Nostalgia ketju

Liittynyt
19.11.2016
Viestejä
315
Ajatuksia, kuvia ja keskustelua vanhasta raudasta. Itse aloitan laittamalla muutaman kuvan kaapin pohjalle jääneistä osista. Pitää jossain välissä tutkia lisää, mitä aarteita mahtaakaan löytyä.

 
Itseltä löytyy ainakin Voodoo 2, geforce 4 ti 4200. Nuo oikein isokokoiset näyttikset on suht näyttäviä.

AMD K7 Athlon (Slot A)
amd-k7-athlon-slot-a-amd-k7500mtr51b.jpg

Matrox G400max
220px-Matrox_G400max.jpg

nVidia Geforce 256
ltwfgf320.jpg

ati radeon X1900GT
14-102-705-02.jpg

nVidia 7900 GTO
nvidia-geforce-7900-gto-pci-e-1.jpg

Muutama näyttis:
The+Voodoo+Table+a.JPG
 
Viimeksi muokattu:
nVidia 7900 GTO
nvidia-geforce-7900-gto-pci-e-1.jpg


ASUS 7900 GTX "King Kong edition" oli itsellä 2006 (melkein tuli hankittua X1900XT) ja hajosi vuoden päästä. Tuo aikakausi oli yleensä ottaen huono
aika näyttiksen oston kannalta kun nVidia sekä Ati oli kestävyydeltään samaa paskaa. Kai syynä oli huonot capsit ja ylikuumat GPU:t- yhdistelmä, luulisin.
 
Mitä pirua, täällähän puhutaan vain näyttiksistä. Jokohan se PC-Superstore kohta soittaa että tilaamani IBM Aptivan välimuisti on noudettavissa, kotvasen olen tässä jo odotellut, alan kohta melkein epäillä etteivät välitä äänenmurrosta potevista persaukisista yksityisasiakkaista.
 
Ser kätköistä voisi löytyä vielä Commodore 8087 ja vic-20. Pc:ssä viher musta näyttö ja kiintolevy. Vic:issä 3 pelikasettia ja kaksi sellaista pyöritettävää peliohjainta.

Commodore pc.
computer_pc10iii_01.jpg

Commodore vic-20
computer_vic20_01.jpg


Hinnat
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/pc10_20-iii.htm

Nopeampi 486 dx2-66 taisi maksaa 10 000 mk. Joka tapauksessa se oli nopea. Muilla oli 286 tai 386 vasta :)

Melko suolaista:
Intel 80386, 25 MHz
Hinta 45.500,- (1990)
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/pc60-iii.htm
 
Viimeksi muokattu:
Muistelen kun kävin joskus 2003 verkkokauppa.comissa nappaamassa Sapphire 9500:n, kun olin lukenut että sen voi fläshätä 9500 Pro:ksi. Ostin sitten ilmeisesti vääränvärisellä PCB:llä varustetun kortin kun ei fläshäys toiminutkaan, kyllä kirpasi... :<
 
Vic-20 löytynee edelleen porukoitten kellarista, samoin Amstrad CPC646 tjsp

ja sitten tällasia
ser-tavaraa-ja-voodooita.jpg


edit:
Pitäisköhän sitä kaivaa loputki ser-romut, siellä on kaiken sortin p3-emoa, prossua sun muuta, ja jotain muita näyttiksiäkin
 
Mulla eka 3D kortti oli Voodoo 2 12MB. Jonka laitoin pentium 200MHz mmx koneeseen. @ jumpperoitu 233MHz kelloille. Tai sitten oli nopeampi 225MHz kelloilla, jompi kumpi. Voodoo:n ostin keskiseltä. Kaveri osti samanlaisen voodoo kortin ja kait SLI:tä kokeiltiin. Itse olin vielä alaikäinen ja nyt muistui että taittiin käydä ojassakin. Oli vielä vanhempien työkoneena tuo Pena, eli sitä ei saanut rikkoa. Verkkokortit oli. Koaksiaalikaapeli oli, eli T-kappale verkkokorttiin ja verkon päihin tuli sitten sellainen mokkula. Rj45 vaati sitten sen hubin ja eri kaapelinkin tietysti. Kiintolevylle oli sellainen telakka-asema, niin sai kopioitua. Kiintolevy kulkeentui taskussa tai jotenkin. Ei kumminkaan rikkoontunut kovin helposti. Aiemmin toki 1.44 disketeillä. Joku isompi peli vaati ehkä 10 diskettiä tilaa. Eli jos oli 20 diskettiä mukana, niin sai jo muutaman pelin mahtumaan. ARJ muistuu ainakin mieleen.

Toinen kone AMD Athlon 700MHz, Matrox g400max näyttiksellä. Näyttis jostain käytettynä ja prossu saattoi olla verkkokaupasta. Slot-a emo varmaan huuto.netistä. Sitten vaihtui Socket-a emoon ja johonkin Duron prossuun. Inteliin vaihtui C2D prossujen aikaan.

