Nykyprosessorien ylikellotuksen järkevyys

[sayravai]

Tämä on sohaisu muurahaispesään, mutta silti kiinnostaisi kuulla ihmisten ajatuksia nykyisten prosessorien ylikellotuksen mielekkyydestä. Olen nyt seuraillut "skeneä" puolisen vuotta noin 15 vuoden tauon jälkeen ja ihmetellyt, miten aihe vieläkin jaksaa kiinnostaa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut täysin ja saavutettava hyöty usein käytännössä olematonta.

Toista oli ennen: ensimmäisessä "oikeassa" tietokoneessani 80-luvun puolivälissä oli Intelin 8088-2 -prosessori, jossa 4,77 MHz:n vakiokellon lisäksi oli manuaalisella turbokytkimellä valittavissa 8 MHz:n taajuus. Nappia painamalla saavutettiin siis yli 67 prosentin ylikellotus, minkä todellakin huomasi käytössä! Vielä 90-luvun puolella saatettiin päästä luokkaa 50% ylikellotustuloksiin – tosin silloin joutui jo miettimään, josko prosessorin päälle pitäisi jotain jäähdytyssiiliä virittää. Tuulettimiahan ei yleensä ollut kuin virtalähteissä.

Nykyisillä prosessoreilla näyttäisi tyypillinen ylikellotusvara olevan hyvällä tuurilla luokkaa 5% (esim. 4.0 -> 4.2 GHz) ilman merkittävää panostusta lisäjäähdytykseen – mitä tuskin huomaa muuten kuin testituloksissa. Samalla virrankulutus ja lämmöntuotto nousee ehkä ~20%. Kun tämä ei riitä, laitetaan tulille vesijäähy ja revitään toiset 5% lisää tehoa, minkä seurauksena virtaa kuluukin jo ehkä 50% enemmän. Nämä ovat hihasta vedettyjä lukuja, mutta suuruusluokkaa kuitenkin. Todelliset teholisät tulevat uusien CPU-sukupolvien myötä, ja nämä Ryzen XT-mallit yms. ovat pelkkää rahastusta. Applen M1 on toki sitten ihan oma lukunsa, ja pistää monta asiaa täysin uusiksi lähivuosina.

Hassuksi ilmiön tekee myös se, että suurella osalla kellottajia tuntuu testiohjelmien lisäksi koneessa pyörivän enimmäkseen pelit. Näissä taas ei ylikellotuksella ole moderneilla prossuilla mitään merkitystä, koska CPU-kuorma on joka tapauksessa vain muutamia kymmeniä prosentteja, ja pullonkaulana on GPU. Paitsi toki jos haluaa pelata jollain 1080p-resoluutiolla – mikä taas ei itselle käy järkeen, kun 4K on jo arkipäivää. Tosin olen ehkä biasoitunut kun FPS-pelit eivät kiinnosta, eikä siten 75:n ylittävät frameratetkaan...

Henkilökohtaisesti pidän ylikellotusta mielekkäämpänä prosessorin tehorajojen ja jännitteen säätämistä siten, että Wattia kohden saavutettu laskentateho saadaan optimaaliseksi. Ja sama tietysti näytönohjaimelle. Tällöin ei tarvitse maksaa ylimitoitetuista jäähdytyksistä, mutta kone pysyy silti mukavan viileänä ja hiljaisena samalla kun sähköä säästyy ja komponenttien käyttöikä pitenee. Tästä esimerkkinä r/sffpc - Ryzen 3900x undervolt/PPT tinkering results

 

[IsoLuumu]

Riippuu mitä sillä saavutetaan ja mitä menetetään.

 

[JuhoN]

Itse en kellota, tulee halvemmaksi ostaa joku ihan perus emolevy ja 20€ cooleri jos mukana ei tule.

Aika nopeesti alkaa nousemaan hinta kun laitetaan rahaa kellotus emolevyyn ja jäähdykseen. Moni saattaa laittaa 200-300€ ylimääräistä että saa 10% kellotusta prossusta.

 

[tavallinen viikari]

Olen aloittajan kanssa tismalleen samaa mieltä ja samaan aikaan täysin eri mieltä. Monille tämänkin palstan kellottajille, kuten minulle, kyseessä on harrastus joka on verrattavissa esimerkiksi takavuosien postimerkkien keräilyyn. Järjetön hierominen komponenttien, hetzien, volttien, fps:ien ja muiden kanssa kuitenkin palkitsevaa, kun tuloksen näkee konkreettisesti pelin toimivuudessa tai bechmar-ohjelmassa ja mikä tärkeintä, saa vielä hieman paremman tuloksen kuin kaveri/kilpailija.

En siis väitä, että kellottamisessa olisi mitään järkeä, mutta kai sitä aikuinen ihminen saa omilla rahoilla ja omalla ajalla tehdä mitä haluaa, tai ainkin kellottaa

 

[SheikYerbouti]

Toista oli ennen: ensimmäisessä "oikeassa" tietokoneessani 80-luvun lopulla oli Intelin 8088-2 -prosessori, jossa 4,77 MHz:n vakiokellon lisäksi oli manuaalisella turbokytkimellä valittavissa 8 MHz:n taajuus.

Mainitsen nyt, kun kerran tilaisuus on, että turbo-painikkeen tarkoitushan oli pelkästään laskea prosessorin nopeutta tuolla 4,77 MHz kellotaajuudelle, jotta sen nopeudelle suunnitellut ohjelmat toimisivat oikein myös nopeammissa koneissa. Sen sinun prosessorisi vakiokello oli siis tuo 8 MHz.

 

[knz0]

Muistien ylikellotusta voi harrastaa hyvin mielin. Lisääntynyt virrankulutus mitataan ehkä max kymmenessä watissa kun otetaan huomioon sekä kampojen että prosessorin muistiohjaimen lisääntynyt virrankulutus.

Voi siis nukkua yönsä rauhassa muistaen sen, että sulattaa vähemmän jäätikköä kuin Intel-mies joka pyörittää nostaa prossunsa virrankulutusta 75w saadakseen alle 10% enemmän tehoa.

Toki sitten kun benchaillaan, niin benchaillaan täysillä. En koskaan pidä benchiasetuksia 24/7 käytössä kun hyödyt ovat marginaaliset, osat kuluvat kovempaa tahtia ja virrankulutus nousee älyttömästi. Arkikäyttöön riittää maltilliset asetukset kunhat freimit ovat muuten kunnossa. Näyttiksen laitoin pyörimään sillä viisiin että suorituskyky on parisen prossaan vakiota parempi virrankulutuksen ollessa -20W.

Joskus aikoinaan pystyi suuremmitta ongelmitta kiskaisemaan 50% ylikellotuksia ilman suurempia jäähdytys tai virrankulutusongelmia. Esim 1.8Ghz Opteron 144:sta sai suht helposti samantehoisen kuin tonnin hintaisesta 2.8GHz FX-57:sta. Samoin Core 2 Duojen kanssa, eikä kokonaisvirrankulutus huomannut päätä kun mitään turbokelloja tai automaagisia kellotusvirityksiä oltu vielä keksitty työpöytäpuolelle. Ne ajat ovat ohi ja nykyään prossut julkaistaan valmiiksi lähes tappiin viritettyinä ja ne loput 5-10% mitä irti voi puristaa on sekä työn ja tuskan, että eksponentiaalisesti nousevan virrankulutuksen takana. Ei se mielestäni maksa vaivaa. Sama juttu näyttispuolella. Muistit on tähän oikeastaan poikkeus, ja sieltä voi saada muutamien kymmenien prosenttien tehonlisäyksiä kellotaajuutta nostamalla ja latensseja pienentämällä.

 

[459]

Tämä on sohaisu muurahaispesään, mutta silti kiinnostaisi kuulla ihmisten ajatuksia nykyisten prosessorien ylikellotuksen mielekkyydestä. Olen nyt seuraillut "skeneä" puolisen vuotta noin 15 vuoden tauon jälkeen ja ihmetellyt, miten aihe vieläkin jaksaa kiinnostaa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut täysin ja saavutettava hyöty usein käytännössä olematonta.

Toista oli ennen: ensimmäisessä "oikeassa" tietokoneessani 80-luvun lopulla oli Intelin 8088-2 -prosessori, jossa 4,77 MHz:n vakiokellon lisäksi oli manuaalisella turbokytkimellä valittavissa 8 MHz:n taajuus. Nappia painamalla saavutettiin siis yli 67 prosentin ylikellotus, minkä todellakin huomasi käytössä! Vielä 90-luvun puolella saatettiin päästä luokkaa 50% ylikellotustuloksiin – tosin silloin joutui jo miettimään, josko prosessorin päälle pitäisi jotain jäähdytyssiiliä virittää. Tuulettimiahan ei yleensä ollut kuin virtalähteissä.

Nykyisillä prosessoreilla näyttäisi tyypillinen ylikellotusvara olevan hyvällä tuurilla luokkaa 5% (esim. 4.0 -> 4.2 GHz) ilman merkittävää panostusta lisäjäähdytykseen – mitä tuskin huomaa muuten kuin testituloksissa. Samalla virrankulutus ja lämmöntuotto nousee ehkä ~20%. Kun tämä ei riitä, laitetaan tulille vesijäähy ja revitään toiset 5% lisää tehoa, minkä seurauksena virtaa kuluukin jo ehkä 50% enemmän. Nämä ovat hihasta vedettyjä lukuja, mutta suuruusluokkaa kuitenkin. Todelliset teholisät tulevat uusien CPU-sukupolvien myötä, ja nämä Ryzen XT-mallit yms. ovat pelkkää rahastusta. Applen M1 on toki sitten ihan oma lukunsa, ja pistää monta asiaa täysin uusiksi lähivuosina.

Hassuksi ilmiön tekee myös se, että suurella osalla kellottajia tuntuu testiohjelmien lisäksi koneessa pyörivän enimmäkseen pelit. Näissä taas ei ylikellotuksella ole moderneilla prossuilla mitään merkitystä, koska CPU-kuorma on joka tapauksessa vain muutamia kymmeniä prosentteja, ja pullonkaulana on GPU. Paitsi toki jos haluaa pelata jollain 1080p-resoluutiolla – mikä taas ei itselle käy järkeen, kun 4K on jo arkipäivää. Tosin olen ehkä biasoitunut kun FPS-pelit eivät kiinnosta, eikä siten 75:n ylittävät frameratetkaan...

Henkilökohtaisesti pidän ylikellotusta mielekkäämpänä prosessorin tehorajojen ja jännitteen säätämistä siten, että Wattia kohden saavutettu laskentateho saadaan optimaaliseksi. Ja sama tietysti näytönohjaimelle. Tällöin ei tarvitse maksaa ylimitoitetuista jäähdytyksistä, mutta kone pysyy silti mukavan viileänä ja hiljaisena samalla kun sähköä säästyy ja komponenttien käyttöikä pitenee. Tästä esimerkkinä r/sffpc - Ryzen 3900x undervolt/PPT tinkering results

Kun näiden vehkeiden kanssa on kerennyt jostain 90-luvun lopulta asti aktiivisemmin leikkimään, niin ylikellottaminen on ollut järjestään järkevä ja usein asiaan vihkiytyneelle suhteellisen helppo tapa saada lisätehoja. Joidenkin edullisten ja muuten selvästi alakynnessä olleiden alustojen osalta on saatu järkeviä kärkipään prosessoreita hätyytteleviä tehoja pelkästään ylikellottamalla kun kellotusvaraa on ollut prosentuaalisesti paljon. Näistä tulee omalla kohdallani mieleen mm. ensimmäiset Duronit lyijykynä-kerroinlukonpoistoineen 600@900 MHz, Tualatin-Celeronien väylänpumppaustalkoot 1.1@1.5 GHz, Halvat Pentium M Dothanit Asus CT-479:n kanssa 1.6/1.73@2.5+ GHz, matalammilla kelloilla olleet Core 2 Duot ja viimeisimpänä Ryzen 1700@3.8 GHz allcore. Kaikissa mainituissa tapauksissa on ollut mahdollista saada merkittävä tehoetu kohtuuhintaisista komponenteista, kun on tiennyt mitä ostaa, mihin hintaan ostaa ja mitä ostoksensa kanssa tehdä. Monet noista vehkeistä olivat vielä sellaisia, etteivät wattimäärät päätä huimanneet vaikka kuinka paljon repi vehkeistä irti joten sähkönkulutusta ei tarvinut miettiä kuin jäähdyttimen riittävyyden näkökulmasta.

Tämän osalta asiaan tuli suuri muutos Zen+:n ja PBO:n julkaisun myötä: Ryzen 2700X ja kumppanit saivat ensimmäisenä prosessorisarjana hyvin toimivan opportunistisen automaattikellotusjärjestelmän, jossa otettiin huomioon reilusti isompi määrä parametreja kuin aikaisemmissa kuormitettujen corejen lukumäärään perustuvissa turboviritelmissä ja joka osaa prosessoriytimien osalta ottaa työpöytätason jäähdytyksellä suurimman osan löysistä pois. Tämä yhdistettynä kyseisten prosessorien herkkyyteen muistikaistan, latenssien ja uncoren (IF) osalta on käytännössä johtanut siihen, että AMD:n kanssa monissa tapauksissa selviää helpoimmalla ylikellottaa/optimoida pelkästään muisteja ja muistiohjainta. Tässä on se vanha ylikellotuksen henki läsnä mutta siinäkin käytännössä viilataan viimeistä kymmentä prosenttia auki noiden menneiden aikojen 50 % suorituskykyhyppäysten sijaan joten touhu menee enemmän harrastustoiminnaksi. Intelin osalta on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia hienouksia esim. Rocket Lake tuo tullessaan kellotaajuuksien kuormitus- ja resurssipohjaiseen optimoimiseen: siinä he ovat työpöytäalustojen osalta AMD:tä jäljessä mm. vanhan arkkitehtuurinsa vuoksi.

IMO nykyprosessoreilla lisäkellojen metsästyksestä joutuu maksamaan lisääntyneen jäähdytystarpeen ja sähkönkulutuksen muodossa monesti liian kovan hinnan saavutettuun hyötyyn nähden. Itselleni koneen viritteleminen on oikeastaan 2700X:stä alkaen ollut parhaan bang-for-buckin sijaan AP:n mainitseman kaltainen yhdistelmä parhaan performance-per-wattin (virtapihimmästä koneesta saa helpommin hiljaisen), kunnollisen suorituskyvyn metsästämistä ja niiden välisen tasapainon löytämistä. Penninvenyttäminen ei ole näin myöhemmin enää ihan yhtä kovassa huudossa kuin esim. 18-vuotiaana opiskelijana siihen liittynein taloudellisin rajoittein joten sitä mielellään haluaa maksimitehot pihalle kuolemanhiljaisesta kokoonpanosta kaikissa itselle relevanteissa skenaarioissa.

Mitä peleihin tulee, niin GPU-riippuvuus on täysin pelistä kiinni. Nykyprosessoreilla vähänkään vanhemmissa tai jossain uusissakin huonosti useammat ytimet huomioivissa peleissä on aiheellista metsästää mahdollisimman hyvää yhden/muutaman säikeen suorituskykyä ja siinä vaiheessa aletaan kaivamaan niitä maksimikelloja esille ja viritellään muistit ja muistiohjaimet kisakuntoon. Ei se GPU välttämättä ole pullonkaulana siinä vaiheessa kun pelaat vaikka jotain tappiin asti modattua Euro Truck Simulator 2:a FPS:ien huidellessa vähän väliä jossain 60:n huonommalla puolella ja GPU:n ollessa vajaakäytöllä yhden CPU-ytimistä hakatessa 100% kuormaa. Se, mikä prosessori on paras ja minkälaiset toimenpiteet sille pitää tehdä maksimitehojen saavuttamiseksi riippuvat tyystin siitä, mitä pelaa.

Merkittävälle osalle tämän foorumin asiakaskunnasta tässä lajissa on harrastustoiminnasta kysymys. Toisin kuin menneisyydessä, nykyään saa näistä SERreistä pääsääntöisesti reilusti isomman osan potentiaalista käyttöönsä pelkästään paketista revittynä ilman säätämistä; olen huomioinut, että harrastuksena ylikellottaminen on marginalisoitunut esim. 15 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Harrastuksen järkevyyden voi kyseenalaistaa, mutta mielekkyyttä ei. Sen takia olemme täällä.

Riippuu mitä sillä saavutetaan ja mitä menetetään.

Kiitos jälleen kerran täysin ilman perusteluita olevasta nollapostauksestanne, joka ei tuonut tähänkään threadiin mitään lisäarvoa.

 

[IsoLuumu]

Kiitos jälleen kerran täysin ilman perusteluita olevasta nollapostauksestanne, joka ei tuonut tähänkään threadiin mitään lisäarvoa.

Kiitos itsellenne

 

[sayravai]

Mainitsen nyt, kun kerran tilaisuus on, että turbo-painikkeen tarkoitushan oli pelkästään laskea prosessorin nopeutta tuolla 4,77 MHz kellotaajuudelle, jotta sen nopeudelle suunnitellut ohjelmat toimisivat oikein myös nopeammissa koneissa. Sen sinun prosessorisi vakiokello oli siis tuo 8 MHz.

Totta, näinhän se varmaan käytännössä oli. Mutta oli se hienoa silti painaa turbonappi pohjaan

 

[459]

Totta, näinhän se varmaan käytännössä oli. Mutta oli se hienoa silti painaa turbonappi pohjaan

Jossain 386:sissa oli turbonappi, jota painamalla sai tyyliin kellot 33 MHz -> 16 MHz ja cachet pois. Tietyissä ohjelmissa oli muuten suhteellisen tärkeä ominaisuus, Wing Commander 1 ja Test Drive 3 olivat erityisen herkkiä liian nopealle prosessorille. Sen ikäisiä laitoksia en ole harmikseni koskaan yrittänyt ylikellottaa, sopivan kideoskillaattorin vaihdollahan tuo olisi onnistunut. Bonuksena pelko kaikista mukavista epävakaus/korruptoitumis/laajennuskorttien sekoamis -sirkusseteistä oli käsittääkseni ilmeinen.

 

[sayravai]

Sen ikäisiä laitoksia en ole harmikseni koskaan yrittänyt ylikellottaa, sopivan kideoskillaattorin vaihdollahan tuo olisi onnistunut.

Kideoskillaattoria on tullut vaihdettua aikanaan ekan sukupolven PPC-Maciin (6100), joka taisi kellottua sillä 66->80MHz.

 

[Stmrllr]

mm. ensimmäiset Duronit lyijykynä-kerroinlukonpoistoineen 600@900 MHz

Tämä on käytännössä viimeisin omakohtainen ylikellottelukokemus - palanen läpinäkyvää teippiä lyijysillan päälle ja 15-vuotias oli ylpeä virityksistään. Ylikellottelu on kyllä edelleen mielenkiintoista ja monelle harrastus muiden joukossa, mutta omalla kohdalla se käytännössä loppui täysin 2000-luvun taitteen jälkeen.

Tänä päivänä prosessorit ovat niin tehokkaita, että omassa päivittäisessä käytössä on melkein mahdotonta edes hyödyntää kaikkea laskentakykyä. Yhä enemmän arvostaa energiatehokkuutta ja systeemin hiljaisuutta. Toisaalta ymmärrän hyvin niitäkin ketkä haluavat ne viimeisetkin prosentit hönkiä irti

 

[dmn]

Kiteitä vaihtamalla joskus aikoinaan sain 486sx-25MHz -> 486sx-50MHz. Ero oli todella merkittävä, eikä vähiten siksi että tuo nosti myös ISA-väylän taajuutta, joten esim. kaikki näytönohjaimen toiminnot nopeutuivat myös, jotka olivat PC:ssä todellinen pullonkaula.

 

[hsalonen]

Vielä Sandy Bridge/Ivy Bridge -aikoina, ei-niin-kauan-sitten kannatti ylikellottaa ja 25% oli ihan realistinen ylikellotus.

Siksi ehkä puhun enemmän Ryzen-aikakaudesta. Aloittaen Intelillä.

Intel on tasaisesti ratsastanut Skylakella (tms. järvellä) koko Ryzenit ja nostellut kelloja ylöspäin koko ajan, että ihmiset ostavat uutta. Ennen kuusiytimiä ja 8000-sarjaa voi käytännössä ostaa minkä vaan perusemolevyn ja laittaa siihen kerroinlukitun prosessorin ja säästää jopa useamman satasen. Sitten 8000-sarjassa alkoi näkyä, kuinka esim. i7-8700 oli vanhan arkkitehtuurin tekohengittämistä ja Tom's Hardwarella oli artikkeli, kuinka se ylitti powerlimittejä ja kuinka mukana tullut jäähy ei riitä mihinkään raskaaseen. i7-8700K meni enää luokkaa 10% yli all core turbon ja yhden säikeen turbot meni jo lähelle niitä kellotteluja. 9000-sarjassa sitten poistivat HT:n alemmista malleista ja siinä tuli se konsepti, että halvimmilla emolevyillä ei enää kelloteltu, kun ei edes vakiona ollut i9-9900K vakaa huonolla emolevyllä (tästä on tapauksia tuolla Ongelmat-alueella). 10000-sarjassa sitten kerroinlukitsemattomien prosessoreiden (esim. i7-10700 TDP) oli jo paperilla semmoinen, että ei sitä kevyellä B460-emolevyllä ajella, koska siinäkin piti parantaa edelliseen sukupolveen, niin i7-10700K voi single core jo boostata kovemmalle kuin kellottuu all core. Kellotusvara on mennyt siihen alle 5% ja ilman jäähdytystä ja kohtuuhyvää emolevyä, ei pääse edes stock-taajuuksiin aina.

AMD nyt kokeili Ryzen 1:n kanssa. Siinä oli muistiongelmia ja sen suurin saavutus oli tuoda pelaajille 8-ydin. Tämän kanssa kyllä kannatti kellotella 1700:aa, jota myönnän itsekin harrastaneeni. Samalla jäähyllä tuli yli +10% tehoja (all-core) ihan täysin helposti ja itsellä käytännössä sain 1800X:n stock-volteillakin oman 1700:n toimimaan melkein samoissa kelloissa. Kellottelu kannatti.

2700X:n ostin ja siihen C6H:n. Kellottelu loppui, paitsi muistien osalta, joissa vieläkin koetin päästä edes 3000MHz. Muisteista ostin sitten Micronin E-diet, jotka menivät sinne 3200MHz suoraan, eli ei siitä enempää, mutta tässä tuli se kellojen muutos myös AMD:llä: single core boostit menee paljon korkeammalla kuin all-core. Lisäksi oli auto-kellotus, PBO. Tässä vaan havainnoin muiden käyttäjien kellotuksia ja sieltä alkoi tulemaan niitä alle 5% kellotustuloksia ja 24/7 volteilla oli jopa alle stock single core boostien. En kellotellut tätä, vaikka oli siihen soveltuva emolevy. Katselin PBO:takin vain aikani ja otin sen pois. Oli kuuma kesä ja tuuletin sahaili edestakas. Tein toki tuuletinprofiilit, mutta vähemmällä vaivalla pääsi, kun otti senkin pois.

Sitten sain jostain 3700X:n hetkeksi ja oli minulla 3600 myös. 3700X:sta otin PBO:n pois ja 3600:n myin pois. Kumpaakaan ei ollut mitään tarkoitusta kellotella. Sanon, että 3700X:n päivittäminen stock-5800X:ksi on parempi kuin mikään kellotus sille.

--

Tässä nyt tärkeimpänä on se, että kellottelu maksaa nykyään, ja tässä esimerkki, jos vaikka ostaisin 5900X:n. Niin ostanko minkä näistä?

(Tomahawkkia sai samasta kaupasta 165€ ja vielä cashbackista rahaa takaisin)

Sitten jäähyssä tehtävä sama valinta, ja hintaero voi olla 50€..

Niin se kellottelu maksaa noin 150€ ja se on kuitenkin luokkaa 100-200€ extraa myös Intelin prosessoreilla. En minä tuon mainitun 5% takia jaksa sellaiseen ryhtyä.

Sitten on vielä ne kaverit, jotka ostaa vaikka tuon:

Asus ROG Crosshair VIII Dark Hero, ATX-emolevy - 367,00€

Ominaisuudet :• AMD AM4 -kanta : Tukee AMD Ryzen™ 5000 Series- / 4000 G-Series- / 3000 Series- / 3000 G-Series- / 2000 Series- / 2000 G-Series -ty&o

www.jimms.fi

..koska kellottelemaan pitää päästä.

Melkein väittäisin, että tässä vaiheessa kyseessä on harrastus, eikä haeta hinta/laatu-suhdetta, vaan parasta suorituskykyä - hinnasta riippumatta.

 

[sayravai]

Kiitos tähän mennessä vastanneille! Eli asia oli kutakuinkin kuten ymmärsin: mitään järkeä hommassa ei nykyään ole, mutta saahan siinä ajan kulumaan ja jännitystä elämään. Toi suorituskyvyn hakeminen suorituskyvyn vuoksi on vaan niin jännää. Ja tuo, että CPU-testeissä vertaillaan suu vaahdossa jotain 1080p-suorituskykyä kymmenessä eri pelissä, joka ei ole oikein relevanttia tänä päivänä.

(sorry osittainen OT)

Tää on vähän kuin autojen virittely maassa, jossa 120:n rajoitus ja kivoja ajokelejä pari kk vuodessa. Molemmissa piireissä myös tuntuu, että foorumeilla iskee jonkinlainen vauhtisokeus ja unohtuu se, mikä on oikeasti itselle tarpeellista ja mikä vaan pätemisen jatketta. Muistan kun 10v sitten oltiin ostamassa autoa ja luin foorumeilta, että eihän tuollainen iso farkku kulje mihinkään 1.8 litran ahtamattomalla koneella, vaan pitää ottaa isompi – mielummin 2.5l V6, tai vähintään 2l turbo. Hyvin on pärjätty tuolla nyt 10 vuotta, ja ne kerrat kun ohitustilanteessa tai Autobahnilla olisi voinut kaivata lisätehoa ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Sen sijaan auto on toiminut hyvin luotettavasti ja kokoisekseen hyvin kohtuullisella kulutuksella.

Kesällä tuli hankittua ensimmäinen oma PC-kone tällä vuosituhannella, kun lapset alkavat olla siinä iässä ja onhan PC-pelaaminen oma hauska maailmansa. Lisäksi itsellä on tarkoitus syventyä machine/deep learningiin ja cuda-juttuihin, sekä palauttaa mieliin 3D-mallinnusta ja animointia. Peleissä PS3 ja 4Pro olivat hoitaneet hommansa hyvin, mutta nyt alkaa muksuilla olla pelejä joita ei pleikalle saa, ja muutenkin nettipelaamisesta laskuttaminen on meh.

Kun kuitenkin sekä Ryzenit (Intel ei ollut edes listalla) että molempien leirien GPU:t olivat juuri päivittymässä, hankin laadukkaan kotelon ja Tomahawk x570-emon, 32G muistia, nopean 1TB NVMe-levyn ja 650W powerin, mutta ostin väliaikaisprossuksi Ryzen 3400G:n ja käytin integroitua näyttistä. Hämmästyksekseni se hoiti ihan kunnialla hommansa peleissä jopa 3440x1440 -resolla, joskin GTA V:ssä piti laskea 2560x1440:een. Vakiojäähy piti jäätävää meteliä ja vaihtui heti Noctua NH-U14S:ään – tosin siltäkin hankinnalta olisi varmaan välttynyt, jos olisi löytänyt alivoltituksen ja PPT-rajat biosista aiemmin. Ja onhan niitä kustannustehokkaampia jäähyjä, mutta Noctuan tiesin hyväksi jo muinaisilta ajoilta.

Ostoslistalla oli GPU:ksi referenssimalli 3080:sta, mutta sehän jäi haaveeksi ja valmistajien mallit olivat jo niin järkyn hintaisia, että jäivät tilaamatta. 3070 taas jäi hyllyyn pienen ja hitaamman muistin takia, ja koska hinnat pyörivät 3080:n julkaisuhinnan tasolla. Tarvitsin kuitenkin CUDA-tukea ja himoitsin Zen3:a (jolla lähtisi APU alta), päädyin ostamaan käytetyn GTX 1660:n – taas väliaikaisratkaisuksi. No tuohan oli peleissä jo sellainen monsteri, että 3440x1440 -resolla pystyi käyttämään jopa antialiasointia ja muita hilppeitä, vaikka ajan sitä vakiota alhaisemmilla kelloilla. Pelaamiseen en siis tarvitsisi yhtään lisätehoa, mutta koska "oikeisiin" juttuihin tarttee vielä tensorcoreja ja lisää muistia, täytyy tehdä lisäpäivitys. Ehkä joku Ti-malli jos tulisi 12G muistilla kuten on huhuttu.

Vielä viikkoa ennen Zen 3:sten tuloa myyntiin olin varmuudella ostamassa 5900x:ää. Sitten rupesin vertailemaan hinta-tehosuhdetta 3900x:n kanssa – noita kun alkoi liikkua jo reilulla 300:lla. Omassa pelikäytössä 5900x:stä ei olisi mitään lisäiloa (kun ei 3400G:kaan ole polvillaan), ja vaikka teen rendausta ja muuta CPU-intensiivistä jonkin verran, ei tuplahintaa yksinkertaisesti kannata maksaa maksimissaan muutaman kymmenen prosentin teholisästä. Kun vielä oli selvää, että 3900x juoksee 65W PPT:llä ihan riittävän lujaa, ja 5900x:n alivoltitus oli vasta tulossa, päädyin tässäkin taas odottamaan (jos jollakulla on takuunalainen 3900 tai 3900x, saa tarjota!). 3400G siirtynee sitten lasten pelikoneen sydämeksi, sen verran hyvät kokemukset siitä on jääneet.

 

[hik]

Tosin olen ehkä biasoitunut kun FPS-pelit eivät kiinnosta, eikä siten 75:n ylittävät frameratetkaan...

Joo mutta ei kannata lopullisesti lukkiutua 75 hertsiin. VRR on kiva ja yli 100 Hz on aina hyvä.

Muistit on tähän oikeastaan poikkeus, ja sieltä voi saada muutamien kymmenien prosenttien tehonlisäyksiä kellotaajuutta nostamalla ja latensseja pienentämällä.

Juu. Joskus käynyt mielessä, että miksi muistit on viimeinen saareke, josta ei ole vielä saatu löysiä pois. Ehkä se on sen takia kun prosut ja aika pitkälle näyttiksetkin on kokonaan niiden valmistajien omissa käsissä ja emolevyt ja muistit ei.

Sen verran lisää tehoja olisi otettavissa löysät pois ottamalla, että jonain kauniina päivänä prosut, emot ja muistit voisi tulla esim. jonkunlaisina binnattuina bundleina myyntiin ja valmistaman antamalla Stilt-ajoitustakuulla joka on biosissa valmiina. Ja bundlet kasattaisiin lähellä valmistajaa, ei missään Jimmsissä. Ja värit ja muodot ja RGB:t bundleissa loppuun asti mietittyinä yhdistelminä. Nehän setit myisi kuin häkä. Näin kuin miettii miten voisi olla, niin nykyiset hienot bundlet tuntuukin melkein karuilta.

 

[sayravai]

Joo mutta ei kannata lopullisesti lukkiutua 75 hertsiin. VRR on kiva ja yli 100 Hz on aina hyvä.

Jos käyttää softaa/peliä, joka ei hyödy yli 75 Hz taajuudesta mitään, miksi piirtää niitä turhia ruutuja ja kasvattaa tehonkulutusta...? Eikä mulla toistaiseksi ole edes yhtään näyttöä joka tukisi yli 75Hz.

Muisteista: kohta tulee DDR5-loikka ja kaikki DDR4-kellotukset varmaan menettää käytännön merkityksensä.

 

[hik]

Ja tuo, että CPU-testeissä vertaillaan suu vaahdossa jotain 1080p-suorituskykyä kymmenessä eri pelissä, joka ei ole oikein relevanttia tänä päivänä.

Makuasia. Monella on vielä 144 Hz 1080p monitori.

Jos käyttää softaa/peliä, joka ei hyödy yli 75 Hz taajuudesta mitään, miksi piirtää niitä turhia ruutuja ja kasvattaa tehonkulutusta...? Eikä mulla toistaiseksi ole edes yhtään näyttöä joka tukisi yli 75Hz.

Jos sulla olisi yli 75 Hz taajutta tukeva näyttö, sitten tuntisit tarkemmin mahdolliset hyödyt ja ehkä haluaisit että sitä hyödynnetään, vaikka hyöty olisi pienikin.
Kai niitäkin pelejä on jotka ei hyödy yli 75 Hz taajuudesta. Minä tosin lähinnä tiedän vaan pelejä joista tuo tuki harmittavasti puuttuu.

Muisteista: kohta tulee DDR5-loikka ja kaikki DDR4-kellotukset varmaan menettää käytännön merkityksensä.

Toimiihan hiljattain myydyt ddr4 systeemit vielä vuosia ennen kuin ne pitää uusia, ja niitten kellotusten merkitys (10-20 %?) tulee
esille elinkaaren loppupäässä, kun ostohetkellä olevat tehoreservit on kaikki syöty ja tehot enää nippa nappa riittää.

 

[Zetteri]

Kyllä se kellottelun kultaaika on mennyt jo kuten ylempänä siitä olikin jo puhetta.
Intel on tehdaskellottanut prossunsa jo kiristyneen kilpailun aikasta tappiinsa ja taas AMD:n leirissä juuri 3000 ja 5000-sarjan Ryzenit kellottavat itsensä jo.
1000-sarjan Ryzeneilla kellottamisesta on se suurin hyöty, mutta omasta kokemuksesta sielläkin on kauheita vaihteluita niiden kulussa. Eli osa menee vaan 3.7GHz ja täys muuri tulee aina vastaan 4.0GHz kohdalla.
2000-sarja taas kellottuu about samaan tai pikkasen ylitse hyvässä tapauksessa. Eli pientä hyötyä tuosta touhusta on jo siis omistaa ei X mallin. Kun X-mallit noissa kellottavat taas itseään, ainakin jossain määrin.

Itselleni ainakin ylikellottaminen on hauskaa puuhaa, mutta en nauti näiden Ryzeneiden tai Intelillä Sandy ja niitä uudempien kellottamisesta. Koska nykyään ei oikein ole mitään säädettävää kuin ennen esim. AM3 tai LGA1366 alustoilla.
Kun niissä oli vaikka mitä hienosäädettävää
Mutta aina pitää talouden koneitten prossut kellottaa, paitsi HTPC:ssä en nyt voinut R3 2200G:tä kellottaa kun vakiona jo lämmöt 90 - 101C...

 

[Requiem]

Melkein väittäisin, että tässä vaiheessa kyseessä on harrastus, eikä haeta hinta/laatu-suhdetta, vaan parasta suorituskykyä - hinnasta riippumatta.

No harrastushan tämä on aika monelle. Käytännön hyötynä kellotukset näkyy pelatessa tasaisemman frametimen muodossa.

Jos käyttää softaa/peliä, joka ei hyödy yli 75 Hz taajuudesta mitään, miksi piirtää niitä turhia ruutuja ja kasvattaa tehonkulutusta...? Eikä mulla toistaiseksi ole edes yhtään näyttöä joka tukisi yli 75Hz.

Muisteista: kohta tulee DDR5-loikka ja kaikki DDR4-kellotukset varmaan menettää käytännön merkityksensä.

Kannattaisi kokeilla sitä 144 Hz näyttöä. Kyllä siitä hyötyy ihan jo työpöydällä.
Päinvastoinkin voi käydä muisteissa. Itse käytän vielä DDR3 muisteja 2400 MHz ja suht tiukoilla asetuksilla, hyvin toimii. Silloin kun DDR4 tuli myyntiin niin ne oli alkuun hitaampia, huonot latenssit.

 

[Heikki_H]

Olen aloittajan kanssa tismalleen samaa mieltä ja samaan aikaan täysin eri mieltä. Monille tämänkin palstan kellottajille, kuten minulle, kyseessä on harrastus joka on verrattavissa esimerkiksi takavuosien postimerkkien keräilyyn. Järjetön hierominen komponenttien, hetzien, volttien, fps:ien ja muiden kanssa kuitenkin palkitsevaa, kun tuloksen näkee konkreettisesti pelin toimivuudessa tai bechmar-ohjelmassa ja mikä tärkeintä, saa vielä hieman paremman tuloksen kuin kaveri/kilpailija.

En siis väitä, että kellottamisessa olisi mitään järkeä, mutta kai sitä aikuinen ihminen saa omilla rahoilla ja omalla ajalla tehdä mitä haluaa, tai ainkin kellottaa

Se on just näin! Se säätämisen tarve, ja onnistuneen säätämisen tuoma tyydytys yhdistettynä faktaan että onnistuttiin säätämään paremmin kuin kaveri -> priceless.

Kyllä näissä ATK-hommissa pitkälti tunteella mennään, järki saattaa johonkin väliin onnistua jokusen sanan sanomaan (ehkä).

 

[mRkukov]

Toista oli ennen: ensimmäisessä "oikeassa" tietokoneessani 80-luvun puolivälissä oli Intelin 8088-2 -prosessori, jossa 4,77 MHz:n vakiokellon lisäksi oli manuaalisella turbokytkimellä valittavissa 8 MHz:n taajuus.

En laske turbo nappia kellotukseksi...

Mainitsen nyt, kun kerran tilaisuus on, että turbo-painikkeen tarkoitushan oli pelkästään laskea prosessorin nopeutta tuolla 4,77 MHz kellotaajuudelle, jotta sen nopeudelle suunnitellut ohjelmat toimisivat oikein myös nopeammissa koneissa. Sen sinun prosessorisi vakiokello oli siis tuo 8 MHz.

Vielä 90-luvun puolella saatettiin päästä luokkaa 50% ylikellotustuloksiin

Celeron 600MHz kulki lähes poikkeuksetta 900MHz.

I7-920, vakiona 2.66GHz kellottui 4GHz hyvin yleisesti. Eli 50% ylikellotus.

Ryzen R7 1700 ja 3GHz perustaajuus nousee monella 4GHz, eli vaivaiset 33%.

Muutenkin jos kellotuksesta puhutaan niin skene lähti siitä että halvempi tuote saatiin nostettua tehoiltaan kalliimpia vastaavaksi tai jopa yli. Kyllä tätä edelleen tapahtuu, vaikka uusimmat prossut alkaakin olla jo todella maksimiin vedettyjä. Parempihan se on jos turhat löysät on otettu jo vakiona älykkään säädön kautta pois. Nykyisin kyse on paljon piilotosta ja muistikellottelusta, ihan kuten täälläkin jo kerrottu.
Huipputuotteissa ei tuota kellotusvaraa ole yleensä kauheasti ollut jos verrataan niihin halvempiin malleihin.

 

[Zetteri]

Muutenkin jos kellotuksesta puhutaan niin skene lähti siitä että halvempi tuote saatiin nostettua tehoiltaan kalliimpia vastaavaksi tai jopa yli. Kyllä tätä edelleen tapahtuu, vaikka uusimmat prossut alkaakin olla jo todella maksimiin vedettyjä. Parempihan se on jos turhat löysät on otettu jo vakiona älykkään säädön kautta pois. Nykyisin kyse on paljon piilotosta ja muistikellottelusta, ihan kuten täälläkin jo kerrottu.
Huipputuotteissa ei tuota kellotusvaraa ole yleensä kauheasti ollut jos verrataan niihin halvempiin malleihin.

Tämähän oli ylikellotuksen idea. Eli saada halvasta prossusta yhtätehokas tai tehokkaampi kuin huippumalli.
Mutta Intel muutti tämän rahastus ominaisuudeksi LGA1155 alustan kohdalla. Kun vielä edellisellä LGA1156 alustalla jopa halppis Celeron ja Pentium prossuja pysty kellottamaan, eikä tarvinut olla "parasta" piirisarjan emoa alla.
Mutta LGA1155 alustasta eteenpäin homma meni ihan perseelleen, eli alla pitää olla paras eli kalleimman piirisarjan emo ja kaupan päälle ainoastaan kaikesta kalleimpia malleja pysty kellottamaan.
Eli Intel alkoi rahastamaan ylikellottamisella ja se muutti scenen "rahakkaiden" touhuksi täysin.
Tosin jos AMD olisi pysynyt silloin kisassa mukana olisiko Intel sallinut halppis mallejen kellottamisen ? No tuskin, kun eihän se vieläkään anna vaikka AMD painostaa aika pahasti Ryzeneilla.

AMD on myös harrastanut näitä lukittuja prossuja tuolla budjetti alustoilla eli FM1, FM2 ja FM2+:lla. Mutta AM3, AM3+ ja AM4 alustoilla ei ole ollut mitään rajoituksia.
Paitsi että AM4:lla ei vissiin kellottaminen onnistu A-sarjan halppis piirisarjalla ja Athlonnit oli aluksi lukittu ennen kuin MSI salli sen vahingossa. Mutta nykyään se onnistuu kaikilla merkeillä ja oma Athlon 200GE kellottukin 3,95GHz:n.

 

[Sisyfos]

Omalla kohdalla ylikellotus on mietityttänyt enemmän koneen elinkaaren loppupuolella: "vieläköhän tämä viilaamalla menisi vuoden tai pari". Oma 6600K pärjäsi 4,7GHz:lla tähän hetkeen asti hyvin vaikka verkossa moni valittelee 4C/4T ongelmia ja takkuisuutta moniajossa. Vieläkin tuo jää käyttöön, mutta siirtyy olohuonekoneeseen, jossa vaatimustaso on pienempi.

Kilpailu tosin näyttää kiihtyvän nyt niin paljon, että yksi lisävuosi olisi ollut ehkä vielä kiva, mutta ilman ylikellottamista olisin vaihtanut prosun jo varmaan viime vuoden puolella. Sitten seuraava upgrade olisi ollut taas hieman lähempänä. Nyt tuleva 5900X kestänee taas aika pitkään kuitenkin.

 

[moukula]

Edellinen oikeasti hyödyllinen kellotus tuli tehtyä Core 2 Quad 9550:llä, joka kulki vakiovolteilla mitään sen kummemmin säätämättä 3,4GHz (vakio 2,8 tjsp.) joka vastasi käsittääkseni jotain Emergency Editionia vai mikä se huippumalli tuolloin olikaan. Muisteina oli DDR2 800MHz palikat niin nostelin vain FSB vastaamaan 1:1 suhdetta muisteille ja hoplaa. Vääntöä tuli ihan kohtuullisesti lisää. Tätä nykyistä Ryzen 3600:aa en taida jaksaa vaivautua kellottelemaan, kun automatiikkakin on sen verran tehokas.

Silloin vuosituhannen vaihteessa kellottelu oli isommassa roolissa. Itse aloitin K6-2 350MHz prossulla jonka sain kulkemaan 450MHz. Celeronit ja Duronit meni sitten suhteessa vielä enempi.

 

[Searcci]

Itse kun olen aina aiemmin joutunut panostamaan punaisen leirin rautaan, niin kyllä Phenom II X6 1055T sai vielä 20-30% lisää suht pienellä jäähdytyspanostuksella. FX8350:llä muistaakseni jäin samalla Noctuan nh-14:lla 10% lisäkelloihin, mutta ois siitäkin varmaan lisää saanut irti.
Nuo phenomithan oli ihan petoja kellottumaan, Tuon 1055T vakiokellot 2,8ghz ja hwbotista löytyy ennätys 6,3GHZ, ilmallakin vedetty melkein 5ghz asti. Vakaaksi en mene kehumaan mutta kyllä ne tonne 4ghz kellottui ilman mitään panostuksia

 

[xarot]

i9-7980XE vakiona 3,4 GHz ja kellotettuna 4,5 GHz kaikilla 18 ytimellä, onhan tuossa jo aika suuri ero vaikka renderöinnissä. Toki tehonkulutuskin on sitten ymmärrettävä.

 

[Njazza]

Edellinen oikeasti hyödyllinen kellotus tuli tehtyä Core 2 Quad 9550:llä, joka kulki vakiovolteilla mitään sen kummemmin säätämättä 3,4GHz (vakio 2,8 tjsp.) joka vastasi käsittääkseni jotain Emergency Editionia vai mikä se huippumalli tuolloin olikaan. Muisteina oli DDR2 800MHz palikat niin nostelin vain FSB vastaamaan 1:1 suhdetta muisteille ja hoplaa. Vääntöä tuli ihan kohtuullisesti lisää. Tätä nykyistä Ryzen 3600:aa en taida jaksaa vaivautua kellottelemaan, kun automatiikkakin on sen verran tehokas.

Silloin vuosituhannen vaihteessa kellottelu oli isommassa roolissa. Itse aloitin K6-2 350MHz prossulla jonka sain kulkemaan 450MHz. Celeronit ja Duronit meni sitten suhteessa vielä enempi.

Xeon X5660 on myös vakiona 2.8GHz, ja sen saa kulkemaan päälle 4GHz. 6-ytiminen vehes, kymmenisen vuotta vanha, mutta vastaa ylikellotettuna tehoiltaan jotain Ryzen 1600 -prossua.

Oikein hieno threadi. Itsellä ensimmäinen "ylikellotus" oli hommata Amiga 500:n turbokortti, 28MHz (orkkis oli vain 7MHz), jolla alkoi lentosimut oikeasti tuntua sulavalta.

Threadissa onkin käyty jo generaatioita läpi, sekä asioiden tarpeellisuus/harrastus/oliko hyötyä/kavereille kehuminen yms.
Pääsipähän muistelee vanhoja hyviä aikoja, kun kellotus oli defacto.

Nykyiselle 3900X:lle laitan mielummin alivoltteja, niin ne ajat muuttuu.

 

[Simpanssi6000]

Toi suorituskyvyn hakeminen suorituskyvyn vuoksi on vaan niin jännää. Ja tuo, että CPU-testeissä vertaillaan suu vaahdossa jotain 1080p-suorituskykyä kymmenessä eri pelissä, joka ei ole oikein relevanttia tänä päivänä.

Vanha postaus mutta pakko tarttua. Kyllä fps-peleissä miljoonat ihmiset maailmassa pelaa 1080p grafiikoilla isojem fps:sien takia. Kyllähän omalla 2070 superillanikin pyörittäisi fortniteä vaikka 4k mutta se ei ole kilpailullisessa pelaamisessa mitenkään relevanttia fps:sien pudotessa johonkin kolmeenkymmeneen.

 

[Dwarf]

Vanha postaus mutta pakko tarttua. Kyllä fps-peleissä miljoonat ihmiset maailmassa pelaa 1080p grafiikoilla isojem fps:sien takia. Kyllähän omalla 2070 superillanikin pyörittäisi fortniteä vaikka 4k mutta se ei ole kilpailullisessa pelaamisessa mitenkään relevanttia fps:sien pudotessa johonkin kolmeenkymmeneen.

Tuossa jokin aika sitten kokeilin Control nimistä peliä (suosittelen) max asetuksilla ja 2k resolla.. ja kyllä se kyykkäsi mun i7-7700k (@4.8ghz) ja rtx2070 kokoonpanon... joutui laskemaan 1080p koska ennemmin pelaan täysillä grafiikoilla ja alemmalla resolla kuin toisinpäin.. Itselläkin tuo kellottaminen on jäänyt vähemmälle, kun siinä ei autoboostin takia tunnu olevan järkeä. Tuo mun i7 kulkee 5ghz jos vain päivitän muistit parempaan (nyt hyperx 2666mhz @2750) ja/tai jaksaisin säätää noitten muistien kanssa... se menee windowssiin jo nyt 5ghz, mut kuolee peleissä

Lähinnä tulee nykyään kellotettua sen verran, että saa hyvän mielen kun käy vertaamassa muiden kokoonpanoihin, esim userbenchmarkissa

UserBenchmarks: Game 105%, Desk 101%, Work 91%
CPU: Intel Core i7-7700K - 92.4%
GPU: Nvidia RTX 2070 - 110.7%
SSD: Samsung 850 Evo 250GB - 108.3%
SSD: WD Blue SN550 NVMe PCIe M.2 1TB - 256.9%
HDD: WD Blue 1TB (2012) - 81.1%
HDD: Seagate Barracuda 7200.12 500GB - 67.7%
RAM: HyperX Fury 2666 C16 2x8GB - 87.9%
MBD: Asus STRIX Z270F GAMING

 

[Zetteri]

Tuossa jokin aika sitten kokeilin Control nimistä peliä (suosittelen) max asetuksilla ja 2k resolla.. ja kyllä se kyykkäsi mun i7-7700k (@4.8ghz) ja rtx2070 kokoonpanon... joutui laskemaan 1080p koska ennemmin pelaan täysillä grafiikoilla ja alemmalla resolla kuin toisinpäin.. Itselläkin tuo kellottaminen on jäänyt vähemmälle, kun siinä ei autoboostin takia tunnu olevan järkeä. Tuo mun i7 kulkee 5ghz jos vain päivitän muistit parempaan (nyt hyperx 2666mhz @2750) ja/tai jaksaisin säätää noitten muistien kanssa... se menee windowssiin jo nyt 5ghz, mut kuolee peleissä

Lähinnä tulee nykyään kellotettua sen verran, että saa hyvän mielen kun käy vertaamassa muiden kokoonpanoihin, esim userbenchmarkissa

UserBenchmarks: Game 105%, Desk 101%, Work 91%
CPU: Intel Core i7-7700K - 92.4%
GPU: Nvidia RTX 2070 - 110.7%
SSD: Samsung 850 Evo 250GB - 108.3%
SSD: WD Blue SN550 NVMe PCIe M.2 1TB - 256.9%
HDD: WD Blue 1TB (2012) - 81.1%
HDD: Seagate Barracuda 7200.12 500GB - 67.7%
RAM: HyperX Fury 2666 C16 2x8GB - 87.9%
MBD: Asus STRIX Z270F GAMING

Ihan tiedoksi että tuo peli ei tarvitse CPU poweri käytännössä ollenkaan, mutta GPU poweria sitäkin enemmän.
Pyörii 1080p:lla high asetuksilla RX 5700:lla jopa 2-ydin 4-säie Athlon 200GE:lla ilman että CPU olisi pullonkaulana millään tavalla.
Ja itseasiassa jopa ensimmäisen sukupolven Core i3-530 ei ole tuossa pelissä jarruna vaan näytönohjain.
Että jos sulla on 7700K tuossa pelissä pullonkaulana niin silloin sulla on jotain koneessasi pahasti vialla.

 

[Asmola]

@sayravai kellotus itsessään ei välttämättä tuo havaittavaa parannusta suorituskykyyn, mutta esim. Intelin prosessoreilla tapahtuva kellotaajuuden heittely aiheuttaa lievää nykimistä, joten niiden kanssa "kellotus" on jopa suotavaa, että saadaan kellotaajuus vakaaksi, samallahan siinä ottaa löysät pois jos jäähdytys riittää. Toinen ongelma on, että osa nykyisistä peleistä laukaisee Intelillä vakiona päällä olevan erillisen AVX-kertoimen, jolloin kellotaajuus laskee entisestään. AMD:n kanssa muistien ylikellotuksesta on joissain peleissä selkeä hyöty suorituskykyyn, etenkin alhaisella resoluutiolla (FullHD). Eli ei ole yhtä tietä onneen, noiden asioiden vuoksi "kellotuksesta" voi olla hyötyä. Onneksi kellotus on vapaaehtoista, jos kellotaajuuden heittelystä aiheutuva nykiminen ei häiritse eikä halua ottaa mahdollista suorituskykylisää pelkkiä muisteja kellottamalla niin se ei ole keltään muulta pois kuin käyttäjältä itseltä.

 

[Dwarf]

Ihan tiedoksi että tuo peli ei tarvitse CPU poweri käytännössä ollenkaan, mutta GPU poweria sitäkin enemmän.
Pyörii 1080p:lla high asetuksilla RX 5700:lla jopa 2-ydin 4-säie Athlon 200GE:lla ilman että CPU olisi pullonkaulana millään tavalla.
Ja itseasiassa jopa ensimmäisen sukupolven Core i3-530 ei ole tuossa pelissä jarruna vaan näytönohjain.
Että jos sulla on 7700K tuossa pelissä pullonkaulana niin silloin sulla on jotain koneessasi pahasti vialla.

Tjuu ei ole, tuo oli lähinnä tähän op viestiin " ja pullonkaulana on GPU. Paitsi toki jos haluaa pelata jollain 1080p-resoluutiolla – mikä taas ei itselle käy järkeen, kun 4K on jo arkipäivää"... väittäisin että 4k pelaaminen ei ole arkipäivää, ei edes tällä foorumilla, perus tallaajasta puhumattakaan... Steamin käyttäjien yleisin reso on 1080p ja yleisin näyttis gtx 1060. mut ei riidellä siitä sen enempää... puhuin enemmän koneen kellottamista kuin pelkän prossun, my bad

Helpoin tai paras "kellotus" koneille on kotelon ilmankierron parantaminen, koska nykyiset näyttikset ja prossut boostaa korkeammalle jos lämmöt on alempana... omasta kotelosta vaihdoin etulasin verkkopeltiin, lämmöt tippui sen 20c (huono kotelo, AIO etupellissä) ja tuolla on jo merkitystä boostiin..

PS. boottasin koneen ja ajoin tuon testin uudestaan, pääsin prossulla 98 percentileen, eli sadasta testatusta i7-7700k prossusta 2 on tuota nopeampia... riittää mulle