OCD - Pakko-oireinen häiriö

[OrganicFeather]

Jooh, elikkäs...

Tutkimukset väittävät OCD:n olevan hyvinkin yleinen sairaus, mutta siihen nähden siitä löytyy hämmentävän vähän tietoa, vertaistukea ja keskustelua. Tuntuu että myös lääkäreiden kanssa asiasta keskustelu on varsin mutuilua, tyyliin "joo, kyllä sulla OCD on, syöppäs masennuslääkettä X läjäpäin ja katsotaan miten toimii".

Olen itse sairastanut OCD:tä koko elämäni sen muotojen vaihdellessa, nykyinen tarkin määritelmä on COCD (Contamination OCD), sanomattakin lienee selvää, että kyseiset oireet tekevät elämästä jokseenkin haastavaa. Kädet ovat heikossa kunnossa, rahaa ja aikaa palaa ja näiden siivittämänä myös masennusdiagnoosi on plakkarissa.

Luonnollisesti oireisiin liittyvän häpeän vuoksi, meni useita vuosia ennenkuin edes tiedostin tarvitsevani apua, tässä vaiheessa oireet olivat jo pahentuneet ja kroonistuneet pisteeseen jossa ihan vähällä niitä ei saada hoidettua, ainakaan tähän asti ei ole saatu. Useamman vuoden terapia oli täysin hyödytön kohdallani.

Lääkehoitoa on kokeiltu SSRI:n voimin, mutta laihoin tuloksin sillä sivuoireet olivat liian rajut, että lääkehoitoa oltaisiin voitu jatkaa, mahdollista vastetta ei siis ehditty nähdä.

Löytyykö täältä porukkaa jolla on kokemusta tästä viheliäisestä taudista? Eri muodoista tai parhaimmillaan jopa "paranemis"kertomuksista, vaikka sairaus useimmiten onkin krooninen. Miten olette hoitaneet ja mikä on toiminut?

 

[oestrus taurus]

Pakko-oireisuus käsittääkseni liittyy myös näkyvien TIC-ien lisäksi myös pakolliseen ajattelluun, joka on sitten vaikeammin mitattavissa, jos siihen liittyy vähänkään:

-Julkinen terveyden hoitopuoli
-Hintava lääkintä kuuri
-Mahdollinen sairauseläke
-Lisäselvitys terapian tarpeesta ja laajempi selvitys henkisestähyvinvoinnista

Eikä se taida olla potevallekaan aina aina itsestäänselvyys tuoda ulos, että hänestä nyt tuntuu, että jokun maneeri on tehtävä kolme kertaa tai hänelle kohdistuu jokun negatiivinen karma. Siispä ei taida olla potevakaan aina olla myötämielinen diagnoosin saamiseksi, vaan pelkää saavansa jonkun "hullun paperit".
Ja jos ei potevat uskalla tuota ottaa esiin, ei markkinatkaan koe kysynnälle silloin tarvetta (valitettavasti) ongelman tutkimiseen ja ratkaisujen luomiseen.

Oletko kyseenalaistanut psykologin tai psykiatrin pätevyyden? Kaikissa näissä on laatueroja ja hyvänkin on aloitettava aina kokemattoman pohjalta. Masennuslääke ei kuulostaisi väärältä ratkaisulta sillä olletuksella, ei nämä oireet taitavat pohjautua tuollaiseen tilaan mutta pidempänä ratkaisuna ovat kiistatta vääriä.

 

[OrganicFeather]

Kyllä, pakko-oireisiin liittyy aina tuo ajattelu, suurimmalla osalla myös kompulsiot, eli obsessioita rauhoittavat "rituaalit". Yleisesti ajatellen ajattelu kulkee rataa: Asia X ahdistaa, kompulsio Y poistaa X:n aiheuttamaa ahdistusta, vahvistaen sitä että asia X ahdistaa ellei kompulsio Y:tä tehdä ja tadaa, ajatuskehä on valmis.

Täysin ymmärrettävää on, että tästä asiasta puhuminen on haastavaa, varsinkin kun OCD:stä kärsivät useimmiten ymmärtävät tekojensa epärationalisuuden ja täten tuntuu nöyryyttävälle puhua tästä. Varmasti myös nostaa kynnystä puhua lääkärille aiheesta, tyyliin "Jos en polvistu kolmea kertaa oveni edessä keskiviikkoisin ennenkuin astun sisään, aiheutan maanjäristyksen", näin esimerkkinä.

Kyseenalaistan suurestikkin psykiatrin pätevyyden, en siksi etteikö OCD olisi hoidettavissa nykytiedon mukaan SSRI:llä, vaan siksi että nämä lääkintävaihtoehdot tuntuvat olevan tasoa "Kokeillaas nyt...onnenpyörä pyörii...tätä lääkettä", nuo SSRI:t eivät kuitenkaan ihan täysin harmittomia lääkkeitä ole ja tuntuu että jonkunnäköistä tietoa siitä, miksi tähän pitäisi käyttää juuri lääkettä X tai mitä vastinetta tavoitellaan tällä aineella olisi kiva saada, pelkän arpomisen sijaan.

 

[oestrus taurus]

"Jos en polvistu kolmea kertaa oveni edessä keskiviikkoisin ennenkuin astun sisään, aiheutan maanjäristyksen", näin esimerkkinä.

"Kolmas kerta toden sanoo." Olen joskus pohtinut noita tuollaisia ajatuksia ja miten ne ovat mahdollisesti muodostuneet ympäristöstään. Kolme, miksei neljä tai vain yksi, esiintyy useammassa neuvossa. En tiedä vielä, miksi tuo kolme aikoinaan on valikoitunut mutta OCD:ssä tuntuu tuo kolme edustavan aika merkittävää roolia toisintojen määrässä.