Voodoo3 oli kanssa aika nopea, mutta (3D) kuvanlaatu oli muistaakseni huonompi ati:in ja nVidiaan verrattuna. Live 5.1 ja hercules analogi tv-kortti on mulla myös olleet. Matrox:ia ainoistaan se G400max joka oli ihan hyvä kait. Ati race3d varmaan löytyy, mutta se oli vain 2d käyttöön. i7 920 ja amd 4850 on toki vanhoja nekin. Täytyisi laittaa testiin että vieläkö toimii.
 
Aiemmin toki 1.44 disketeillä. Joku isompi peli vaati ehkä 10 diskettiä tilaa. Eli jos oli 20 diskettiä mukana, niin sai jo muutaman pelin mahtumaan. ARJ muistuu ainakin mieleen.
ARJ oli kova mutta RAR vielä kovempi kun se tuli aikoinaan. Voi sitä iloa kun 25 disketin pelistä disketti 21/25 ei toiminut ja lähdettiin hiihtämään 50 kilometriä lähimmän naapurin luo kopioimaan uusiksi, kumpaankin suuntaan vastatuuli ja ylämäki, pakkasta 45 astetta ja sudet jahtasivät jos karhut eivät ehtineet hyökätä ensin :btooth:
Voodoo3 oli kanssa aika nopea, mutta (3D) kuvanlaatu oli muistaakseni huonompi ati:in ja nVidiaan verrattuna.
Voodoo3 ei tukenut 32-bit värejä 3D:ssä, eikä yli 256x256 tekstuureita, mutta V3:n onneksi ne olivat siihen aikaan vielä harvinaisuuksia peleissä. Voodoo3:n 16-bit laatu oli 3D:ssä parempaa kuin kilpailijoilla (ditheröivät paskat vs 22bit postfilter), ja Glide vei, OpenGL ja D3D vikisivät.
2D-kuvanlaatu oli Voodoo3:lla parasta heti Matroxin jälkeen
 
ARJ oli kova mutta RAR vielä kovempi kun se tuli aikoinaan. Voi sitä iloa kun 25 disketin pelistä disketti 21/25 ei toiminut ja lähdettiin hiihtämään 50 kilometriä lähimmän naapurin luo kopioimaan uusiksi, kumpaankin suuntaan vastatuuli ja ylämäki, pakkasta 45 astetta ja sudet jahtasivät jos karhut eivät ehtineet hyökätä ensin :btooth:

Voi veljet tää oli jännää aikaa :cigar:
 
ARJ oli kova mutta RAR vielä kovempi kun se tuli aikoinaan. Voi sitä iloa kun 25 disketin pelistä disketti 21/25 ei toiminut ja lähdettiin hiihtämään 50 kilometriä lähimmän naapurin luo kopioimaan uusiksi, kumpaankin suuntaan vastatuuli ja ylämäki, pakkasta 45 astetta ja sudet jahtasivät jos karhut eivät ehtineet hyökätä ensin :btooth:

:eek::lol::lol: ...joo, voi niitä aikoja... Ei nykynuoriso kyllä... ;)
 
Kavereilla oli Commodore 64:ssä kasettiasema ja sitten lerppuasema. Jollain taisi olla Amiga 500. Commodoressa sitten katsottiin välkkyviä värejä näytöltä ja odotettiin että kasettiasema "lataa". Commodore ja Amiga ei olleet kauhean yleisiä. Ja PC tuli sitten vähän myöhemmin. PC taisi olla kaikilla ala-asteen luokkakavereilla. Disketit täytyi kyllä testata hyvin ja heittää ne vialliset disketit roskiin. RAR ja muut pakkaukset oli tärkeitä, että ei kulunut niin paljon disketteja. 15 disketille siis mahtui huimat 21,6 megan peli pakattuna. CD-R levylle mahtuikin sitten jo useampi peli. Hämärästi muistuu ainakin Garmageddon II, Quake III Arena, Undeal Tournament, Grand Theft Auto, Half-Life. 5 tai 6 luokan opettaja opetti vähän tietokoneen käyttöä ja että miten hiirtä käytetään. Oli vielä jollain hakusessa. Autoexec.bat taisi ladata tarvittavat hiiriajurit ja muut ajurit. Defrag c: sai eheytyksen päälle ja vähän lisää nopeutta. Virtuaalinen CD-asema oli näppärä, kun ei tarvinnut vaihtaa CD levyä jos vaihtoi peliä toiseen.

Muistaakseni AMD Duron 600 MHz prossu kellottui johonkin 950 MHz asti. Eli melko huima parannus. Eri core oli vähän eri väriä.
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Duron.html

AMD Athlon K7
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Athlon (Slot A).html

AMD Athlon XP. Palomino, Thoroughbred, Barton
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Athlon XP.html

Asennuksissa saattoi core murentua kulmista ja huonolla tuurilla meni koko prosessori rikki. Prosessorin piikitkin saattoi mennä vähän mutkalle, mutta ne sai suoristettua ja sitten vain prossu socketiin.
 
