Muun muassa Linux-jakeluiden käyttämästä GRUB2-käynnistyslataajasta löytyi vakava haavoittuvuus

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
22 495
grub2-boothole-20200730.jpg


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Grand Unified Boot Loader v2:sta eli GRUB2-käynnistyslataajasta on löytynyt vakava tietoturvaongelma. GRUB2-käynnistyslataajaa käytetään oletuksena lähes kaikissa merkittävissä Linux-jakeluissa, minkä lisäksi se on suosittu muun muassa useamman käyttöjärjestelmän kokoonpanoissa.

BootHole nimen saanut GRUBin konfiguraatiotiedostosta löytyvä puskurin ylivuotohaavoittuvuus antaa hyökkääjälle mahdollisuuden asentaa pysyviä ja hyvin piiloutuvia haittaohjelmia huolimatta Secure Boot -teknologiasta. Jos hyökkääjä saa ujutettua haittaohjelman mukaan, se voi vaihtaa käynnistyslataajan vihamieliseen versioon, mikä voi pahimmillaan antaa hyökkääjälle täyden hallinnan koko ladattavaan käytttöjärjestelmään. Haavoittuvuuden tunnistekoodi on CVE-2020-10713.

Secure Boot -teknologian on tarkoitus estää kaiken muun, kuin erikseen allekirjoitetun koodin ajaminen UEFIssa. Jotta jokaisen valmistajan ei tarvitsisi erikseen varmentaa kaikkia mahdollisia firmware-versioit, ajureita tai muita käynnistyksen yhteydessä ennen käyttöjärjestelmää ajettavia sovelluksia, käytetään yleisimmin koodin allekirjoittamiseen Microsoftin kolmansien osapuolten Certificate Authority -palvelua, jossa Microsoft varmistaa ja allekirjoittaa koodin. Tällöin OEM-valmistajille riittää Microsoftin 3rd Party UEFI CA -sertifikaatin hyväksyminen.



Käytännössä esimerkiksi Linux-jakeluiden kehittäjät lähettävät Microsoftille allekirjoitettavaksi ”shimmiksi” kutsutun pienoisohjelman, jonka kautta he pystyvät lataamaan haluamiaan ohjelmia ilman, että jokaista tarvitsisi allekirjoittaa erikseen. GRUB2:n haavoittuvuus mahdollistaa tämän kautta haitallisen koodin ajon ja jopa koko käynnistyslataajan vaihdon toiseen. GRUB2:n haavoittuvuuden hyödyntäminen vaatii korotetut oikeudet järjestelmään, mutta ei fyysistä tai paikallista pääsyä itse kokoonpanoon.

Haavoittuvuuden löytäneen Eclypsiumin artikkelissa mainitaan, että haavoittuvuus vaikuttaisi järjestelmiin, joissa käytetään Secure Bootia yhdessä Microsoftin 3rd Party UEFI CA:n kanssa riippumatta siitä, käytetäänkö niissä GRUB2:ta, mutta ainakin allekirjoittaneelle jäi epäselväksi, miten GRUB2:n haavoittuvuus voisi vaikuttaa järjestelmiin, joissa sitä ei käytetä.

Lähde: Eclypsium

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Käyttääkö joku muka enää nykypäivänä mitään erillisiä bootloadereita edes? Varsinkaan mitään GRUBin kaltaista raskasta? EFISTUB on kuitenkin keksitty, jolla saa suoraan emon UEFI-valikosta valittua käynnistettävän käyttiksen. Ja jos jonkun bootloaderin kuitenkin haluaa, systemd-boot on oikeinkin pätevä.
 
En oikein osaa pitää hyökkäksiä kovin vakavana jos se tarvitsee root -oikeudet toimiakseen. Niiden oikeuksien saamisen jälkeen peli on joka tapauksessa menetetty.
 
Käytännössä esimerkiksi Linux-jakeluiden kehittäjät lähettävät Microsoftille allekirjoitettavaksi ”shimmiksi” kutsutun pienoisohjelman, jonka kautta he pystyvät lataamaan haluamiaan ohjelmia ilman, että jokaista tarvitsisi allekirjoittaa erikseen. GRUB2:n haavoittuvuus mahdollistaa tämän kautta haitallisen koodin ajon ja jopa koko käynnistyslataajan vaihdon toiseen. GRUB2:n haavoittuvuuden hyödyntäminen vaatii korotetut oikeudet järjestelmään, mutta ei fyysistä tai paikallista pääsyä itse kokoonpanoon.
Lukasin tuon tekstin ja ongelma on siis grubin käyttämä flex parseri jolla luetaan grub.cnf tiedosto. Kyseinen parseri tekee koodia joka olettaa ettei tietyissä tilanteissa heitetty fatal_error koskaan palaudu, mutta joka kuitenkin palautuu ja koodin suoritus jatkuu. Tästä aiheutuu overflow jota hyödyntämällä tosiaan kaikki nuo shimmit ja validoinnit ovat turhia. Niissä itsessään ei ole vikaa.

Ja tietenkin se oleellinen. Tämä vaatii rootin oikeudet kohdejärjestelmään. Rootin oikeuksilla voi tämän haavoittuvuuden kautta päästä vielä korkeammalle tasolle, eli sörkkimään allekirjoitettuja bootti binäärejä. Niihin ei edes rootilla pitäisi olla asiaa ilman secure bootin rikkoutumista.
 
Käyttääkö joku muka enää nykypäivänä mitään erillisiä bootloadereita edes? Varsinkaan mitään GRUBin kaltaista raskasta? EFISTUB on kuitenkin keksitty, jolla saa suoraan emon UEFI-valikosta valittua käynnistettävän käyttiksen. Ja jos jonkun bootloaderin kuitenkin haluaa, systemd-boot on oikeinkin pätevä.
aika kaukana kätevästä
 
aika kaukana kätevästä

Ei se tuo megamöhkö GRUB(2):kaan millään tasolla kätevä ole. Tai ehkä siinä että se on yleensä valmiina. Mutta ihan pätevä tuo systemd-boot on, 4/5 omista koneista boottaa sillä ja hyvin toimii. Yhdessä on vielä GRUB koska siinä ei ole UEFIa, mutta kunhan rauta vaihtuu niin tulee systemd-boot siihenkin.
 
IMHO otsikossa on selvästi virhettä: Haavoittuvaisuus joka vaatii root-oikeudet on kaikkea muuta kuin VAKAVA haavoittuvuus.

Haavoittuvuus, joka mahdollistaa koneen opwnaamisen verkosta ilman mitään oikeuksia koneella olisi VAKAVA haavoittuvuus.
 
IMHO otsikossa on selvästi virhettä: Haavoittuvaisuus joka vaatii root-oikeudet on kaikkea muuta kuin VAKAVA haavoittuvuus.

Haavoittuvuus, joka mahdollistaa koneen opwnaamisen verkosta ilman mitään oikeuksia koneella olisi VAKAVA haavoittuvuus.
Kai haavoittuvuus voidaan tulkita vakavaksi, kun sen rating on 8.2 eli "high" (toiseksi korkein) CVSS v3.0 asteikolla?
CVE-2020-10713, dubbed BootHole, has a high CVSS rating of 8.2 and sits in the default GRand Unified Bootloader 2 (GRUB2) but affects systems running Secure Boot even if they are not using GRUB2.
 
Ei se tuo megamöhkö GRUB(2):kaan millään tasolla kätevä ole. Tai ehkä siinä että se on yleensä valmiina. Mutta ihan pätevä tuo systemd-boot on, 4/5 omista koneista boottaa sillä ja hyvin toimii. Yhdessä on vielä GRUB koska siinä ei ole UEFIa, mutta kunhan rauta vaihtuu niin tulee systemd-boot siihenkin.
Joo systemd-boot on huomattavasti kevyempi ja yksinkertaisempi. Vakiona sitä vaan taitaa käyttää ainoastaan Pop_OS tällä hetkellä
 
Jos root-oikeudet vaativalle haavoittuvuudelle jossain rankingissä annetaan tuollainen luokitus niin sitten niissä ranking-perusteissa on jotain pahasti vialla.
Kyse ei ole pelkästään siitä kuinka helposti haavoittuvuutta voi hyödyntää, vaan myös sitä kuinka pahoja ongelmia se mahdollistaa. Tällä voi käytännössä kiertää kaikki mahdolliset suojaukset ja valvonnat. Se että vaatii rootin oikat, tekee siitä tietenkin vaikeasti hyödynnettävän. Mutta se että roottina voit piilottaa haittakoodia ja ohittaa perustavaa laatua olevat suojaukset ilman että kukaan huomaa... On se vakava. Kaikki käyttistason suojaukset kuitenkin perustuu siihen ettei tätä nyt murrettua tasoa ole murrettu.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Grub elää UEFI payloadina siinä missä mikä tahansa muukin EFI sovellus. Jos vuosituhannen alun GRUB ja LiLo aikoja muistelee niin metsään menee. Isoin ongelma vuodosta tulee firmoille koskapa tämä antaa eväät kiertää laitelukitukset ja ajaa allekirjoittamattomia käyttöjärjestelmäosioita.
 
