Huomannut nyt tässä neljänkympin toisella puolen, että oma ajattelutapa rahaan on muuttunut olennaisesti. Parikymppinen minä naureskelisi sille millainen kalkkis musta on tullut, mutta jotenkin fundamentaalisesti olen onnistunut muutaman vuoden aikana siinä, että suhtaudun rahaan ihan eri tavalla, kaikki lähti oikeastaan siitä kun euriborit lähti nousuun ja inflaatio jylläsi sen myötä, ja herättiin vaimon kanssa siihen että on pakko tasapainottaa taloutta.
Taustalla oli villit ostokset koronasäästöjen jäljiltä, ostettiin uusi sohva ja sänky osamaksulla, rempattiin uusi terassi ja silloin oli vielä autolainaakin reilusti jäljellä. Raha poltteli taskussa kuin Sulo Vilénillä, jos jotakin halvalla sai. Foorumin hyvät tarjoukset-osio oli aktiivisessa seurannassa. Vain ja ainoastaan pienet vuosittaiset ajomäärät taisi myös säästää meidät tuolta vuoden 2021-22 trendihankinnalta eli täyssähköautolta, sellainen olisi ajanut meidän talouden lopullisesti karille.
Nyt vuoden päivät on jo ollut sellainen tilanne että olen saanut säästettyä 200€/kk rahastoihin, ja aiemmin kasvatettu meidän talouden (2 aikuista, ei lapsia) kymppitonnin bufferi on säilynyt ennallaan, ja ollaan molemmat keskitytty itsemme ja työuriemme kehittämiseen. Ehkä olennaisimpana käännekohtana tässä on ollut vaan se päätös, että heti kun tili tulee, siitä menee se 200€ Nordnettiin ja sillä sipuli. "Pay yourself first" periaatteella. Katsotaan nyt kun opiskelut päättyy ja ollaan molemmat 100% työssä, että saataisiin tuo summa sinne 500€ tasolle ja 10k€ myös rahastoissa täyteen, sitten voisi seuraavaksi ottaa tavoitteeksi lähteä lyhentämään asuntolainaa entistäkin nopeammin.
Vielä ennen tätä kaikkea, olisin tässä vaiheessa hankkinut uusimmat telkkarit, pelikonsolit, pihapäristimet ja ties mitä, nyt tulee haettua se nautinto sellaisista asioista jotka oikeasti tukee omaa elämäntyyliä, joihin on varaa ja jotka mahdollistaa sitten sen että voi nauttia paremmista eläkepäivistä, downshiftata tai vaikkapa ottaa isompia riskejä työelämässä. Se parikymppinen minä oli aivan autuaan ymmärtämätön rahasta, joka toimii työkaluna tällaiseen elämään.
EDIT: Semmoinen yksi isompi muutos aiempaan jonka vielä nostan, on ostosten keskittäminen ruoan noutopalveluihin. Tätä ollaan nyt harrastettu viikottain vuoden alusta lähtien. Maksu tästä on ihan naurettavan pieni n. 4-8€ per kerta, kun ajattelee että se säästää heräteostoksilta, energian käyttämiseltä kauppaan menemiseen, ostosten valitsemiseen, jonottamiseen, vertailuihin, pakkaamiseen jne jne., tuo on aivan ehdoton apu arjessa, ja voit käyttää ajan ja energian johonkin muuhun.
Sitä myös ymmärtää paremmin sen, että mihin sitä oman energiansa, aikansa ja resurssinsa haluaa laittaa, ja että halusit tai et, niin tietyt asiat kuluttaa tai sitten lisää sitä omaa päivittäistä energiapankkia vääjäämättä. Tässä samalla oma ajatusmaailman on myös kääntynyt sillä tavoin, että en malta odottaa ikääntymistä, aiemmin sitä tuli vain kauhulla pelättyä, vanhenin ikään kuin "selkä edellä" nuoruusvuosiani katsoen ja haikaillen.
Ja itsekin keskituloisena ei tarvitsisi ruokaostosten hintoja kovin tarkkaan tuijotella, mutta niin vain tulee yleensä ostettua sitä halvinta Cooppia tms. ja juostua kahvitarjousten perässä. Pienituloiset puolestaan ovat esim. vähemmän hintatietoisia, tekevät enemmän heräteostoksia ja ostavat kaiken korollisella osamaksulla.