Kavereilla oli Commodore 64:ssä kasettiasema ja sitten lerppuasema. Jollain taisi olla Amiga 500. Commodoressa sitten katsottiin välkkyviä värejä näytöltä ja odotettiin että kasettiasema "lataa". Commodore ja Amiga ei olleet kauhean yleisiä. Ja PC tuli sitten vähän myöhemmin. PC taisi olla kaikilla ala-asteen luokkakavereilla. Disketit täytyi kyllä testata hyvin ja heittää ne vialliset disketit roskiin. RAR ja muut pakkaukset oli tärkeitä, että ei kulunut niin paljon disketteja. 15 disketille siis mahtui huimat 21,6 megan peli pakattuna. CD-R levylle mahtuikin sitten jo useampi peli. Hämärästi muistuu ainakin Garmageddon II, Quake III Arena, Undeal Tournament, Grand Theft Auto, Half-Life. 5 tai 6 luokan opettaja opetti vähän tietokoneen käyttöä ja että miten hiirtä käytetään. Oli vielä jollain hakusessa. Autoexec.bat taisi ladata tarvittavat hiiriajurit ja muut ajurit. Defrag c: sai eheytyksen päälle ja vähän lisää nopeutta. Virtuaalinen CD-asema oli näppärä, kun ei tarvinnut vaihtaa CD levyä jos vaihtoi peliä toiseen.

Muistaakseni AMD Duron 600 MHz prossu kellottui johonkin 950 MHz asti. Eli melko huima parannus. Eri core oli vähän eri väriä.
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Duron.html

AMD Athlon K7
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Athlon (Slot A).html

AMD Athlon XP. Palomino, Thoroughbred, Barton
http://www.cpu-world.com/CPUs/K7/TYPE-Athlon XP.html

Asennuksissa saattoi core murentua kulmista ja huonolla tuurilla meni koko prosessori rikki.
Ilmeisesti tuo "82" nimimerkissäsi ei ole synnyinvuotesi?
 
On se. Mutta ei täällä kauheasti Commodore 64:a ollut. Nintendoa oli ja Sega megadrive. Luultavasti vain kaksi Commodorea.

Eka pelikone oli aasian versio nintendosta. Väri taisi olla valko harmaa. Adapterilla kävi sen eurooppa version pelit myös.
Famicom.jpg


Nintendoa jopa vuokrattiin. Kaveri ainakin vuokrasi ja pelasi ahkerasti.
Nintendo-konsolia aikoinaan vuokrattiin kotitalouksiin. Kuvassa vuokraamoiden käytössä ollut nahkainen vuokrasalkku, joka sisälsi pelikonsolin tarvikkeineen.
 
Viimeksi muokattu:
On se. Mutta ei täällä kauheasti Commodore 64:a ollut. Nintendoa oli ja Sega megadrive. Luultavasti vain kaksi Commodorea.

Eka pelikone oli aasian versio nintendosta. Väri taisi olla valko harmaa. Adapterilla kävi sen eurooppa version pelit myös.
Juuh, lähinnä ihmetytti vain kun noista listaamistasi peleistä ekat julkaistiin siihen aikaan kun me '82 syntyneet mentiin jo lukioon/amikseen ja loput myöhemmin, sekä tietenkin C64/Amigojen vähyys ja PC:n yleisyys jo ala-asteella
 
Ensimmäinen kunnon tietokone (en laske 75mhz Penalla varustettua Compaq Presarioo "kunnon tietokoneeks) joka saapu talouteen muistaakseni loppuvuodesta 1999, sisällä 1GHz Athlon Thunderbird, 256Mt keskusmuistia ja GeForce 2 MX400. Tuolla masiinalla hakattiin Half-Lifee ja CS:ää (beta 3.1 represent) useempi tunti ku kehtaa myöntää, jossain kohtaa kuitenkin tuli olo et hitusen vaatis lisää tehoo. 2003 tuli koneeseen sitten hankittua se toiseks paras ostos minkä oon ikinä koneeseen tehny, eli legendaarinen Asus A7N8X emolevy, jonka kaveriks käytiin hakeen Treen Bulldogista Athlon XP 3000+ ja 512mt muistia. Tuon masiinan kanssa alko omalla kohdalla koneen viilaaminen ja ylikellottaminen oikeen todenteolla, muistit vaihtu useempankin otteeseen osittain sen takia et emolevy ei pystyny tarjoon tarpeeks volttia Winbondin BH5:lla varustetuille Corsairin XMS3500:lle. Prossu kuitenki taipu suht ok lukemille ja muistaakseni joitain testejä vedin läpi melkein 2.5ghz kelloilla.

