Mistä mobiilin ruuhkat johtuu

[Chiron]

Kun mobiilidata tökkii, aika helposti annetaan syyksi, että on liikaa käyttäjiä. Tukiasema on vaan myyty tukkoon.
Harva viitsii oikeasti analysoida muita mahdollisia syitä.
Esim. että oma modeemi/antennit sijaitsee huonosti lähettävään tukiasemaan nähden. Olen huomannut, että esim. antennien asentaminen entistä ylemmäksi, ei aina paranna tulosta, vaan jopa huonontaa.
Tai vastaavasti modeemin sijoittaminen (ulos) seinälle (päätykolmio, peltikatto) niin että "häiritsevä" tukiasema jää talon"varjoon", saattaa parantaa SIRN arvoa (häiritsevät signaalit) vaikka RSRP (signaalin voimakkuus) huononee.
Eli ensin pitäisi katsoa, painottaa, SIRN arvoa, ei niin paljoa RSRP:tä.
Onko kyse oikeasti "tukiasema tukossa", selviäisi esim. kun vie modeemin/puhelimen sen oman tukiaseman lähelle. Ja erityisesti "saman oman solun" lähelle, siihen kohtaan, josta on "suora viiva" omaan kotiin, Eli 200m päähän oman palvelevan tukiasemasolun alle. Kulkeeko dataa paremmin? Tästä voisi olla hyötyä ymmärtämään, että saisiko toisenlaisella ajattelulla/sijoittelulla parempia tuloksia.

 

[Algron28]

Ruuhka näkyy siten että niitä radiotien resursseja on heikommin jaettavissa yksittäiselle huonoilla signaaliarvoilla olevalle käyttäjälle. Jos muuta liikennettä ei juuri ole voi hieman kompensaatiota nopeuksiin saada siitä että sitä radiotien resurssia on enemmän antaa. Toki ruuhka aika voi muutenkin lisätä häiriötä RF osuudelle. Oman laitteen huonon sijoittelun rajaaminen ulos yhteyden ongelmista olisi toki hyvä aina tehdä mutta monelle ei teknisesti valveutuneelle se voi olla aika vaikea homma joko tietotaidon puutteen tai sijoituspaikan rajoitusten vuoksi.

 

[SpiidWulf]

Yksi suurista haasteista on myös se, että lähtökohtaisesti mitä matalampi taajuus on kyseessä, sitä suurempi sen maantieteellinen peitto on, sekä kyky läpäistä erilaisia rakenteita. Vastaavasti matalammilla taajuuksilla on yleensä huonoimmat kaistanleveydet ja kokonaiskapasiteetti. Tämä johtaa siihen, että heikomman suorituskyvyn taajuuksiin ja soluihin päätyy eniten käyttäjiä ja vastaavasti korkeamman taajuuden ja suorituskyvyn soluissa käyttäjiä on vähiten. Hyvä esimerkki 5G puolelta on parit N28 ja N78. N28:ssa on 700MHz taajuus, 10MHz kaistanleveys, sekä hyvä kyky läpäistä rakenteita. Vastaavasti N78 on 3500MHz taajuudella, 100MHz kaistanleveydellä (eli 10x parempi mitä N28), sekä siinä erittäin huono kyky läpäistä nykyaikaisia laseja yms, jolloin näissä tiloissa olijat päätyvät käyttämään N28:ia.

Esimerkkinä tummat solut keskellä N78 ja vaaleat N28. Kyseisen tukiaseman N28 peiton äärilaitoja ei ole mitattu lähellekään joka suuntaan, eli ovat todellisuudessa vielä huomattavasti suuremmat.

 

[Johtaja_Jurmu]

Lähtökohtaisesti se data kulkee aina paremmin, mitä lähemmäs tukiasemaa mennään.
Lähtökohtaisesti myös jos tukiasema on tukossa kuormasta, niin pahin ruuhka yleensä on illalla, ja yöllä voi kulkea oikeinkin hyvin. Aivan selkeä signaali kapan rajallisuudesta.