Kodinkoneista ja kylmälaiteista on muutama yleinen ketju, mutta näkisin, että näistä No-/LowFrost -laitteista voisi olla omansa.
Lyhyesti:
NoFrost ja LowFrost (nimitykset vaihtelevat valmistajasta riippuen) ovat kylmälaitteissa jo jonkin aikaa sitten yleistyneitä markkinointitermejä, joilla tarkoitetaan tekniikkaa, jolla vähennetään kylmälaitteiden, usein pakastimien, manuaalista sulatustarvetta. Kyseisissä laitteissa sisällä oleva höyrystin on yleensä eristetty esimerkiksi styroksilla muovilevyjen taakse. Höyrystimeltä kylmää ilmaa levitetään kylmätilaan tuulettimen avulla. Höyrystimeen on lisäksi yhdistetty pieni lämmitysvastus (usein n. 100W), jolla höyrystintä sulatetaan automaattisesti, yleensä muutaman kerran päivässä. Myös tuuletin tuottaa pienen määrän lämpöä pyöriessään. Tuulettimen ja vastuksen tarkoituksena on estää huurteen ja jään muodostuminen ja vähentää näin sulatustarvetta. Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että laitteita ei tarvitsisi sulattaa manuaalisesti koskaan (kts. jäljempänä).
Hyvässä tapauksessa laite toimii, kuten kuvattu ja suunniteltu.
Yleistä toiminnasta:
Mikään kylmälaite ei ylläpidä täsmälleen pyydettyä tasaista lämpöä (kylmää), vaan lämpötila vaihtelee pyynnin ympärillä kompressorin käyntiaikojen mukaisesti. Ts. +5 asetetun jääkaapin lämpötila voi vaihdella esimerkiksi +3 ja +7 asteen välillä, pakastimen puolella vaihtelu on yleensä vielä suurempaa.
Tiukentuneiden energiatehokkuutta koskevien vaatimusten lisäksi yhdistelmälaitteet (jääkaappipakastin) ovat lisäksi olleet jo vuosia lähes aina yhden kompressorin laitteita, eli kompressori kylmentää vuoronperää sekä jääkaappia ja pakastinta - ja lepää tarvittaessa. Jäähdytystä ja siten kylmäaineen virtausta ohjataan näin ollen jonkinlaisella mekaanisella ratkaisulla, yleensä kolmitieventtiilillä ja ohjaus voi perustua esimerkiksi magneettiin.
Ongelmat:
NoFrost/LowFrost ei takaa, etteikö laitetta pitäisi toisinaan sulattaa, joskus useamminkin. Tämä riippuu pitkälti kuinka laitetta käytetään. Jos laitteen ovea avataan useasti, se jää pidemmäksi aikaa auki tai kerralla yritetään jäähdyttää liian suurta kuormaa, pääsee kosteutta ja siten huurretta ja jäätä muodostumaan höyrystimelle. Jossain vaiheessa jäätä voi olla muodostunut jo niin paljo, ettei lämmitysvastus riitä yhdellä syklillä sulattamaan kaikkea, ja näin jäätä muodostuu pikkuhiljaa lisää. Laite on tällöin sulatettava perinteiseen tapaan. Useasti näissä laitteissa sulatus saattaa viedä normaalia enemmän aikaa (vuorokaudesta kahteen), koska höyrystimen kenno on eristetty rakenteellisesti muusta tilasta. Sulatusta voi nopeuttaa purkamalla - jos mahdollista - rakenteita pois edestä tai lämmittämällä varovasti esimerkiksi hiustenkuivaajalla.
Mutta sitten..
Internet on täynnä tarinoita siitä, kuinka kerran "vikaantunut" No-/LowFrost -laite ei ole jatkossa toiminut enää ongelmitta kuin lyhyitä aikoja. Vika on voinut ensimmäisen kerran ilmaantua parin viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, eikä vialle ole löytynyt yksiselitteistä syytä. Laitteita toki myydään valtavia määriä, ja ongelmat nousevat aina korostetusti esiin. Toisaalta, moni ostaa vain uuden laitteen miettimättä asiaa. Vian syitä voi olla useita: kennoston jäätyminen, tuulettimen tai lämmittimen vikaantuminen, kompressorin vikaantuminen, kylmäaineen vuodot, kylmäaineen ohjauksen vikaantuminen, termostaatin tai antureiden vikaantuminen jne. Yhteinen tekijä tuntuu kuitenkin olevan, että vian paikantaminen on haastavaa, ja usein korjaaminen arviokäynteineen maksaa niin paljon, että on varmempi ostaa uusi takuunalainen laite. Tätä nykyä moin valmistaja tarjoaa ainakin kompressoreille 10 vuoden takuun.