S939 aikana sisuskalut vaihtu melkosen tiuhaan, tosin oli komponenttien kanssa kyllä hitusen paskaa tuuriakin. Viallista emolevyä, paskaks menneitä muisteja, virtalähteen räjähdyksiä jne. 2009 virtalähteen räjähdyksen jälkeen masiina melkolailla kokonaan uusiks ja sisuksiin eksy se paras ostos minkä oon ikinä tietokoneeseen tehny, eli Asus P6T Deluxe, kaverina Core i7 920 ja 4Gt muista. Kosovonreissun aikana 2010 vaihtu 7800GTX Ratukan HD5870:een, kun kerran verovapaana sai ostettua. Lisää muistia, uus koppa, virtalähde ja Noctuan cooleri tuli hankittua 2012. Jotain kertoo noitten ostosten kestävyydestä, että prossu ja näyttis meni vaihtoon vasta tänä vuonna, muuten kone täysin samassa kuosissa SSD asemaa lukuunottamatta ku neljä vuotta sitte.
 
Matrox g400max taisi vaihtuakin tuohon samaan GF2 mx400 korttiin. XP 2500+ oli hyvä prossu ja kellottui 3200+ nopeudelle. Opteron 144 kulki ascock dual-sata2 emolla 2.9GHz kelloilla. C2D e8500 oli max 5GHz. i920 oli vähän turha ostos koska tuli sillä enää aika vähän pelailtua. Näyttis olikin 6850 crossfire. SSD levyn laitoin vain kannettavaan. Eli romu koneessa on HDD:t. Win XP ja Win 7 jos sattuu enää toimimaan.

Kellotuskisoja: SuPerPi 1M meni alle 10 sekunnin.
9sec 170s. Core 2 Duo E8500 @ 5078 MHz. 3.9.2008. Ilmalla, asus p5e. +60.34% kellot. Muistit varmaan axeram:it.
http://webid.pl/submission/768417_jm82_superpi___1m_core_2_duo_e8500_9sec_170m/
144973.jpg
Yksi edes vähän vanhempi. 3dmark01 ja radeon 9600 pro. Prossu vaan on turhan uusi :)
http://webid.pl/submission/679592_jm82_3dmark2001_se_radeon_9600_pro_18077_marks

Juuh, lähinnä ihmetytti vain kun noista listaamistasi peleistä ekat julkaistiin siihen aikaan kun me '82 syntyneet mentiin jo lukioon/amikseen ja loput myöhemmin, sekä tietenkin C64/Amigojen vähyys ja PC:n yleisyys jo ala-asteella
-83 kanssa olin koulussa. Täällä pc yleistyi muistaakseni 5 tai 6 luokalla, koska 3 ja 4 luokalla ei ollut tietokonetta. 5 ja 6 luokalla oli yksi pc koulussa. En sitä kyllä muista milloin pc:t tuli, ehkä 3 luokan aikaan oli 486 dx2 66MHz joka oli aika huippu siihen aikaan. Keen 6, Wolfestein 3D oli toki silloin aivan alkuun. Nuo uudemmat pelit taisi sitten olla Voodoo 2 aikoihin. Yläasteen aikaan oli jo tietokoneita. Descent ja across pelit muistuu mieleen. Katsoinkin että videolla Keen 6 grafiikka oli "huippua". Chip 'n' Dale (1990) oli nintendolla ja sitten joku toinen peli jota en muista. Taidettiin ampua sukellusveneitä.

id Software:
Commander Keen (1990)
Wolfenstein 3D (1992)
Doom (1993)
Quake (1996)
Doom 3 (2004)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Id_Software

Keen 6 loppua.
 
Viimeksi muokattu:
BH5 ainoat muistit ikinä joiden kanssa sitä on tullut käytettyä aikaa 15min enemmän säätämiseen, 3.3v atx nastasta muistille -modi oli vielä pientä aikanaan :rolleyes:
Eikös BH5:set ollut kuraa vrt BH6:set? Vai ihanko väärin muistan
 
Eikös BH5:set ollut kuraa vrt BH6:set? Vai ihanko väärin muistan

Winbound BH-5 piirilliset oli haluttua tavaraa, itse muistelen et BH-6 piirilliset vaativat enemmän virtaa kuin BH-5, yltääkseen samoihin lukemiin (ero näiden välillä ei tainnut olla kuitenkaan merkittävä). CH-5 piirit taisi olla enemmän sit kuraa näiden rinnalla.
 
muistilokeroja kaivelin ja löytyihän tämä : http://john.ccac.rwth-aachen.de:8000/alf/ps2_55sx/
eli ihan eka PC kone jolla joitan pelejäkin veivasin läpi ja sen aikainen daami jäi settlers koukkuun :)
ostin koneen joltain trokarilta kalliosta ja maksoin siitä sievoisen summan aikoinaan. nyt olis kiva kun olis vielä tallessa toi :)
 
C-64:ää ennemmin oli mm. Game & Watch:
$_35.JPG

Mutta vielä sitäkin ennemmin oli yksinäyttöisiä elektroniikkapelejä ja niihin oli tyytyminen :D
Niitäkin ennemmin taisi olla Tomy Racing Turbo::lol:
tomy-turbo-racing-80s.jpg

Ja jossain välissä oli vielä Tomytronic 3D:
3d-skyattack-withbox1.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Athlon Thunderbird 1GHz, lyikkärillä kerroinlukko auki ja 1.4 kelloa. oli se melkoinen boosti. :)
Mä ruuvasin Thunderbird 750@1180MHz, tuo kellottui hyvin. Käytännössä 1100 oli se solid. Käytännssä tuo oli jo sellainen buusti että sen huomasi.

Mun "paras" kone oli myöshemmin 2x athlon palomino xp1700+@mp1700+
Tuplaprossuisen koneen käytännön suorityskyky, oli oikeasti kova juttu, kun konetta pystyi käyttämään ihan normaalisti vaikka se teki samalla jotain muuta.

No oli mulla aikaisemmin AMD K6-2 350MHz prossuisessa koneessa 128MB muistia. Se muistin määrä oli silloin melko mörkö.

Tosin tuossa pöydän alla on vanha IBM 386 prossuinen mikrokanava kone vuodelta 1988, jossa muistia joko 16 tai 20MB, en nyt muista. Ei kuitenkaan ollut mun kone uutena, silloin meillä oli 286/1MB, joka oli suunnileen se normi. 16MB muisti on ollut ihan järjetön silloin, eikä 140MB kiintolevytilakaan ole ollut mitenkään mitätön.
 
C-64:ää ennemmin oli mm. Game & Watch:
$_35.JPG

Mutta vielä sitäkin ennemmin oli yksinäyttöisiä elektroniikkapelejä ja niihin oli tyytyminen :D
Niitäkin ennemmin taisi olla Tomy Racing Turbo::lol:
tomy-turbo-racing-80s.jpg
Mulla oli kaa toi Tomy Racing Turbo aikanaan. Joskus 80 ja 90 lukujen taitteessa sain joululahjaksi tollasen.
 
C-64:ää ennemmin oli mm. Game & Watch:
Joku tästä sarjasta löytyi täältäkin
Mutta vielä sitäkin ennemmin oli yksinäyttöisiä elektroniikkapelejä ja niihin oli tyytyminen :D
Niitäkin ennemmin taisi olla Tomy Racing Turbo::lol:
tomy-turbo-racing-80s.jpg
Mulla oli kans tää tai joku vastaava, ja olin kateellinen isoveljelle jolla oli tikku-ohjaimella varustettu avaruuslentely-vastaava
 
Pitää varmaan käydä ottamassa kellarin kätköistä parit kuvat, mutta lähdetään nyt tällä liikenteeseen:

20161230_215507.jpg


Gravis Ultrasound MAX. Äänikorttien aatelia 90-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.

Mittakaavaa antamassa TKL näppäimistö.
 
Ser kätköistä voisi löytyä vielä Commodore 8087 ja vic-20. Pc:ssä viher musta näyttö ja kiintolevy. Vic:issä 3 pelikasettia ja kaksi sellaista pyöritettävää peliohjainta.

Commodore pc.
computer_pc10iii_01.jpg

Commodore vic-20
computer_vic20_01.jpg


Hinnat
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/pc10_20-iii.htm

Nopeampi 486 dx2-66 taisi maksaa 10 000 mk. Joka tapauksessa se oli nopea. Muilla oli 286 tai 386 vasta :)

Melko suolaista:
Intel 80386, 25 MHz
Hinta 45.500,- (1990)
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/pc60-iii.htm

Miten ne noin kalliita olisivat olleet? Muistelen että C-64 maksoi jotain 1400 markkaa ja myöhemmin NES saman verran, mutta eipä sitä kunnolla muistakkaan enää :)
 
Jos en väärin muista, niin joku 486DX 25 Mhz, aivan 1990-luvun alussa maksoi mummon markoissa yli 100 000 mk tai sinne päin? Eli nuo sen ajan tehokkaat PC:t oli ihan mukavissa hinnoissa.
 
^Eikai ne nyt ihan nuin kalliita olleet? Meille hommattiin about -91 tai -92 tuo 486:n 33mhz versio ja muistelen sen koneen peruspaketin olleen jtn 9000Mk, josta myyjä myi meille sitten jonkun herkkupaketin missä oli kaikkea turhaa sälää mukana, karvan verran alle 14 000 Mk maksoi.
 
^Eikai ne nyt ihan nuin kalliita olleet? Meille hommattiin about -91 tai -92 tuo 486:n 33mhz versio ja muistelen sen koneen peruspaketin olleen jtn 9000Mk, josta myyjä myi meille sitten jonkun herkkupaketin missä oli kaikkea turhaa sälää mukana, karvan verran alle 14 000 Mk maksoi.

Voi olla, noita oli vielä SX ja DX malleja, on vain muistikuva kun lueskelin tuolloin Tietokone -lehteä ja kauhistelin noita hintoja että ihan turha haaveillakaan PC:stä, tuolloin omana koneena oli Atari STfm 520.

Edit: Saattaa olla että muistelin sitä ekaa 486-versiota ja hintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Pitää varmaan käydä ottamassa kellarin kätköistä parit kuvat, mutta lähdetään nyt tällä liikenteeseen:

20161230_215507.jpg


Gravis Ultrasound MAX. Äänikorttien aatelia 90-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.

Mittakaavaa antamassa TKL näppäimistö.
Helmi! Dos/win98-koneeseen on haussa kyseinen kortti ;)
 
Viimeksi muokattu:
kciadu.jpg


Athlon XP 3200+ Bartonihan se siinä. Näemmä tullut leviteltyä tahnaa ihan sitten viimeisen päälle aikoinaan. Tuota vanhempaa roipetta ei kaapeista löydy kun on tullut joko myytyä vanhaksi jääneet tai nakattua pellolle, mikä näin jälkikäteen ottaa kyllä kupoliin. Saa nähdä löytääkö tuo paikkansa jostain Win 98/DOS koneesta joku päivä, jos nyt edes toimii vielä.
 
Loistava postaus @fanta667! Heti ensimmäinen kuva alkoi lämmittämään kummasti mieltä kun aikoinaan oman työurani aloittelin Digitalilla juurikin. :)
 
Pitää varmaan käydä ottamassa kellarin kätköistä parit kuvat, mutta lähdetään nyt tällä liikenteeseen:

20161230_215507.jpg


Gravis Ultrasound MAX. Äänikorttien aatelia 90-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.

Mittakaavaa antamassa TKL näppäimistö.

Onks toi joku lasten leikkikalu? :D

WP_20170223_22_07_26_Pro.jpg


Roland LAPC-I. Äänikorttien aatelia 80-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. :psmoke:
 
Vanhempi kotelo vielä jostakin niin alkaa olemaan oma retromylly valmis :p

Minkä virranlähteen olet tuohon laittanut, punotusta johtosukasta päätellen jokin moderni vehje ellet ole itse sitä tuohon lisännyt? Tuota joskus vaan miettinyt miten nuo nykyiset PSU:t sopii yhteen vanhojen tietokoneiden kanssa.
 
Minkä virranlähteen olet tuohon laittanut, punotusta johtosukasta päätellen jokin moderni vehje ellet ole itse sitä tuohon lisännyt? Tuota joskus vaan miettinyt miten nuo nykyiset PSU:t sopii yhteen vanhojen tietokoneiden kanssa.
500w superfloweri. Hyvin on pelittänyt itsellä hieman uudemmat virtalähteet vanhemman raudan kanssa.

Itse en uskalla käyttää vanhoja virtalähteitä, kun kerran ole saanut antecin powerilla kyrväytettyä yhden koneen
 
Roland LAPC-I. Äänikorttien aatelia 80-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. :psmoke:

Hah. Kuoreton halpisversio. Tällaista se olla pitää.
005.JPG

Okei, jos totta puhutaan, niin LAPC-I:n mieluusti ottaisin itsekin yhteen retrokoneistani kun koneeseen on käytännössä joka tapauksessa laitettava Rolandin ohjainkortti ja johtoja menee ihan tarpeeksi ilman ulkoisia moduleita. Tosin kun käyttää SCC-1:tä, niin saa samalla General Midin ja ulkoisen laitteen saa helpommin jaettua koneiden kesken.
 
Hah. Kuoreton halpisversio. Tällaista se olla pitää.
005.JPG

Okei, jos totta puhutaan, niin LAPC-I:n mieluusti ottaisin itsekin yhteen retrokoneistani kun koneeseen on käytännössä joka tapauksessa laitettava Rolandin ohjainkortti ja johtoja menee ihan tarpeeksi ilman ulkoisia moduleita. Tosin kun käyttää SCC-1:tä, niin saa samalla General Midin ja ulkoisen laitteen saa helpommin jaettua koneiden kesken.

Löytyy MT-32, SC-155 ja MPU-IPC-T kaappien kätköistä. ;) Niin, noiden lisäksi muunmerkkisiä vielä Yamaha MU50, itsetehty Waveblaster -> MIDI-adapteri jossa on joku paska Formosa 16bit AudioStar Wave/Hizon DB333 Waveblaster-kortti.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on 286:ssa nyt SCC-1A ja MT32. Siihen haluaisin LAPC-I:n, jotta SCC-1A vapautuisi 386:lle. Minulla oli SCC-1 mutta tyhmyyttäni myin sen pois.

486-koneessa minulla on Roland MPU-401AT ja nyt siinä on kiinni Yamaha DB50XG mutta Roland SCD-15 löytyy myös siihen laitettavaksi.

Valinnanvaikeus tuskastuttaa kovasti kun mikään yhdistelmä ei ole täydellinen. 486:ssa on Rolandin ja Yamahan lisäksi Sound Blaster Awe 64 gold ja Ultrasound, josta on kokeiltu vähän joka mallia. PnP oli liian hankala, Ace on revisiota 1.0, joten siinä on stereokanavat väärinpäin. Revisiota 1.1:tä en ole vielä löytänyt mutta se olisi paras vaihtoehto. Max puolestaan kohisee liikaa, joten valintani on GUS Classic. Eli 386-koneeseen riittää myös GUS. Siihen kumppaniksi vielä Sound Blaster 32 (CT3930), joka on äänenlaadultaan parempi kuin AWE32-mallit (PnP-kortteja kun en halua). Awe 64 on 486-koneessa vain siksi, että se on äänenlaadultaan paras ISA-blasteri. Aitoa Yamahan OPL:ää siinä ei ole mutta siksi on 286- ja 386-koneet.
 
  • Tykkää
Reactions: 459
Minulla on 286:ssa nyt SCC-1A ja MT32. Siihen haluaisin LAPC-I:n, jotta SCC-1A vapautuisi 386:lle. Minulla oli SCC-1 mutta tyhmyyttäni myin sen pois.

486-koneessa minulla on Roland MPU-401AT ja nyt siinä on kiinni Yamaha DB50XG mutta Roland SCD-15 löytyy myös siihen laitettavaksi.

Valinnanvaikeus tuskastuttaa kovasti kun mikään yhdistelmä ei ole täydellinen. 486:ssa on Rolandin ja Yamahan lisäksi Sound Blaster Awe 64 gold ja Ultrasound, josta on kokeiltu vähän joka mallia. PnP oli liian hankala, Ace on revisiota 1.0, joten siinä on stereokanavat väärinpäin. Revisiota 1.1:tä en ole vielä löytänyt mutta se olisi paras vaihtoehto. Max puolestaan kohisee liikaa, joten valintani on GUS Classic. Eli 386-koneeseen riittää myös GUS. Siihen kumppaniksi vielä Sound Blaster 32 (CT3930), joka on äänenlaadultaan parempi kuin AWE32-mallit (PnP-kortteja kun en halua). Awe 64 on 486-koneessa vain siksi, että se on äänenlaadultaan paras ISA-blasteri. Aitoa Yamahan OPL:ää siinä ei ole mutta siksi on 286- ja 386-koneet.

Hyviä vehkeitä siullakin on ollu, ollaan oltu suorastaan samankaltaisilla linjoilla. :P Itellä ei oo hirveästi ollu enää vuosiin innostusta leikkiä noiden kanssa, pari kertaa vuodessa lyön vehkeet tulille. Jos tarvii jotain pelata ni DOSBoxin MPU-401 emulaattori on niin hyvä että se toimii kaikkien pelien kanssa ja noita ulkoisia moduuleja voi käyttää sen kanssa kun tietokoneessa on MIDI-liitäntä jossa on Windows-ajurit.

Itselläni oli aikanaan AWE32 PnP CT3980. Ei sen PnP:stä ollu DOSsissa tai Windowsissa ikinä ongelmia I/O, IRQ, DMA etc. kanssa, kunhan oli ajurit kondiksessa. Toimi kiltisti jopa MPU:n kanssa yhdessä, kun oli SB:n MIDI-liitännän I/O 0300h ja Rolandin 0330h. OS/2:n kanssa leikkiessä oli ainoat konfiguraatio-ongelmat ko. kortin kanssa. Muuten hyvä kortti, mutta suhisi helvetisti. Retrorojun AWE64 Gold (12 megan muistilla) menee samoilla ajureilla ja asetuksilla eikä se edes suhise liikaa. On sitä aikojen saatossa ollut GUS Max, GUS Extreme mutta ne eivät oikein sytyttäneet niihin liittyneen säätämisen takia. Samoin Roland SCD-15 ja DB50XG ovat käyneet vierailulla, mutta möin pois koska samat äänigeneraattorit löytyy nykyäänkin ulkoisena.

Ihan ensimmäinen Roland joka allekirjoittaneelle tuli oli orkkismallin SCC-1, jonka ostin 300 markalla syksyllä 1999. Siihen aikaan tuli pelattuja DOS-pelejä paljon ja voi helvetti sentään että lähti musiikit lentoon sillä sen jälkeen ku oli tottunu AWE32:een. Sen vaihdoin sitten vuosia myöhemmin jonkun asianharrastajan kanssa päikseen tuohon nykyiseen LAPC-I:hin.
 
Itsellä oli tuossa hieman reilut kymmenen vuotta sitten kuumimmillaan harrastus vanhan peliyhteensopivan musiikkiraudan suhteen. Tavoitteena oli saada kaikki omat vanhat suosikkipelit kuulostamaan aikaansa nähden mahdollisimman hyvältä.

Entuudestaan löytyi kaapista omasta käytöstä vuosituhannen vaihteessa säilöön pakattu SB AWE32, 8MB muistilla. Kortti oli kuitenkin mallia 3990, eli pahamaineisella PnP:llä ja eipä tuosta aitoa OPL3:stakaan löydy... Nostalgia-arvoa toki löytyi tuostakin jo, kun tuo oli 90-luvun puolivälissä itse kaupasta kannettu ja kaikki tilpehöörikin oli vielä tallessa. Retrokonetta kasatessa äänet tulivat siis aluksi ulos tuon kautta.

Hmm... tytärkorttihan se pitäisi hommata. Ja mikäs se MT-32 on... ja se kaikkien vanhojen pelien vakioäänivalinta "Roland", eli LAPC-I. Huhhuh, lähteeköhän tää taas lapasesta?