Kyse ei ole pelkästään siitä kuinka helposti haavoittuvuutta voi hyödyntää, vaan myös sitä kuinka pahoja ongelmia se mahdollistaa. Tällä voi käytännössä kiertää kaikki mahdolliset suojaukset ja valvonnat. Se että vaatii rootin oikat, tekee siitä tietenkin vaikeasti hyödynnettävän. Mutta se että roottina voit piilottaa haittakoodia ja ohittaa perustavaa laatua olevat suojaukset ilman että kukaan huomaa... On se vakava. Kaikki käyttistason suojaukset kuitenkin perustuu siihen ettei tätä nyt murrettua tasoa ole murrettu.
Kyse on myös siitä, että tietoturva on menetetty täysin jo siinä vaiheessa kun haitake saa ne rootit, koska jo silloin se voi kiertää käytännössä kaikki mahdolliset suojaukset ja valvonnat. Käyttistason suojaukset perustuvat siihen, että rootteja ei jaella kenelle hyvänsä. Secure boot on vain yksi suojauskerros lisää, eikä edes mikään järin oleellinen, sen voi kytkeä biossista (uefista) pois eikä turvallisuus siitä pahemmin miksikään muutu. Se ei edes ole ollut järin kauaa Linuxeissa yleisessä käytössä mukanaan tuomien ongelmiensa takia, ja silti niiden turvataso oli silloinkin monta kertaluokkaa parempi kuin Windowsin secure bootin kanssa.

Vakavia hyökkäyksiä ovat ne, jotka mahdollistavat niiden roottien saamisen. Sen jälkeen siinä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, että aikaan saatua tuhoa rajoittaa lähinnä hyökkääjän mielikuvitus. Kyseisestä syystä tämä ei ole sen vakavampi hyökkäys kuin esim. se Ryzenfall kavereineen, jota myös huudeltiin tositositosivakavana reikänä.
 
Käyttääkö joku muka enää nykypäivänä mitään erillisiä bootloadereita edes? Varsinkaan mitään GRUBin kaltaista raskasta? EFISTUB on kuitenkin keksitty, jolla saa suoraan emon UEFI-valikosta valittua käynnistettävän käyttiksen. Ja jos jonkun bootloaderin kuitenkin haluaa, systemd-boot on oikeinkin pätevä.
Tuli mieleen sanoa, että EFISTUB taidetaan vaatia myös systemd-bootissa, mutta sillä ei nyt väliä.

Isompi ongelma on se, että ilman erikseen asennettua bootloaderia kaikki BIOSin käyttöliittymät eivät mahdollista kernelin komentorivin muokkaamista ennen kuin käyttis on bootattu. Esim. vianetsinnässä voisi olla kätevä editoida komentoriviä ja laittaa joku iommu=off tai vastaava sinne. Jos ei voi editoida, on hyvä olla BIOSissa jokin toimiva konfiguraatio varalla. Samoin entryjen lisääminen BIOSista käsin ei välttämättä onnistu. Näin ainakin kaikilla UEFI-koneilla, mitä itse olen testannut. Jossain yritysläppäreissä voi tehdä hiukan enemmän, mutta aika rajallisesti niissäkin.

Mitä uutisen aukkoon tulee, samanlaisia aukkoja voisi periaatteessa olla BIOS-koodissa. Kyse on vaan siitä, mihin se bootloaderin valikko on sijoitettu, BIOS ROMille vai levylle. Ellei tietoturvan kanssa tarvi foliohattuilla, systemd-boot on varsin kätevä normaalille käyttäjälle.
 
Kyse on myös siitä, että tietoturva on menetetty täysin jo siinä vaiheessa kun haitake saa ne rootit, koska jo silloin se voi kiertää käytännössä kaikki mahdolliset suojaukset ja valvonnat. Käyttistason suojaukset perustuvat siihen, että rootteja ei jaella kenelle hyvänsä. Secure boot on vain yksi suojauskerros lisää, eikä edes mikään järin oleellinen, sen voi kytkeä biossista (uefista) pois eikä turvallisuus siitä pahemmin miksikään muutu. Se ei edes ole ollut järin kauaa Linuxeissa yleisessä käytössä mukanaan tuomien ongelmiensa takia, ja silti niiden turvataso oli silloinkin monta kertaluokkaa parempi kuin Windowsin secure bootin kanssa.
Secure bootin turvallisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta idea kai olisi, että jos niin haluaa, sinne biosiin ei pääse ilman autentikointia poistamaan secure boottia ja koko boot-prosessi olisi lukittu ja varmennettu alusta loppuun. Oleellinen, jos tehdään jotain suojattua alustaa vaikka pelikoneeseen tai pankkikäyttöön jne.
 
Grub elää UEFI payloadina siinä missä mikä tahansa muukin EFI sovellus. Jos vuosituhannen alun GRUB ja LiLo aikoja muistelee niin metsään menee. Isoin ongelma vuodosta tulee firmoille koskapa tämä antaa eväät kiertää laitelukitukset ja ajaa allekirjoittamattomia käyttöjärjestelmäosioita.

Valitettavasti ihan nykypäivän GRUB2:sta on puhe, turha niitä muinaisGRUBeja ja Liloja esiin kaivaa.

Erityisesti EFI binaarina täysin tarpeeton tavallisiin käyttötarpeisiin. Ylipäätään raskas ja tarpeettoman monimutkainen, taipuu toki vaikka mihin mutta jos pitäisi saada vaan bootattua kone ilman kommervenkkejä niin ei paljoa lämmitä. Toki jos tykkää rakennella ihmeellisiä boottihimmeleitä tai muuten vaan harrastaa jätelava-SERriä niin ei niitä hyviä vaihtoehtoja paljoa ole.
 
Erityisesti EFI binaarina täysin tarpeeton tavallisiin käyttötarpeisiin. Ylipäätään raskas ja tarpeettoman monimutkainen, taipuu toki vaikka mihin mutta jos pitäisi saada vaan bootattua kone ilman kommervenkkejä niin ei paljoa lämmitä.

Noiden bootloaderien kokoerot ovat melkoisia. GRUB2-paketti on tässä koneessa 32,8 MB, Syslinux 4,2 MB, rEFInd 4,3 MB ja systemd-boot 0,087 MB. Ellei tykkää rakennella monimutkaisia ketjulataus-himmeleitä ja verkkoboottia, GRUB2 on kyllä tarpeettoman raskas ihan harrastelijallekin. Olen itse suosinut systemd-bootia ja syslinuxia. Syslinux on kätevä, kun sama konffi toimii myös legacy-koneissa. Saa tehtyä vaikka boottaavan tikun, joka toimii suoraan ennen ja jälkeen 2009 koneissa.
 
Legacy grub mahtuu levyn alkuun ennen osiotaulua toki jos kaikki modulit kääntää mukaan niin koko kasvaa. Meillä taitaa olla jokusen sata kilotavua stage 2.
 
Legacy grub mahtuu levyn alkuun ennen osiotaulua toki jos kaikki modulit kääntää mukaan niin koko kasvaa. Meillä taitaa olla jokusen sata kilotavua stage 2.
Ei nyt ihan. Ennen osiotaulua on 446 tavua tilaa ja mikäli haluaa pysyä yhteensopivana Windowsin kanssa, sitäkään ei kaikkea voi käyttää.

Stage1-lataaja ainoastaan lataa seuraavan vaiheen levyltä muistiin ja hyppää seuraavan vaiheen koodiin. Vaihe ei paljon muuta tee. Siinä on tieto, miltä levyltä ladataan ja se selvittää levyn "geometrian" ja mistä kohtaa ladataan. Jos blokki on liian kaukana (>1024. sylinteri), voi tarvita lisäkoodia perus-BIOSin ohi. Lisäksi mukana on koodia virheen ilmoittamiseen jos jokin ei toimi. Stage1:ssä ei ole edes valikkoa.
 
Secure Boot on IPR suojaus pohjimmiltaan sekä TPM kanssa kohtuullisen hyvä sellainen. Kaikki DRM käyttävät laitteet vaativat secure bootin vaikka se on vain osa luottamusketjua. Tämä reikä on periaatteessa positiivinen asia rautahäkkereille sillä tällä saadaan laitteisiin ajettua sisään mikä vain haluttu softa.
 
Ei nyt ihan. Ennen osiotaulua on 446 tavua tilaa ja mikäli haluaa pysyä yhteensopivana Windowsin kanssa, sitäkään ei kaikkea voi käyttää.
Paino sanalla legacy ja hyvin riittää ketjulataamiseen. GPT kanssa homma menee ihan erilailla. Sinänsä rajusti aiheen ohi, kun uutinen liittyy allekirjoitettuihin levykuviin eikä niitä tukevia lataajia ole montaa.
 
