Kaiser Soze
Johtaja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 963
Näin suomalaiset teinihakkerit riivasivat yrityksiä ja valtiota – ”Just downed Viestintavirasto”
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi 16. lokakuuta 2017 pankkeihin ja mediaan kohdistuneisiin palvelunestohyökkäyksiin liittyvien rikossyytteiden pääkäsittely. Vuosina 1995 ja 1997 syntyneiden miesten epäillään häirinneen palvelunestohyökkäyksillä muun muassa neljän pankin, mediayhtiöiden, Viestintäviraston ja yhden yksityishenkilön tietoliikennettä. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 16.10. 20:29
Vuosina 1995 ja 1997 syntyneille miehille vaaditaan vankeustuomioita laajasta verkkohyökkäyssarjasta, jossa heidän epäillään kaataneen useita suomalaissivustoja.
Helsingin käräjäoikeus aloitti tänään maanantaina laajan palvelunestohyökkäyssarjan käsittelyn. Rikokset tapahtuivat vuosina 2013–2015 ja niiden uhriksi joutui useita tahoja.
Ensimmäiset, vuonna 2013 tehdyt verkkohyökkäykset kohdistuivat MTV3:n Katsomo-palveluun ja Iltalehteen.
Tammikuussa 2015 hyökkäyksiä kohdistui Viestintävirastoon. Seuraavissa, vuodenvaihteessa 2014–2015 tehdyt hyökkäykset taas kohdistuivat neljään suomalaispankkiin, muun muassa OP:hen.
Hyökkäysten uhreille aiheutui huomattavia kuluja muun muassa työntekijöiden ylitöistä, ylimääräisen työvoiman hälyttämisestä paikalle ja eri tietoturvayritysten laskuista.
Esimerkiksi OP-pankin palvelut eivät hyökkäysten takia toimineet useiden päivien aikana. OP-pankki vaatii tapahtuneesta 455 000 euron korvauksia. Yhteensä korvausvaatimukset nousevat yli 470 000 euroon.
Tapauksen pääepäillyn kaverilleen kirjoittamia viestejä Osuuspankkiin kohdistuneen hyökkäyksen aikana.(KUVA: Poliisi)
Syyttäjä vaatii vankeutta
Rikoksista syytetään kahta nuorta, vuosina 1995 ja 1997 syntynyttä miestä. Heistä vanhempi on rikosten pääepäilty.
Häntä syytetään törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä nuorena henkilönä, törkeän kiristyksen yrityksestä nuorena henkilönä sekä useista tietojärjestelmän häirinnöistä ja petoksesta nuorena henkilönä.
Petossyyte johtuu siitä, että hän murtautui haittaohjelman avulla uhrin tietokoneelle ja esiintyi OP:n työntekijänä. Näin hän sai haltuunsa uhrin verkkopankkitunnukset.
Kiristyksen yritykset taas johtuvat siitä, että syytetyt vaativat hyökkäyksen kohteita maksamaan heille rahaa virtuaalivaluutta bitcoineina.
Hakkereiden MTV:n Katsomon Facebook-sivuille kirjoittama kiristysviesti. Syytettyjen mukaan viesti on pelkkää ”trollausta”, eivätkä he olettaneet kenenkään maksavan mitään. (KUVA: Poliisi)
Pääsyytetty on tunnustanut syyllisyytensä niin sanotun mediahaaran osalta, mutta pankkeihin kohdistuvien rikosten osalta hän kiistää syyllisyytensä.
Nuorempaa syytettyä syytetään nuorena henkilönä tehdyistä tietojärjestelmän häirinnöistä ja nuorena henkilönä tehdystä kiristyksen yrityksestä. Hän kiistää syyllisyytensä kaikkiin syytteisiin.
Vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle vaaditaan rangaistusta molemmille, sillä syytetyillä oli hallussaan haittaohjelma jota he levittivät.
Pääsyytetylle syyttäjä vaatii joko kahdesta kolmeen vuotta ehdotonta vankeutta tai kahden vuoden ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua.
Nuoremmalle syytetylle syyttäjä vaatii vähintään seitsemän kuukauden ehdollista tuomiota.
Hakkeroivat huvin vuoksi
Niin sanottua mediahaaraa koskevissa kuulusteluissa pääsyytetty kertoi poliisille, ettei hänellä ollut teolleen erityistä motiivia.
– Tein sen oikeastaan ihan huvikseen ja ajattelin samassa yhteydessä kysyä bitcoineja.
– Katsomo valikoitui hyökkäyksen kohteeksi ihan sattumalta.
– Muistaakseni pidin katsomo.fi palvelua alhaalla muutaman päivän, ehkä 3-4 päivää. Saatoin pitää siinä välissä myös jonkun tauon, jonka jälkeen jatkoin hyökkäystä. Sitten vain lopetin sen hyökkäyksen, koska minua ei enää kiinnostanut hyökätä sinne.
Poliisi löysi takavarikoiduilta tietokoneilta syytettyjen hyökkäyksien aikana käymää keskustelua.(KUVA: Poliisi)
Viestintävirastoa vastaan tuolloin juuri ja juuri 18-vuotias kertoi hyökänneensä lähinnä siksi, että piti sitä haastavampana kohteena.
– Ajattelin, että viestintävirasto olisi haastavampi kohde, koska he ovat kuitenkin tietoturvan ammattilaisia.
Samoilla linjoilla oli myös nuorempi syytetty.
– Koska he juuri hoitaa tuollaisia asioita. Se oli niin kuin näpäytys- ja testimielessä tehty. Kun ne kerran tietää asioista niin paljon, niillä luulisi olevan hyvät systeemitkin, hän kertoi kuulusteluissa.
Hyökkäys toteutettiin bottiverkolla
Syytetyt toteuttivat hyökkäyksensä käyttämällä useista haittaohjelmilla saastutetuista tietokoneista koostunutta bottiverkkoa. Kuulusteluissa he kertoivat, että verkossa oli 1000–2000 tietokonetta.
– Hyvä bottiverkko jossa on hyvät hyökkäysmetodit, ei välttämättä vaadi kauheasti botteja verkkosivun kaatamiseen, toinen syytetyistä kertoi.
Hyökkäysten aikana syytetyt olivat yhteydessä uhreihinsa kirjoittamalla viestejä sosiaaliseen mediaan. Nuorempi syytetty kertoi, että viesteillä oli tarkoitus osoittaa heidän olevan hyökkäyksen takana ja hupailla vaatimalla rahaa.
– Kyllä me se tiedettiin, että se oli vain sellaista huvitusta. Emme koskaan laittaneet sinne osoitetta, jonne maksu olisi voitu suorittaa. Miten voi olla kiristys, jos ei ole osoitetta minne maksun voi suorittaa, nuorempi syytetyistä kertoi.
Miikka Hujanen
Tuolla kuvia noista tsäteistä:
Näin suomalaiset teinihakkerit riivasivat yrityksiä ja valtiota – ”Just downed Viestintavirasto”
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi 16. lokakuuta 2017 pankkeihin ja mediaan kohdistuneisiin palvelunestohyökkäyksiin liittyvien rikossyytteiden pääkäsittely. Vuosina 1995 ja 1997 syntyneiden miesten epäillään häirinneen palvelunestohyökkäyksillä muun muassa neljän pankin, mediayhtiöiden, Viestintäviraston ja yhden yksityishenkilön tietoliikennettä. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 16.10. 20:29
Vuosina 1995 ja 1997 syntyneille miehille vaaditaan vankeustuomioita laajasta verkkohyökkäyssarjasta, jossa heidän epäillään kaataneen useita suomalaissivustoja.
Helsingin käräjäoikeus aloitti tänään maanantaina laajan palvelunestohyökkäyssarjan käsittelyn. Rikokset tapahtuivat vuosina 2013–2015 ja niiden uhriksi joutui useita tahoja.
Ensimmäiset, vuonna 2013 tehdyt verkkohyökkäykset kohdistuivat MTV3:n Katsomo-palveluun ja Iltalehteen.
Tammikuussa 2015 hyökkäyksiä kohdistui Viestintävirastoon. Seuraavissa, vuodenvaihteessa 2014–2015 tehdyt hyökkäykset taas kohdistuivat neljään suomalaispankkiin, muun muassa OP:hen.
Hyökkäysten uhreille aiheutui huomattavia kuluja muun muassa työntekijöiden ylitöistä, ylimääräisen työvoiman hälyttämisestä paikalle ja eri tietoturvayritysten laskuista.
Esimerkiksi OP-pankin palvelut eivät hyökkäysten takia toimineet useiden päivien aikana. OP-pankki vaatii tapahtuneesta 455 000 euron korvauksia. Yhteensä korvausvaatimukset nousevat yli 470 000 euroon.
Tapauksen pääepäillyn kaverilleen kirjoittamia viestejä Osuuspankkiin kohdistuneen hyökkäyksen aikana.(KUVA: Poliisi)
Syyttäjä vaatii vankeutta
Rikoksista syytetään kahta nuorta, vuosina 1995 ja 1997 syntynyttä miestä. Heistä vanhempi on rikosten pääepäilty.
Häntä syytetään törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä nuorena henkilönä, törkeän kiristyksen yrityksestä nuorena henkilönä sekä useista tietojärjestelmän häirinnöistä ja petoksesta nuorena henkilönä.
Petossyyte johtuu siitä, että hän murtautui haittaohjelman avulla uhrin tietokoneelle ja esiintyi OP:n työntekijänä. Näin hän sai haltuunsa uhrin verkkopankkitunnukset.
Kiristyksen yritykset taas johtuvat siitä, että syytetyt vaativat hyökkäyksen kohteita maksamaan heille rahaa virtuaalivaluutta bitcoineina.
Hakkereiden MTV:n Katsomon Facebook-sivuille kirjoittama kiristysviesti. Syytettyjen mukaan viesti on pelkkää ”trollausta”, eivätkä he olettaneet kenenkään maksavan mitään. (KUVA: Poliisi)
Pääsyytetty on tunnustanut syyllisyytensä niin sanotun mediahaaran osalta, mutta pankkeihin kohdistuvien rikosten osalta hän kiistää syyllisyytensä.
Nuorempaa syytettyä syytetään nuorena henkilönä tehdyistä tietojärjestelmän häirinnöistä ja nuorena henkilönä tehdystä kiristyksen yrityksestä. Hän kiistää syyllisyytensä kaikkiin syytteisiin.
Vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle vaaditaan rangaistusta molemmille, sillä syytetyillä oli hallussaan haittaohjelma jota he levittivät.
Pääsyytetylle syyttäjä vaatii joko kahdesta kolmeen vuotta ehdotonta vankeutta tai kahden vuoden ehdollista vankeutta ja yhdyskuntapalvelua.
Nuoremmalle syytetylle syyttäjä vaatii vähintään seitsemän kuukauden ehdollista tuomiota.
Hakkeroivat huvin vuoksi
Niin sanottua mediahaaraa koskevissa kuulusteluissa pääsyytetty kertoi poliisille, ettei hänellä ollut teolleen erityistä motiivia.
– Tein sen oikeastaan ihan huvikseen ja ajattelin samassa yhteydessä kysyä bitcoineja.
– Katsomo valikoitui hyökkäyksen kohteeksi ihan sattumalta.
– Muistaakseni pidin katsomo.fi palvelua alhaalla muutaman päivän, ehkä 3-4 päivää. Saatoin pitää siinä välissä myös jonkun tauon, jonka jälkeen jatkoin hyökkäystä. Sitten vain lopetin sen hyökkäyksen, koska minua ei enää kiinnostanut hyökätä sinne.
Poliisi löysi takavarikoiduilta tietokoneilta syytettyjen hyökkäyksien aikana käymää keskustelua.(KUVA: Poliisi)
Viestintävirastoa vastaan tuolloin juuri ja juuri 18-vuotias kertoi hyökänneensä lähinnä siksi, että piti sitä haastavampana kohteena.
– Ajattelin, että viestintävirasto olisi haastavampi kohde, koska he ovat kuitenkin tietoturvan ammattilaisia.
Samoilla linjoilla oli myös nuorempi syytetty.
– Koska he juuri hoitaa tuollaisia asioita. Se oli niin kuin näpäytys- ja testimielessä tehty. Kun ne kerran tietää asioista niin paljon, niillä luulisi olevan hyvät systeemitkin, hän kertoi kuulusteluissa.
Hyökkäys toteutettiin bottiverkolla
Syytetyt toteuttivat hyökkäyksensä käyttämällä useista haittaohjelmilla saastutetuista tietokoneista koostunutta bottiverkkoa. Kuulusteluissa he kertoivat, että verkossa oli 1000–2000 tietokonetta.
– Hyvä bottiverkko jossa on hyvät hyökkäysmetodit, ei välttämättä vaadi kauheasti botteja verkkosivun kaatamiseen, toinen syytetyistä kertoi.
Hyökkäysten aikana syytetyt olivat yhteydessä uhreihinsa kirjoittamalla viestejä sosiaaliseen mediaan. Nuorempi syytetty kertoi, että viesteillä oli tarkoitus osoittaa heidän olevan hyökkäyksen takana ja hupailla vaatimalla rahaa.
– Kyllä me se tiedettiin, että se oli vain sellaista huvitusta. Emme koskaan laittaneet sinne osoitetta, jonne maksu olisi voitu suorittaa. Miten voi olla kiristys, jos ei ole osoitetta minne maksun voi suorittaa, nuorempi syytetyistä kertoi.
Miikka Hujanen
Tuolla kuvia noista tsäteistä:
Näin suomalaiset teinihakkerit riivasivat yrityksiä ja valtiota – ”Just downed Viestintavirasto”
