Pain Of Salvation ja muu proge-rock/heavy

[jjjjussi]

Tämä ruotsalainen bändi ansaitsee ketjunsa.

Fandango levyltä Remedy Lane toimikoon avauskappaleena. Tunnelmallista.

 

[spede]

Cribcaged löytyy soittolistalta vaikken muutoin pidä tätä orkesteria oikein minään.

 

[jjjjussi]

Tuo onkin ehkä orkesterin huonointa tuotantoa, vaikka itse kyllä pidänkin, jollain tapaa.

MUTTA joku Be-levy onhan se ihan mahtava kokonaisuus

 

[jjjjussi]

Ruotsalainen Pain of Salvation julkaisee 13. tammikuuta 2017 uuden albuminsa nimeltään In the Passing Light of Day, joka on bändin ensimmäinen kokonaan uudesta materiaalista koostuva levytys sitten vuonna 2011 julkaistun Road Salt -albumikaksikon jälkimmäisen osan.

Sittemmin bändin luovimpana voimana tunnettu kitaristi-laulaja Daniel Gildenlöw kävi kuolemankielissä, altistuttuaan streptokokkilihansyöjäbakteerille muutamia vuosia sitten. Pain of Salvationin raskaammille juurille suuntaava albumi ammentaa teemansa juurikin tästä käänteentekevästä koettelemuksesta.

Samalla albumi on myös ensimmäinen uuden kokoonpanon kera äänitetty kokonaan uudesta materiaalista koostuva levytys. Pain of Salvationiin kuuluvat tätä nykyä kitaristi-laulaja Daniel Gildenlöwin ohella Ragnar Zolberg (kitara, laulu), Gustaf Hielm (basso, laulu), Daniel "D2" Karlsson (koskettimet, taustalaulut) ja Leo Margarit (rummut, laulu).

In the Passing Light of Day -albumin ovat tuottaneet Daniel Gildenlöw ja Ragnar Zolberg yhdessä ruotsalaisen Daniel Bergstrandin kanssa ja albumin kappalelista näyttää seuraavalta.

01. On a Tuesday (10:22)
02. Tongue of God (4:53)
03. Meaningless (4:47)
04. Silent Gold (3:23)
05. Full Throttle Tribe (9:05)
06. Reasons (4:45)
07. Angels of Broken Things (6:24)
08. The Taming of a Beast (6:33)
09. If This Is the End (6:03)
10. The Passing Light of Day (15:31)

ALBUMIN KANSI

Levyltä on irrotettu myös kaksi musiikkivideota ennen julkaisua ja valitut kappaleet Meaningless ja varsinkin Reasons edustavat melkeinpä koko albumin raskainta ääripäätä, minkä ohella albumilta löytyy myös melkoisen erilaisia irtiottoja ja ääripäitä aina minimalistisimpia tunnelmointeja myöten.

Todettakoon loppuun, että vaikka kyseessä on itselleni se tärkein bändi ikinä, olivat odotukset uuden albumin suhteen lähestulkoon pelonsekaiset. Tästäkin huolimatta Pain of Salvation pääsi jälleen yllättämään monellakin eri tavalla. Levyn ensikuuntelu oli jo melkoisen syvältä riipaiseva kokemus, joka on vain syventynyt lisäkuuntelujen myötä. Jos albumilta pitää yksi jalokivi nimetä, niin 15-minuuttinen nimikkokappale on saanut silmät kostumaan jokaisella kuuntelulla viimeisen kuukauden aikana.