Harrastus otti todella ison harppauksen, kun sain aluksi hankittua Sound Blasterin kylkeen Rolandin SCB-55:n ja erillisenä ISA korttina Rolandin LAPC-I:n (I = Internal, eikä numero 1 niinkuin välillä virheellisesti siteerataan).

Tällä kombolla sai jo kohtuu hyvin parasta ulos suurimmasta osasta pelejä:
-SCB-55 on käytännössä Rolandin SC-55 mkII tytärkortille ahdettuna, eli "Sound Canvas" aukesi pelien äänivalinnoista, samoin kuin General MIDI vaihtoehto
-Rolandin LAPC-I on se kaikista perinteisin "Roland" peleissä välillä 87-92. Ulkoisena moduulina tuota myytiin nimellä CM-32L. Myös MT-32 on hyvin läheistä sukua tälle kortille ja MT-32 musiikin soivat pääosin oikein tällä kortilla. Näytön puute tosin jättää osan pelien sisällöstä pimentoon ("Calling Roger Wilco").

Kun noita kortteja tuli soiteltua myös kiipparilla, niin hieman rupesi tökkimään satunnaisessa soittelussa PC:n kanssa naimisissa olo. Siispä ostoksille ja MT-32 ja SC-55 mkII pöydän nurkalle. Ehhehe, eihän ne äänet siitä kummentuneet, mutta hiplattavuus parani. Harrastuksesta tuli kouriintuntuvaa... ja lompakko taas keveni.

Stuck note? VOI KERPELE! Sound Blasteri vaihtoon - CT2760 aluksi kokeiluun. Hei, adlib musiikit kuulostaa aikas paljon paremmilta kuin CQM:llä! No, ei se ihan korjautunut tuo stuck note, mutta ulkoisella moduulilla ja Rolandin korteilla homma toimii. Alkoi redundanttisuutta olla jo hieman järjestelmässä. Kuitenkin hankin siinä rytäkässä kortit CT1320, CT1350, CT1600, CT2800 ja CT3999. Oli siellä jotain muitakin seassa, muttei ehkä kovin merkittäviä.

Tuo adlib homma jäi kaivelemaan. Jospa ei hommatakaan vain noita parhaita ääniromppeita, vaan kaikki? CMS yhteensopivaa rautaa tuli taloon SB1.5:n ja CMS piirien myötä (piirit tuli _kaukaa_). Ja sitten kaikkien generaatioiden Gravis Ultrasoundit (Classic, MAX, PnP, Extreme). Joku tykkää Doomista Yamahan XG-synteesillä enemmän kuin Rolandin? No siihen vaivaan auttaa DB50XG ja ulkoisena vastineena hieman laajempi MU90R (joo, MU50 ois ollu parempi match, mutta tuo oli "kiva").

Huokaus, eihän niillä alkupään SC-55 säveltäjillä ollut markkikakkosia vielä, niin osa musasta ei soikaan ihan autenttisesti (astutaan harrastuksessa pilkunviilausvaiheeseen). No, onhan noita SC-55 orkkis-unitteja hyvin saatavilla, eli sellainen sitten (ilman GM-logoa, eli tämä on se alkuperäinen "Sound Canvas").

No hitto: kaikki menee (ja tätä jatkui muutaman vuoden ajan). Tärkeimmät laitteet tuli kytkettyä muutamaan eri PC:hen ja siitä sitten kortit ja ulkoiset moduulit mikserin kautta äänetoistolaitteille. Räkissä on nyt aktiivikäytössä neljä moduulia ja korttisyntsia myös neljä. Muutama kone vaihtoehtoisella ääniraudalla on tuossa komerossa ja eri aikakauden koneita samoin.

Mitä jäi puuttumaan? Adlib Gold ja IBM Music Feature Card. Hinta molemmissa karkasi jo oman harrastuksen aikana pilviin ja noilla on kuitenkin aika kuriositeetti arvo. IMFC on samaa sukupolvea LAPC-I:n kanssa ja Roland on se laite, jolle ensisijaiset sävellykset on tehty. Adlib Goldille löytyy Dune, joka kuulostaa muita paremmalta, mutta onneksi tuosta on hyvät nauhoitukset (ainakin oli joskus).

R.I.P. Quest Studios foorumi. Suomenkieliset terveiset Tom Lewandowskille (mikseri-kaksonen ;-).
 
Äänikorteista kun on puhetta, niin itseasiassa yksi PCI väyläinen Yamahan XG kortti löytyisi, sellainen jossa on myös SPDIF ulostulo coxilla. Samoin Diamond Monster Sound / Aureal kortti, joka sekin aikoinaan oli "huippu". Tosin nämä 90-luvun loppupuolelta.

Mutta muistaako kukaan Covoxia tai tunnustaako rakentaneensa sellaista? Itse muistan sellaisen kolvanneeni, en tosin muista miksi kun koneessa oli joku SB kortti kuitenkin. Modien soitteluun se liittyi kuitenkin, eli jotain se Covox teki paremmin kuin SB noissa hommissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 302
Viestejä
4 534 383
Jäsenet
74 784
Uusin jäsen
vanahabanjo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom