Miten sisäverkko toimii?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Niska
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
30.06.2017
Viestejä
433
Muutin yksinkertaisesta kaapeliverkkotaloudesta uuteen asuntoon jossa on sisäverkko ja kuvan kaltainen setti löytyy kaapista. Kokeilin laittaa nettipiuhoja kiinni, mutta en saanut pikatestillä toimimaan. Pitääkö olla palveluntarjoajalta oikeanlainen nettiliittymä, että alkaa pelittämään? Nyt siis vanha kaapelinettiliittymä siirretty vain uuteen asuntoon, joka toimii normaalisti kaapelipistokkeesta. Termit tähän liittyen vähän hukassa, joten en löytänyt hakukoneella mitään kunnon ohjeita. Jos ja kun saan netin tähän toimimaan, niin miten piuhojen kuuluu mennä, datasta piuha reitittimeen josta se jaetaan numeroille 1-6? Mitä punainen ja vihreä väri kuvassa tarkoittaa?

sisäverkko.png
 
Muutin yksinkertaisesta kaapeliverkkotaloudesta uuteen asuntoon jossa on sisäverkko ja kuvan kaltainen setti löytyy kaapista. Kokeilin laittaa nettipiuhoja kiinni, mutta en saanut pikatestillä toimimaan. Pitääkö olla palveluntarjoajalta oikeanlainen nettiliittymä, että alkaa pelittämään? Nyt siis vanha kaapelinettiliittymä siirretty vain uuteen asuntoon, joka toimii normaalisti kaapelipistokkeesta. Termit tähän liittyen vähän hukassa, joten en löytänyt hakukoneella mitään kunnon ohjeita. Jos ja kun saan netin tähän toimimaan, niin miten piuhojen kuuluu mennä, datasta piuha reitittimeen josta se jaetaan numeroille 1-6? Mitä punainen ja vihreä väri kuvassa tarkoittaa?

sisäverkko.png
Eri liittymä pitää olla tosiaan, kaapelinetti tulee antennipistokkeesta, tuolta tulisi valokuitu (ethernet). Monesti sisältyy vuokraan/vastikkeeseen. Kannattaa kokeilla osoitetta Telian/DNA:n/Elisan saatavuushakuihin. Jos niistä ei löydy tietoa, niin isännöitsijällä on tieto talon operaattorista. Voi myös olla, että talossa ei valokuitua vaan pelkkä kaapeli.

Netti tosiaan tulee datasta, kytketään reitittimen WAN-porttiin. Reitittimen LAN-porteista sitten tarvittaviin huonerasioihin. Vihreä/punainen värit merkkaa monesti vasenta ja oikeaa rasialla.

Voit myös asentaa reitittimen johonkin huoneeseen, jolloin wifi voi olla parempi. Silloin kytkentä datasta suoraan huonerasialle, huonerasialta WAN-porttiin ja LAN-portista takaisin toiselle huonerasialle. Datakaappiin tulisi silloin laittaa kytkin, 20-30€ maksaa. Kaapelinetin kanssa voit myös käyttää tätä tapaa, eli kaapelimodeemin LANista datarasialle ja kaappiin kytkin.
 
Jos siellä on saman operaattorin KTV-liittymä ja kaksisuuntainen verkko, niin silloin kaapelimodeemi toimii edelleen. Eli pitää operaattorin saatavuushaun kautta katsoa liittymää ja liittymä pitää rekisteröidä vaikka olisi hitain nopeus. Operaattorin pitää tuntea asiakas eli jos jotain myöhemmin sattuu, niin voivat selvitellä asikkaan tiedot. Toivottavasti eivät ole söhlineet asennusta eli tuotu uusi ethernet-kaapeli jakamon ja huoneiston väliin eikä kytketty pelkkää puhelinlinjaa käyttöön
 
Muutin yksinkertaisesta kaapeliverkkotaloudesta uuteen asuntoon jossa on sisäverkko ja kuvan kaltainen setti löytyy kaapista. Kokeilin laittaa nettipiuhoja kiinni, mutta en saanut pikatestillä toimimaan. Pitääkö olla palveluntarjoajalta oikeanlainen nettiliittymä, että alkaa pelittämään? Nyt siis vanha kaapelinettiliittymä siirretty vain uuteen asuntoon, joka toimii normaalisti kaapelipistokkeesta. Termit tähän liittyen vähän hukassa, joten en löytänyt hakukoneella mitään kunnon ohjeita. Jos ja kun saan netin tähän toimimaan, niin miten piuhojen kuuluu mennä, datasta piuha reitittimeen josta se jaetaan numeroille 1-6? Mitä punainen ja vihreä väri kuvassa tarkoittaa?
Ensin pitäisi selvittää tarkasti mikä liittymä uudessa asunnossa oikeasti on käytössä. Siinä on oikeastaan kolme vaihtoehtoa:

1) Kaapelilaajakaista, jolloin kaapelimodeemi suoraan antenipistokkeeseen kuten ennenkin ja tuolla kaapilla ei pidä pakosti tehdä mitään.

2) Ethernet-liittymä, jolloin @jessenic 'in neuvoilla eteenpäin. Se että kaapista löytyy "data"-pistoke ei tarkoita että sieltä tulisi mitän, jos ei taloyhtiöön ole asennettu operaattorin kytkintä. Asuntonousu/"data" löytyy joka tapauksessa vaikka se ei olisi kytketty mihinkään.

3) xDSL-liittymä, jolloin xDSL-modeemi kytketään data-pistokkeesta modeemin RJ11 sisääntuloon.

Muihin kysymyksiin: Punainen ja vihreä kehys on ollut jonkun valmistajan keino erottaa tuplarasian vasen ja oikea liitin. Tuossa vielä esimerkillisesti myös merkattu numeroin liittimet. Eli huoneista todennäköisesti löytyy myös pistokkeet joissa vihreä ja punainen liitin.
 
Datakaappiin tulisi silloin laittaa kytkin, 20-30€ maksaa.
Itse laitoin vanhan HP:n kytkimen cat6 verkkoon. Elisan 5g ulkoinen modeemi puuttaa kerran viikossa yöllä suunnitellusti by Elisa ja sen jälkeen netti on pimeänä. Eli pitää irrottaa wlan-purkille menevä cat6 kaapeli että alkaa taas bitit liikkua. Virtojen pois käyttö HP:n kytkimeltä ei riitä. Jos otan HP:n kytkimen pois välistä, ilmiötä ei tapahdu. Onko tuolle tehtävissä mitään?
 
Itse laitoin vanhan HP:n kytkimen cat6 verkkoon. Elisan 5g ulkoinen modeemi puuttaa kerran viikossa yöllä suunnitellusti by Elisa ja sen jälkeen netti on pimeänä. Eli pitää irrottaa wlan-purkille menevä cat6 kaapeli että alkaa taas bitit liikkua. Virtojen pois käyttö HP:n kytkimeltä ei riitä. Jos otan HP:n kytkimen pois välistä, ilmiötä ei tapahdu. Onko tuolle tehtävissä mitään?

Osta joku tyhmempi kytkin tilalle.
 
Itse laitoin vanhan HP:n kytkimen cat6 verkkoon. Elisan 5g ulkoinen modeemi puuttaa kerran viikossa yöllä suunnitellusti by Elisa ja sen jälkeen netti on pimeänä. Eli pitää irrottaa wlan-purkille menevä cat6 kaapeli että alkaa taas bitit liikkua. Virtojen pois käyttö HP:n kytkimeltä ei riitä. Jos otan HP:n kytkimen pois välistä, ilmiötä ei tapahdu. Onko tuolle tehtävissä mitään?
Muuta modeemi reitittäväksi, jos on siltaava. Jos tarvitset julkista IP:tä reitittävänä, niin käytä modeemilla DMZ:aa.
 
Ensin pitäisi selvittää tarkasti mikä liittymä uudessa asunnossa oikeasti on käytössä. Siinä on oikeastaan kolme vaihtoehtoa:

1) Kaapelilaajakaista, jolloin kaapelimodeemi suoraan antenipistokkeeseen kuten ennenkin ja tuolla kaapilla ei pidä pakosti tehdä mitään.

2) Ethernet-liittymä, jolloin @jessenic 'in neuvoilla eteenpäin. Se että kaapista löytyy "data"-pistoke ei tarkoita että sieltä tulisi mitän, jos ei taloyhtiöön ole asennettu operaattorin kytkintä. Asuntonousu/"data" löytyy joka tapauksessa vaikka se ei olisi kytketty mihinkään.

3) xDSL-liittymä, jolloin xDSL-modeemi kytketään data-pistokkeesta modeemin RJ11 sisääntuloon.

Muihin kysymyksiin: Punainen ja vihreä kehys on ollut jonkun valmistajan keino erottaa tuplarasian vasen ja oikea liitin. Tuossa vielä esimerkillisesti myös merkattu numeroin liittimet. Eli huoneista todennäköisesti löytyy myös pistokkeet joissa vihreä ja punainen liitin.
Palveluntarjoajan mukaan asuntoon saa vain kaapelilaajakaistan joka on nyt käytössä. Sitä kautta voisin laittaa sisäverkon pystyyn juuri niin kuin jessenic neuvoi ylempänä. Kytkinkin taitaa löytyä. Punainen ja vihreä tosin vähän hämmensi, koska kaikki pistokkeet on myös numeroitu, joten oikean ja vasemman pistokkeen erottaminen on irrelevantti?
 
Palveluntarjoajan mukaan asuntoon saa vain kaapelilaajakaistan joka on nyt käytössä. Sitä kautta voisin laittaa sisäverkon pystyyn juuri niin kuin jessenic neuvoi ylempänä. Kytkinkin taitaa löytyä. Punainen ja vihreä tosin vähän hämmensi, koska kaikki pistokkeet on myös numeroitu, joten oikean ja vasemman pistokkeen erottaminen on irrelevantti?
Talossa voi myös olla Ethernet-laajakaista toiselta palveluntarjoajalta.

Joskus noita värejä on myös käytetty erottamaan lankapuhelin ja datayhteys, mutta sehän riippuu ihan siitä mihin kytket ne tuolla ristikytkentäkotelossa. Eli toisinsanoen ei ole merkitystä, helpottaa vaan erottamaan jos liittimet kytket eri käyttötarkoituksiin.
 
Talossa voi myös olla Ethernet-laajakaista toiselta palveluntarjoajalta.

Joskus noita värejä on myös käytetty erottamaan lankapuhelin ja datayhteys, mutta sehän riippuu ihan siitä mihin kytket ne tuolla ristikytkentäkotelossa. Eli toisinsanoen ei ole merkitystä, helpottaa vaan erottamaan jos liittimet kytket eri käyttötarkoituksiin.
Tarkistin muut palveluntarjoajat, eikä kukaan antanut vaihtoehdoksi ethernettiä tänne. Se vähän aiheutti ihmetystä, kun kuitenkin tommoinen systeemi on taloon rakennettu.

https://www.edimax.com/edimax/mw/cu...sfer/products/ES-3205P/ES-3205P_datasheet.pdf
Tämä kytkin löytyy, mutta onkin jo sen verran vanha että maksiminopeus jää vaivaiseen 200Mbps. Pitää käydä ostoksilla päivittämässä.
 
Talossa voi myös olla Ethernet-laajakaista toiselta palveluntarjoajalta.

Joskus noita värejä on myös käytetty erottamaan lankapuhelin ja datayhteys, mutta sehän riippuu ihan siitä mihin kytket ne tuolla ristikytkentäkotelossa. Eli toisinsanoen ei ole merkitystä, helpottaa vaan erottamaan jos liittimet kytket eri käyttötarkoituksiin.
Ja varmaankin nuo värikehykset ovat tulleet niistä 2kpl liitinpussukoista mitä ainakin joskus oli, siinä oli 2kpl liittimiä ja sekä punainen että vihreä kehys samassa pussukassa. Nuo on vaan mätetty sitten tuohon paneeliin. Olisihan tuohon toki voinut muunkinvärisiä laittaa mutta jos tuollaiset tulee liittimien mukana niin miksipä ei niitä käyttäisi.
 
Tässä tapauksessa ottaisin selvää mikä yhteys sisältyy kämppään. Ja käytttäisin sitä ja irtisanoisin tuon vanhan kaapeliyhteyden. Mielestäni yleensä kaikki nettiyhteydet vaativat sopimuksen, koska vastuukysymykset jos kyseisellä liittymällä tehdään sopimattomuuksia.