Paino sanalla legacy ja hyvin riittää ketjulataamiseen. GPT kanssa homma menee ihan erilailla. Sinänsä rajusti aiheen ohi, kun uutinen liittyy allekirjoitettuihin levykuviin eikä niitä tukevia lataajia ole montaa.
Se stage 1 on hyvin pieni osa legacy grubbia. Jos sinulla on stage 1.5 tai 2, niin koko grub ei sinne MBR:ään mene. Tämä on se yleisin käyttötapa kuitenkin. Muussa tapauksessa jos ketjulataat jotain muuta, niin se MBR-osa on niin triviaali määrä koodia ja tekee aina saman asian, että en lähtisi sitä nimeämään oikein miksikään.
 
Eipä hätää, distroilla on tarjota teippiä grub2:een. Red Hat:n meni kyllä vähän yli; "pikafiksaus" tappaa bootin. :coffee:
 
Ubuntuunkin näytti tulleen jo korjaus. Open Sourcen nopeus/vahvuus näkyy hyvin nyt.
 
Jos root-oikeudet vaativalle haavoittuvuudelle jossain rankingissä annetaan tuollainen luokitus niin sitten niissä ranking-perusteissa on jotain pahasti vialla.
Aika rohkea väite, kun kyseessä kuitenkin de-facto tietoturvaluokitus.
 
Se stage 1 on hyvin pieni osa legacy grubbia. Jos sinulla on stage 1.5 tai 2, niin koko grub ei sinne MBR:ään mene. Tämä on se yleisin käyttötapa kuitenkin. Muussa tapauksessa jos ketjulataat jotain muuta, niin se MBR-osa on niin triviaali määrä koodia ja tekee aina saman asian, että en lähtisi sitä nimeämään oikein miksikään.
Juu jos oikein olen ymmärtänyt niin ei sillä systemd-boot palikallakaan mitään tee jos ei ole systemd ottamassa koppia seuraavassa vaiheessa.
 
Juu jos oikein olen ymmärtänyt niin ei sillä systemd-boot palikallakaan mitään tee jos ei ole systemd ottamassa koppia seuraavassa vaiheessa.
Ei se näin mene. UEFI:ssä tilanne on melko erilainen, kun UEFI tarjoaa ison määrän palveluita toisin kuin BIOS. Systemd:ssä on bootctl erikseen konffaamiseen, mutta EFI-osioon tuleva palikka on se vajaa 90 kB. Lisäksi systemd-boot minusta vaatii että kerneliin on käännetty EFISTUB-tuki eli että kerneli osaisi bootata itse itsensä ilman valikkoakin. Jotkut toiset UEFI-bootloaderit eivät tätä vaadi. Joka tapauksessa systemd-bootin rooli on tässä olla varsin pieni välikappale. En ihan tarkkaan tiedä, mitä kaikkea sillä voi tehdä, kun omissa koneissa se on aika perusasetuksilla. Varsinaisen systemd initin lataaminen tapahtuu vasta kernelin lataamisen jälkeen. Joko initramfs:ltä tai initramfs:n ekan initin jälkeen root-osiolta tai jos ei initramfs:ää ole, niin silloin suoraan root-osiosta ekana inittinä.
 
Jos root-oikeudet vaativalle haavoittuvuudelle jossain rankingissä annetaan tuollainen luokitus niin sitten niissä ranking-perusteissa on jotain pahasti vialla.

Sellainen kuva minulle on noista tullut, että CVSS-asteikko ei ole kovin lineaarinen ja vakaville* haavoittuvuuksille annetaan yleensä luokitus 10/10. Hyvä vai huono systeemi, siitä voi varmaan olla montaa mieltä. Omasta mielestäni tuo on ihan looginen tapa.

* Sellaisille, joista sinäkin tuossa ylempänä mainitsit.


edit: Jaa, onhan sille kaavakin jolla sitä lasketaan. Mutta mitä olen noita joskus vilkuillut, niin "vakavilla" haavoittuvuuksilla tuntuu luokitus olevan hyvin usein 10/10.
Common Vulnerability Scoring System - Wikipedia
 
Minulle Linux asennus on tyypillisesti se minkä Ubuntu installer tekee, ja tuollaiset bootloadereiden omat tuunaamiset jää kyllä muille jotka jaksaa viritellä. Luulen että suurimmalla osalla lienee sama tilanne.

Onhan tuo haavoittuvuus sinänsä ihan vakavan kuuloinen, vaikka hyödyntäminen vaatiikin root-oikeuksien saamista. Aika hyvässä piilossa se haittakoodi olisi tuolla.

Onnistuisiko tällä siis asentaa Linux:sta tuonne bootloaderiin haittakoodi ja jos dual-boot windows niin saada myös se Windows siitä samasta bootloaderista saastutettua?
Näihin taisi tulla jo korjaus ainakin joillekin distroilla eli ongelma jo huomattavasti vähäisempi.
 
Noiden bootloaderien kokoerot ovat melkoisia. GRUB2-paketti on tässä koneessa 32,8 MB, Syslinux 4,2 MB, rEFInd 4,3 MB ja systemd-boot 0,087 MB. Ellei tykkää rakennella monimutkaisia ketjulataus-himmeleitä ja verkkoboottia, GRUB2 on kyllä tarpeettoman raskas ihan harrastelijallekin. Olen itse suosinut systemd-bootia ja syslinuxia. Syslinux on kätevä, kun sama konffi toimii myös legacy-koneissa. Saa tehtyä vaikka boottaavan tikun, joka toimii suoraan ennen ja jälkeen 2009 koneissa.
Raskas missä mielessä? En edes Core2 duolla huomannut mitään raskautta, puhumattakaan uusista prosessoreista.
 
Yritän saada kiinni mikä tässä on niin vakavaa, mutta hieman lipsuu. Jos käyttäjä pääsee fyysisesti koneen lähelle, niin ei tarvi muuta kuin repiä kovalevyt ulos ja sitten niitä jonnekin rauhassa tutkimaan. Jos taas kovalevyt on kryptattu niin kuin pitäisi, niin tarvitaan ainakin kryptauksen avain. Jos taas etänä haluttaisiin tätä hyödyntää, niin ymmärtääkseni vähintään root-oikeudet tarvitaan. Ja tosiaan jos käyttäjällä on root-käyttäjätunnus tiedossa, niin väliäkö tuolla enää? Ainoa asia mikä voisi olla tässä tapauksessa erityistä olisi jonkun pikkuohjelman lataaminen taustalle ennen käyttistä ja valjastaa kone osaksi bottiverkkoa tai muuta taustanuuskintaa varten. Siinäkin taas jos hyökkääjällä on root-oikeudet, niin samalla lailla sen pikkutaustaprosessin saa ladattua käyttiksen alle ja todennäköisesti paljon helpommin kun käyttöjärjestelmän palvelut (esim. se netti) olisivat suoraan käytettävissä. Pääkäyttäjän oikeuksilla Linukassa on niin jäätävä määrä mahdollisuuksia pelata peli omaan pussiin joko näkyvästi tai salaa että tällainen "haavoittuvuus" tuntuu vähän turhalta. Toki pitää korjata, niin kuin ilmeisesti jo tehty, mutta ei tästä mitään sensaatiojuttua pitäisi saada aikaiseksi.
 
Ongelma ei oikein avaudu ihmisille, koska koko hommastahan ei ole juuri mitään käytännön haittaa harrastajille. Enemmänkin hyötyä joissain tapauksissa.

Kärsijäksi joutuvat lähinnä yritykset, joilla on jonkinlainen tarve rajata laitteitten käyttöä.
 
Kuvitteellinen esimerkki, sovellus laskee raudasta sormenjäljen johon sitoo oman käyttöoikeutensa. Sovellus käyttää laskemiseen luotettua rajapintaa jonka eheyden takaa käyttöjärjestelmän toimittaja. Tällä haavoittuvuudella voidaan instrumentoida käyttöjärjestelmälevykuva joka aina kertoo olevansa lisenssin mukaisessa laitteessa ja käyttää tällä yksittäisellä lisenssillä sovellusta missä tahansa laitteessa.
MMan yllä tiivisti asian mainiosti.
 
Raskas missä mielessä? En edes Core2 duolla huomannut mitään raskautta, puhumattakaan uusista prosessoreista.
Kannattaa lukea viesti läpi. Yksi bootloader on 87 kB ja toinen 32800 kB. Tekevät saman asian eli boottaavat koneen. Molemmissa on myös valikko. Aika monella peruskäyttäjällä tarpeet loppuvat tasan tarkkaan tähän. Nyt kun kyseessä on uutinen siitä, että softassa on tietoturva-aukkoja, arvaapa kumpaa on helpompi auditoida, 87 kilon vai 32800 kilon palikkaa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 427
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom