Oikosulkumoottori - korjaus, huolto, käämintä

[Myrikles Kukulis]

Yleislanka oikosulkumoottoreista. Täällä keskustellaan moottorin korjauksiin liittyvistä asioista, laakerin vaihdosta käämintään ja kaikkea siltä väliltä. Moottorin eri kytkentätavat ja kontaktoriohjaukset kuuluvat myös otsikon alle.

Tässä on nyt työn alla pieni 0,18 kW moottori, josta on käämi poikki. Aluksi pitää saada vanhat käämit purettua. Moottorin käämintä on mielestäni yleissivistykseen kuuluva asia ja minähän en ole sivistymätön moukka, joten opettelen käämimään moottorin.

Päivitän tähän lankaan kuinka korjaus sujuu.

 

[Myrikles Kukulis]

Tässä aiempi keskustelun kulku. Modet siivotkoon jos tuli liikaa lainauksia.

Oikosulkumoottori kaipaa uusia käämejä. Kuinka irroitan vanhan lakalla kiinnitetyn staattorikäämityksen? Olisiko ksyleeni riittävän vahva liuotin tällaiseen hommaan?

Luulenpa, että vaikka rypsiöljyssä paineen alla kuumentaminen voisi tehdä ihmeitä.

Mielestäni nuo "paistetut" lakat eivät liukene juuri mihinkään. Happoja ei voi käyttää, raita menee paskaksi. Emäs ei taida tehdä hyvin pahaa raudalle, mutta vaikuttaakohan se lakkaankaan mitenkään...

Voi tosiaan olla niin että lakka ei helposti liukene. Olisi kiva olla kärpäsenä katossa katsomassa millä ne käämintäpajoissa purkavat vanhat vyyhdit pois. Tämä mylly tässä on sen verran pieni moottori, että ei juuri tulitikkua isompaa lyöntivälinettä sovi staattorin uriin, jos ryhdyn voimakeinoilla purkamaan.

Liuottimista pitää oikeestaan kokeilla kaikkea. Ksyleeniä, asetonia, sinolia, tärpättiä, tinneriä, kynsilakanpoistoainettakin voi testata. Sen jälkeen joutuu sit ehkä jo enempikin kemiaa harrastamaan, pitää kokeilla jotain happoa varovasti.

Kynsilakanpooistoaine on asetonia. Joissain tapauksessa riihen on lisätty glyserolia tai jotain rasvantapaista. Puhtaampaa asetonia saa litran pullon samaan hintaan.

Ja happo pistää raudan paskaksi edelleen...

Ei sitä käämiä voi sentäs upottaa siihen happoon, mut jos sitä varovasti laittaa todella vähän siihen lakan päälle, ni se vois toimia. Miksei muuten tullu mieleen kokeilla maalinpoistoainetta, tyyliin Nitromorsia ?


Ite käytän kynsilakanpoistoainetta sen mietouden takia tietyissä hommissa.

Kynsilakanpoistoainetta en sanoisi miedoksi; liuottaa öljyliukoiset maalit, polystyreenin ja ABS:n...

Prossutahnoja ite sil poistellu ja rasvoja tietyistä jutuista.

Asetoni ja Nitromors kokeiltu. Molemmilla oli haistapaskan vaikutus eli ei minkäänlaista vaikutusta. Näin ollen ksyleeni ja muut myrkyt saavat jäädä kokeilematta. Vasaraa ja tuurnaa seuraavaksi; pitänee ensin sahata vyyhdin otsat pois edestä ja yrittää lyödä rautojen välistä, josko käämit irtoaisi.

 

[velleri]

Näin minäkin oletin. Rypsiöljy muutamassa baarissa lienee kuites kokeilemati? Sillä ois voinu lähtee. Vaatii painekattilan ja asutusta alueesta mahd. kaukaisen paikan, nuotion ja sen sellaista...

 

[blurris]

http://stenbacka.swg.kotisivustot.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/02/purkutyokalut.pdf

 

[Myrikles Kukulis]

http://stenbacka.swg.kotisivustot.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/02/purkutyokalut.pdf

Siis repimällä on käämit poistettava. Eräässä youtubevideossa purkivat isompaa moottoria ja pihdeillä siinä miehet kiskoivat kuparia irti.

 

[Myrikles Kukulis]

Tästä se alkaa:

 

[velleri]

Meinaat vielä saada uuden kentän kohdilleen?

Eikö tuohon olisi ollut uutta kiinaroskaa tilalle?

 

[Myrikles Kukulis]

Nyt on motti purettu. Käämit purkautuvat ja lakkaus antaa periksi kun vääntelee ja kääntelee pihdeillä. Osa kuparista piti kiskoa muutama säie kerrallaan, mutta jotkut vyyhdin sivut irtosivat "ehjänä" kun leikkasi molemmista päistä ja nykäisi koko pötkön rautojen välistä pois. Näistä "ehjistä" pitää purkaa yksi ja laskea lankojen lukumäärä.

Meinaat vielä saada uuden kentän kohdilleen?

Eikö tuohon olisi ollut uutta kiinaroskaa tilalle?

Katsotaan miten tässä käy. On minulla käämintäsuunnitelma olemassa, mutta ei mennä asioiden edelle. Ensin on ostettava käämilankaa ja tehtävä käämintäkone jostakin virvelistä tai muusta käsikampikoneistosta. Kiinamoottoria en osta, sillä tässä on tarkoituksena opetella käämimään.

 

[H0rna]

Hah, loistava kettu tämäkin Kunnon TI-miestä kehissä

 

[H0rna]

Isäni on myös näitä TI-miehiä. Korjaa putkiradioita, käämii itse uudet kelat, ostaa halvan rälläkän, ku se hajoo, sorvaa uuden messinkilaakerin muovisen tilalle jne

 

[Myrikles Kukulis]

@H0rna isäsi on hieno mies. 9€ rälläkkä korjataan vaikka se tulisi maksamaan 29€. Asenne ratkaisee.

 

[H0rna]

@H0rna isäsi on hieno mies. 9€ rälläkkä korjataan vaikka se tulisi maksamaan 29€. Asenne ratkaisee.

Njoo, huomannu kyllä, et sen kympin rälläkän kun korjaa kunnolla, se kestääkin sitten loppuelämän

 

[H0rna]

Ja itseasiassa, sen messinkiholkin/holkkien tekemisen jälkeen, se kestää huomattavasti kovempaa käyttöäkin

 

[Myrikles Kukulis]

Laskin yhdessä vyyhdissä olevan 190 kierrosta kuparilankaa. Staattorissa on 24 uraa ja käämejä on kolme, joten yhden käämin pitää täyttää kahdeksan uraa eli neljä vyyhtiä. Kaikkiaan vyyhtejä tulee yhteensä 12 kappaletta. 12 × 190 = 2280 käämikierrosta. Tuollaista määrää ei käsin kieputeta, joten moottorille ei toistaiseksi tapahdu mitään ennen kuin olen kehitellyt kammesta kierrettävän käämintälaitteen.

Jos joku tietää mistä voi ostaa lakkaa ja Nomex-kalvoa uraeristeeksi, voi kertoa asian NYT. Muussa tapauksessa joudun tyytymään korvikemateriaaleihin.

 

[blurris]

Jos joku tietää mistä voi ostaa lakkaa ja Nomex-kalvoa uraeristeeksi, voi kertoa asian NYT. Muussa tapauksessa joudun tyytymään korvikemateriaaleihin.

Oot saanu jo linkin ostopaikkaan.

 

[Myrikles Kukulis]

Stenbackaa varmaankin tarkoitat? Nuo tuollaiset tuppaavat olemaan sellaisia kauppoja että jos et ole ABB:n moottoriosaston pomo, on ihan turha soitella. Kokemusta on, ei Stenbacka, vaan muut vastaavat isot firmat, sinne ei tavallisilla ihmisillä ole mitään asiaa. Mutta eihän kysyminen mitään maksa.

 

[blurris]

On T. Stenbackalta ainakin ennen saanut vähän pienempikin ostaja palvelua, mutta saattaahan se olla, että nyrpistelevät nykyään nenäänsä pienostajille. Kysymällä se tosiaan selviää. Heillä ainakin kaikkea kaipaamaasi on ja vielä vähän siihen päällekin mitä et osaa edes kysyä.

Jos eivät suoraan myy, niin sitten kyselemään joltain sähkömoottorikorjaamolta, josko möisivät sulle vähän tarpeita. Vaikka tuolta http://www.sähköpaja.fi/

 

[Myrikles Kukulis]

Nyt olisi jonkinlainen rakkine jolla kelata vyyhtejä. Käämilangan pää teipillä kiinni ja ei muuta kuin tahkoamaan. Lanka kelautuu rullien ympärille ja kun on valmista, toisen rullan joutuu ruuvaamaan irti, että vyyhdin saa poistettua. Puuvarren takapuolella on natsa, joka klikkaa joka kierroksella rajakytkintä. Kytkimeltä menee pulssi koekytkentälevylle, jossa on kahdesta NOR-portista tehty RS-kiikku poistamassa kytkinvärähtelyjä. Puhtaat pulssit eli kierrokset lasketaan digitaalisella laskurilla. Kuvissa näkyy myös virtalähde joka syöttää käyttöjännitteen kaikille komponenteille.

Aluksi teen parit testivyyhdit ja varmistan että tulee oikean kokoisia vyyhtejä. Moottoriin tulee kahta erikokoista vyyhtiä sisäkkäin. Käämien kiinnitykseen joudun kokeilemaan erilaisia aineita, tehtaassa valmistettujen moottoreiden staattorilevypaketit käämeineen uitetaan hartsikylvyssä ja nostetaan kuivamaan, käyttävätkö jopa uunissa kuivamassa. Koska minulla ei ole mahdollisuuksia sellaiseen, tulen kokeilemaan Erikeeperistä lähtien liimat, lakat, silikonit, tiivistemassat ja muut sellaiset aineet mitä löytyy rautakaupan hyllyltä. Aineen tulee olla lämmönkestävyyden lisäksi riittävän juoksevaa tunkeutuakseen käämien väliin, ettei jää ilmakuplia.

 

[velleri]

Ostitko mistä lankaa? Itse lähinnä noiden hakkureiden kanssa kikkailen, niin niihin tarvitseisi pieniä määriä vähän kaikkea pikkuhalkaisijaa. Inhonnut kyllä käämintää aina, varsinkin rengassydänten...

 

[Myrikles Kukulis]

Tuo rulla on Vaasan erotiikkakeskuksesta. Rengassydämen käämiminen vaikuttaa aika inhottavalta hommalta, jos se käsin pitää tehdä. Tehtaassa ne käämii koneella missä on muuntajarengas ja käämikoneen rengas sisäkkäin, sinänsä aika fiksu keksintö kun asiaa ajattelee.

 

[velleri]

Joo, olisi mukava käämiä käsin ensiö johonkin 230VAC 50Hz 10VA renkkuun. Kierroksia varmaan tuhat pikkuruisessa

Hakuissa mielukkaampaa, korkeammalla taajuudella ei tarvitse kierroksia hirveästi.

 

[Myrikles Kukulis]

Ensimmäinen testivyyhti kelattu ja kokemus on se että kääminveivauslaite kannatti rakentaa. Tasan 190 kierrosta syntyi naurettavan helposti. Tällä hetkellä testailen mikä aine sopii hartsin korvikkeeksi. Nyt siinä on Loctiten tiivistemassa (musta), Erikeeper (valkoinen) ja kontaktiliima (kirkas). Kontaktiliima imeytyi lankojen väliin parhaiten, mutta pitää vielä kokeilla jotain lakkaa.

 

[Myrikles Kukulis]

Hieman on taas moottoriprojekti nytkähtänyt eteenpäin. Liimat ja tiivisteaineet olivat kelvottomia käämien kiinnitykseen. Lakkaa sen olla pitää.

Moottorin kilvessä ilmoitetaan pyörimisnopeudeksi 1370 r/min, jonka perusteella voi sanoa magneettikentän pyörivän 1500 r/min ja näin ollen moottori on nelinapainen. Koneen voi käämiä eri napaluvuille ja eri nopeuksille, mutta pitäydyn alkuperäisessä.

Alapuolinen kuva esittää käämeissä kulkevia sähkövirtoja ja nuolet ilmaisevat magneettivuon suuntia. Nuolen koko edustaa magneettivuon voimakkuutta. Kuvasarjassa on korostettuna aina se käämi, jossa sillä hetkellä kulkee suurin virta.

Staattorikuvan oikealla puolella on virran voimakkuutta esittävä siniaaltokuvio. Kun yhden käämin läpi kulkee maksimivirta, kahden muun käämin läpi kulkee heikompi virta eri suuntaan. Koska virrat kulkevat eri suuntiin, myös magneettivuot osoittavat eri suuntiin ja näin staattorin sisälle on muodostunut neljä magneettista napaa.

Kuvaa alaspäin lukemalla näkyy kuinka magneettikenttä kääntyy staattorin sisällä ja viimeiseen kuvaan mennessä magneettikenttä on pyörähtänyt 180° samalla kun aikaa on kulunut yksi vaihtovirtajakso. Sekunnissa kenttä pyörii 25 kertaa ja minuutissa 1500 kierrosta kun sähköverkon taajuus on 50 Hz.

Seuraava kuva näyttää staattorin avattuna ja tasolle levitettynä. Jokaisella staattorin uralla on oma numero ja vyyhtien sijoittelu uriin näkyy selkeästi. Tämä kuva kertoo edellistä havainnollisemmin, kuinka vyyhtikierrokset menevät. Nuolenpäät tässä kuvassa ilmaisevat käämityksen kiertosuuntaa, ei sähkövirran suuntaa.

Sitten teoriasta käytäntöön. Uraeristeenä on Kapton-teippi, urat suljen isoista tulitikuista katkaistuilla pätkillä ja käämit lakkaan uretaanilakalla, joka on ihan rautakauppatavaraa. Mikään näistä ei ole oikea materiaali sähkömoottoriin, mutta näillä mennään. Viisi ensimmäistä vyyhtiä ovat jo paikoillaan:

 

[velleri]

Hienoa bro, että kehtaat noinkin tarkkaavaisesti tehdä motin uusiksi.

Kapton-teipistä; kiinalainen käytännössä ilmainen ei kestä niin kovaa lämpöä, kuin mitä oikea 3M.

 

[Myrikles Kukulis]

Jaa eikö se Kapton-teippi olekaan DuPontin alunperin kehittelemä? No en minä noista tiedä mutta luulenpa tarvikelakan tai tulitikkujen sauhuavan ennen teippiä, jos moottorille kuuma tulee. Tässä oli muuten alkuperäisten käämien kyljessä lämpöanturi, mikä lienee lämpörelettä parempi tapa suojata moottoria.

Käämivyyhdit on nyt sitten sujuteltu paikoilleen, seuraavaksi pitäisi osata kytkeä kaikki 24 johtimen päätä oikeaan järjestykseen. Kytkentäkoteloon on tulossa liittimiä maailmalta ja riippuen siitä kuinka nopeasti kusti polkee, tässä ei välttämättä vähään aikaan tapahdu mitään mainitsemisen arvoista.

 

[velleri]

Kiinakaptoni kestää jotain 200 astetta hetken, oikea 3M kestää jotain 300 astetta aika pitkään.

Toki samannäköisiä tavaroita, toinen maksaa vain kymmenen kertaa enemmän...

Mutta kai se kinuski siellä sitkeintä silti lienee.

 

[Griffin]

Yksi, joka on noitakin tehnyt selitti joskus aikoinaan, etta pitää tehdä paljon pitempi kieppi ja sitten tungetaan se rusetti sinne, niin pääsee paljon pienemmällä vaivalla.. En ole varma, meinasko, että olisi vain 3 käämiä yhteensä, eikä tuollainen irtopalikkakokoelma.. En muista tarkalleen, siitä on aikaa, eikä se silloin niinpaljon kiinnostanut..

Liimat ja muut, mitä tuonne pistät on syytä olla sellaisia, että ne kestävät helposti sen 200 astetta ilman ongelmia. Lisäksi jotkut liimat vapauttavat vanhetessaan syövyttäviä aineita. Kunnon lakkaus (noihin tarkoitetulla lakalla on miltei ainoa vaihtoehto..)

Ero kiinan paskamoottorilla ja kunnollisella moottorilla on esimerkiksi se, että kun kiinan moottorin käämille näyttää "katso, tinakolvi", niin lakka on jo palanut pois ja tina tarttuu kupariin. Kunnollista lakkaa taas on turha yrittää saada pois kuumalla tinakolvin kärjellä hieraisemalla.... Siinä joutuu esim hiomaan tai kuorimaan sen lakan ensin pois.

Edit: Niin se sanoi silloin, että sillä tavalla moottorin päädyissä on myös vähemmän käämiä, eikä siellä ole niin ahdasta.. Päätykäämihän on puhdas "hukkapala"

Edit edit..
Kun nyt mietin, niin luulen ymmätäväni asian.. Ihan sama, miten se käämi on tehty, kunhan se menee niissä urissa n kertaa toiseen ja n kertaa toiseen suuntaan...

Edit Edit Luulempa että, kun nyt mietin asiaa:
Eli otetaan lanka ja pujota se oikein (s.e. se kulkee vaadittujen urien läpi oikein, yhden kerran). Jätä päihin sopivasti varaa ja tee sitten senkokoinen kieppi, sitten "vain" pujottelet sen uriin ja sinulla on 1/3 moottoria käämitty käämillä, jossa ei ole liitoksia..

Edit edit edit
Varmaan kieppi kannattaa "hillitä" asennuksen ajaksi teippaamalla jollain sellaisella kangas tms teipillä, jota on vanhoissa moteissa tai naruilla..

 

[Myrikles Kukulis]

Yksi, joka on noitakin tehnyt selitti joskus aikoinaan, etta pitää tehdä paljon pitempi kieppi ja sitten tungetaan se rusetti sinne, niin pääsee paljon pienemmällä vaivalla.. En ole varma, meinasko, että olisi vain 3 käämiä yhteensä, eikä tuollainen irtopalikkakokoelma.. En muista tarkalleen, siitä on aikaa, eikä se silloin niinpaljon kiinnostanut..

Periaatteessa olisi mahdollista tehdä käämintä pelkästään kolmella langalla, sillä tavoin kuin viestin #24 keskimäisessä kuvassa. Sitä en tosin tiedä kenen sorminäppäryys riittää asettelemaan neljää vyyhtiä kerralla paikoilleen. Lanka on halkaisijaltaan 0,35 mm ja kolme terävää taitosta riittää katkaisemaan sen. Irtovyyhdit on kohtuullisen helppo asetella yksitellen paikoilleen ilman turhia taitoksia.

Liimat ja muut, mitä tuonne pistät on syytä olla sellaisia, että ne kestävät helposti sen 200 astetta ilman ongelmia. Lisäksi jotkut liimat vapauttavat vanhetessaan syövyttäviä aineita. Kunnon lakkaus (noihin tarkoitetulla lakalla on miltei ainoa vaihtoehto..)

Kun ei ole sitä kultapossukerhon jäsenkorttia, niin on pärjättävä ei-niin-asianmukaisilla aineksilla. Kapton-teippi ja puu varmastikin kestävät reilut +100°C mutta lakka on täysi kysymysmerkki. Sen enempää purkin kyljessä kuin käyttöturvatiedotteessakaan ei mainita lämmönkestosta yhtään mitään, ja miksi mainittaisikaan, kun se on tavallista puusepän lakkaa. Kunhan moottori joskus valmistuu ja jos se käynnistyy, pyörii ja toimii, niin katson kääminnän onnistuneeksi. En laita tätä moottoria koskaan mihinkään raskaaseen työhön.

 

[velleri]

Onko se kaptoni nyt sitten 3e kiinanpaskaa, vai 30e oikeata?

 

[Myrikles Kukulis]

Sekä että. Teippiä ostin eri leveyksiä, toisissa lukee Kapton ja yhdessä "Koptan". Hinnat oli 3€ ja 30€ välimaastosta.

 

[Myrikles Kukulis]

Liittimet saapuivat ja sain johdotettua käämeiltä liitäntäkotelon sokeripalaan piuhat. Sen lisäksi moottori sai jo ensimmäisen annoksen lakkaa. Teippasin staattorin sisäpuolen mahdollisimman tiiviisti ja jätin korkeat reunat teipistä. Moottorin kuoren ja teipin väliin jäi ikään kuin vallihauta johon kaadoin suoraan lakkapurkista kun moottori oli kyljellään. Lakka valui käämien välistä alapuolelle ja molemmat päädyt tulivat periaatteessa lakatuksi yhdellä kertaa. Käytännössä joudun lakkaamaan toiseltakin puolelta kunhan motti ensin kuivuu ainakin vuorokauden. Lisään lakkaa vuoronperään molemmista päädyistä niin kauan kuin sitä käämeihin imeytyy.

 

[Myrikles Kukulis]

Sillä aikaa kun lakkaukset kuivuvat, on aika vilkaista roottoriakselia lähemmin. Laakerit ovat keskenään erikokoisia ja moottorin etupäässä oleva on hieman suurempi. Tämä kiinnittyy lukkorenkailla akseliin ja päätykilpeen, kun puolestaan takapään laakeri on kitkasovitteella. Molemmat irtosivat ulosvetäjällä ilman väkivaltaa. Alkuperäinen pers'puolen laakeri oli totaalisen jumissa ja oli pyörinyt nahkoineen akselin ympärillä. Tarkasti katsomalla voi huomata kullan värisen ja kirkkaan leikkautumisjäljen akselin takapäässä siinä kohtaa missä laakeri oli ollut. Kuvan laakerit ovat molemmat uusia.

Roottorissa näkyy kumma jälki, aivan kuin osa siitä olisi hangannut staattoriin. Akseli on kuitenkin suora, porakoneella pyörittämällä testattu, eikä staattorissakaan ole jälkiä. Onko ehkä moottori uinut vedessä tai voisiko voimakas kuumentuminen aiheuttaa jäljen? Kynnellä raaputtamalla kirkkaan ja tummemman alueen välillä ei tunnu eroa.

 

[Viliz03]

Ehkä se on vain sorvattu pyöreäksi. Onko noissa tasapainotus nastoissa yhtäkään painoa? Jos ei niin sitte on roottorin toimittaja fuskannu.

 

[Myrikles Kukulis]

Sorvaus voisi olla selityksenä jäljelle, eipä tullut mieleen tuo vaihtoehto. Kuten kuvasta näkyy, kaksi nastaa on lyöty vinoon jonkun muun toimesta kuin minun. Lisäksi yhdessä nastassa todellakin on tasapainotusprikka ja nastaa on lyöty littuun että prikka pysyy siinä. Toi on Antriebstechnik G. Bauknecht GmbH:n valmistama moottori jostain 80-luvulta, ei kai täsmällinen saksalainen fuskaisi?

 

[JKAVS]

Oli tarve vähintään 7,5 kW sähkömoottorille, ja nurkista löytyi ikivanha Strömberg HZUR. Ilmeisesti 40-luvun lopulta tai 50-luvun alusta. Käytössä se oli ollut viimeksi 80-luvun alussa.

Laakerit pitivät kamalaa ääntä ja koneen yhteydessä oleva tähti-kolmiokäynnistin oli aivan hapettunut. Eristysvastusmittauskin antoi huolestuttavia lukemia.

Moottori osiksi ja uudet laakerit tilaukseen. Katkaisin atomeiksi ja ultraäänipesuriin, jonka jälkeen vielä etikkakäsittely. Hapettuman alta löytyi ihan kirkasta kuparia. Laakerit vaihtuivat vanhojen avonaisten sijasta kestovoideltuihin. Eristyksetkin palasivat, kun puhalsi pari päivää staattorin läpi 9kW:n lämpöpuhaltimella.

Kone kasaan ja huolellisten mittausten jälkeen sitä uskalsi kokeillakin. Hyvin tuntuu toimivan.

 

[Myrikles Kukulis]

JKAVSin moottori on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkäikäisiä sähkökoneita nämä ovat. Vuosikymmenet eivät merkitse mitään kun vain muistaa tarpeen tullen vaihtaa laakerit. Noin vanhassa moottorissa taitaa olla RST ja XYZ -merkintöjä kytkentäboxissa ja Y/D käynnistimessä.

 

[Myrikles Kukulis]

Kyllä tässä taas tuli mutkia matkaan. Aiemmin mainitsemani jumilaakeri on sutia pyöriessään syönyt kevytmetallisen moottorin päätykilven väljäksi. Koekasasin moottoria ja ihmettelin miksi akseli heiluu 1,5 mm uusilla laakereilla. No tietenkin heiluu kun laakerin ulkokehä ei ota mihinkään kiinni. Ei tässä auta muu kuin leikata juomatölkistä limuja ja yrittää niillä tilkitä laakeri väljään reikään. Toivottavasti osuu keskelle.

 

[Griffin]

Kyllä tässä taas tuli mutkia matkaan. Aiemmin mainitsemani jumilaakeri on sutia pyöriessään syönyt kevytmetallisen moottorin päätykilven väljäksi. Koekasasin moottoria ja ihmettelin miksi akseli heiluu 1,5 mm uusilla laakereilla. No tietenkin heiluu kun laakerin ulkokehä ei ota mihinkään kiinni. Ei tässä auta muu kuin leikata juomatölkistä limuja ja yrittää niillä tilkitä laakeri väljään reikään. Toivottavasti osuu keskelle.

Eli ilmeisestikin selvisi, miksi ankkuri oli vähän hioutunut..
Kyllä se kaljapurkin kuori todistetusti ainankin jonkinaikaa toimii.. Tee siihen vain sellaiset väkäset, että se ei pääse niin helposti pois..

 

[Myrikles Kukulis]

Eli ilmeisestikin selvisi, miksi ankkuri oli vähän hioutunut..
Kyllä se kaljapurkin kuori todistetusti ainankin jonkinaikaa toimii.. Tee siihen vain sellaiset väkäset, että se ei pääse niin helposti pois..

Mutta kun staattoriraudoista en löytänyt mitään naarmuja tai jälkiä. Päätykilven reiässä, siinä mistä akseli tulee läpi tuulettimelle, oli rumia jälkiä. Luulen että akseli on hangannut siihen. Roottorissa olevat jäljet ovat sitten jotain muuta, ehkä sorvausjälkiä tai mitä lie.

 

[Pertti Kosunen]

Ai nuo mötikän kyljessä olevan toisen pään tummemmat alueet? Jotain nestettä sinne taitaa olla päässyt jossain vaiheessa, kun se menee noita välejä pitkin pitkälle. Liekö sitten öljyä vai muuta.

 

[Myrikles Kukulis]

Moottori on koottuna ja koeajoa vaille valmis. Kolmeen kertaan lakatut käämilangat kiiltävät kilpaa auringon kanssa kun olen useamman vuorokauden niitä kuivatellut. Hieman yllättäen lakka on kiinnitysvoimaltaan kutakuinkin alkuperäisen veroista, eivätkä vyyhdit liiku lainkaan sormivoimin koeteltuna.

Käämintä ja laakerointi ei ollut ainoa korjaus- tai huoltotoimenpide moottorille. Alkuperäistä liitäntäkoteloa ei ole ollut olemassakaan koko sinä aikana kun moottori on minulla ollut. Pohjasta auki leikattu muoviaski saa kelvata korvikkeeksi ja rasiassa valmiina oleviin kierteisiin saa kätevästi ruuvattua holkkitiivisteen eli vedonpoiston kaapelille.

Jälkeenpäin ajateltuna punaiset piuhat liitäntäkotelossa olisi kannattanut ensin ruuvata sokeripalaan ja siitä vetäistä johtimet konehuoneen puolelle, tasata johtojen pituudet ja käämien vieressä kytkeä viimeiset kytkökset. Nyt meni vähän väärässä järjestyksessä, enkä ole ollenkaan tyytyväinen ylimääräiseen johtospagettiin.

Käämilankaa moottoriin meni kaikkiaan n. 566 metriä. Harjoituskäämejä heitin roskiin melkein 150 m (ei saa kertoa kenellekään), sillä pitihän se opetella miten 10 mm paksu vyyhti menee ehjänä kahden millimetrin urasta. Käämiresistansseiksi mittasin 34,6 Ω jokaiselle käämille. Kunhan pääsen käymään kolmivaihepistorasian luona, niin vasta sitten voin sanoa onnistuiko moottoriremontti.

 

[Myrikles Kukulis]

Lopultakin pääsin kokeilemaan moottoria. Ensimmäinen käynnistys meinasi olla pettymys, kun moottorista kuului vain naksahdus ja sitten ei mitään. Tarkemmin katsottuna, kyllä se pyörii, oli vain niin hiljainen. Takimaisen laakerin kiinnitys päätykilpeen tölkistä leikatuilla suikaleilla onnistui, sillä moottori ei päästä muuta ääntä kuin tuulettimen humina ja verkkojännitteen vaimea hurina aivan vierestä kuunneltuna. Pyöriipä vielä oikeaan suuntaan eli akselin päästä katsottuna myötäpäivään. Vaihejärjestyksen tarkistin mittaamalla ja siksipä siis käämitkin tuli kytketyksi oikein kun mylly pyörii siihen suuntaan kuin pitääkin. Ja tässä kohtaa korjaan aiempaa postaustani #24 jossa mustapohjaisessa kuvassa kenttä lähtee kiertymään vasemmalle, kun sen pitäisi olla oikealle. Vaihtoehtoisesti kuvan voi ajatella olevan moottorin takapäästä katsottuna.

Tyhjäkäynnillä virtaa meni 0,6 A vaihetta kohti, joka on tietysti suureksi osaksi loisvirtaa. Katson vielä saisiko tuosta mitatuksi muutakin kuin pelkän virran.

 

[Myrikles Kukulis]

Tässä joitakin ylimääräisiä mittauksia moottorista, kaikki arvot mitattu tyhjäkäynnillä ilman kuormaa.

-Käynnistysvirta 1,28 A ensimmäisen 100 ms aikana. Mittari ilmeisesti laskee jonkinlaisen keskiarvon tuolta ajalta, sillä onhan terävin virtapiikki kytkentähetkellä oikeasti paljon enemmän, ehkäpä 5-10 A tämän kokoluokan moottorille.

-Tehokerroin 0,09.

-Pätötehoa kuluu 35 W mittarin mukaan. Laskemalla √3 × U × I × cos φ saadaan n. 37 W.

-Tähtipisteessä oli jännitettä 9,5 V suojamaata vasten mitattuna. Mielestäni aika paljon jännitettä paikassa, jossa sitä ei pitäisi olla. Vaihejännitteissä oli max. 2 V eroja, joka osaltaan selittää tulosta.

Moottorin kilvessä sanotaan tähtikytkennän virrankulutukseksi 0,7 A. Tyhjäkäynnillä virta oli 0,6 A eli kuormituksen kasvaessa loisvirta muuttuu pätövirraksi, mutta kokonaisvirta ei juurikaan muutu. Tämän takia moottorissa oli tehtaan paapan jäljiltä lämpöanturi, sillä lämpöreleellä pienen virranmuutoksen havaitseminen luotettavasti olisi vaikeaa.

 

[juha88]

Kuvista kun ei näe kai laitoit kunnon uraeristeet paikoilleen kuparilangan ja staattorilevyjen väliin? Ja ilma/ryömintävälit langasta rungon metalliosiin aina riittävät (esim. uraeristeen ylitys riittävä urasta ulostullessaan)?

Käämilangan omaa eristettä kun ei sähköturvallisuuden näkökulmasta katsota eristeeksi laisinkaan (ilma/ryömintävälit).

Edit: Joku varmaan tietää mitä puuta ja millä (lämpö) mitoituksella muuntajissa puuta käytetään? Taitaa olla aika yleistä vielä nykypäivänäkin esim. Muuntosähkö/Trafox? Tuskin mitään puun näköistä materiaaliakaan on?

 

[blurris]

Hieno urakka.

Millä mittasit Myrikles pätötehon?

 

[Myrikles Kukulis]

Kuvista kun ei näe kai laitoit kunnon uraeristeet paikoilleen kuparilangan ja staattorilevyjen väliin? Ja ilma/ryömintävälit langasta rungon metalliosiin aina riittävät (esim. uraeristeen ylitys riittävä urasta ulostullessaan)?

Käämilangan omaa eristettä kun ei sähköturvallisuuden näkökulmasta katsota eristeeksi laisinkaan (ilma/ryömintävälit).

Olen kyllä tekstissä kertonut mitä siellä on uraeristeenä. Tiedän hyvin että käyttämäni korvikemateriaali ei oikeasti ole kelvollista moottorin eristeeksi, mutta näin se joskus menee diy-hommissa.

Millä mittasit Myrikles pätötehon?

Mittasin tehomittarilla, joka huomioi virran ja jännitteen vaihe-eron. Käytännössä siis pihtimittari, jossa pätötehon mittaus.

 

[velleri]

Ei varmaan ole preemiumeristeet niinkään tarpeen, kun kyseessä on kuitenkin suojamaadoitettu moottori. Toki suojamaatakaan ei saisi suojana käyttää

Kaptoniahan sinne taisi AP:n mukaan mennä, lie parempaa kuin alkup. eriste...

 

[SeppoH]

Miksei lakkana käytetä kaksikomponenttiepoksia tai polyesteriä? Juoksevaa peltipurkkitavaraa ? Veneenrakennushommissa polyesteri tuli tutuksi. Ei maksa paljon ja kovettumisaika on säädettävissä kiihdyttimien avulla. Epoksi on lujempaa ja kalliimpaa ja lämmönkestävyyskin hyvä. Kovetusaika kunnollisilla epokseilla on useita tunteja huoneenlämpötilassa, tuotantohommissa nopeteutaan uunissa, olikohan n. 100 C.

 

[Myrikles Kukulis]

Tuo epoksi osaa olla sikäli vittumainen aine että jos sille altistuu, voi tulla allergiaa ja iho-ongelmia. Tuli luettua melkoinen määrä liimojen/lakkojen/epoksien/hartsien käyttöturvallisuustiedotteita vuosi sitten, kun etsin sopivaa ainetta käämien kiinnitykseen. Pitäisi olla raitisilmamaski, kohdepoisto ja kokovartalokortonki ennen kuin suostun epoksia käyttämään. Asuinrakennuksessa keittiön pöydän ääressä puuhaillessa tämä ei ole realismia.

 

[LiquidStone]

Hienoa seurata jonkun itseoppimisprojektia.
Mikäli tuntui mukavalta hommalta, niin eikun opettelemaan lisää, käämijöistä on kovasti pulaa.
Itse 10 vuotta näitä romuja kääminyt. Pitää vielä paremmin lukea nämä viestit läpi (ei näin kesken töisen ehdi kunnolla lukemaan [315kW moottori työnalla]), voisi olla jotain vinkkejä aloitteleville.