Tietoliikennekaapelointia ei tosiaan yleensä tehdä asukkaiden omia liittymiä varten. Vielä vähemmän jos se on vuokrataloyhtiö. Vuokrataloyhtiöiden kohdalla pitäisi lukea suoraan talon tiedoissa että onko siellä netti vai ei. Sieltä mä lähtisin katsomaan asiaa. Niitä on tietääkseni valokuituyhteyksiä tarjoamassa monia pieniä yhtiöitä.

Minimissään vaikka se toimii, täytyy luultavasti kaapeliyhtiölle tehdä ilmoitus muutosta. Ne toki saa ilman luovutuskieltoja uuden osoitteen asiakastietoihin, mutta varmistaisin että sen yhteyden käyttöpaikka on myös oikein, mikäli huoneistoon ei kuulu valmiiksi jotain muuta. Sen voi netin kautta tarkistaa.
 
Tässä tapauksessa ottaisin selvää mikä yhteys sisältyy kämppään. Ja käytttäisin sitä ja irtisanoisin tuon vanhan kaapeliyhteyden. Mielestäni yleensä kaikki nettiyhteydet vaativat sopimuksen, koska vastuukysymykset jos kyseisellä liittymällä tehdään sopimattomuuksia.

Tietoliikennekaapelointia ei tosiaan yleensä tehdä asukkaiden omia liittymiä varten. Vielä vähemmän jos se on vuokrataloyhtiö. Vuokrataloyhtiöiden kohdalla pitäisi lukea suoraan talon tiedoissa että onko siellä netti vai ei. Sieltä mä lähtisin katsomaan asiaa. Niitä on tietääkseni valokuituyhteyksiä tarjoamassa monia pieniä yhtiöitä.

Minimissään vaikka se toimii, täytyy luultavasti kaapeliyhtiölle tehdä ilmoitus muutosta. Ne toki saa ilman luovutuskieltoja uuden osoitteen asiakastietoihin, mutta varmistaisin että sen yhteyden käyttöpaikka on myös oikein, mikäli huoneistoon ei kuulu valmiiksi jotain muuta. Sen voi netin kautta tarkistaa.
Palveluntarjoalla on taloyhtiönetti joka sisältyy kämppään 10/10Mbs, miksi ihmeessä käyttäisin sitä enkä nopempaa maksullista joka minulla on käytössä, en oikein ymmärrä mitä yrität sanoa, alusta astihan olen sanonut että minulla on sopimus kaapeliliittymässä. Ja miksi ihmeessä luulet etten ole tehnyt ilmoitusta muutosta ja muutenkin hoitanut asioitani niin kuin sivistynyt ihminen?
 
Palveluntarjoalla on taloyhtiönetti joka sisältyy kämppään 10/10Mbs, miksi ihmeessä käyttäisin sitä enkä nopempaa maksullista joka minulla on käytössä
Kannattaisiko tarkistaa voiko tuohon taloyhtiönettiin saada operaattorilta lisähintaan nopeamman liittymän?

Se voi olla halvempi kuin nyt käyttämäsi kaapeliliittymä.
 
Kannattaisiko tarkistaa voiko tuohon taloyhtiönettiin saada operaattorilta lisähintaan nopeamman liittymän?

Se voi olla halvempi kuin nyt käyttämäsi kaapeliliittymä.
Tässä tapauksessa taloyhtiönetti taitaa tulla tv-kaapelista ja se on @Niskan käytössä lisänopeudella, kuten ehdotitkin. Taloon ei vaan tule kuituyhteyttä vielä, niin ethernet-kaapelointi on käyttämättä odottamassa tulevaisuutta.
 
Kannattaisiko tarkistaa voiko tuohon taloyhtiönettiin saada operaattorilta lisähintaan nopeamman liittymän?

Se voi olla halvempi kuin nyt käyttämäsi kaapeliliittymä.
jessenic vastasikin tähän hyvin. Kiitos kaikille jotka yrittää auttaa, mutta älkää neuvoko asioista joista en kysynyt apua, minulla on homma hallussa. Kysyin sisäverkosta.
 
Palveluntarjoalla on taloyhtiönetti joka sisältyy kämppään 10/10Mbs, miksi ihmeessä käyttäisin sitä enkä nopempaa maksullista joka minulla on käytössä, en oikein ymmärrä mitä yrität sanoa, alusta astihan olen sanonut että minulla on sopimus kaapeliliittymässä. Ja miksi ihmeessä luulet etten ole tehnyt ilmoitusta muutosta ja muutenkin hoitanut asioitani niin kuin sivistynyt ihminen?
" Pitääkö olla palveluntarjoajalta oikeanlainen nettiliittymä, että alkaa pelittämään? "

Tästä voisi saada käsityksen että haluaisit käyttää taloyhtiönettiä. Aika usein ihmiset haluavat käyttää sitä mikä sisältyy vuokraan/vastikkeeseen, eikä maksaa erikseen toisesta.

Noh, jos haluat vain ottaa käyttöön tuon huoneiston sisäisen verkon, niin sun käytyy kytkeä kaapelimodeemisi portit noihin portteihin 1-6.
 
" Pitääkö olla palveluntarjoajalta oikeanlainen nettiliittymä, että alkaa pelittämään? "

Tästä voisi saada käsityksen että haluaisit käyttää taloyhtiönettiä. Aika usein ihmiset haluavat käyttää sitä mikä sisältyy vuokraan/vastikkeeseen, eikä maksaa erikseen toisesta.

Noh, jos haluat vain ottaa käyttöön tuon huoneiston sisäisen verkon, niin sun käytyy kytkeä kaapelimodeemisi portit noihin portteihin 1-6.
Tarkoitin tuolla kysymyksellä pitääkö vaihtaa kaapeliittymä valokuituun tai johonkin vastaavaan ethernetliittymään. Ja joo, aijon kytkeä kaapelimodeemin tohon sisäverkkoon, niin saan kaikki hyödyt irti siitä :thumbsup:
 
Heitetään tämä kysymys nyt tähän kun en muutakaan ketjua täthän hätään löytänyt. Aloin tutkailemaan hieman lankaverkon nopeuksia ja huomasin että nopeudet ovat joissain huoneissa alhaiset. Myös 100M valo (keltainen )palaa randomisti joissakin kytkimen porteissa. Joissakin on sitten vihreä (1G). Talon sisäinen kaapelointi on Cat5e ja päätelaitteiden kaapelointi joko 5e tai 6. Kytkimet tyhmiä kytkimiä. Myös päätelaitteen hallintapaneelissa yksi portti näyttää 100M jostain syystä.


Verkon Setup:
Päätelaite ( ASUS XT8 )=> Kytkin ==> huone X ==> kytkin ==>laite X

Mistähän vikaa voisi etsiskellä tai mikähän tämän aiheuttaa?
 
Heitetään tämä kysymys nyt tähän kun en muutakaan ketjua täthän hätään löytänyt. Aloin tutkailemaan hieman lankaverkon nopeuksia ja huomasin että nopeudet ovat joissain huoneissa alhaiset. Myös 100M valo (keltainen )palaa randomisti joissakin kytkimen porteissa. Joissakin on sitten vihreä (1G). Talon sisäinen kaapelointi on Cat5e ja päätelaitteiden kaapelointi joko 5e tai 6. Kytkimet tyhmiä kytkimiä. Myös päätelaitteen hallintapaneelissa yksi portti näyttää 100M jostain syystä.


Verkon Setup:
Päätelaite ( ASUS XT8 )=> Kytkin ==> huone X ==> kytkin ==>laite X

Mistähän vikaa voisi etsiskellä tai mikähän tämän aiheuttaa?

Laitteessa todennäköisesti vain 100Mb verkkokortti. Ainakin telkkarit yleisesti on.
 
Laitteessa todennäköisesti vain 100Mb verkkokortti. Ainakin telkkarit yleisesti on.
Totta, toi voi selittää osan.
Mutta huomasin tämän ongelman tuliterällä PC:llä kun tein siihen speedtestin. Eli uusi PC ei downloadaa kuin sen 100M.
 
Totta, toi voi selittää osan.
Mutta huomasin tämän ongelman tuliterällä PC:llä kun tein siihen speedtestin. Eli uusi PC ei downloadaa kuin sen 100M.
Onhan välikaapeleissa kaikki 4 paria kytketty? Esimerkiksi joidenkin laitteiden (esim ElisaViihde) mukana tulleissa cattikaapeleissa on vain vihreä ja oranssi pari kytketty ja sillä ei saa kuin 100Mbps linkin aikaan.

edit: korjattu värit
 
Viimeksi muokattu:
Jäi epäselväksi missä paikoissa sitä uutta PC:tä on kokeiltu ja paljonko nopeutta olisi pitänyt olla (nettiliittymän nopeus)?

Onko mainittu speedtestin tulos samat 100M joka huoneessa? Kun uusi PC on
- suoraan XT8:iin johdolla kytkettynä
- ekaan kytkimeen kytkettynä
- tokaan kytkimeen kytkettynä

Ja onko taloudessa toista PC:tä, jolla speedtestin nopeuden eo. paikoissa voisi myös kokeilla?
 
Totta, toi voi selittää osan.
Mutta huomasin tämän ongelman tuliterällä PC:llä kun tein siihen speedtestin. Eli uusi PC ei downloadaa kuin sen 100M.

Ensimmäiseksi kannattaa katsoa PCn verkkoasetuksista että millä nopeudella se yhdistää kytkimeen, 100 vai 1000.
 
Ja onko taloudessa toista PC:tä, jolla speedtestin nopeuden eo. paikoissa voisi myös kokeilla?
Toisessa huonessa toinen PC vastaavalla tavalla kytkettynä, näyttää selaimen speedtestissä about 500. Reitittimen omalla speedtestillä nopeus about 900.

Ensimmäiseksi kannattaa katsoa PCn verkkoasetuksista että millä nopeudella se yhdistää kytkimeen, 100 vai 1000.
Pitää tutkia, kai ne oletuksena on maksimilla ?
 
Mittailin nopeuksia eri pisteistä ja ratkesi tämäkin arvoitus. Ja yhdessä piuhassa vika oli. Piuha oli jäänyt puriustuksiin sängyn jalan alle ja oli ihan littana. Outoa että se toimi kuitenkin 100:lla.
 
Voinko odottaa että PC:llä download olisi enemmän kuin 500 ? reititin antaa sen +900 ?
Mikä selittää eron em. setupilla ? Mitkä ne pullonkaulat on mistä ahdistus voi johtua ?
 
Voinko odottaa että PC:llä download olisi enemmän kuin 500 ? reititin antaa sen +900 ?
Mikä selittää eron em. setupilla ? Mitkä ne pullonkaulat on mistä ahdistus voi johtua ?
voisi olettaa. Mikä pc, mitä tavaraa sulla on koneen ja reitittimen välissä?
 
voisi olettaa. Mikä pc, mitä tavaraa sulla on koneen ja reitittimen välissä?

Talon setuppi on seuraavanlainen

Päätelaite/reititin ( ASUS XT8 )=> Kytkin ( ZyXEL GS-108S v2 ) ==> huone X ==> kytkin (ZyXEL GS-105S v2 )==>laite X

Molemmat pöytä PC:t antaa vastaavaa tuloksia ( ihan kunnon PeliPC:t, alle vuoden vanhoja molemmat ), myös läppäri antaa vastaavat tulokset. Tulos sama myös huone X:n kohdalta mittattuna ennen toista kykintä. Reititiimen sisäinen nopeustesti (Speedtest) näyttäaä sen +900.

Edit.
Tein lisätestin: Suoraan reittittimen jälkeen, Upload on +600 ja download +500.
Voiko tuo Asus XT8 ollakin se pullonkaula ? Ei se nyt kuitenkaan mikään ihan kökkö peli ole. Vai onko siellä jotain "säätönappuloita" ?

Talossa ei muuta kuormitus testien aikana.
 
