Mitä tapahtui 2008, kun Suomen valtiontalous painui miinukselle?

[Tupsa]

Kun tämä valtiontalous on niin tärkeä homma, ja tuota velanottoa ihmetellään, niin miksi valtion talous painui pakkaselle 2008?

Itse muistan lukeneeni tästä tietoa, että taustalla oli massiivinen veroale, jotka muodostivat monen miljardin alijäämän. Nyt en onnistu löytämään sitä tietoa, mutta löytäisittekö te? Ja mitä kaikkea siihen kuului, jotta tuossa miinukselle menemisessä onnistuttiin. Toki sekin, että Nokia meni kapuut, mutta ei se nyt yksikään voinut tuota tehdä.

(Kuvan lähde: Tilastokeskus - Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2020, ennakko)

 

[Timo 2]

Finansssikriisi ja sitä seurannut taantuma.

Finanssikriisi (2007–2009) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Taantuma (2008–2009) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Ormu]

Finanssikriisi (2007–2009) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Finanssikriisistä se alkoi, mutta finanssikriisi ei yksinään oikein selitä, miksi talous on ollut alijäämäinen joka vuosi sen jälkeen.

 

[Tupsa]

Timo 2, tuota en muistanut aloitusviestiin laittaa. Mut olipa siinä kai muitakin syitä? Tuosta on jo kohta 20 vuotta aikaa, eikä olla päästy plussalle. Jostain on tullut pysyvä alijäämä.

 

[Timo 2]

Timo 2, tuota en muistanut aloitusviestiin laittaa. Mut olipa siinä kai muitakin syitä? Tuosta on jo kohta 20 vuotta aikaa, eikä olla päästy plussalle. Jostain on tullut pysyvä alijäämä.

Nokia + finassikriiisi ja näistä seurannut taantuma sekä hitaan kasvun kausi on ne tekiät taustalla. Toki ennen finanssikriisiä leikattiin veroja eikä maksettu lainaa on yksi tekiä taustalla.

Myös taantumassa jouduttiin elvyttämään, eikä täten saatu taloutta tasapainoon. Sipilän aikana leikattiin ja saatiin talous parempaan jamaan, kunnes tuli rinteenhallitus ja rahaa alettiin jakamaan, kuin viimeistä päivää.

 

[ChatGPT]

Tässä yksi osa siinä palapelissä:

Tehyn työtaistelu 2007 – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Ei tietysti selitä kaikkea, mutta kyllähän myös se että Nokian menestyksen myötätuulessa tässä valtiossa totuttu liian hyvälle, eikä nyt neljän vuoden välein toistuvat vaalit oikein anna valtion päättäjille mahdollisuuksia tehdä sellaista pitkän tähtäimen järkevää talouspolitiikkaa. Tarvittaisiin varmaan joku vallankumous ja joku edes hieman tolkuissaan oleva diktaattori valtaan vähän pidemmäksi aikaa jotta olisi mitään toivoa.

 

[Tupsa]

Timo 2, niin Sipilän aikaan saatiin toki vähäksi aikaa näyttämään paremmalta. Myytiin esimerkiksi valtion omaisuutta päälle 3 miljardilla. Onko se järkevää, kun menetettiin siinä satojen miljoonien vuosittaisen osingot? Ne on menetetty ikuisiksi ajoiksi.

Onhan näitä myyty jo 30 vuoden ajan yhteensä 17,5 miljardilla (tieto vuodelta 2016, joten kokonaisuus on nyt enemmän. Kuinkahan paljon noista kruununjalokivistä (esim. Sonera, Outokumpu, Kemira, Rautaruukki, Veitsiluoto, Postipankki, lisäksi Fortum ja Neste kokonaan...) saisimme enemmän vuosittain osinkoja tänä päivänä? Toki näiden arviointi on jälkikäteen vähän turhaa, mutta pahoin pelkään, että ainakin 3-4 miljardia vuodessa. Yksistään esim. Suomen Telia tuottaa vuosittain jopa miljardin.

Omistajaohjaus valtiolla on myös nykyään ihmeellinen, kun se ei muka saa ohjata omistamiaan yhtiöitä. Surullinen Uniper-keissi on nyt viimeisin. Toimiva johto voi ottaa järjettömiä riskejä tietäen, ettei suurin omistaja käytä omistajan ääntään. Toki tätä Venäjän sotaa ei kukaan voinut arvata, mutta itseäni ainakin ihmetytti suuresti, minkä ihmeen takia vihreän energian toimija hankkii fossiillienergiayhtiön.

Nyt on ollut toista kymmentä vuotta valtionvelka lähes ilmaista, niin minkä ihmeen takia valtion omistusta tuottavissa yhtiössä ei lisätty silloin? Jos olisi näin toimittu, niin kylpisimme nyt rahassa.

Aikamoinen vuodatus tuli valtionyhtiöistä, mutta kyllä tuo itseltäni monesti yöunet vie. Harmittaa, kun isoisämme taistelivat ylivoimaista vihollista vastaan kahdeksankymmentävuotta sitten. Pieni agraarivaltio oli pakotettu valtaviin sotakorvauksiin ja se rakensi maailman kärkiluokan teollisuuden kovalla työllä, hiellä ja verellä, kunnes 80-luvun lopulla tätä mittaamattoman arvokasta tulevaisuuden turvaa alettiin luovuttaa ulkomaille.

 

[Timo 2]

Timo 2, niin Sipilän aikaan saatiin toki vähäksi aikaa näyttämään paremmalta. Myytiin esimerkiksi valtion omaisuutta päälle 3 miljardilla. Onko se järkevää, kun menetettiin siinä satojen miljoonien vuosittaisen osingot? Ne on menetetty ikuisiksi ajoiksi.

Onhan näitä myyty jo 30 vuoden ajan yhteensä 17,5 miljardilla (tieto vuodelta 2016, joten kokonaisuus on nyt enemmän. Kuinkahan paljon noista kruununjalokivistä (esim. Sonera, Outokumpu, Kemira, Rautaruukki, Veitsiluoto, Postipankki, lisäksi Fortum ja Neste kokonaan...) saisimme enemmän vuosittain osinkoja tänä päivänä? Pahoin pelkään, että ainakin 3-4 miljardia vuodessa.

Toki pitää paikkaansa. Mutta mulla on jäänyt muistikuva että oikeasti saatiin talous parempaan jamaan. Toki tilastoja kaunisteltiin omaisuutta myymällä.

Jotain nykymenosta kertoo seuraava lainaus

VIIME eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvottelut aloitettiin ajatuksella siitä, että rahaa on, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Neuvotteluita johti Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne.

”Muistan Rinteen hallituksen alkumetrit neuvotteluissa Säätytalolla, joissa fläppitaululla luki: ’Rahaa on’”, Haavisto sanoi Ilta-Sanomien vaalitentissä perjantaina.


”Ja tätä on sitten noudatettu. Se oli tämä ideaalimaailma, ja luulen, että siinä maailmassa ei olla lainkaan.”

Eduskuntavaalit | Haavisto IS:n tentissä: Viime hallitusneuvotteluissa fläppitaululla luki ”Rahaa on”

Ilta-Sanomien ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n järjestämässä vaalitentissä etsitään yhteisiä näkemyksiä rauhanneuvottelujen keinoin.

www.hs.fi

 

[Tupsa]

Timo 2, joo tuo on hyvä pointti. Tuolloin ei ollut tietoakaan pandemiasta saati sodasta ja velkaraha oli valtiolle ilmaista. Rahaa oli silloin. Eipä heti palatakaan enää miinuskoron aikaan. Harmi. Tilaisuus meni. Olisi käytetty sitä rahaa vaikka teihin silloin (ennen nykyhallitusta, kun kriisit iski melkein heti).

 

[Timo 2]

Timo 2, joo tuo on hyvä pointti. Tuolloin ei ollut tietoakaan pandemiasta saati sodasta ja velkaraha oli valtiolle ilmaista. Rahaa oli silloin. Eipä heti palatakaan enää miinuskoron aikaan. Harmi. Tilaisuus meni. Olisi käytetty sitä rahaa vaikka teihin silloin (ennen nykyhallitusta, kun kriisit iski melkein heti).

Ennen kriisiä olisi ihan hyvin voitu sopeuttaa sitä taloutta, mutta ei ollut tahtoa. Kuitenkin tahtoa riitti rahan kippaamiseen pigs maille.

Jos valtion talouteen suhtautuisi kuin omaan talouteen, olisi se jo tasapainossa. Mutta kun se on muiden rahaa, niin sillä on helppo parantaa maailmaa.

 

[inexcess]

Yksi suurimmista syistä 2008 vuodesta alkaneeseen alijäämään on Kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaalitaistelu ja siitä seurannut julkisen puolen palkankorotuskierre.

Kokoomus sananmukaisesti osti veronmaksajien rahoilla sairaanhoitajien äänet lupaamalla 500 euron palkankorotuksen. Lupauksen seurauksena Kokoomus saavutti 2007 eduskuntavaaleissa ennätyksellisen 22,3% kannatuksen.

Eduskuntavaalien jälkeen Tehy tuli vaatimaan luvattua 500 euron palkankorotusta. Rajun työtaistelun jälkeen päästiin sopimukseen, jossa Tehyn laskelmien mukaan sairaanhoitajien palkat nousevat neljän vuoden aikana 22–28 %.

Palkankorotus ei jäänyt pelkkiin sairaanhoitajiin, vaan se ajettiin läpi lähes koko julkisella sektorin. Erityisen paljon palkat nousivat valtion palveluksessa olleilla. Valtion palkat nousivat vuoden 2008 jälkeen reilusti ja pysyvästi ohi yksityissektorin.

 

[Timo 2]

Kokoomus sananmukaisesti osti veronmaksajien rahoilla sairaanhoitajien äänet lupaamalla 500 euron palkankorotuksen. Lupauksen seurauksena Kokoomus saavutti ´2007 eduskuntavaaleissa ennätyksellisen 22,3% kannatuksen

Ja mikä parasta kokoomus ei halunnut antaa kunnille rahoja tähän, mutta säädettiin potilasturvalaki, jolla olisi voinut pakottaa sakon uhalla ihmisiä töihin jopa kesken loman ja tekemään jopa pidempää päivää, kuin työaikalaki sallisi.