NVIDIA sijoittaa OpenAI:n jopa 100 miljardia dollaria

[Kaotik]

100 miljardin sijoitus toteutuu vaiheittain, kun yhtiöt rakentavat vähintään 10 gigawatin edestä tekoälypalvelimia seuraavan sukupolven kielimalleille.

NVIDIA dominoi tällä hetkellä tekoälykenttää vahvasti, vaikka mukana on niin uusia kuin vanhojakin kilpailijoita. Tekoälybuumin myötä myös yhtiön kassavirta on noussut sellaisiin sfääreihin, ettei pikkuhiluista ole puutetta. Yhtiö ilmoittikin hiljattain investoineensa 5 miljardia dollaria Inteliin.

Intel-sijoitus ei ole kuitenkaan mitään verrattuna OpenAI:n kanssa tehtyyn aiesopimukseen. NVIDIA ja OpenAI ilmoittivat aikeistaan rakentaa vähintään 10 gigawatin edestä NVIDIAn tekoälypalvelimia pyörittämään OpenAI:n seuraavan sukupolven tekoälymalleja. NVIDIA tulee investoimaan OpenAI:n yhteensä 100 miljardia dollaria sitä mukaa, kun projekti edistyy.

Ensimmäinen OpenAI:n ja NVIDIAn gigawatin järjestelmä tullaan suunnitelmien mukaan ottamaan käyttöön vuoden 2026 jälkimmäisen puoliskon aikana ja se tulee perustumaan Vera Rubin -alustaan. Alustaan kuuluvat 88 kustomoituun Arm-ytimeen perustuva, SMT-teknologian avulla 176 säiettä suorittava Vera-prosessori ja kahdesta sirusta rakentuva Rubin-laskentapiiri, joka yltää jopa 50 PFLOPSin suorituskykyyn matalalla FP4-tarkkuudella ja jonka tukena on 288 Gt HBM4-muistia.

NVIDIA on ehtinyt vakuuttaa lisäksi, ettei yhteistyöprojekti tule vaikuttamaan sen sitoutumiseen tai piirien saatavuuteen muille asiakkaille. Yhtiön mukaan jokainen sen asiakas on sille ykkösprioriteetti riippumatta siitä, omistaako NVIDIA siivun asiakkaasta vai ei. Toisaalta tosiasia on myös se, että piirejä saadaan tuotettua vain rajallinen määrä tietyssä ajassa, eikä mainittu aikataulu ainakaan näytä asettavan OpenAI:ta jonon perälle; se on saamassa Vera Rubinin käyttöön heti ensimmäisten joukossa.

Reuters on ehtinytkin jo uutisoimaan, että yhtiöiden aikeet nostivat välittömästi lakiasiantuntijoiden ja kilpailuviranomaisten kulmakarvoja. Vaikka NVIDIA vakuuttaa, ettei sijoitukset vaikuta sen sitoutumiseen muihin asiakkaisiinsa, asettaa merkittävän siivun omistaminen myös paineita suosia asiakasta, mikä voi asettaa markkinat epätasa-arvoiseen asemaan useammallakin tavalla; yhtäältä NVIDIAn muut asiakkaat voivat jäädä paitsioon piirien toimituksissa ja toisaalta se voi vaikuttaa NVIDIAn kilpailijoiden mahdollisuuksiin saada myytyä omia tuotteitaan OpenAI:n käyttöön.

Lähde: NVIDIA, Tom’s Hardware (1), (2)

 

[Roland]

100 miljardia dollaria on melkoisen jämäkkä sijoitus.

 

[vemkki]

100 miljardia dollaria on melkoisen jämäkkä sijoitus.

Joo, suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Tosin kyse on useiden vuosien hankkeesta.

 

[Starglazer]

10 gigawattia eli 10 / 1,6 = 6,25 Olkiluoto kolmosta

 

[perato]

Joo, suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Tosin kyse on useiden vuosien hankkeesta.

Toisin ku Suomen valtiossa.

 

[finWeazel]

Nvidian sijoitus ilmeisesti kattaa noin 1/5 osan tarvittavasta rahoituksesta. OpenAI:n tarvima rahoitus koko 10GW setille 500 miljardia.

Jensenin mukaan ensimmäinen GW online 2026 aikana, vera rubin

 

[shuvl]

Kauanko vielä menee että ihmiskunta löytää sen käännekohdan missä lisäinvestoinnit tekoälyn infrasktruktuuriin (ja sen käyttämään energiaan) ei ole enää järkevää. Vaikea kuvitella, että se ”hyötysuhde” voisi kasvaa loputtomiin näiden suhteen (investoinnit, raaka-aineet, energia).

 

[antero]

Ikävää tavallaan että Nvidia sitoo ison AI jutun ja Intel prosessorit omaan palvelin ympäristöön. Kaikki kuluttaja / avoimet jutut varmaan vähenee. Varmaan valtion siunaus että Kiinalaiset saadaan pidettyä ulkona.

 

[Tuomi0]

Kauanko vielä menee että ihmiskunta löytää sen käännekohdan missä lisäinvestoinnit tekoälyn infrasktruktuuriin (ja sen käyttämään energiaan) ei ole enää järkevää. Vaikea kuvitella, että se ”hyötysuhde” voisi kasvaa loputtomiin näiden suhteen (investoinnit, raaka-aineet, energia).

Se on jo nyt, laskenta vaatii liikaa energiaa. Mutta 20 vuoden päähän tämä kehitys tulee viimeinkin piiskaamaan nuo modulaariset ydinvoimalat käyttökuntoon kun pitää saada kunnon sähkökattila joka farmin viereen. Se ajaa siis salaa vihreän kehityksen siihen, mihin vihreiden olisi pitänyt se ajaa jo -80 luvulla.

Tekoälyn kehityshän tulee jatkumaan taustalla, siitä katoaa vaan tuo kuluttajakomponentti joksikin aikaa. Varmasti pakon ajamana tekoälyn energiatehokkuus lisääntyy kun matemaatikot pääsevät tutkimaan ja leipäreseptien haku vähenee.

 

[shuvl]

Se on jo nyt, laskenta vaatii liikaa energiaa. Mutta 20 vuoden päähän tämä kehitys tulee viimeinkin piiskaamaan nuo modulaariset ydinvoimalat käyttökuntoon kun pitää saada kunnon sähkökattila joka farmin viereen. Se ajaa siis salaa vihreän kehityksen siihen, mihin vihreiden olisi pitänyt se ajaa jo -80 luvulla.

Tekoälyn kehityshän tulee jatkumaan taustalla, siitä katoaa vaan tuo kuluttajakomponentti joksikin aikaa. Varmasti pakon ajamana tekoälyn energiatehokkuus lisääntyy kun matemaatikot pääsevät tutkimaan ja leipäreseptien haku vähenee.

Varmasti näin, mutta teknologialla(kin) ikävä tapa vanhentua, tai vähintäänkin kommodoitua ”joka päivän hömpäksi”. Huomataanko jossain vaiheessa, että vaikka AI kehitykseen kipattaisiin ”kaikki mitä pystytään”, se ei tuotakaan niitä kehityksen loikkia mitä tässä teknologian syklissä on kuviteltu.

Onko se sitten vihreää siirtymää kun ydinvoimalat puskee energiaa tekoälyn ruoaksi eikä ns. yleishyödykkeeksi. Riippuu varmaan miten asiaa katsoo.

 

[masax]

Kauanko vielä menee että ihmiskunta löytää sen käännekohdan missä lisäinvestoinnit tekoälyn infrasktruktuuriin (ja sen käyttämään energiaan) ei ole enää järkevää. Vaikea kuvitella, että se ”hyötysuhde” voisi kasvaa loputtomiin näiden suhteen (investoinnit, raaka-aineet, energia).

Eihän kyse ole niinkään siitä, että onko asia järkevää, vaan että kuka on ensimmäinen. Se ensimmäinen kerää voitot, ja ne jotka jää jälkeen jäävät nuolemaan näppejään.

 

[shuvl]

Eihän kyse ole niinkään siitä, että onko asia järkevää, vaan että kuka on ensimmäinen. Se ensimmäinen kerää voitot, ja ne jotka jää jälkeen jäävät nuolemaan näppejään.

Toki näin - mutta se edellyttää sitä, että niille tehdyille investoinneille saa takaisinmaksun. Jos näitä operaatioita täytyy kaupallisesti subventoida vuosia ja vuosia, eikä toiminta käänny voitolliseksi, niin luulisi innostuksen jossain vaiheessa hiipuvan ja lopulta loppuvan.

Se, että uskotaan ja uskotaan ei välttämättä riitä kannattelemaan teknologiaa loputtomiin asti.

 

[finWeazel]

Toki näin - mutta se edellyttää sitä, että niille tehdyille investoinneille saa takaisinmaksun. Jos näitä operaatioita täytyy kaupallisesti subventoida vuosia ja vuosia, eikä toiminta käänny voitolliseksi, niin luulisi innostuksen jossain vaiheessa hiipuvan ja lopulta loppuvan.

Se, että uskotaan ja uskotaan ei välttämättä riitä kannattelemaan teknologiaa loputtomiin asti.

Anekdootti, mutta viimosen vuoden aikana koodausavustimien hinta noussut 10x ja oletettavasti per token hinta mennyt alaspäin 10x. Hinnat kohoaa sille tasolle mikä palvelun tarjoama hyöty on. Hinta 10x, esim. Cursor ai tilaus millä tekee oikeasti jotain, oli 20e/kk, nyt 200e/kk. Tai claude code ja mitä fiitsörin teettäminen ai:lla maksaa.

Jotain osviittaa optimoinneista saa kun vertaa millä vauhdilla chatgpt tunkee tekstiä ulos nyt versus vuosi sitten. Aika on rahaa, ainakin gpu-ajan kanssa