Mulla on giganen valokuitu ja pari XT8:ia. En ole huomannut että XT8 olisi pullonkaula, eli molemmat suunnat 900M+
 
Talon setuppi on seuraavanlainen

Päätelaite/reititin ( ASUS XT8 )=> Kytkin ( ZyXEL GS-108S v2 ) ==> huone X ==> kytkin (ZyXEL GS-105S v2 )==>laite X

Molemmat pöytä PC:t antaa vastaavaa tuloksia ( ihan kunnon PeliPC:t, alle vuoden vanhoja molemmat ), myös läppäri antaa vastaavat tulokset. Tulos sama myös huone X:n kohdalta mittattuna ennen toista kykintä. Reititiimen sisäinen nopeustesti (Speedtest) näyttäaä sen +900.
Miten, jos testaa pelikoneiden välillä nopeuksia vaikka iperf3. Pitäisi mennä heittämällä putken täydeltä kumpaankin suuntaan.
 
Pitäisi testailla seinässä olevien wanhojen Cat5 piuhojen todellinen nopeus. Huomenna sähkäri tulee vaihtamaan toisen keikan ohessa pariin piuhaan puhelinpistokkeen tilalle RJ45 liittimet, että pääsen testaamaan. Mutta mites tuon helpoiten ja varmiten testaa?
 
Pitäisi testailla seinässä olevien wanhojen Cat5 piuhojen todellinen nopeus. Huomenna sähkäri tulee vaihtamaan toisen keikan ohessa pariin piuhaan puhelinpistokkeen tilalle RJ45 liittimet, että pääsen testaamaan. Mutta mites tuon helpoiten ja varmiten testaa?
No vaikka koneet molempiin päihin kiinni ja katsot millä nopeudella ns kättelee.
Samalla voi vaikka ajaa iperfillä nopeustestit, toinen kone client ja toinen server. Helppo softa.
 
No vaikka koneet molempiin päihin kiinni ja katsot millä nopeudella ns kättelee.
Samalla voi vaikka ajaa iperfillä nopeustestit, toinen kone client ja toinen server. Helppo softa.
Kiitoksia! Miten tuollaisen kättelynopeuden näkee? 14.4k modeemien aikaan osasin sellaiset katsella, mutta en näissä uusissa vehkeissä :)
 
Kiitoksia! Miten tuollaisen kättelynopeuden näkee? 14.4k modeemien aikaan osasin sellaiset katsella, mutta en näissä uusissa vehkeissä :)
Kytkimen/verkkosovittimen ledeistä, katso manuaalista mitä ne tarkoittaa, gigasessa portissa tyypillisesti vihreä ja oranssi ledi.
tarkista kumpi satanen ja kumpi giganen, nopeammissa voi värit mennä ristiin ja ei välttämättä hitaampia eroteltu.

Toinen sitten jos testi laitteen hallinnasta(* näkee millä kytkeytynyt. sieltä voi myös nähdä huonojen/kadonneiden pakettien määrän, joka voi viestiä laatuongelmista.


(*
Halittava kytkin, tietokone , reititin, Wifi tukari jne.
 
Viimeksi muokattu:
Mittailin nopeuksia eri pisteistä ja ratkesi tämäkin arvoitus. Ja yhdessä piuhassa vika oli. Piuha oli jäänyt puriustuksiin sängyn jalan alle ja oli ihan littana. Outoa että se toimi kuitenkin 100:lla.
Tämä pieni outous selittyy tosiaan helposti sillä, että kytkentäpätkä voi olla aika pahastikin vaurioitunut, kunhan @Hyrava mainitsemat vihreät ja oranssit eli 1,2,3 ja 6 ovat kunnossa. Loput neljä piuhaa voisi mahdollisesti vaikka katkoa varovaisen kuorimisen jälkeen, ja normaali nykyisin käytettävä neliparinen kahdeksanjohtiminen patch yhdistää, mutta vain 100M. Uudemmissa kuten gigabitin verkossa taas tarvitaan kaikki neljä paria eli johtimia ei jää käyttämättä, jolloin ei myöskään ole varaa mysöä kytkentäkaapeli tuurilla sopivalla tavalla sängyn jalan alla siten, että vaurio ei haittaisi. Tai siis haittasihan se kuvailemassasi tapauksessakin, kun ei mennyt gigaa vaan yhteys muodostui hitaammalla protokollalla.

Viimeksi menin tähän miinaan kun periferian mobiiliverkon parannuttua ja uuden modeemin kanssa korotin liittymää mahdollistamaan suurempia nopeuksia. Ei millään yli 100M, vaikka aina melkein. Olin laitteita vaihtaessa kunnollisten kytkentäkaapelien sekaan onnistunut laittamaan yhden paskan miljoonalaatikosta modeemin PoE-injektorin ja reitittimen väliin - tai ehkä olin nykinyt sen rikki vasta asennuksen jälkeen. Reitittimen hallinnassahan se sitten tuijotti päin näköä, että yksi portti on kätellyt 100M.

Sadan megan lähiverkossa (100BASE TX, usein myös "Fast Ethernet") tai hitaammalla 10M samassa kaapelissa voitiin(voidaan) käyttää loppuja johtimia eli kahta muuta paria muuhunkin tarkoitukseen kuten vaikka isoisän lankapuhelimelle tai jollekin anturille. Voi myös käyttää kaikki parit ethernetille: jos jossain on yksi cat5 (tai huonompikin kakkakaapeli vähintään neljällä parilla) olemassa jossain seinässä tai vaikka maahan kaivettuna, voi saada kaksi erillistä yhteyttä aikaan 100 tai 10 megan nopeuksilla, mikä voi olla ihan riittävä ratkaisu. Jos on jo rasiat olemassa, niin tähän on valmiskin ratkaisu eli voidaan laittaa erillinen splitteripala väliin.
 
Voinko odottaa että PC:llä download olisi enemmän kuin 500 ? reititin antaa sen +900 ?
Mikä selittää eron em. setupilla ? Mitkä ne pullonkaulat on mistä ahdistus voi johtua ?
Tuo kuullostaisi siltä, että jossain kaapelivälissä on piuha, joka alkaa virheillä suuremman kuorman kanssa. Ehkä siinä kaapelissa on vaurio (nähtävissä oleva tai sisäinen).
Virheily johtunee siitä, ettei kaapelista kulje 100 Mhz taajuudella signaali läpi.
En nyt löytänyt lyhyempää tekstiseinää tästä taajuusasiasta :

Tuossa on taulukko suunnilleen tällaisen tekstin jälkeen:
”bandwidth at a certain distance?”
Siinä on listattu kaapelilta vaadittuja taajuuksia kaapelityypeittäin ja myös piuhan enimmäispituus ”vapausmittoina”.

Tässä on sellane ikävä puoli, että vaatii kohtuu tyyriin kaapelitesterin, että saisi paikannettua missä kyseinen kaapeli on. Kaapelin paikanusta voisi helpottaa sillä, että kirjaat ylös, missä kaikkialla erikytkinten takana on yhtä ”hidas” PC:n kokema nopeus. Suunnilleen.
Sitten katsot kytkentöjäsi, missä on kaapeli, jonka läpi kaikki liikenne menee Ennen kuin se saapuu Asukselle. Sitten alkaa olla aika lähellä viallinen piuha. Se voi olla yksittäinen kytkentäkaapeli tai talon sisäinen kiinteäkaapeli. Joku sähkäri vois sen mitata jopa, sellasella fluken mittarilla, siis kiinteän kaapeloinnin siis.

Vika taajuudessa voi johtua myös liiasta määrästä liittimiä tai kaapelin liian tiukasta taivutussäteestä. Nämä on silmämääräisesti helppo paikantaa. Liittimiä ei saisi olla enempää välissä kuin mitä tähän menee:

Laite (pc) - kytkentäkaapeli - talon kiinteäkaapelointi huonerasia - talon kiinteä kaapeli - talon kiinteän kaapeloinnin jakamon rima/kytkentäpiste - kytkentäkaapeli - laite (kytkin esimerkiksi).

(Liitosten määrä lisää kiertämättömän parikaapelin määrää piuhassa. Datakaapelin kuuluu olla lähtökohtaisesti kierretyillä pareilla. Parien keskinäinen spiraalirakenne, eli kierre, suojaa parissa kulkevaa dataa ulkoisilta häiriöiltä. )
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
273 613
Viestejä
4 718 703
Jäsenet
77 054
Uusin jäsen
User268

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom