- Liittynyt
- 13.08.2019
- Viestejä
- 2 776
"Termiä oravanpyörä käytetään usein vertauskuvana loputtomalle ja turhalta tuntuvalle toiminnalle. Erityisesti sitä käytetään kritisoitaessa stressaavia töitä sekä elintasokilpailuun ja kuluttamiseen pohjautuvaa yhteiskuntaa."
Olenko ainoa joka miettii että työ vie voiman ja että se ei oikein palkitse? Mä olen luonteeltani vyönkiristäjä, enkä töissäkään ollessa kuluta kuin edulliseen vuokraan, laskuihin, ruokaan ja muihin välttämättömiin. Uusi puhelin 6 kk välein ei ole minulle välttämätöntä. Rutiini on se termi, jolla itse pystyn kuvaamaan eläämäni. Tylsää elämääni, lisään. Ja mitähän siihen oikein kuuluu? Kysyt varmasti ja annan toki vastauksen.
Herään kuudelta.
Harjaan hampaat ja syön aamupalan. Vien koiran lenkille.
6.45 alan kävellä pysäkille ja menen kahdella linja-autolla konttorille.
Konttorille saavun kllo 7.45 ja aloitan työt tai ainakin moni esittää tekevänsä töitä.
Työ päättyy 15.45 ja menen bussiin. Klo 16.45 saavun kotiin ja katselen televisiota tai teen jotain koneella, pelaan pleikkaa 1-3h.
Huomaan, että kaupassakin pitää käydä, joten silloin menen sinne ja otan vielä kävelylenkinkin.
Kello 20 jaksaa vielä pestää pyykin ja laittaa kuivumaan sekä suihkun kautta yödatailuun. Klo 22 valmistaudun nukkumiseen ja tätä maanantaista perjantaihin.
Lauantaina ja sunnuntaina yritän nauttia edes pienestä vapaa-ajasta nukkuen pitkään että edes osan univeloista saa kuitattua.
Teet varmasti samaa elämää oravanpyörässä. Joka viikonloppu laitat sen viisi riviä lottoa/kenoa ja toivot josko se nyt osuisi kohdalle.
Itse ainakin olen varsinkin korona aikana väsynyt tekemään samaa työtä, jota ehkä hieman rakastankin, mutta 40h viikkorupeama ottaa koville.
Rahan, minkä siitä saan nettona 1300e ei ole kovin tarpeellista, pystyisin elämään tonnilla kuussa.
Kannattaisiko minun kysyä saisiko 30h vko tunteja sen sijaan?
Vihaan kaiken tavoin ylimääräistä työntekoa ja mielestäni tässä oravanpyörässä me vain tapamme aikaamme asioihin, joista emme aina pidä, kun eliitti rikastuu samalla.
Me saamme just sen minimin että pärjäämme ja minimalistina minulla jää myös säästöön. Ajattelen ihan oikeasti niin että kohta ei enää jaksa töitäkään tehdä.
Elämä on liian lyhyt konttorilla elettäväksi, vaan joskus soisi elää elämääkin.
Mitä mieltä sä olet oravanpyörässä olemisesta?
Olenko ainoa joka miettii että työ vie voiman ja että se ei oikein palkitse? Mä olen luonteeltani vyönkiristäjä, enkä töissäkään ollessa kuluta kuin edulliseen vuokraan, laskuihin, ruokaan ja muihin välttämättömiin. Uusi puhelin 6 kk välein ei ole minulle välttämätöntä. Rutiini on se termi, jolla itse pystyn kuvaamaan eläämäni. Tylsää elämääni, lisään. Ja mitähän siihen oikein kuuluu? Kysyt varmasti ja annan toki vastauksen.
Herään kuudelta.
Harjaan hampaat ja syön aamupalan. Vien koiran lenkille.
6.45 alan kävellä pysäkille ja menen kahdella linja-autolla konttorille.
Konttorille saavun kllo 7.45 ja aloitan työt tai ainakin moni esittää tekevänsä töitä.
Työ päättyy 15.45 ja menen bussiin. Klo 16.45 saavun kotiin ja katselen televisiota tai teen jotain koneella, pelaan pleikkaa 1-3h.
Huomaan, että kaupassakin pitää käydä, joten silloin menen sinne ja otan vielä kävelylenkinkin.
Kello 20 jaksaa vielä pestää pyykin ja laittaa kuivumaan sekä suihkun kautta yödatailuun. Klo 22 valmistaudun nukkumiseen ja tätä maanantaista perjantaihin.
Lauantaina ja sunnuntaina yritän nauttia edes pienestä vapaa-ajasta nukkuen pitkään että edes osan univeloista saa kuitattua.
Teet varmasti samaa elämää oravanpyörässä. Joka viikonloppu laitat sen viisi riviä lottoa/kenoa ja toivot josko se nyt osuisi kohdalle.
Itse ainakin olen varsinkin korona aikana väsynyt tekemään samaa työtä, jota ehkä hieman rakastankin, mutta 40h viikkorupeama ottaa koville.
Rahan, minkä siitä saan nettona 1300e ei ole kovin tarpeellista, pystyisin elämään tonnilla kuussa.
Kannattaisiko minun kysyä saisiko 30h vko tunteja sen sijaan?
Vihaan kaiken tavoin ylimääräistä työntekoa ja mielestäni tässä oravanpyörässä me vain tapamme aikaamme asioihin, joista emme aina pidä, kun eliitti rikastuu samalla.
Me saamme just sen minimin että pärjäämme ja minimalistina minulla jää myös säästöön. Ajattelen ihan oikeasti niin että kohta ei enää jaksa töitäkään tehdä.
Elämä on liian lyhyt konttorilla elettäväksi, vaan joskus soisi elää elämääkin.
Mitä mieltä sä olet oravanpyörässä olemisesta?