Ja se oma tarina:
Noin 7 vuotias AEG:n (Electroluxin) hankinta-aikaan n. 1000 euron jääkaappipakastin alkoi oireella keväällä. Pakastin herätteli piippauksella, ja varoitti lämpötilan nousseen -8 asteeseen (tai ylemmäs). Aluksi tämä oli tosi satunnaista, sitten alkoi tapahtua usemmin jos pakastinta oli auottu ja viimeisen parin viikon aikana aivan jatkuvasti - pakastin pysyi hädin tuskin pakkasen puolella. Säilytän ruokaa kaapissa yleensä hyvin vähän, mikä ei tietysti energiatehokkuuden kannalta ole laitteelle järkevää. Toisaalta, en kärsinyt suurta menetystä sulaneiden pakasteiden takia.
Olen tutkinut laitetta aikani, ja pidin sen poissa virroistakin toista vuorokautta. Omalla kohdalla kennosto oli kyllä täysin sula, eikä tuota edellä kuvattua jäätymisongelmaa ollut mielestäni tapahtunut. Heitin sekä jääkaappiin että pakastimeen Xiaomin bt-anturit, joilla saan vähän osviittaa toiminnasta. Arvot tuskin tarkkoja, varsinkin, kun suositeltu käyttölämpötila on suurinpiirtein alueella 0 - 40.
Huomioitavaa käyrissä on, että olen välillä vaihtanut pyyntiä jääkaapin osalta asteella parilla, pakastimen osalta -18 -> -15 -> -18 -> -20; viimeisimmän eilen n. klo 19 ja samalla asettaen laitteen FrostMatic-tilaan, jossa se näyttää olevan edelleen. Tänä aamuna n. klo 8 tuuppasin sisään lisäksi parin litran tötsän n. 4 asteista vettä varaamaan kylmää.
Jääkaappi || Pakastin
Tulosten perusteella jääkaappi on toiminut kokoajan normaalisti. Pakastimen kohdalla on kuitenkin n. 5-6 tunnin välein näitä outoja lämpenemisjaksoja, jolloin lämpötila nousee hyvinkin nopeasti. Asiassa on nyt ollut pieni muutos sen jälkeen, kun asetin pakastimen FrostMatic -tilaan (josta se ei taida siirtyä pois, ennenkuin lämpötila on tuon pyydetyn -20 tietyn ajan verran).
Olen epäillyt mm. kompressorivikaa (potku ei vain riitä), kylmäaineputkien vuotoa/tukkeutumista tai kylmäaineohjauksessa olevia ongelmia. Sulatuksen jälkeen jääkaappi kylmeni suhteellisen nopeasti, pakastin ei aluksi ollenkaan. Viikonlopun yksin ollessaan pakastinkin oli kuitenkin lähtenyt tyhjänä ollessaan kylmenemään aina -18 saakka, mutta lämpeni myös nopeasti n. 4-6 syklin jälkeen.
Tämä kuitenkin sulki pois viat kylmäaineen ohjauksessa ja oikeastaan myös vuodoissa. Lämpötilat tuntuisivat pitävän paikkaansa myös kaapin omien antureiden osalta. En myöskään mielestäni huomaa tiivisteissä ongelmia, ja pakastimen ovi on - jos ei nyt tiukasti - niin kuitenkin omiin sormiin hyvin kiinni. Nyt lähinnä ihmettelen, miksi pakastimen lämpötila ylipäänsä heiluu alle tunnin sykleillä niin suuresti (jopa 15 astetta); lämmittääkö vastus (ja toki tuuletin) sisätilaa jostain syystä kokoajan? Vai vuotaako tiivisteet tai läpiviennit sittenkin?
Otan mielelläni ideoita, diagnooseja ja lisäksymyksiä tämän osalta, ja purkakaa toki omat murheenne tähän. Ehkä joku hyötyy, kun melko yleiset ongelmat keskitetään yhteen ketjuun Saan toivottavasti suljettua vastuksen toiminnan/toimimattomuuden pois tavalla tai toisella lähiaikoina.
