehtäviä?

Kokeillaan esimerkillä. Pitäisikö siivoojan töitä tekevälle lääkärille maksaa lääkärin palkkaa vain siksi, että hänellä on lääkärin osaaminen? Tuollainen järjestelmähän kannustaisi vain siihen, että käydään opettelemassa vaativa homma, jotta saadaan vaativan homman palkkaa, mutta palataan sitten tekemään sitä helppoa hommaa vaativan homman palkalla. Eli ei mitään järkeä.

Työntekijä B osaa pitää naulasta kiinni, lyödä sitä vasaralla ja sen lisäksi vielä porata reikiä. B:n tulisi saada isompi liksa, kun osaa enemmän. Tämän lisäksi hän on innokas oppimaan maalaamaan, joten saisi mahdollisesti lisää. A:lle tämä ei käy, koska on kuitenkin ollut töissä vuosia.

Miksi sille B:lle pitäisi maksaa isompaa palkkaa siksi, että osaa pitää naulasta kiinni ja porata reikiä, jos hän kuitenkin työkseen vain lyö sillä vasaralla?

Tuo on todella typerää ajattelua, että henkilölle pitäisi maksaa osaamisesta, jos sitä osaamista ei työssä tarvita.
 
Tuollainen järjestelmähän kannustaisi vain siihen, että käydään opettelemassa vaativa homma, jotta saadaan vaativan homman palkkaa, mutta palataan sitten tekemään sitä helppoa hommaa vaativan homman palkalla. Eli ei mitään järkeä.
Direktio-oikeutta käyttäen työnantaja voi myös määrätä sen työtehtävän varmasti osaamisen mukaan.
 
Ei ollut ilmiselvää, kun oli niin sekavasti kerrottu. Ja jos menee noin niinkuin kuvasin, niin täysin järjetön systeemi. Miksi helvetissä jotain vähemmän osaamisen tehtävää tekevälle työntekijälle maksettaisiin isompaa palkkaa vain siksi, että hän osaa tehdä myös niitä vaativampia tehtäviä?
En oikein tiedä miten voisin tuon selkeämmin avata, mutta kyllä. Jos osaat enemmän, niin saat palkkaa enemmän ja vastavuoroisesti olet sitten valmis hyödyntämään oppimaasi, eli teet myös tarvittaessa niitä vaativampiakin tehtäviä.
Tämä varmasti lähti siitä, että tuurausten järjestely ei olisi niin vaikeaa ja samalla annettiin mahdollisuus siihen, että voit tehdä muutakin kuin viskellä kappaleita lavalle tms. Pätevimmät sällithän siirtyivät näistä hommista esimiestehtäviin asti, eli annettiin myös ruohonjuuritasolla mahdollisuus edetä.
Huomattavasti parempi tapahan tuo on, kuin siihen aikaan ottaa jotain vuokratyöntekijöitä, joka lähtee aivan nollista osaamisen kanssa -> tuotanto sakkaa, bonarit sakkaa jne. Kuitenkin jos talossa on toistasataa työntekijää ja kiertäviä vain yhden käden sormilla laskettavat, niin eihän se riitä mihinkään.
 
Järjestäänhän asia on näin asiantuntijatöissä. Taulukkopalkoissa on monesti niin, että samalla kun se on minimi niin se on myös maksimi mitä maksetaan. Se taas johtaa puhtaasti siihen ettei yksilön kannata tehdä asioita yhtään sen enempää kuin pakko.
No ei todellakaan ole ainakaan omissa asiantuntijatehtävissä. Minimipalkka taitaa olla jossain kolmen ja puolen tienoilla, mutta sitä tuskin saa kuin vastavalmistuneet, jos hekään.
 
Päivitys tilanteeseen, edelleen samalla työnantajalla ja sama rooli vuodesta 2021 lähtien.

2024 - 3980€ / kk

Yleiskorotus tuonee palkan yli neljän tonnin rajan 2025 alkuvuonna. Nykyisen tehtävän palkkakatto lienee jossain 4500 - 5000€ / kk välissä kun kokemusta kertyy lisää, joten sitä kohti polkiessa tulevien vuosien aikana.
Päivitellääs tänne taas omaa tilannetta kun oli pari sivua sitten keskustelua taas inssien palkoista Suomessa. Yhdyn tuohon aiempaan näkemykseen, että kyllä se taitaa Suomessa olla aika hankala saada yli 5000 € / kk palkkaa rivi-insinöörin hommista alasta riippumatta.

2025 - 4046€ / kk
2026 - 4164€ / kk

Valitettavasti vain yleiskorotusten varassa on mennyt tässä 2 vuotta, esimiehelle henkilökohtaisen suoriutumisen peräänkuuluttamisesta huolimatta. No, jospa sitä siitä kun firman taloustilanne kohenee. Lähtö oli alkujaan 3100 € / kk vuonna 2021 vastavalmistuneena AMK-inssinä. Tavoite on edelleen se 4500 - 5000 € / kk alue nykyisessä tehtävässä.
 
Etkö juuri todistanut mitä sanoin?
Ah, ymmärsin viestisi väärin.

Asiantuntijatehtävissäkään palkat ei kuitenkaan Suomessa pärjää ulkomaisille. Ihan jo naapurimaassa saadaan selvästi parempaa, Saksassa jo huomattavasti paremmin. Jenkeistä ei sitten kannata puhuakaan - paitsi että siellä sitten osa tekee kolmeakin työtä että saa maksettua vuokran ja ruokaa pöytään. Olisikohan taulukkopalkoille käyttöä?
 
Suomen haasteena on globaali kilpailu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat valita sijaintinsa arvontuoton pohjalta.

Vaihtoehtoina on joko rakentaa protektionistisia rajoitteita ihmisten, tavaroiden tai yritysten liikkuvuuteen, parantaa Suomen kilpailukykyä tai leikata vahvasti valtiontalouden kustannuksia ja palveluita.

Ikävä kyllä Suomen kilpailukyky on pahasti rapautunut ihmisten näkökulmasta koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja reaalitulojen puitteissa.

Saman aikaisesti Suomen kilpailukyky on heikentynyt yritysten näkökulmasta maariskin, logistiikan ja paikallisen kysynnän puitteissa.

Tämä sitten johtaa reaalitulojen laskuun, jota on jatkunut viimeiset 15 vuotta.

Jotain tarttis tehrä.

1773748379151.png

1773748395618.png
 
Ikävä kyllä Suomen kilpailukyky on pahasti rapautunut ihmisten näkökulmasta koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja reaalitulojen puitteissa.

Saman aikaisesti Suomen kilpailukyky on heikentynyt yritysten näkökulmasta maariskin, logistiikan ja paikallisen kysynnän puitteissa.
Suurin syy kilpailukyvyn laskuun on ollut se, että firmat jakavat voitot osinkoina ennemmin kuin investoivat. Suhteessa tulokseen Suomessa jaetaan huomattavasti isompi osa ulos kuin muualla. Kun tuotekehitykseen ei panosteta niin ainoa keino pärjätä kilpailukyvyssä on laskea palkkoja.
 
Suurin syy kilpailukyvyn laskuun on ollut se, että firmat jakavat voitot osinkoina ennemmin kuin investoivat. Suhteessa tulokseen Suomessa jaetaan huomattavasti isompi osa ulos kuin muualla. Kun tuotekehitykseen ei panosteta niin ainoa keino pärjätä kilpailukyvyssä on laskea palkkoja.

Ja tämä johtuu siitä että yritykset eivät näe Suomea järkeväksi paikaksi investointiin, kuten sanoin:
Saman aikaisesti Suomen kilpailukyky on heikentynyt yritysten näkökulmasta maariskin, logistiikan ja paikallisen kysynnän puitteissa.

Jos yritykset (ja yritysten omistajat) eivät näe investoinneille potentiaalia Suomessa niin ei niitä tehdä täällä. Yritykset investoivat niihin maihin joissa arvontuotanto on kohdallaan ja Suomessa selkeästi ei ole riittävissä määrin.

Tätä voisi kannustaa esimerkiksi Viron tapaan yritysverotuksen puolella tai sitten Ruotsin tapaan perintöveron poistolla.

Toinen vaihtoehto on mainitsemani protektionismin lisääminen. Kun tehdään mahdottomaksi kansalaisien ostaa tavaraa ulkomailta halvalla niin kyllähän se saa aikaan paikallista yritystoimintaa.

Jatkot jonnekin sopivampaa ketjuun, jos ei palkoista puhuta.
 
Työntekijä A osaa vain lyödä vasaralla naulaa, mutta on ollut töissä 35 vuotta. Työntekijä B osaa pitää naulasta kiinni, lyödä sitä vasaralla ja sen lisäksi vielä porata reikiä. B:n tulisi saada isompi liksa, kun osaa enemmän. Tämän lisäksi hän on innokas oppimaan maalaamaan, joten saisi mahdollisesti lisää. A:lle tämä ei käy, koska on kuitenkin ollut töissä vuosia.
C ei osaa edes lyödä vasaralla, mutta opiskeli pidempään. Uskoo, että kyllähän sen pitää näkyä palkassa jonka tulisi olla korkeampi kuin A’lla ja B’llä.
 
Meinaatko että firmat maksaisivat parempia palkkoja jos jokainen neuvottelisi omat palkkansa?
Riippuu varmasti todella paljon alasta. Esim. ihmiset jotka ovat helposti korvattavissa ilman erityistaitoja saisivat melko varmasti vähemmän palkkaa. Niidenkin alojen sisällä parhaat saisivat melko varmasti enemmän. Esim. Nyt taulukot määrittävät aika pitkälti kuinka paljon kaupan kassalle maksetaan, ja yleiskorotukset nostavat henkilöstökuluja niin paljon ettei välttämättä luoda päälle mallia jossa tehokkaimmat tienaisivat selkeästi enemmän.

Mä olen asiantuntija-alalla joten en edes yritä väittää, että hahmottaisin minkälaista muualla on. Sen näen, että jotkut vientialojen liitot määrittää pitkälti meidän korotukset vaikkei meillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Jokainen työnantaja viimeisen 25v aikana taas on pitänyt niitä määriteltyjä tasoja ”sopivana korotuksena” enkä usko että tosta syklistä pääsis pois luopumatta koko järjestelmästä. Mulla ei ole mitään sitä vastaan että muut käyttää liittoja hyväkseen, mä mielelläni näkisin yritystasolla mahdollisuuden, että työntekijät vois äänestää muusta mallista.
 
Pientä päivitystä taas. Samat hommat jatkuu (SCCM/Intune), kokemusta nyt n. 8 vuotta. Liksa kevään neuvottelujen jälkeen n. 5300€ / kk. Pääkäyttäjä em. työkaluille firmassa, eli aika laaja kirjo asioita mitä pitää hanskata. Ei alaisia, ei päivystystä, ylitöitä erittäin harvoin.
Edellinen duuni loppui about 10kk sitten. 6kk nyt ulkoistusfirmalla vakkarina, tasan samat duunit (Intune & SCCM) kuin aiemmin, mutta merkittävästi suuremmalla Intune-painotuksella (.. ja merkittävästi suuremmalla byrokratialla :dead:). Nyt siis noin 10 vuotta kokemusta Windows-päätelaitehallinnasta, liksa 5500€ / kk.
 
Työntekijä A osaa vain lyödä vasaralla naulaa, mutta on ollut töissä 35 vuotta. Työntekijä B osaa pitää naulasta kiinni, lyödä sitä vasaralla ja sen lisäksi vielä porata reikiä. B:n tulisi saada isompi liksa, kun osaa enemmän. Tämän lisäksi hän on innokas oppimaan maalaamaan, joten saisi mahdollisesti lisää. A:lle tämä ei käy, koska on kuitenkin ollut töissä vuosia.
Aika usein se tuntuu menevän niin, meillä ainakin, että työntekijä palkataan aluksi lyömään vasaralla naulaa. Sitten hänelle annetaan ajan kuluessa ensin porakone, sitten ruuvimeisseli, ruuveja, puutavaraa,sirkkeli, jiirisaha jne ja lopulta tyäntekijä.tekeekin huonekalupuusepn töitä. Palkkaa maksetaan kuitenkin vuosia vaan sen vasaran ja naulan mukaan, mitä nyt ehkä pakolliset yleiskorotukset annetaan. Sitten ehkä kolmannen korotuspyynnön jälkeen tulee se porakonelisä.

Eli yritin sanoa yllä, että kaikenlaisia vastuita ja tehtäviä tulee varkain, mutta liksa voi olla about sama kuin 5-10 vuotta myöhemmin tulleelle vasaramiehelle maksetaan heti alkuun.
 
Tätä voisi kannustaa esimerkiksi Viron tapaan yritysverotuksen puolella tai sitten Ruotsin tapaan perintöveron poistolla.
Mitenkähän pörssiyritysten investointikiinnostukseen joku perintövero vaikuttaa mitenkään?

Tuo Viron mallin verottomuus jos voitot käytetään investointeihin olisi kyllä tutkimisen arvoinen juttu, mutta ensin pitäisi saada joku laskelma kuinka paljon siinä menetettäisiin verotuloja
 

Statistiikka

Viestiketjuista
303 022
Viestejä
5 158 815
Jäsenet
82 265
Uusin jäsen
Kassu87

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom