Onko köyhyys oma vika? Köyhyys Suomessa

[Lämpöpumppu]

Olen pitkään koittanut mainostaa sitä ideaa, että koulussa tulisi olla ala-asteelta lähtien talousoppia yhteiskuntaopista irrallaan jossain yhteiskuntaopin ja matematiikan välillä.

Omaan aikaan yhteiskuntaopissa opeteltiin tyyliin listaamaan etu- ja takaperin kaikki virkaa tehneet presidentit ja hallituskaudet pääministereiden mukaan. Siinä kaiken suurimmaksi osaksi turhan yhteiskuntatietämyksen ohessa talousoppi meni kutakuinkin näin, että "osta osakkeita kun hinta halpa ja myy osakkeet kun kallis hinta".

Matematiikassa harjoiteltiin jo yläasteella kaikenlaisia derivointi- ja integrointilaskuja, vaikka en insinöörinä ole vielä kertaakaan todellisessa elämässä edes joutunut oikeasti integroimaan tai derivoimaan kuten yläasteella ja lukion pitkässä matematiikassa opetettiin. AMK:n matematiikassakin sitä oli, mutta kun alkoi käytäntöä läheisemmät kurssit, niin näiden pyörittely unohtui kokonaan, koska valmiit kaavat on johdettu fiksumpien ihmisten toimesta. Integraalien ja derivaattojen avulla johdetut laskukaavat ovat kyllä aivan arkipäivää töissä, mutta se mekaaninen integroiminen ja derivoiminen ei ole arkea. Matematiikka voisi olla huomattavasti enemmän käytännönläheisempää varsinkin peruskoulussa. Prosenttilaskuissa varmaan puolet suomalaisista on täysin hukassa vaikka näihin voi törmätä päivittäin koulutuksesta riippumatta.

 

[Kan Dee Dokata]

Olen pitkään koittanut mainostaa sitä ideaa, että koulussa tulisi olla ala-asteelta lähtien talousoppia yhteiskuntaopista irrallaan jossain yhteiskuntaopin ja matematiikan välillä.

Omaan aikaan yhteiskuntaopissa opeteltiin tyyliin listaamaan etu- ja takaperin kaikki virkaa tehneet presidentit ja hallituskaudet pääministereiden mukaan. Siinä kaiken suurimmaksi osaksi turhan yhteiskuntatietämyksen ohessa talousoppi meni kutakuinkin näin, että "osta osakkeita kun hinta halpa ja myy osakkeet kun kallis hinta".

Matematiikassa harjoiteltiin jo yläasteella kaikenlaisia derivointi- ja integrointilaskuja, vaikka en insinöörinä ole vielä kertaakaan todellisessa elämässä edes joutunut oikeasti integroimaan tai derivoimaan kuten yläasteella ja lukion pitkässä matematiikassa opetettiin. AMK:n matematiikassakin sitä oli, mutta kun alkoi käytäntöä läheisemmät kurssit, niin näiden pyörittely unohtui kokonaan, koska valmiit kaavat on johdettu fiksumpien ihmisten toimesta. Integraalien ja derivaattojen avulla johdetut laskukaavat ovat kyllä aivan arkipäivää töissä, mutta se mekaaninen integroiminen ja derivoiminen ei ole arkea. Matematiikka voisi olla huomattavasti enemmän käytännönläheisempää varsinkin peruskoulussa. Prosenttilaskuissa varmaan puolet suomalaisista on täysin hukassa vaikka näihin voi törmätä päivittäin koulutuksesta riippumatta.

Siinä olisi silloin se vaara, että koulu toimisi oikeasti sivistävänä laitoksena.

 

[Lämpöpumppu]

Siinä olisi silloin se vaara, että koulu toimisi oikeasti sivistävänä laitoksena.

Ja vasemmistopuolueilla vähemmän kannattajia.

 

[GGoljatti]

Olen pitkään koittanut mainostaa sitä ideaa, että koulussa tulisi olla ala-asteelta lähtien talousoppia yhteiskuntaopista irrallaan jossain yhteiskuntaopin ja matematiikan välillä.

Omaan aikaan yhteiskuntaopissa opeteltiin tyyliin listaamaan etu- ja takaperin kaikki virkaa tehneet presidentit ja hallituskaudet pääministereiden mukaan. Siinä kaiken suurimmaksi osaksi turhan yhteiskuntatietämyksen ohessa talousoppi meni kutakuinkin näin, että "osta osakkeita kun hinta halpa ja myy osakkeet kun kallis hinta".

Matematiikassa harjoiteltiin jo yläasteella kaikenlaisia derivointi- ja integrointilaskuja, vaikka en insinöörinä ole vielä kertaakaan todellisessa elämässä edes joutunut oikeasti integroimaan tai derivoimaan kuten yläasteella ja lukion pitkässä matematiikassa opetettiin. AMK:n matematiikassakin sitä oli, mutta kun alkoi käytäntöä läheisemmät kurssit, niin näiden pyörittely unohtui kokonaan, koska valmiit kaavat on johdettu fiksumpien ihmisten toimesta. Integraalien ja derivaattojen avulla johdetut laskukaavat ovat kyllä aivan arkipäivää töissä, mutta se mekaaninen integroiminen ja derivoiminen ei ole arkea. Matematiikka voisi olla huomattavasti enemmän käytännönläheisempää varsinkin peruskoulussa. Prosenttilaskuissa varmaan puolet suomalaisista on täysin hukassa vaikka näihin voi törmätä päivittäin koulutuksesta riippumatta.

Kyllä nuo perus prosenttilaskut opetellaan jo yläasteella. Se on sitten eriasia kuka niitä haluaa muistaa ja hyödyntää.

 

[Timo 2]

Kyllä nuo perus prosenttilaskut opetellaan jo yläasteella. Se on sitten eriasia kuka niitä haluaa muistaa ja hyödyntää.

Oman muistikuvan mukaan tuli 4. tai 5. luokalla.

 

[Lämpöpumppu]

Kyllä nuo perus prosenttilaskut opetellaan jo yläasteella. Se on sitten eriasia kuka niitä haluaa muistaa ja hyödyntää.

Taisi prosenttilaskuja olla jo ala-asteellakin. Pointti ei ollutkaan lainkaan tämä, vaan niiden prosenttilaskujen painottaminen. Aivan kuten yhteiskuntaopin talousopin painottamisen puute. Prosenttilaskut ovat tavallisten plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskujen (tai tätähän se prosenttilaskukin on) lisäksi läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä huomaamattakin. Kun taas niitä paljon vähemmän päivittäisessä elämässä käytettäviä matematiikan osa-alueita tulisi vähentää varsinkin peruskouluopetuksessa, jos harva teknillisen alan työntekijäkään niitä tarvitsee päivittäin.

Esimerkiksi prosenttilaskuja ja niiden sovellutuksia voisi olla viljeltynä läpi peruskoulun jatkuvan tasaisella tahdilla, sen sijaan että limes lähestyy nollaa samalla kun ysiluokkalaisen varhaisteinin kiinnostus lähestyy nollaa. Talousosaamisen tulisi olla ihan samanlainen perustaito kuin vaikkapa lukeminen.

 

[Rapilysin]

Keskustelua poikineeseen artikkeliin tuli jatkoa. 40e/kk kynsiin. Valintoja saa ja pitää tehdä.

Mä luulen, että tässä oli tarkoitus vaan boostata someuraa. Sitä tuodaan niin monesti esille tuossa jälkimmäisessä artikkelissa, missä brassailee kynsillään. Eihän kukaan muuten mene valittamaan ilta-sanomiin, että 400 € ei oikein riitä syömiseen sinkulle.

Väitän olleen tarkoitushakuisuutta siinä, että kuvissa oli 1400 € puhelin, monen sadan euron kauppakassi ja sitten uhriutuu siitä, kun rikkaat ostaa punalaputetut eikä köyhille jää mitään. "Muusi oli pahaa" ja "Leivo nyt muka tässä jotakin".

Suvi trollasi meitä kaikkia Rulliksen kanssa 100-0.

 

[No Future]

Laita sinä esimerkki sitten miten 7€ syöt kolme kertaa päivässä ravintosuositusten mukaisesti...

Jos ruokabudjetti on tiukilla, niin eihän sitä joka päivä käydä kaupassa ostamassa 7 tai edes 12 eurolla elintarvikkeita. Tosta BongisKhanin raportista näkee hyvin millaisella jakaumalla ne ostot voi muodostua, kun itse kotona kokkailee.

 

[Rapilysin]

Niinan 7-lapsinen perhe luisui velkahelvettiin – näin hän vastaa niille, joiden mielestä köyhyys on "oma valinta"

Tänä vuonna moni jo ennestään niukasti elänyt on joutunut aiempaakin tiukemmalle. Yhdeksänhenkisessä lapsiperheessä ruuan hinnan nousu johti ulosottoon. Äiti Niina Muuronen kertoo, millaista köyhän lapsiperheen arki on Suomessa.

www.is.fi

Kyllä se vaan on mielestäni oma vika jos 7 lasta, kaksi kissaa ja koira pitää hankkia ja tulot ovat pienet.

– On tullut otettua erinäisiä kulutusluottoja sun muita, että olemme saaneet ostettua ruokaa ja laskuja maksettua.

Kaiken kaikkiaan Muuronen arvelee, että kun laskee kaikki perheen erääntyneet laskut, talolainan ja ulosottoon menevän summan koostuu niistä noin 300 000 euroa yhteensä.

Vaikeahan tuota on muiden syyksi pistää, jos on otettu 60 k€ pikavippiä "sun muuta" ruokaan ja laskuihin. Tuota ei voi pitää edes epäonnistuneena riskienhallintana vaan ihan suoraan perseilynä.

Vai onkohan tuo artikkelin 60-70 k€ pikavippiä edes lähelle arvioitu oikein, kun tuollainen talo Orimattilasta irtoaa varmaan n. 100 k€ hintaan ja nyt 7 vuoden lyhentämisen jälkeen ulosotto+talolaina 300000 €? Vähän pistää silmään termit "arvioi" "noin" ja "arvelee" kun puhutaan veloista. Velat taitaa olla sen verran hajallaan ja niitä on määrällisesti paljon, ettei todellista kuvaa tilanteesta velallisella taida olla?

 

[Maxxi]

Se on Suomen talouden kannalta hyvä että syntyy paljon lapsia ja pitäisi ilmeisesti syntyä vielä paljon enemmän että saadaan tulevaisuudessa eläkkeet maksettua.

Omalla tavallaan valtio hyötyy kun syntyy paljon lapsia ja siinä mielessä valtion pitää tätä myös tukea ja tuetaanhan sitä kun on ilmainen koulutus jne.

Mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että ”senkun vaan teet vaikka 10 lasta, kyllä valtio hoitaa” mentaliteetti pitäisi olla kaikilla.

Vaikka se ehkä on itsekkäästi ajateltu niin itse en edes miettinyt lasten hankintaa ennen kuin tulot oli sillä tasolla että taloudellisesti siitä pystyi selviämään ns. kunnialla.

Tämä ei tarkoita sitä että jokaisen pienituloisen tai työttömän pitäisi olla hankkimatta lapsia mutta mitä omiin kokemuksiin tulee niin halpaa touhua se ei ole vaikka itsellä on vain 1 lapsi.

Kaivattaisiin samaa suunnittelua ja ajattelua kuin muissakin asioissa:
- Onko taloudelliset resurssit sellaiset että lapsen/lapsien hankinta on ”järkevää”?

Jos pitää tehdä useampia lapsia ilman että miettii sitä kokonaiskuvaa niin siitä seurauksesta pitää myös kantaa vastuu, en usko että kenellekään tulee yllätyksenä että alle 4000€ nettotuloilla voi olla haastavaa pyörittää arkea 7 lapsen kanssa.

Itsellä vastaavasta tilanteesta henkilökohtaista kokemusta kun omassa perheessä oli 5 lasta eli minä + 4 sisarusta ja asuttiin 70m2 vuokrakämpässä jossa oli 2mh + oh + k + 2 vessaa. Molemmat vanhemmat suht pienituloisia. Kirkolta ruoka-apua, pääasiassa kaikki vaatteet ostettiin kirpparilta + mitä sattui tutuilta saamaan ja mitään ei voinut harrastaa jos se maksoi jotain. Ikinä ei käyty missään lomamatkoilla, ensimmäinen oikea lomamatka omalla kohdalla oli kun olin 22 vuotias ja maksoin sen itse. Ei käyty luokkakavereiden kanssa leffoja katsomassa tai muutenkaan voinut osallistua kavereiden "harrastuksiin" koska ei vain yksinkertaisesti ollut rahaa. Tämä ajoi myös omalta osaltaan sitä omaa ajattelumaailmaa että jos joskus hankin lapsia niin en halua että heidän lapsuus on samanlainen kuin mitä itse kävin läpi.

 

[No Future]

Tosiaan tommonen lapsiperheköyhyyden siirtäminen eteenpäin sukupolvelta toiselle on kyllä sellaista perseilyä (niiden lasten tulevaisuuden kannalta etenkin) mitä ei toivoisi oman ikäluokan enää harjoittavan.

Mutta niin vain itsellänikin on tuttuja tuolla syrjä-Suomessa ketkä pukkaa neljättä tai viidettä kakaraa maailmaan ilman että itsellä on oikein mitään ammattia tai edes kunnollista työkokemusta. Tai kummallakaan vanhemmista.

 

[No Future]

Jatkoa edelliseen sen verran, että edelleen tuolla syrjä-Suomessa tuntuu osin olevan vallalla ajattelu missä opiskelu on turhaa paskaa, parempi vaan puuhastella jotain kannattamatonta täällä kotinurkissa ja ihmetellä sitten kolmikymppisenä kun työmarkkinat ei aukenekaan jotain kirpputorin työkokeilua pidemmälle.

Pahimpina tapauksina tietysti parikin nuorehkoa (onneksi kaukaista) sukulaistani, ketkä kivenkovaan laskevat tulevaisuutensa turpeentuotannon ja turkistarhauksen varaan. Siinä se on voittava arpa kun tollaiselle alalle lähtee velkarahalla sukupolvenvaihdoksen myötä, ja MTK:n paikallisjeesukset vielä oikein kannustaa investoimaan. Velipoika yrittää juuri päästä eläintuotantotilasta eroon kun ei se niin auvoa ollutkaan mitä 10 vuotta sitten uskoteltiin. Ei puutu kuin hölmö kyläläinen kenellä on parin miljoonan piikki osuuspankkiin.

 

[Tigerou]

Viitaten uutisiin S2-oppilaiden (eli Suomea/Ruotsia osaamattomien) alhaisesta koulutushalusta/kyvystä sopeutua yhteiskuntaan. Olisi mielenkiintoista tietää joutuvatko uus-suomalaiset lainkaan mukaan näihin te-toimiston hässäköihin, vai eikö moinen vaivaa jos/kun ei kieltä ole haluttukaan koskaan oppia?

 

[chrisekh]

Viitaten uutisiin S2-oppilaiden (eli Suomea/Ruotsia osaamattomien) alhaisesta koulutushalusta/kyvystä sopeutua yhteiskuntaan. Olisi mielenkiintoista tietää joutuvatko uus-suomalaiset lainkaan mukaan näihin te-toimiston hässäköihin, vai eikö moinen vaivaa jos/kun ei kieltä ole haluttukaan koskaan oppia?

Eikö niistä kaikista tule linja-auton kuskeja, postinjakajia ja wolt asiakaspalvelumestareita niin ei ole tarvetta. Ymmärtääkseni nuorempia mamuja pidetään ulkomaalaisille suunnatuissa ammattikouluissa tai suomen kielen kursseilla. Nuorempia suomalaisia pidetään nuorten työpajoilla. Nuo hässäkät ovat ymmärtääkseni vanhemmalle porukalle. Mutta en oikeasti tiedä vittuakaan kokemukseni ovat kavereista joilla on mamu vaimo ja itsellä on mamu vaimo.