Ja korjatkaa, jos minulla tuli asiavirheitä. Tässä on vasta aloitettu kylmälaitteiden toimintaperiaatteiden opiskelua
Lyhyesti:
NoFrost ja LowFrost (nimitykset vaihtelevat valmistajasta riippuen) ovat kylmälaitteissa jo jonkin aikaa sitten yleistyneitä markkinointitermejä, joilla tarkoitetaan tekniikkaa, jolla vähennetään kylmälaitteiden, usein pakastimien, manuaalista sulatustarvetta. Kyseisissä laitteissa sisällä oleva höyrystin on yleensä eristetty esimerkiksi styroksilla muovilevyjen taakse. Höyrystimeltä kylmää ilmaa levitetään kylmätilaan tuulettimen avulla. Höyrystimeen on lisäksi yhdistetty pieni lämmitysvastus (usein n. 100W), jolla höyrystintä sulatetaan automaattisesti, yleensä muutaman kerran päivässä. Myös tuuletin tuottaa pienen määrän lämpöä pyöriessään. Tuulettimen ja vastuksen tarkoituksena on estää huurteen ja jään muodostuminen ja vähentää näin sulatustarvetta. Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että laitteita ei tarvitsisi sulattaa manuaalisesti koskaan (kts. jäljempänä).
Hyvässä tapauksessa laite toimii, kuten kuvattu ja suunniteltu.
Yleistä toiminnasta:
Mikään kylmälaite ei ylläpidä täsmälleen pyydettyä tasaista lämpöä (kylmää), vaan lämpötila vaihtelee pyynnin ympärillä kompressorin käyntiaikojen mukaisesti. Ts. +5 asetetun jääkaapin lämpötila voi vaihdella esimerkiksi +3 ja +7 asteen välillä, pakastimen puolella vaihtelu on yleensä vielä suurempaa.
Tiukentuneiden energiatehokkuutta koskevien vaatimusten lisäksi yhdistelmälaitteet (jääkaappipakastin) ovat lisäksi olleet jo vuosia lähes aina yhden kompressorin laitteita, eli kompressori kylmentää vuoronperää sekä jääkaappia ja pakastinta - ja lepää tarvittaessa. Jäähdytystä ja siten kylmäaineen virtausta ohjataan näin ollen jonkinlaisella mekaanisella ratkaisulla, yleensä kolmitieventtiilillä ja ohjaus voi perustua esimerkiksi magneettiin.
Ongelmat:
NoFrost/LowFrost ei takaa, etteikö laitetta pitäisi toisinaan sulattaa, joskus useamminkin. Tämä riippuu pitkälti kuinka laitetta käytetään. Jos laitteen ovea avataan useasti, se jää pidemmäksi aikaa auki tai kerralla yritetään jäähdyttää liian suurta kuormaa, pääsee kosteutta ja siten huurretta ja jäätä muodostumaan höyrystimelle. Jossain vaiheessa jäätä voi olla muodostunut jo niin paljo, ettei lämmitysvastus riitä yhdellä syklillä sulattamaan kaikkea, ja näin jäätä muodostuu pikkuhiljaa lisää. Laite on tällöin sulatettava perinteiseen tapaan. Useasti näissä laitteissa sulatus saattaa viedä normaalia enemmän aikaa (vuorokaudesta kahteen), koska höyrystimen kenno on eristetty rakenteellisesti muusta tilasta. Sulatusta voi nopeuttaa purkamalla - jos mahdollista - rakenteita pois edestä tai lämmittämällä varovasti esimerkiksi hiustenkuivaajalla.
Mutta sitten..
Internet on täynnä tarinoita siitä, kuinka kerran "vikaantunut" No-/LowFrost -laite ei ole jatkossa toiminut enää ongelmitta kuin lyhyitä aikoja. Vika on voinut ensimmäisen kerran ilmaantua parin viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, eikä vialle ole löytynyt yksiselitteistä syytä. Laitteita toki myydään valtavia määriä, ja ongelmat nousevat aina korostetusti esiin. Toisaalta, moni ostaa vain uuden laitteen miettimättä asiaa. Vian syitä voi olla useita: kennoston jäätyminen, tuulettimen tai lämmittimen vikaantuminen, kompressorin vikaantuminen, kylmäaineen vuodot, kylmäaineen ohjauksen vikaantuminen, termostaatin tai antureiden vikaantuminen jne. Yhteinen tekijä tuntuu kuitenkin olevan, että vian paikantaminen on haastavaa, ja usein korjaaminen arviokäynteineen maksaa niin paljon, että on varmempi ostaa uusi takuunalainen laite. Tätä nykyä moin valmistaja tarjoaa ainakin kompressoreille 10 vuoden takuun.
Ja se oma tarina:
Noin 7 vuotias AEG:n (Electroluxin) hankinta-aikaan n. 1000 euron jääkaappipakastin alkoi oireella keväällä. Pakastin herätteli piippauksella, ja varoitti lämpötilan nousseen -8 asteeseen (tai ylemmäs). Aluksi tämä oli tosi satunnaista, sitten alkoi tapahtua usemmin jos pakastinta oli auottu ja viimeisen parin viikon aikana aivan jatkuvasti - pakastin pysyi hädin tuskin pakkasen puolella. Säilytän ruokaa kaapissa yleensä hyvin vähän, mikä ei tietysti energiatehokkuuden kannalta ole laitteelle järkevää. Toisaalta, en kärsinyt suurta menetystä sulaneiden pakasteiden takia.
Olen tutkinut laitetta aikani, ja pidin sen poissa virroistakin toista vuorokautta. Omalla kohdalla kennosto oli kyllä täysin sula, eikä tuota edellä kuvattua jäätymisongelmaa ollut mielestäni tapahtunut. Heitin sekä jääkaappiin että pakastimeen Xiaomin bt-anturit, joilla saan vähän osviittaa toiminnasta. Arvot tuskin tarkkoja, varsinkin, kun suositeltu käyttölämpötila on suurinpiirtein alueella 0 - 40.
Huomioitavaa käyrissä on, että olen välillä vaihtanut pyyntiä jääkaapin osalta asteella parilla, pakastimen osalta -18 -> -15 -> -18 -> -20; viimeisimmän eilen n. klo 19 ja samalla asettaen laitteen FrostMatic-tilaan, jossa se näyttää olevan edelleen. Tänä aamuna n. klo 8 tuuppasin sisään lisäksi parin litran tötsän n. 4 asteista vettä varaamaan kylmää.
Jääkaappi || Pakastin
Tulosten perusteella jääkaappi on toiminut kokoajan normaalisti. Pakastimen kohdalla on kuitenkin n. 5-6 tunnin välein näitä outoja lämpenemisjaksoja, jolloin lämpötila nousee hyvinkin nopeasti. Asiassa on nyt ollut pieni muutos sen jälkeen, kun asetin pakastimen FrostMatic -tilaan (josta se ei taida siirtyä pois, ennenkuin lämpötila on tuon pyydetyn -20 tietyn ajan verran).
Olen epäillyt mm. kompressorivikaa (potku ei vain riitä), kylmäaineputkien vuotoa/tukkeutumista tai kylmäaineohjauksessa olevia ongelmia. Sulatuksen jälkeen jääkaappi kylmeni suhteellisen nopeasti, pakastin ei aluksi ollenkaan. Viikonlopun yksin ollessaan pakastinkin oli kuitenkin lähtenyt tyhjänä ollessaan kylmenemään aina -18 saakka, mutta lämpeni myös nopeasti n. 4-6 syklin jälkeen.
Tämä kuitenkin sulki pois viat kylmäaineen ohjauksessa ja oikeastaan myös vuodoissa. Lämpötilat tuntuisivat pitävän paikkaansa myös kaapin omien antureiden osalta. En myöskään mielestäni huomaa tiivisteissä ongelmia, ja pakastimen ovi on - jos ei nyt tiukasti - niin kuitenkin omiin sormiin hyvin kiinni. Nyt lähinnä ihmettelen, miksi pakastimen lämpötila ylipäänsä heiluu alle tunnin sykleillä niin suuresti (jopa 15 astetta); lämmittääkö vastus (ja toki tuuletin) sisätilaa jostain syystä kokoajan? Vai vuotaako tiivisteet tai läpiviennit sittenkin?
Otan mielelläni ideoita, diagnooseja ja lisäksymyksiä tämän osalta, ja purkakaa toki omat murheenne tähän. Ehkä joku hyötyy, kun melko yleiset ongelmat keskitetään yhteen ketjuun Saan toivottavasti suljettua vastuksen toiminnan/toimimattomuuden pois tavalla tai toisella lähiaikoina.
Ja korjatkaa, jos minulla tuli asiavirheitä. Tässä on vasta aloitettu kylmälaitteiden toimintaperiaatteiden opiskelua
Viimeksi muokattu: