Mielipiteitä pääkaupunkiseudun ja lähialueen tietotekniikan opiskelupaikoista?

[Axu-]

Tulevaa kevään yhteishakua silmälläpitäen. Kiinnostaisi mielipiteet ja kokemukset Metropolian, LAB:n ja HAMK:n tieto- ja viestintätekniikan insinööriohjelmista sekä Aallon tietotekniikan DI-ohjelmasta ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen ohjelmasta.

Kiinnostaa tietenkin opetuksen laatu mutta myös muu opiskelijaelämä, tilat yms.

 

[tempaccount]

Opiskelen Metropoliassa niin voin siitä jokusen sanan sanoa.

Mielestäni opetus on hyvää mutta loppujen lopuksi se mitä kursseista jää käteen on aina itsestä kiinni. Opettajia on laidasta laitaan, osa on todella hyviä, osa vähän niin ja näin. Meillä ensimmäisen vuoden opinnot koostui pitkälti neljästä "esittelyjaksosta" eri pääaineisiin liittyen. Opiskelimme sulautettuja järjestelmiä, tietoverkkoja, pelikehitystä, terveysteknologiaan liittyviä ohjelmistoja, web-kehitystä ja mobiilisovellusten kehitystä.
Meidän vuosikurssin jälkeen ensimmäisen vuoden opintosuunnitelman rakennetta muutettiin paljon joten siitä en osaa tarkkaan sanoa. Ensimmäisen vuoden opintojen sisällöstä ja muistakin kursseista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. 2023 syksyn versiota en löytänyt, mutta todennäköisesti hyvin samantyyppinen kuin 2022.

Tieto- ja viestintätekniikka | Opinto-opas, Metropolia

Tuolta löytyy myös alla listatut koulun tarjoamat pääaineet ja niiden sisältöä. HUOM! Nämä saattavat olla hieman muuttuneet, kannattaa katsoa koulun sivuilta kun päivittävät uudet tiedot 2023 syksylle.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia
Ohjelmistotuotanto
Pelikehitys
Web-kehitys ja digitaalinen media
Älykkäät IoT-järjestelmät (opetus englanniksi)

Ensimmäisenä vuotena jokaisella kurssilla oli 80% läsnäolovelvollisuus, joten ainakin päivätöiden tekeminen opintojen aikana on haastavaa. Nyt toisella vuodella läsnäolopakkoa ei ole ollut. Opiskelijaelämästä en osaa paljoa sanoa kun en sellaista varsinaisesti vietä. Varmaan melko samanlaista kuin muuallakin? Koulun tilat ovat hyvät ja ensimmäisellä vuodella meillä oli paljon ryhmäprojekteja ja muita tehtäviä niin siinä oppii tuntemaan luokkalaiset aika mukavasti. Itse olen myös tykännyt koulun kirjastosta jossa on paljon alaan liittyviä e-kirjoja saatavilla(ja varmasti myös oikeita kirjoja).

Tässä nyt muutama asia mitä tuli äkkiseltään mieleen. Jos kurssien sisältö kiinnostaa tarkemmin niin tosiaan koulun sivuilta kannattaa katsoa kun päivittävät syksyn 2023 opetussuunnitelmat. Mutta vuoden 2022 tiedoista saa jo hyvän yleiskäsityksen.
Yleisesti voisin antaa Metropolialle 4/5 pisteet.

 

[Ormu]

Tämä nyt ei vastaa kysymykseen, mutta tuo tietojenkäsittelytiede on jäänyt itselleni aika tuntemattomaksi koulutusalaksi. Ilmeisesti siis vähän kuin teknillisten yliopistojen tietotekniikka, mutta hieman erilaisella painotuksella?

 

[Axu-]

Opiskelen Metropoliassa niin voin siitä jokusen sanan sanoa.

Mielestäni opetus on hyvää mutta loppujen lopuksi se mitä kursseista jää käteen on aina itsestä kiinni. Opettajia on laidasta laitaan, osa on todella hyviä, osa vähän niin ja näin. Meillä ensimmäisen vuoden opinnot koostui pitkälti neljästä "esittelyjaksosta" eri pääaineisiin liittyen. Opiskelimme sulautettuja järjestelmiä, tietoverkkoja, pelikehitystä, terveysteknologiaan liittyviä ohjelmistoja, web-kehitystä ja mobiilisovellusten kehitystä.
Meidän vuosikurssin jälkeen ensimmäisen vuoden opintosuunnitelman rakennetta muutettiin paljon joten siitä en osaa tarkkaan sanoa. Ensimmäisen vuoden opintojen sisällöstä ja muistakin kursseista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. 2023 syksyn versiota en löytänyt, mutta todennäköisesti hyvin samantyyppinen kuin 2022.

Tieto- ja viestintätekniikka | Opinto-opas, Metropolia

Tuolta löytyy myös alla listatut koulun tarjoamat pääaineet ja niiden sisältöä. HUOM! Nämä saattavat olla hieman muuttuneet, kannattaa katsoa koulun sivuilta kun päivittävät uudet tiedot 2023 syksylle.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia
Ohjelmistotuotanto
Pelikehitys
Web-kehitys ja digitaalinen media
Älykkäät IoT-järjestelmät (opetus englanniksi)

Ensimmäisenä vuotena jokaisella kurssilla oli 80% läsnäolovelvollisuus, joten ainakin päivätöiden tekeminen opintojen aikana on haastavaa. Nyt toisella vuodella läsnäolopakkoa ei ole ollut. Opiskelijaelämästä en osaa paljoa sanoa kun en sellaista varsinaisesti vietä. Varmaan melko samanlaista kuin muuallakin? Koulun tilat ovat hyvät ja ensimmäisellä vuodella meillä oli paljon ryhmäprojekteja ja muita tehtäviä niin siinä oppii tuntemaan luokkalaiset aika mukavasti. Itse olen myös tykännyt koulun kirjastosta jossa on paljon alaan liittyviä e-kirjoja saatavilla(ja varmasti myös oikeita kirjoja).

Tässä nyt muutama asia mitä tuli äkkiseltään mieleen. Jos kurssien sisältö kiinnostaa tarkemmin niin tosiaan koulun sivuilta kannattaa katsoa kun päivittävät syksyn 2023 opetussuunnitelmat. Mutta vuoden 2022 tiedoista saa jo hyvän yleiskäsityksen.
Yleisesti voisin antaa Metropolialle 4/5 pisteet.

Hei ja mukava kuulla tietoja Metropoliasta, se onkin tällä hetkellä omalla listalla ykkösvaihtoehtona. Kävin autolla tarkastamassa koulun eilen ja itselle oli kyllä pitkä miinus pysäköintimahdollisuuden puuttuminen opiskelijoilta, kun itse oon tottunut kulkemaan autolla joka paikkaan. Onko tietoa mihin opiskelijat autojaan jättää, onko esim mahdollisuutta vuokrata läheisistä parkkihalleista paikkoja?

Kiinnostaisi myös että opiskellaanko siellä härkäporukassa vai onko naispuolisiakin opiskelijoita mukana, koko kampushan taitaa olla tekniikan opiskelijoille.

Mukava kuulla että länsäolopakko rajoittuu vain ensimmäiseen vuoteen.

 

[tempaccount]

Hei ja mukava kuulla tietoja Metropoliasta, se onkin tällä hetkellä omalla listalla ykkösvaihtoehtona. Kävin autolla tarkastamassa koulun eilen ja itselle oli kyllä pitkä miinus pysäköintimahdollisuuden puuttuminen opiskelijoilta, kun itse oon tottunut kulkemaan autolla joka paikkaan. Onko tietoa mihin opiskelijat autojaan jättää, onko esim mahdollisuutta vuokrata läheisistä parkkihalleista paikkoja?

Kiinnostaisi myös että opiskellaanko siellä härkäporukassa vai onko naispuolisiakin opiskelijoita mukana, koko kampushan taitaa olla tekniikan opiskelijoille.

Mukava kuulla että länsäolopakko rajoittuu vain ensimmäiseen vuoteen.

Karamalmin kampuksen läheisyydessä on paljon ilmaisia autopaikkoja. Tänä vuonna tuli muutos jonka takia suoraan koulun edessä olevat paikat ovat henkilökunnalle. Mutta koulun läheisyydessä on todella iso parkkialue jossa ei ole aikarajoituksia eikä pysäköintimaksua. Täytyy vain ajaa siitä koulun edestä suoraan kunnes tulee mutka vasemmalle ja taas suoraan kunnes parkkipaikat tulevat vastaan. Parkkipaikalta on kävellen ehkä 300 metriä matkaa koululle. Parkkipaikka näkyy hyvin esim. Google Mapsin satelliittikuvasta osoitteella Karakaari 9, 02610 Espoo

Meidän ensimmäisen vuoden ryhmässä taisi olla noin 25-30 aloittajaa joista naisia oli muistaakseni viisi, muilla ryhmillä taisi olla samaa luokkaa. Mutta ei kampus kuitenkaan täysin miesten valtaama ole, kyllä siellä naispuolisia opiskelijoitakin on vaikka onkin miesvaltainen

 

[Axu-]

Karamalmin kampuksen läheisyydessä on paljon ilmaisia autopaikkoja. Tänä vuonna tuli muutos jonka takia suoraan koulun edessä olevat paikat ovat henkilökunnalle. Mutta koulun läheisyydessä on todella iso parkkialue jossa ei ole aikarajoituksia eikä pysäköintimaksua. Täytyy vain ajaa siitä koulun edestä suoraan kunnes tulee mutka vasemmalle ja taas suoraan kunnes parkkipaikat tulevat vastaan. Parkkipaikalta on kävellen ehkä 300 metriä matkaa koululle. Parkkipaikka näkyy hyvin esim. Google Mapsin satelliittikuvasta osoitteella Karakaari 9, 02610 Espoo

Meidän ensimmäisen vuoden ryhmässä taisi olla noin 25-30 aloittajaa joista naisia oli muistaakseni viisi, muilla ryhmillä taisi olla samaa luokkaa. Mutta ei kampus kuitenkaan täysin miesten valtaama ole, kyllä siellä naispuolisia opiskelijoitakin on vaikka onkin miesvaltainen

Hyvä kuulla että autollakin onnistuu tulla kampukselle, täytyy varmaan käydä vielä uudemman kerran katsomassa pakkat läpi pieteetillä, ku ei osunu silmään muuta ku nämä parkkihallit ja joku parkkipaikka nokialaisille.

Kuulostaa oikein mukavalta kaikki mitä oot kertonut, taidan laittaa ton metropolian ykköseksi yhteishaussa jos tässä ei mitään ihmeempiä tapahdu. Naisten määrä kampuksella ei tosiaan ole mikään kynnyskysymys mulle, kunhan muuten vaan kyselin missä mennään nykypäivänä. 5/30 on enemmän kuin odotin.

 

[sad]

Yliopiston puolella yksi opintopiste vaatii enemmän työtä ja suurin osa opetuksesta on päiväopiskelua ammattikorkeakouluun verrattuna.

 

[gouca]

Opiskelen Metropoliassa niin voin siitä jokusen sanan sanoa...
...Opiskelijaelämästä en osaa paljoa sanoa kun en sellaista varsinaisesti vietä. Varmaan melko samanlaista kuin muuallakin?

Tämä on ehkä juurikin se olennaisin ero AMK:n ja yliopiston välillä. Molemmista valmistuu työelämään motivaation ollessa korkea, mutta AMK:sta puuttuu se pakollinen yhteisöllisyys. Vaikka sosialisointi onkin suuren osan mielestä (varsinkin teknillisellä puolella) ahdistavaa, yliopistoissa on haastavaa erakoitua, koska opiskelun oheistoiminta on niin vahvassa roolissa.

En nyt tarkoita tällä mitään kännäämistä, vaan esim. ryhmätöitä ja kilta-aktiviteetteja. Vaikka AMK:lla on perinteisesti ollut se käytännönläheisyyden valtti, ettei esim. ICT-puolella pakoteta niin laajaa mafy-teoriaa vaan keskitytään oman linjan oleelliseen asiaan, väitän yliopistosta valmistuvan reilusti työelämään sopivampaa porukkaa esim. itsevarmuuden ja työyhteisöön integroitumisen kannalta.

P.S. miksei esim. Tampereelle tai Lappeenrantaan tietotekniikan puolelle?

 

[pappatech]

..yliopistoissa on haastavaa erakoitua, koska opiskelun oheistoiminta on niin vahvassa roolissa.

Tää on kyllä minusta ihan opiskelijasta kiinni. Hyvin oon pystynyt vetämään puolitoista yliopistotutkintoa tutustumatta oikeastaan keneenkään, koska oon koko ajan opiskellut vähän rikkonaisesti, työn ohessa ja niin edelleen.

Jos taas haluaa olla siinä opiskelijaelämässä ja -toiminnassa mukana, niin ei siinä minusta hirveästi eroa ole ootko AMK:ssa vai yliopistossa.

muoks. koronahan tän kuvion sotki totaalisesti, kun kaikki joutuikin yhtäkkiä etäopiskeluun. En tiedä miten hyvin tilanne on palannut normaaliksi, mutta ennen koronaa yliopistoissakin on kyllä ollut ihan oikeita ongelmia sen kanssa, että tietty porukka putoaa sen systeemin ulkopuolelle. Jonkun verran näistä joutui muutama vuosi sitten lukemaan ja kävin myös juttelemassa paikallisen yliopiston opiskelijapalveluiden kanssa, kun sivusin aihetta gradussani.

Vaikka AMK:lla on perinteisesti ollut se käytännönläheisyyden valtti, ettei esim. ICT-puolella pakoteta niin laajaa mafy-teoriaa vaan keskitytään oman linjan oleelliseen asiaan, väitän yliopistosta valmistuvan reilusti työelämään sopivampaa porukkaa esim. itsevarmuuden ja työyhteisöön integroitumisen kannalta.

Ja tätä jälkimmäistä tummennettua on kyllä aikas vaikea havaita työpaikkojen sisältä. Nohevat tyypit on nohevia ja ehkä joistain paistaa enemmän läpi jonkinlainen akateemisuus, mutta hyvin vaikea on esim. työskentelyotteen tai jäljen (koodin) perusteella mennä sanomaan, kuka on tullu mistäkin. Varmaan yksi parhaita koodareita ja samaan aikaan tosi särmä arkkari edellisessä firmassa oli raapinut kasaan aikanaan vaan jonkun datanomitutkinnon.

 

[gouca]

Tää on kyllä minusta ihan opiskelijasta kiinni. Hyvin oon pystynyt vetämään puolitoista yliopistotutkintoa tutustumatta oikeastaan keneenkään, koska oon koko ajan opiskellut vähän rikkonaisesti, työn ohessa ja niin edelleen.

Jos taas haluaa olla siinä opiskelijaelämässä ja -toiminnassa mukana, niin ei siinä minusta hirveästi eroa ole ootko AMK:ssa vai yliopistossa.

muoks. koronahan tän kuvion sotki totaalisesti, kun kaikki joutuikin yhtäkkiä etäopiskeluun. En tiedä miten hyvin tilanne on palannut normaaliksi, mutta ennen koronaa yliopistoissakin on kyllä ollut ihan oikeita ongelmia sen kanssa, että tietty porukka putoaa sen systeemin ulkopuolelle. Jonkun verran näistä joutui muutama vuosi sitten lukemaan ja kävin myös juttelemassa paikallisen yliopiston opiskelijapalveluiden kanssa, kun sivusin aihetta gradussani.


Ja tätä jälkimmäistä tummennettua on kyllä aikas vaikea havaita työpaikkojen sisältä. Nohevat tyypit on nohevia ja ehkä joistain paistaa enemmän läpi jonkinlainen akateemisuus, mutta hyvin vaikea on esim. työskentelyotteen tai jäljen (koodin) perusteella mennä sanomaan, kuka on tullu mistäkin. Varmaan yksi parhaita koodareita ja samaan aikaan tosi särmä arkkari edellisessä firmassa oli raapinut kasaan aikanaan vaan jonkun datanomitutkinnon.

Hyviä pointteja, ei ollut tarkoitus lytätä AMK:ta mitenkään. Lähinnä siis molemmat (AMK/yliopiston) käyneenä se kontrasti verkostoitumisessa ja pakotetussa uuteen porukkaan integroitumisessa esim. ryhmätöiden muodossa oli niin suuri, että koin kehittyneeni huomattavasti enemmän yliopistossa ja harmittaa edelleen, etten aikaisemmin vaihtanut.

Burgereita (=sosiaalisesti taidottomia) löytyy luonnollisesti molemmista, mutta mielestäni reilusti vähemmän yliopistolta ainakin TkK osalta. Tietojenkäsittelytieteelle puolestaan menivät ne ultraburgerit lukiosta, mutta sosiaalisen taidottomuuden voi paikata tiettyyn pisteeseen asti osaamisella.

 

[nilikka]

Itse vaihdoin vasta Metropoliasta Aaltoon, molemmissa opinnot olivat lähellä tietotekniikkaa. Aallossa opintopisteet vaatii selkeästi enemmän työtä, ja opetuksen laatu vaihtelee erinomaisen ja ok:n välillä. Metropoliassa opetus oli hyvin vaihtelevaa hyvän ja välttävän välillä.

Yliopistomaailmassa on sekä hyvässä että pahassa akateeminen vapaus: voit opiskella vapaavalintaisiin ja sivuaineeseen vaikka mitä kiinnostavia ja osaamista täydentäviä kursseja, tai sitten täyttää ne helpoilla nopilla jotka eivät vaikuta työllistymiseen mitenkään. AMK puolella opinnoissa on paljon vähemmän valinnanvaraa, mutta toisaalta ne tarjoavat varman polun valmistumiseen.

Otaniemessä on hurja määrä erilaisia kiltoja ja kerhoja siinä missä Metropoliassa homma pyörii täysin ainejärjestöjen ympärillä.

Aalto panostaa opiskelijoiden työllistymiseen erilaisten rekrytointitapahtumien kautta, Metropoliassa vähän samaa asiaa hoitaa tutkintoon kuuluvat harjoittelut.

Puolensa ja puolensa, minulle Aalto sopi paremmin mutta onneksi on myös muita vaihtoehtoja. Molemmista työllistyt varmasti jos vain aistit ääntä ja valoa.

 

[Axu-]

Yliopiston puolella yksi opintopiste vaatii enemmän työtä ja suurin osa opetuksesta on päiväopiskelua ammattikorkeakouluun verrattuna.

En sanonutkaan alkuperäisessä viestissäni, mutta oon siis työelämässä ollut jo pidemmän aikaa ja yksi ylipistotutkinto alla, nyt alan vaihtaminen tähtäimessä. AMK:sta ei aiempaa kokemusta. AMK:ta ajattelin ihan siksi että valmistuu nopeammin ja koulussa keskitytään ehkä keskeisiin työelämätaitoihin (ohjelmointi) enemmän.

Tämä on ehkä juurikin se olennaisin ero AMK:n ja yliopiston välillä. Molemmista valmistuu työelämään motivaation ollessa korkea, mutta AMK:sta puuttuu se pakollinen yhteisöllisyys. Vaikka sosialisointi onkin suuren osan mielestä (varsinkin teknillisellä puolella) ahdistavaa, yliopistoissa on haastavaa erakoitua, koska opiskelun oheistoiminta on niin vahvassa roolissa.

En nyt tarkoita tällä mitään kännäämistä, vaan esim. ryhmätöitä ja kilta-aktiviteetteja. Vaikka AMK:lla on perinteisesti ollut se käytännönläheisyyden valtti, ettei esim. ICT-puolella pakoteta niin laajaa mafy-teoriaa vaan keskitytään oman linjan oleelliseen asiaan, väitän yliopistosta valmistuvan reilusti työelämään sopivampaa porukkaa esim. itsevarmuuden ja työyhteisöön integroitumisen kannalta.

P.S. miksei esim. Tampereelle tai Lappeenrantaan tietotekniikan puolelle?

Joo oon siis ollut työelämässä pidemmän aikaa ja ihan hyvin menestynyt siellä jo. Ryhmätyöt ja yhdessäolon koen kyllä tärkeänä verkostoitumisen kannalta, on tullut nimittäin huomattua, että verkostoituminen ja positiivisen maineen rakentaminen on oikeasti aika kova juttu työmarkkinoilla. Ei sillä että olisi tapana kuppiin sylkeä, kyllä nekin tapahtumat on tärkeitä.

Tampere tai Lappeenranta ei oikein kumpikaan lämmitä, mutta Turku on kiva kaupunki, ja itsellä harkinnassa.

Tää on kyllä minusta ihan opiskelijasta kiinni. Hyvin oon pystynyt vetämään puolitoista yliopistotutkintoa tutustumatta oikeastaan keneenkään, koska oon koko ajan opiskellut vähän rikkonaisesti, työn ohessa ja niin edelleen.

Jos taas haluaa olla siinä opiskelijaelämässä ja -toiminnassa mukana, niin ei siinä minusta hirveästi eroa ole ootko AMK:ssa vai yliopistossa.

muoks. koronahan tän kuvion sotki totaalisesti, kun kaikki joutuikin yhtäkkiä etäopiskeluun. En tiedä miten hyvin tilanne on palannut normaaliksi, mutta ennen koronaa yliopistoissakin on kyllä ollut ihan oikeita ongelmia sen kanssa, että tietty porukka putoaa sen systeemin ulkopuolelle. Jonkun verran näistä joutui muutama vuosi sitten lukemaan ja kävin myös juttelemassa paikallisen yliopiston opiskelijapalveluiden kanssa, kun sivusin aihetta gradussani.


Ja tätä jälkimmäistä tummennettua on kyllä aikas vaikea havaita työpaikkojen sisältä. Nohevat tyypit on nohevia ja ehkä joistain paistaa enemmän läpi jonkinlainen akateemisuus, mutta hyvin vaikea on esim. työskentelyotteen tai jäljen (koodin) perusteella mennä sanomaan, kuka on tullu mistäkin. Varmaan yksi parhaita koodareita ja samaan aikaan tosi särmä arkkari edellisessä firmassa oli raapinut kasaan aikanaan vaan jonkun datanomitutkinnon.

Miten työn saannin kannalta, onko DI ja AMK inssi samalla viivalla haettaessa vaikka samaa työtä, vai meneekö jompikumpi ohi? Katsotaanko ylipäätään tutkintoa vai testataanko haastattelussa taitoja muilla tavoin? Entä etenemismahdollisuudet/johtotehtävät uralla, miten tutkinnot vaikuttaa?

 

[vienna]

Itse vaihdoin vasta Metropoliasta Aaltoon, molemmissa opinnot olivat lähellä tietotekniikkaa. Aallossa opintopisteet vaatii selkeästi enemmän työtä, ja opetuksen laatu vaihtelee erinomaisen ja ok:n välillä. Metropoliassa opetus oli hyvin vaihtelevaa hyvän ja välttävän välillä.

Onko opintopistemääräsi säilynyt hyvällä tasolla Aallossa? Miltä kuulostaisi 101 op:ta Aallossa + HY:ssä vuodessa? Entä miten on Aallon englannin kielen painotus maistunut sinulle, kenties vahva eximia englannista sinulla?

Aalto on hyvä koulu, mutta pienen miinuksen annan siitä, että maisterivaiheessa mennään englannin ehdoilla - kyllä Suomessa sijaitsevassa korkeakoulussa pitäisi olla sallittua ja mahdollista pitää maisteriseminaarinsa esitys suomeksi.

Eli ymmärrän Aallon tavoitteen ja kannan olla kansainvälinen, mutta kansainvälisyys ei saisi uhrata kotimaisia kieliä, eli suomea ja ruotsia vain työmarkkinalogiikan vuoksi. Suomen ja ruotsin kielen pitäisi siis olla aina käytettävissä, eli pyydettäessä saa sen opintosuorituksissa käyttöön (esseet, esitykset jne.)

Syksyllä 2021 tuli siis riitaa yhdellä kurssilla, kun kurssin kaksi suomenkielistä naisopettajaa oli sitä mieltä, että asiaa pitää kysyä Aallon lakimiehiltä, kun kysyin siitä, että saisinko palauttaa esseeni suomeksi. Eli aika paksua, että Suomessa pistetään suomea noin lyttyyn ja paksua myös siksi, että kumpikaan opettajista ei tiennyt Aallon kielisääntöä, jonka mukaan suorituksia on voitava antaa suomeksi englanninkielisessä maisteriohjelmassa, jos suomenkielisiä maisteriohjelmia ei ole - insinööritieteissä ei ole ainuttakaan, jolloin mennään tällä säännöllä.

Ehkäpä tämän hyvän koulun nimeksi olisi osuvammin Wave University? Eli jos suomea sysitään noin, niin mennään sitten rehellisesti päätyyn saakka ja ollaan kokonaan englanninkielisiä. Sitten herääkin kysymys siitä, mikä erottaa Wave Universityn Texasin Universitystä (muu kuin rahoitusmalli)?

Otaniemessä on hurja määrä erilaisia kiltoja ja kerhoja siinä missä Metropoliassa homma pyörii täysin ainejärjestöjen ympärillä.

Jep, pelkästään jo kylterien KY on niin massiivinen ja rahakas järjestö, että tämän asian suhteen voittaja on selvä. Unohtamatta teknillisen puolen järjestöjä, ja löytyypä jopa kristillistä että maanpuolustuksellista kerhoa. Aalto on siis varsin iso, vaikka HY on vielä isompi. Mielestäni HY ja Aalto tarjoavat mielenkiintoisen kaksoiskaupungin yliopistojen suhteen, jollaista ei ole muualla tässä maassa.

 

[pappatech]

Miten työn saannin kannalta, onko DI ja AMK inssi samalla viivalla haettaessa vaikka samaa työtä, vai meneekö jompikumpi ohi? Katsotaanko ylipäätään tutkintoa vai testataanko haastattelussa taitoja muilla tavoin? Entä etenemismahdollisuudet/johtotehtävät uralla, miten tutkinnot vaikuttaa?

Minusta työn saannin kannalta olennaista on saada se eka (oman alan) duunipaikka. Mikä taas tarkoittaa sitä, että kannattaa koittaa saada jalkaa oven väliin opiskeluaikana harjoittelujen, kesä- tai osa-aikatöiden kautta. Sen jälkeen, jos nyt siis puhutaan perus softakehityshommista, kyse on enemmän siitä, mitä nää osaat kuin siitä, mikä tutkinto on taskussa.

Koulutusta ei oo haastiksissa kukaan tainnut kysyä, mutta olen sen itse maininnut näissä perus "kerro vähän itsestäsi ja taustoistasi" aloituksissa. Teknisissä haastiksissa voi joutua kommentoimaan jotain koodausongelmaa, suunnitteluongelmaa ja niin edelleen, mutta mulla nuokin on menneet enimmäkseen niin, että ovat kyselleet millaisia juttuja olen joutunut tekemään. Kertaalleen katseltiin vähän koodiakin ja miten tekisin joitain juttuja.

Tosta vikasta, niin minusta tietotekniikan tutkinnolla valmistuu ensisijaisesti tekijähommiin. Jos haluaa jo lähtökohtaisesti katsella hommaa korkeammalta tasolta, jotain siis kokonaisarkkitehtuurityylistä pestiä, ohjelmistoliiketoimiinnan kehittämistä, johtamista tai jotain tällaista, niin joku toinen tutkinto voi olla parempi pohja sellaiseen. Täällä paikallinen yliopisto tarjoaa tietojärjestelmätieteen tutkinnon, joka on kauppatieteellinen tutkinto. Aallossa on varmaan jotain vastaavaa. Vaikea kysymys vastata kovin kompaktisti.

 

[lyrete]

...

Tampere tai Lappeenranta ei oikein kumpikaan lämmitä, mutta Turku on kiva kaupunki, ja itsellä harkinnassa.

...

Vähän topikki vanhentunut mutta tähän voisin vähän tarttua, itse siis muutaman vuoden hain (toisista opinnoista vaihtoa) HY:n käpistelyyn ja sitten päädyinkin viime vuonna Turkuun tietotekniikalle. Loppujen lopuksi sisältö on aika samaa, paitsi tekniikkapuolella joutuu vähän enemnmän käymään sitä perus tekniikanopintoihin kuuluuvaa fysiikkaa yms. käpistelyssä ehkä sitten vähän enemmän matikkaa. Ainakin itse oon kokenut ihan fiksuksi sisällöksi kurssit Turussa, vaikkakin ehkä vähän helppoja olleet itselle kun on ollut jo hommissa alalla. Mutta ihan hyvää pohjaa.

Parhaan kuvan ylipäänsä siitä että missä voisi oikeasti olla kiinnostavaa saat todennäköisesti lukemalla opinto-oppaita ja yliopistojen kohdalla katsomalla niitä maisteriohjelmien sisältöä, ihan vaikka kurssikohtaisesti miltä ne näyttää. Monissa paikoissa kanditutkinto on vähän sellainen että sekaisin kaikkia maisteriohjelmia, ja ns. varsinainen erikoistuminen tulee sitten vasta siellä 2 viimeisen vuoden aikana.

Oon asunut koko opinnot Espoossa enkä edes käynyt kuin pari kertaa koululla, että ei sinänsä oo turkulaisesta opiskelijaelämästä kokemusta jos sitä etsit, mutta muualta sitten onkin (4 kpl eri yliopistoja ja aloja takana). Tässä ehdottomana voittajana on kyllä isommat kaupungit siinä mielessä että variaatiota löytyy ja jokaiselle löytyy helpommin juuri se omanlaisensa paikka, mutta jos ns. perustaso riittää niin kaikkialla on kyllä se kunnossa ja meininki kivaa. Itse vähän venähtänyt opiskeluhommat kun kaikenlaiset vapaaehtosjutut vienyt niin paljon aikaa, erityisesti Otaniemessä

Tämä nyt on enemmän tämmöinen itselle halu saada paperit joskus kasaan, työmarkkinoillahan tosiaan kyllä pärjää helposti ilmankin, tosin opiskelupaikka helpottaa huomattavasti sitä ensimmäistä oven raotusta, mutta hyvin paljonhan alalla jättää porukka opiskeluita kesken kun rupeaa saamaan devaajapalkkaa niin ei opiskelut enää maistukaan. Ehkä päällimäisenä pointtina kuitenkin että ei mitkään paperit oikeasti valmista siihen työelämään mutta antaa kosketusta siihen millaista se voi ehkä olla. Tai no tietysti jos lähtee akateemiselle uralle niin sitten valmistaa suoraankin.

Tuli näköjään vähän sekava viesti mutta jotain asiaa siellä sentään!

 

[julmuri]

Tämä nyt ei vastaa kysymykseen, mutta tuo tietojenkäsittelytiede on jäänyt itselleni aika tuntemattomaksi koulutusalaksi. Ilmeisesti siis vähän kuin teknillisten yliopistojen tietotekniikka, mutta hieman erilaisella painotuksella?

TKT on lähinnä sovellettua matematiikkaa, softaa teoreettisesta näkökulmasta: algoritmeja, verkkoja, softadevaamista yleensä; pakollisiin opintoihin ei kuulu laitteistopuolta, fysiikkaa, tilastotiedettä tai talousoppia kuten Otaniemen tietotekniikassa. Teoriaa oli ehkä hiukan liiankin paljon. Kurssien laatu vaihteli välttävästä erinomaiseen kurssin vetäjästä riippuen. Jos ei pidä algoritmeista ja matematiikasta, niin Otaniemi/AMK on varmaan parempi vaihtoehto.

En ole kyllä itse kuullut mitään hyvää AMKsta. Kaverini kuvaili Metropoliaa "lastentarhaksi", jossa lopputyöksi kelpasi copypastetettu Python-kielen manuaali.

Tämä on ehkä juurikin se olennaisin ero AMK:n ja yliopiston välillä. Molemmista valmistuu työelämään motivaation ollessa korkea, mutta AMK:sta puuttuu se pakollinen yhteisöllisyys. Vaikka sosialisointi onkin suuren osan mielestä (varsinkin teknillisellä puolella) ahdistavaa, yliopistoissa on haastavaa erakoitua, koska opiskelun oheistoiminta on niin vahvassa roolissa.

En nyt tarkoita tällä mitään kännäämistä, vaan esim. ryhmätöitä ja kilta-aktiviteetteja. Vaikka AMK:lla on perinteisesti ollut se käytännönläheisyyden valtti, ettei esim. ICT-puolella pakoteta niin laajaa mafy-teoriaa vaan keskitytään oman linjan oleelliseen asiaan, väitän yliopistosta valmistuvan reilusti työelämään sopivampaa porukkaa esim. itsevarmuuden ja työyhteisöön integroitumisen kannalta.

P.S. miksei esim. Tampereelle tai Lappeenrantaan tietotekniikan puolelle?

Liekö teknillisissä korkeakouluissa kovempi pakotus sosialisointiin, itse tipahdin HYssä aivan kokonaan "porukasta", kun aloitin opiskelut ujona 18vuotiaana, jota ei kiinnostanut liiemmin haalarileikit, ryyppäysjutut, sitsit ja muutkaan pukujuhlat. Ainoa pakollinen merkittävä ryhmätyö oli ohjelmistoprojekti-kurssilla.

Asiaa sivuten, termi "koulu" oli jonkinlainen kirosana HYssä. "Yliopisto on tiedeyhteisö eikä koulu!" huudahti eräs proffa minulle, kun erehdyin kutsumaan laitosta kouluksi. Liekö tuossa takana jokin yritys pysyä erillään silloisesta TKKsta.

Jos olisin nyt lukiolainen, valitsisin opiskelupaikan seuraavilla kriteereillä: 1) omat kiinnostuksen kohteet/kurssit 2) etäsuoritus verkkokurssien avulla (mooc.fi jne.) 3) voiko opintoja tehdä jo lukiolaisena avoimen yliopiston kautta. Toisaalta jos olisin nyt 18v, niin en menisi ohjelmointialalle ollenkaan, koska "koodaripula" on mielestäni pelkkä yritysjohtajien keksimä meemi, ja koneen ääressä istuskelu lopun elämää ei ole pitkän päälle järin hohdokasta.

 

[lyrete]

...

Liekö teknillisissä korkeakouluissa kovempi pakotus sosialisointiin, itse tipahdin HYssä aivan kokonaan "porukasta", kun aloitin opiskelut ujona 18vuotiaana, jota ei kiinnostanut liiemmin haalarileikit, ryyppäysjutut, sitsit ja muutkaan pukujuhlat. Ainoa pakollinen merkittävä ryhmätyö oli ohjelmistoprojekti-kurssilla.

Asiaa sivuten, termi "koulu" oli jonkinlainen kirosana HYssä. "Yliopisto on tiedeyhteisö eikä koulu!" huudahti eräs proffa minulle, kun erehdyin kutsumaan laitosta kouluksi. Liekö tuossa takana jokin yritys pysyä erillään silloisesta TKKsta.

...

Sekä HY:llä (muuta alaa) ja nykyään teknillisessä opiskelleena toi johtuu ehkä osittain siitä että ainakin Otaniemen teekkaripiireissä aika aktiivisesti yritetään kiltojen (tai ainejärjestön) puolesta hakea siihen mukaan ja fuksivuonna on tapahtumaa vähän laidasta laitaan. Fuksivuoden jälkeen se kyllä sitten vähenee ja suuri osa ei näy enää tapahtumissa, niitä jotka sitten kilta-aktiiveiksi lähtevät lisäksi. HY:llä tuntui että piti vähän väkisin itse hakeutua niihin tapahtumiin ja porukoihin eikä pidetty ihan niin paljon kädestä. Joillekin sopii, monille tietysti voi olla kynnys lähteä vaikka haluaisikin.

Koulu sanan käyttö on kyllä huvittava, löytyy joo aika paljon tota porukkaa henkilökunnasta (ja kyllä joskus opiskelijoistakin) jotka sitä haluavat kovasti korostaa että ollaan yliopistossa. Tietysti joiltain ihan hyvässä mielessä, korostamaan sitä kuinka yliopistossa ei ihan hirveästi kukaan kädestä pitäen katso että opiskelet vaan on hyvin ns. omatoimista. Mutta osalla kyllä on ihan kusi hatussa ja halutaan vain kokea olevansa parempia kuin muut: "Minäpäs pääsin yliopistoon" meiningillä.