Microsoftin mereen upotettu datakeskuskoe oli menestys

[Kaotik]

Microsoft on saanut valmiiksi kokeen, jossa upotettiin datakeskus mereen keväällä 2018. Meren pohjassa typpi-ilmastossa ollut datakeskus osoittautui yhtiön mukaan selvästi perinteisiä luotettavammaksi, sillä palvelimia meni reilun kahden vuoden aikana epäkuntoon vain kahdeksasosa normaalista.
Datakeskus sai virtansa täysin uusiutuvista energianlähteistä.

Microsoft finds underwater datacenters are reliable, practical and use energy sustainably - Source

Microsoft retrieved the Northern Isles underwater datacenter from the seafloor off Scotland's Orkney Islands. Project Natick is proving the concept of underwater datacenters is feasible as well as logistically, environmentally and economically practical.

news.microsoft.com

 

[antero]

Idea selkeästi saatu simpsoneista.

 

[Hannibal]

Tjaa... kuin helppoja huoltoreissut on sitten kun vikaantuvat? Ilmeisesti riittävän helppoja, kun on hyväksi havaittu!

 

[Heikki_H]

Tjaa... kuin helppoja huoltoreissut on sitten kun vikaantuvat? Ilmeisesti riittävän helppoja, kun on hyväksi havaittu!

Eiköhän nuo vaan nosteta ylös huoltojen ajaksi, tuskin huoltoäijät sukeltamaan rupeavat.

 

[zepi]

Tjaa... kuin helppoja huoltoreissut on sitten kun vikaantuvat? Ilmeisesti riittävän helppoja, kun on hyväksi havaittu!

Nuo on tarkoitus jättää vain huoltamatta. Pyörivät sen 5v tjsp. mitä servereitä nyt kannattaa pyörittää ja sen jälkeen nostetaan ulos ja ser:iksi.

Ne jotka hajoavat, hajoavat.

 

[Mika__]

^ kuulostaa oikein ekologiselta ja fiksulta.

 

[Kaotik]

^ kuulostaa oikein ekologiselta ja fiksulta.

Ottaen huomioon että maan päällä tapahtuu sama, mutta laitteita hajoaa useammin, kyllä se on oikein ekologista ja fiksua siihen nähden

 

[Mika__]

Meinasin siis tuota ylempää väittämää fiksuksi ja ekologisesti missä hajonnut rauta vain odottelee tuhoamista 0-5v. Merenpinnan yläpuolella niitä yleensä huolletaan 3-5v ainakin.

 

[hsalonen]

Isoja datakeskuksia voi myös jäähdyttää kaasulla, joka ei ole ihmiselle terveellistä. Ei niitä palvelimia sitten huolleta, kytketään vain etänä pois päältä.

Ei niinkuin Suomessa, mutta maailmalla. Suomessa kaikki tehdään "niinkuin aina ennenkin" ja niiden huoltohenkilöiden pitäminen on kallista ja eivät he pienissä konesaleissa ansaitse palkkansa verran säästöjä.

Yleensäkin ihmisen poistaminen näistä ketjuista on tietoturvallisempaa, kustannustehokkaampaa ja johtaa vielä parempaan vasteaikaan, kun ei tarvitse olla ketään 24/7 valmiina ja virheisiin on varauduttu lisäkapasiteetilla ja redudanteilla palvelimilla.

 

[Kaotik]

Meinasin siis tuota ylempää väittämää fiksuksi ja ekologisesti missä hajonnut rauta vain odottelee tuhoamista 0-5v. Merenpinnan yläpuolella niitä yleensä huolletaan 3-5v ainakin.

Maan päällä hajoaa 8 palvelinta siiinä ajassa kuin meren pohjassa yksi, vaikka jotain huoltoa maan päällä tehdäänkin sen sijasta että kipattaisiin heti ser-pinoon, kyllä tuo vaikuttaa kaikin puolin järkevämmältä antaa sen lillua käyttöikänsä loppuun pohjassa pois käytöstä kytkettynä, jonka jälkeen se kierrätetään samalla tapaa kuin tavallisissakin datakeskuksissa oleva rauta.

 

[Melbac]

Ottaen huomioon että maan päällä tapahtuu sama, mutta laitteita hajoaa useammin, kyllä se on oikein ekologista ja fiksua siihen nähden

jeps,sähköt tuotetaan uudistuvilla ja se rauta taitaa olla parin vuoden(>5v?) kuluttua serriä muutenkin.Meri hoitaa jäähdytyksen.Noiden "huolto" taitaa tarkoittaa sitä että uudet kamat sisään ja laatikko mereen takaisin ja tollaisessa ei kauan kestä jos kaikki on valmiina.Rauta ja muut osat valmistettaisi muutenkin ja pistettäisiin kierrätykseen,nyt ei käytetä hiiltä sähköön eikä tule mitään muitakaan henkilöstön aiheuttamaa saastumista.Ainoa ongelma taitaa olla se että noiden pitää olla kunnon foolproof laitteita eli toimii kuin junan vessa.

/offtopic
Tosta saatu varmasti aika hyvää dataa miten ilma/kosteus/lämpötila yms vaikuttaa laitteisiin.

 

[Kaakatus]

Palvelimien huolto ylipäätänsä ei ole mitään konkkien vaihtoa, vaan kokonaisten räkkikomponenttien vaihtoa. Pienenpinä yksiköinä voidaan vaihtaa kiintolevyjä tai virtalähteitä, jos ovat hotswappejä. Täten ajatus siitä, että huoltaminen olisi jotenkin ekologisempaa on nurinkurinen; maan päällä palvelinsalista vaan lähtee 8-kertaa useammin tavaraa serriin/valmistajalle takuuseen tms.

 

[Cork]

Täten ajatus siitä, että huoltaminen olisi jotenkin ekologisempaa on nurinkurinen; maan päällä palvelinsalista vaan lähtee 8-kertaa useammin tavaraa serriin/valmistajalle takuuseen tms.

Samaa ajattelin itsekin. Se että sitä käydään useammin ronkkimassa; tarkoittaa tosiaankin sitä että sieltä käydään sitä serriä kantamassa ulos useammin.
Hieno nähdä, että tämä onnistui!

Tottakai mietityttää miten tuo lämpö vaikuttaa paikalliselle eliökannalle.

 

[Kantti2]

Hienoa out-of-the-box ajattelua!

 

[tle88]

Ymmärrän nuo perustelut siitä, että mitä sitä korjaamaan lyhytikäistä tuotetta, kun vialliset yksiköt voi vain sulkea pois käytöstä.

Jotenkin vain se, että maailmassa missä lämpöä tuotetaan kivihiiltä ja öljyä ja maakaasua polttamalla, johdetaan hukkalämpöä MEREEN ja kaloille ihmeteltäväksi kuulostaa kuitenkin vähän pahalta. On tuo mielestäni vähän yrittämisen puutetta, ettei tuota hukkalämpöä saada johdettua edes jonnekin, missä sitä voitaisiin hyödyntää. Lämpöhän on rahanarvoinen tuote. Nykytekniikalla sitä voidaan myös pumpata ns. "ylämäkeen", joten ei luulisi olevan ylivoimaista tunkea sitä lämpöä vaikka kaukolämpöverkon siirtoketjuun. Siis siitä huolimatta, että se tulistettu höyry on vieläkin kuumempaa kuin se jäähdytys. Jo pelkästä reiästä maasta saadaan 3 kilowattituntia lämpöä yhden kilowattitunnin sähkönkäytöllä.

Onko kyseessä nyt jokin kaavoitusongelma?

T -.-

 

[minnis]

Ymmärrän nuo perustelut siitä, että mitä sitä korjaamaan lyhytikäistä tuotetta, kun vialliset yksiköt voi vain sulkea pois käytöstä.

Jotenkin vain se, että maailmassa missä lämpöä tuotetaan kivihiiltä ja öljyä ja maakaasua polttamalla, johdetaan hukkalämpöä MEREEN ja kaloille ihmeteltäväksi kuulostaa kuitenkin vähän pahalta. On tuo mielestäni vähän yrittämisen puutetta, ettei tuota hukkalämpöä saada johdettua edes jonnekin, missä sitä voitaisiin hyödyntää. Lämpöhän on rahanarvoinen tuote. Nykytekniikalla sitä voidaan myös pumpata ns. "ylämäkeen", joten ei luulisi olevan ylivoimaista tunkea sitä lämpöä vaikka kaukolämpöverkon siirtoketjuun. Siis siitä huolimatta, että se tulistettu höyry on vieläkin kuumempaa kuin se jäähdytys. Jo pelkästä reiästä maasta saadaan 3 kilowattituntia lämpöä yhden kilowattitunnin sähkönkäytöllä.

Onko kyseessä nyt jokin kaavoitusongelma?

T -.-

Kaukolämpö on suomessa ainakin talvisin paikotellen yli 100 asteista, näin korkealle ei palvelinsalit pystyisi lämmittämään. Lämpimämmistä maista taas puuttuu kaukolämmön infra kokonaan. Parhaiten nuo hukkalämpöratkaisut toimivatkin siis vain yksittäisissä rakennuksissa, esim vaikka microsoftin pääkonttori voitaisiin lämmittää omalla hukkalämmöllään. En sitten tiedä miten suuret ympäristövaikutukset tällä olisi, mutta käsittääkseni noita yksittäisiä hukkalämmöllä lämmitettyjä rakennuksia on jo olemassa.

 

[GuntherPrien]

Rauta ja muut osat valmistettaisi muutenkin ja pistettäisiin kierrätykseen,nyt ei käytetä hiiltä sähköön eikä tule mitään muitakaan henkilöstön aiheuttamaa saastumista.

Mitä tällä "henkilöstön aiheuttamalla saastumisella" tarkoitetaan? Ihmisestä liikkuessa irtoavaa pieniä hiukkasia vai toiminnan aikana sattuvia pikku kämmejä, tai jotakin muuta.

 

[Melbac]

Mitä tällä "henkilöstön aiheuttamalla saastumisella" tarkoitetaan? Ihmisestä liikkuessa irtoavaa pieniä hiukkasia vai toiminnan aikana sattuvia pikku kämmejä, tai jotakin muuta.

Lähinnä autoilua eli ei ole porukkaa ajelemassa autolla/aiheuttamassa ruuhkaa yms.Noiden mukaan jäähdytys maksoi eniten.

 

[tle88]

Suomalaisessakin rakennusinfrastruktuurissa on näitä isoja komplekseja, kuten sairaalat etc, joiden suunnittelussa ja kaavoituksessa voitaisiin ottaa huomioon hukkalämmön käyttö mahdollisuus. Julkisessa rakentamisessa siitä voitaisiin tehdä jopa velvoite.
Tuo M$:n konttikin vaikuttaa aika kompaktilta ratkaisulta. On se vähän kyvytöntä hommaa, jos tuolle hukkalämmölle ei oikeasti keksitä mitään muuta käyttöä, kuin huuhtoa se mereen.
On siinä lämmön talteeenotossa tietenkin ongelmia, se nyt on itsestään selvää, mutta ainakaan minkään suurkaupungin läheisyydessä ei käyttäjistä luulisi voivan olla edes pulaakaan.

T -.-

No joo... eihän se ole minullakaan vielä mitään aurinkokennoja talon päädyssä ja vastuksilla vesikiertoa lämmittämässä. Ei vain vieläkään oikein kannata, varsinkaan kun kennojen kestoiästä ei ole vielä mitään varmuutta.

 

[Melbac]

Ei tuolla ole mitään hukkalämpöjä mietitty vaan kuinka jäähdytetään halvalla koneita.Suurin säästö tullut kuulemman juuri jäähdytyksestä.Merikaapelitkin menee vierestä eli datakeskus on atlantin ylittävän kaapelin vieressä eikä infraa paljoa tarvitse rakennella eli vetää johtoja.

 

[BlackWolf]

Ei tuolla ole mitään hukkalämpöjä mietitty vaan kuinka jäähdytetään halvalla koneita.Suurin säästö tullut kuulemman juuri jäähdytyksestä.Merikaapelitkin menee vierestä eli datakeskus on atlantin ylittävän kaapelin vieressä eikä infraa paljoa tarvitse rakennella eli vetää johtoja.

Vielä on jäänyt selvittämättä vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin, jos noita aletaan enemmänkin asentelemaan. Enemmän ihmettelen, että lämpösähköisiä generaattoreita ei saada käyttöön näiden datakeskusten yhteyteen, liekö vielä liian kallista. Muistelen, että jopa ruumiin lämmöllä on saatu aikaan sähköÄ, niin luulisi datakeskuksessa lämpöä riittävän.

 

[Loisteho]

Vielä on jäänyt selvittämättä vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin, jos noita aletaan enemmänkin asentelemaan. Enemmän ihmettelen, että lämpösähköisiä generaattoreita ei saada käyttöön näiden datakeskusten yhteyteen, liekö vielä liian kallista. Muistelen, että jopa ruumiin lämmöllä on saatu aikaan sähkö, niin luulisi datakeskuksessa lämpöä riittävän.

Vaikutukset näkee vaikka monesta voimalaitoksesta, jotka voivat dumpata gigawatinkin verran lämpöä järveen/mereen. (Teko)järvi voi lämmetä siitä asteella tai parilla, mutta meressä vaikutus on täysin merkityksetön.
Lämpösähköisten generaattoreiden hyötysuhde on todella, todella heikko, parhaimmillaankin vain pari prosenttia CPU:n lämpötiloissa liikkuessa. Ennemmin kannattaa käyttää ne rahat jonkun muun päästöttömän energian tuottamiseksi.

 

[BlackWolf]

Vaikutukset näkee vaikka monesta voimalaitoksesta, jotka voivat dumpata gigawatinkin verran lämpöä järveen/mereen. (Teko)järvi voi lämmetä siitä asteella tai parilla, mutta meressä vaikutus on täysin merkityksetön.
Lämpösähköisten generaattoreiden hyötysuhde on todella, todella heikko, parhaimmillaankin vain pari prosenttia CPU:n lämpötiloissa liikkuessa. Ennemmin kannattaa käyttää ne rahat jonkun muun päästöttömän energian tuottamiseksi.

No jos nyt mietit tuollaista konttia, niin lämpösähköisessä generaattorissa ei ole liikkuvia osia. Kerran kun rakentaisi kontin, niin se olisi käytännössä ikuinen. 1% tuotto tuollaisessa kun aikajänne on kemmeniä vuosia maksaa itsensä äkkiä takaisin.

 

[Marti77]

Kyllä joku viheerpiipertäjä tappaa idean kohta kun coilvhine häiritsee valaita.

 

[Mika__]

Maan päällä hajoaa 8 palvelinta siiinä ajassa kuin meren pohjassa yksi, vaikka jotain huoltoa maan päällä tehdäänkin sen sijasta että kipattaisiin heti ser-pinoon, kyllä tuo vaikuttaa kaikin puolin järkevämmältä antaa sen lillua käyttöikänsä loppuun pohjassa pois käytöstä kytkettynä, jonka jälkeen se kierrätetään samalla tapaa kuin tavallisissakin datakeskuksissa oleva rauta.

Miten isoja konesalikokonaisuuksia olet hallinnoinut ja pitänyt tilastoja rikkoontumisista? Meinaan, että jos siitä pannusta hajoaa vaikka muistikampa, hotswap poweri tms. parissa minuutissa vaihdettavaa, on siis järkevämpää sinusta makuuttaa sitä loppurautaa hyödyttömänä 4v 9kk kuin suorittaa huolto?

Kai tämä sama kaava myös himassa? Koneesta pitäs muistikampa vaihtaa, mutta helvetin paljon järkevämpää antaa paskan olla hengettömänä ja ostaa vierelle uusi kone ja heittää ne molemmat sitten ser-häkkiin viiden vuoden päästä?

 

[Loisteho]

No jos nyt mietit tuollaista konttia, niin lämpösähköisessä generaattorissa ei ole liikkuvia osia. Kerran kun rakentaisi kontin, niin se olisi käytännössä ikuinen. 1% tuotto tuollaisessa kun aikajänne on kemmeniä vuosia maksaa itsensä äkkiä takaisin.

Yhtä "ikuinen" kuin aurinkopaneeli, joka tuottaa samaan hintaan monikymmenkertaisen määrän yhtä päästötöntä sähköä.

 

[Tonnin Seteli]

Meinaan, että jos siitä pannusta hajoaa vaikka muistikampa, hotswap poweri tms. parissa minuutissa vaihdettavaa, on siis järkevämpää sinusta makuuttaa sitä loppurautaa hyödyttömänä 4v 9kk kuin suorittaa huolto?

Minusta ainakin on. Miten ihmeessä ei olisi? Se on ihan sama, jos vaikka 1-5% raudasta on osan ajasta paskana ja tyhjän panttina. Vastapainona on saatavilla aika valtavasti suurempia etuja. Laitetilaan ei tarvitse päästää henkilöstöä, laitetilaan ei edes tarvitse mahtua menemään(ainakaan siinä määrin kuin normaalissa datakeskushallissa, jossa mahtuu ihan asentamaankin). Kenenkään ei tarvitse päivystää mennäkseen sinne. Siellä ei tarvita valaistusta tai ihmisen hengitettävää ilmakehää. Kaikki saadaan suunniteltua uusiksi tehokkaammin, kun kenenkään ei tarvitse käydä laitteiden luona. Pannaan kerran kokoon ja seuraavaksi puretaan ja rempataan tölkki muutaman vuoden päästä.

Tietenkin pientäkin tappiota kannattaa yrittää optimoida pois, ja sitähän tässä nimenomaan samalla tehtiin. Vikaantumiset vähenivät melkein pilkun paikan verran. Parannus on mittasuhteiltaan lähinnä vallankumouksellinen.

Jotenkin vain se, että maailmassa missä lämpöä tuotetaan kivihiiltä ja öljyä ja maakaasua polttamalla, johdetaan hukkalämpöä MEREEN ja kaloille ihmeteltäväksi kuulostaa kuitenkin vähän pahalta. On tuo mielestäni vähän yrittämisen puutetta, ettei tuota hukkalämpöä saada johdettua edes jonnekin, missä sitä voitaisiin hyödyntää.

Tämä pitää ajatella siinä kontekstissa, että tavanomaisena ratkaisuna on kuluttaa valtavasti lisää energiaa jäähdyttämiseen. Nyt on siis kyseessä kaikin tavoin huomattava parannus entiseen. Siksi on minusta vähän keinotekoinen ongelma ajatella, että nyt menee energiaa harakoille, hyi hyi. Kun ei mene, vaan energiaa säästetään normaaliin järjestelyyn verrattuna.

Jo pelkästä reiästä maasta saadaan 3 kilowattituntia lämpöä yhden kilowattitunnin sähkönkäytöllä.

Juu, niin saadaan joskus jopa neljä. Tiedäthän, millaisilla lämpötiloilla ja lämpötilaeroilla? Kyseessä on matalalämpötilajärjestelmä. Lattialämpö onnistuu tai patterikiertokin, kunhan lämpöä siirtyy tarpeeksi tavanomaista matalammalla veden lämpötilalla. Käyttövettäkään ei kovin kuumaksi vedetä millään kolmosen tai nelosen lämpötehokertoimella. Varsinkaan mitään kaukolämpövettä ei servereiden lämmöstä tuoteta.

 

[Raikku]

Kuinkahan paljon noita käydään pöllimässä. Aika paljon kuitenkin rikollista toimijaa joilla on syvyyssukellusveneistä ja työkaluista alkaen kaikkea tarvittavaa.

 

[puppelitupuna]

Moni ei tunnu ottavan huomioon, että tässä ratkaisussa jäähdytys on redundantti. Kriittisin elementti kaikista vrt. maanpäälliset.

 

[Tonnin Seteli]

Kuinkahan paljon noita käydään pöllimässä. Aika paljon kuitenkin rikollista toimijaa joilla on syvyyssukellusveneistä ja työkaluista alkaen kaikkea tarvittavaa.

Tämä voi tietysti olla ongelma, mutta luulisi siihen voitavan suunnittelulla aika paljon vaikuttaa. Kuinka paljon helposti myyntikelpoista varastettavaa näistä saataisiin? Kai kaikki on niin poropietaria kuin mahdollista eikä käy mihinkään muuhun. Jos varkaalle on tarjolla käytännössä romurautaa, niin ei sitä varmaan kannata alkaa syvyyssukellusveneillä ja pipopään kalustolla varastamaan kovalla riskillä.

 

[Mika__]

Minusta ainakin on. Miten ihmeessä ei olisi? Se on ihan sama, jos vaikka 1-5% raudasta on osan ajasta paskana ja tyhjän panttina. Vastapainona on saatavilla aika valtavasti suurempia etuja. Laitetilaan ei tarvitse päästää henkilöstöä, laitetilaan ei edes tarvitse mahtua menemään(ainakaan siinä määrin kuin normaalissa datakeskushallissa, jossa mahtuu ihan asentamaankin). Kenenkään ei tarvitse päivystää mennäkseen sinne. Siellä ei tarvita valaistusta tai ihmisen hengitettävää ilmakehää. Kaikki saadaan suunniteltua uusiksi tehokkaammin, kun kenenkään ei tarvitse käydä laitteiden luona. Pannaan kerran kokoon ja seuraavaksi puretaan ja rempataan tölkki muutaman vuoden päästä.

Jep jep, realismia on turha ottaa mukaan pilaamaan hyvää unelmaa.

Tuommoinen skenaario voisi toimia jos sali on yhden toimijan laitteille ja toiminnoille dedikoitu, mutta ei näitä saleja ihan kauheasti ole kuitenkaan jotka niin tiukasti keskittyvät tämmöiseen.

Aika moni dc-kapan tarjoaja on moniasiakas- ja sekalaisen tavaran käytössä. Osan kamoista omistaa salin hallinnoija, osan asiakas. En nyt muista asiakkaita kauheasti aikojen saatossa jotka eivät välittäisi vittuakaan laitteista vaan jättäisivät ne keräämään laskua saliin ilman että niitä käytetään. Olisihan se mukavan yltäkylläistä kotonakin heittää kamat roskiin suoraan ilman että fiksaisi.

 

[Tonnin Seteli]

Jep jep, realismia on turha ottaa mukaan pilaamaan hyvää unelmaa.

Tuommoinen skenaario voisi toimia jos sali on yhden toimijan laitteille ja toiminnoille dedikoitu, mutta ei näitä saleja ihan kauheasti ole kuitenkaan jotka niin tiukasti keskittyvät tämmöiseen.

Aika moni dc-kapan tarjoaja on moniasiakas- ja sekalaisen tavaran käytössä. Osan kamoista omistaa salin hallinnoija, osan asiakas. En nyt muista asiakkaita kauheasti aikojen saatossa jotka eivät välittäisi vittuakaan laitteista vaan jättäisivät ne keräämään laskua saliin ilman että niitä käytetään. Olisihan se mukavan yltäkylläistä kotonakin heittää kamat roskiin suoraan ilman että fiksaisi.

Mitä ihmettä? No tietenkään tällainen ratkaisu ei korvaa kaikkia muita. Se nyt vaan ei ole ongelma, että rikkinäiset laitteet jäävät hengaamaan. Se ei ole edes uusi idea ja niin voidaan tehdä vaikka koneet eivät ole meressä. Se juuri on realismia. Ei se liity noihin skenaarioihin.

Ei tässä ideana olekaan mikään asiakkaan omilla laitteilla puuhastelu, vaan laitteet käytännössä omistaa yksi taho ja koko säiliö on joko ison firman omassa käytössä tai sieltä vuokrataan kapasiteettia.

 

[Mika__]

No mainitsinkin jo, että tuommoinen soveltuu lopulta aika kapealle sektorille mitä tulee konesalitarjontaan, lähinnä yksinkertaista laskentatehoa ja jotain datojen louhintaa.

On ne paskojen laitteiden hengaamisetkin haitallisia salissa koska ne vievät turhaan tilaa sieltä. Jos ei ole mitään tuotto-odotuksia per neliömetri salissa, niin mikäs siinä, saahan sinne viedä vaikka miten paljon palokuormaa lisää täytteeksi. Harmi kun on ollut vain tylsien ja kaupallisten salien kanssa aikoinaan tekemisissä.

 

[BlackWolf]

Yhtä "ikuinen" kuin aurinkopaneeli, joka tuottaa samaan hintaan monikymmenkertaisen määrän yhtä päästötöntä sähköä.

Ei ole. Aurinkopaneeli on taivasalla ja siihen sataa tavaraa päälle yms. mitkä heikentää jatkuvasti sen tehokkuutta. Tuollaiseen generaattoriin ei vaikuta luonnonvoimat, koska se perustuu vain ja ainoastaan kahden lämpötilan eroihin. Tollasen laitoksen ulkokuori olisi kuitenkin merivedessä ja sisällä ne tavarat ei vaihda toimintamallia edes 100 vuodessa. Toki jollain aikavälillä voi alkaa elukat kiinnittymään mutta kuitenkin.

 

[Loisteho]

Ei ole. Aurinkopaneeli on taivasalla ja siihen sataa tavaraa päälle yms. mitkä heikentää jatkuvasti sen tehokkuutta. Tuollaiseen generaattoriin ei vaikuta luonnonvoimat, koska se perustuu vain ja ainoastaan kahden lämpötilan eroihin. Tollasen laitoksen ulkokuori olisi kuitenkin merivedessä ja sisällä ne tavarat ei vaihda toimintamallia edes 100 vuodessa. Toki jollain aikavälillä voi alkaa elukat kiinnittymään mutta kuitenkin.

Samanhintainen aurinkopaneeli tuottaa oletettavasti sateellakin enemmän mitä TEG -järjestelmä. Ja se järjestelmä on paljon muutakin kuin itse TEG -elementti, se lämpö pitää saada siirrettyä prosessorilta elementeille, mikä tarkoittaa käytännössä nestekiertoa, ja se täytyy tehdä myös vikasietoiseksi, ettei yksittäinen vika halvaannuta koko jäähdytysjärjestelmää. Se on siinä ja tässä riittääkö tuotettu sähkö edes pyörittämään kiertoon vaadittuja pumppuja. Paremman tehon niista elementeistä saa kiinnittämällä ne vaikka aurinkopaneelien pohjaan.

TEGit vaativat sitä lämpötilaeroa reilusti, mutta itse tietokone puolestaan kestää sen paremmin, mitä vähemmän sitä lämpötilaeroa on ympäröivän meriveden kanssa. Jos tuo olisi nopeasti itsensä takaisin maksava keino, väittäisin, että edes yksi toimija maailmassa olisi keksinyt käyttää moista. Kaupallisia sovelluksia termosähköisille generaattoreille on melko tarkkaan 0. Esim. johonkin auton pakoputkeen kiinnitettynä TEGillä saisi jo hieman energiaa talteen kun lämpötilaeroa löytyy mainittavissa määrin, mutta kummasti edes siihenkään käyttöön ei noita asenneta.

 

[HikinenM]

Isoja datakeskuksia voi myös jäähdyttää kaasulla, joka ei ole ihmiselle terveellistä. Ei niitä palvelimia sitten huolleta, kytketään vain etänä pois päältä.

Ei niinkuin Suomessa, mutta maailmalla. Suomessa kaikki tehdään "niinkuin aina ennenkin" ja niiden huoltohenkilöiden pitäminen on kallista ja eivät he pienissä konesaleissa ansaitse palkkansa verran säästöjä.

Saisiko tähän jotain lähteitä? Omien tietojeni mukaan isoja datakeskuksia ei todellakaan jäähdy kaasulla eikä missään myöskään jätetä palvelimia mätänemään PUE:n (power use effectiveness) ollessa erittäin hyvä. Teknikon hinta on oikeasti halpa tuossa skaalassa.
Esimerkkinä vaikka Googlen PUE tietoja jossa kertovat myös ihan mitä laitteita käyttävät: Tehokkuus – Palvelinkeskukset – Google. Valitettavasti en löytänyt Microsoftin lukuja suoraan linkkinä.

Jos luit linkin tekstin niin tämä Microsoftin testi oli muutenkin tutkia uusia tapoja tuoda edge/CDN PoP (point of presence) lähemmäs kuluttajia.

 

[pulatunnus]

esim vaikka microsoftin pääkonttori voitaisiin lämmittää omalla hukkalämmöllään. En sitten tiedä miten suuret ympäristövaikutukset tällä olisi, mutta käsittääkseni noita yksittäisiä hukkalämmöllä lämmitettyjä rakennuksia on jo olemassa.

Microsoftin campus ? En tiedä, mutta onko siellä lämittystarvetta, vai enemmänkin jäähdytystarvetta ?

Käyttövesi ja rasvakeittimet ?

 

[JKAVS]

Microsoftin campus ? En tiedä, mutta onko siellä lämittystarvetta, vai enemmänkin jäähdytystarvetta ?

Tokihan Redmondissa talvi on.

 

[djmake]

Kaukolämpö on suomessa ainakin talvisin paikotellen yli 100 asteista, näin korkealle ei palvelinsalit pystyisi lämmittämään. Lämpimämmistä maista taas puuttuu kaukolämmön infra kokonaan. Parhaiten nuo hukkalämpöratkaisut toimivatkin siis vain yksittäisissä rakennuksissa, esim vaikka microsoftin pääkonttori voitaisiin lämmittää omalla hukkalämmöllään. En sitten tiedä miten suuret ympäristövaikutukset tällä olisi, mutta käsittääkseni noita yksittäisiä hukkalämmöllä lämmitettyjä rakennuksia on jo olemassa.

Nyt jo kaukolämmön tuotantoon käytetään osin lämpöpumpputekniikkaa joten mitään ongelmaa ei olisi käyttää sitä viileämpääkin hukkalämpöä kaukolämpönä. Jos ero on huomattava muuhun lämmönlähteeseen verrattuna, muuttuu hyödyntäminen nopeasti kannattavaksi. Ja osin menee asian ohi mutta olisikohan ollut 2010 Pöyryn tekemä selvitys Loviisan lauhdelämmön käyttämisestä Helsingin lämmittämiseen voi olla ihan mielenkiintoinen luettava. Myös siellä kyse on varsin matalista lämpötiloista.

Mutta ongelma on Suomessakin se, ettei lämpöenergiaa tarvita suuremmassa määrin läpi vuoden. Jos talviajan hukkalämmön voit ajaa kaukolämpöverkostoon, kesäaikana tarvitset kuitenkin tavan hävittää sen lämmön. Ja voiko kaukolämpöä rakentaa konesalien varaan? Omasta mielestäni hieman heikosti ja jos varavoima jää yhteiskunnan kustannettavaksi, on lopputulos aika heikko. Eikä kaikkia konesaleja valitettavasti voida sijoittaa seuduille, jossa lämpöenergialle olisi tarve ympäri vuoden.

Kyllä se hyödyntäminen olisi omasta mielestäni paras aloittaa lauhdevoimalaitosten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ja tässä kohtaa lasken toki ydinvoimalat lauhdevoimaloiksi vaikka normaalimpi jaottelu on ehkä polttavat laitokset ja muut.
Toki meilläkin on hukkalämpöä tuottavia konesaleja mutta tosiaan toisaalta (ehkä) kohta mereen ajetaan kuuden ydinvoimalan lauhde. Hyödyntämättä jättäminen on pitkälti poliittista perua joten ehkä konesalit voidaan jättää rauhaan ja ottaa meille vastaan, hukkaavat lämpönsä minne tahansa.

Eli kyllä se yksittäinen konesali joutaa olla siellä meren pohjassa aivan mainiosti ja varsinkin kuivalla maalla saman lämmön hävittäminen maksaa helposti sekin paljon joten kyse ei välttämättä ole edes lisäkustannuksista. Toisaalta lämpimissä maissa kyse voi olla ainoasta toimivasta ratkaisusta.

Ja itse kokeilua on tullut seurattua mielenkiinnolla. Luovan ajattelun käyttö tämän kaltaisissa kiinnostaa aina.

 

[zepi]

Näiden ideanahan on se, että tuon voi tiputtaa johonkin New Yorkin edustalle kilsan/parin päähän manhattanista. Tuollaisissa paikoissa datakeskuskiinteistöjen vuokra olisivat törkeän korkeat, joten säästöjä on luvassa ja saa matalan latenssin pilven reunaa kaupungin keskustan lähelle.

 

[ratkakapu]

Esim. johonkin auton pakoputkeen kiinnitettynä TEGillä saisi jo hieman energiaa talteen kun lämpötilaeroa löytyy mainittavissa määrin, mutta kummasti edes siihenkään käyttöön ei noita asenneta.

Jopa F1 oli siirtymässä tegistä pois (tunnetaan niissä moottoreissa nimellä mgu-h), koska se on monimutkainen ja kallis systeemi, mutta kun kaikki neljä nykyistä moottorivalmistajaa saatiin sitoutumaan lajiin pitkällä aikavälillä niin moottorien yksinkertaistamisesta luovuttiin vuoteen 2025 asti.

Systeemi on ollut vuodesta 2014 asti käytössä hybridikoneissa siellä, mutta vieläkään ei käsittääkseni yhtään moottoria ratojen ulkopuolella käytä tuota systeemiä. Tosin nyt johtavalta moottorivalmistajalta Mersulta on tulossa tuota käyttävä superhybridi, mutta sekään ei ole uutta kehitystä vaan Mersu vain yksinkertaisesti asentaa F1 auton moottorin "normaaliin" autoon.

 

[Loisteho]

Jopa F1 oli siirtymässä tegistä pois (tunnetaan niissä moottoreissa nimellä mgu-h), koska se on monimutkainen ja kallis systeemi, mutta kun kaikki neljä nykyistä moottorivalmistajaa saatiin sitoutumaan lajiin pitkällä aikavälillä niin moottorien yksinkertaistamisesta luovuttiin vuoteen 2025 asti.

Systeemi on ollut vuodesta 2014 asti käytössä hybridikoneissa siellä, mutta vieläkään ei käsittääkseni yhtään moottoria ratojen ulkopuolella käytä tuota systeemiä. Tosin nyt johtavalta moottorivalmistajalta Mersulta on tulossa tuota käyttävä superhybridi, mutta sekään ei ole uutta kehitystä vaan Mersu vain yksinkertaisesti asentaa F1 auton moottorin "normaaliin" autoon.

Käsittääkseni niissä ei edes käytetä termosähköisiä generaattoreita (TEG), vaan energian talteen otto lämmöstä tapahtuu jollain muulla mekanismilla. Ilmeisesti tuon MGU-H:n tuotto on jotain luokkaa 50 kW, tavan TEGillä toteutettuna kokoa sillä olisi luokkaa kuutiometri ja painoa tonni tai pari.

 

[Rensu]

Käsittääkseni niissä ei edes käytetä termosähköisiä generaattoreita (TEG), vaan energian talteen otto lämmöstä tapahtuu jollain muulla mekanismilla. Ilmeisesti tuon MGU-H:n tuotto on jotain luokkaa 50 kW, tavan TEGillä toteutettuna kokoa sillä olisi luokkaa kuutiometri ja painoa tonni tai pari.

Oikeassa olet, energia otetaan talteen turbossa olevalle generaattorilla. Eli ei mitään tekemistä datakeskusten energian talteenoton kanssa.

 

[BlackWolf]

Samanhintainen aurinkopaneeli tuottaa oletettavasti sateellakin enemmän mitä TEG -järjestelmä. Ja se järjestelmä on paljon muutakin kuin itse TEG -elementti, se lämpö pitää saada siirrettyä prosessorilta elementeille, mikä tarkoittaa käytännössä nestekiertoa, ja se täytyy tehdä myös vikasietoiseksi, ettei yksittäinen vika halvaannuta koko jäähdytysjärjestelmää. Se on siinä ja tässä riittääkö tuotettu sähkö edes pyörittämään kiertoon vaadittuja pumppuja. Paremman tehon niista elementeistä saa kiinnittämällä ne vaikka aurinkopaneelien pohjaan.

TEGit vaativat sitä lämpötilaeroa reilusti, mutta itse tietokone puolestaan kestää sen paremmin, mitä vähemmän sitä lämpötilaeroa on ympäröivän meriveden kanssa. Jos tuo olisi nopeasti itsensä takaisin maksava keino, väittäisin, että edes yksi toimija maailmassa olisi keksinyt käyttää moista. Kaupallisia sovelluksia termosähköisille generaattoreille on melko tarkkaan 0. Esim. johonkin auton pakoputkeen kiinnitettynä TEGillä saisi jo hieman energiaa talteen kun lämpötilaeroa löytyy mainittavissa määrin, mutta kummasti edes siihenkään käyttöön ei noita asenneta.

Miksi se vaatisi nestekierron? Tai siis kyllähän noi nykyiset jäähdytysputket mitä käytetään prosessoreiden ja näyttisten jäähdyttämiseen sisältää nestekierron. Ei vaan tarvitse pumpata mitään kun luonto hoitaa pumppaamisen. Ei ole mitään syytä miksi sama ei toimisi ilman liikkuvia osia myös tollaisessa kontissa.

Mitä tulee kaupallisuuteen niin tuo on vähän typerä väite, koska samalla perusteella voi teilata ihan kaiken muunkin. Esim. miksi täällä Suomessa ei ole aurinkopaneeleista tehtyjä voimalaitoksia, no koska ne ei kannata. Silti aurinkopaneelit voi kannattaa jollekkin jos ei muuten niin imagollisesti ja laskennallisesti väittävät jo nyt, että kannattaa, mutta silti yhtään voimalaitosta ei maassa ole. Kyse olikin allekirjoittaneen spekuloinnista sen suhteen, että voisiko sen lämmön käyttää muutenkin kuin vain sen johtamiseen meriveteen. TEG on teknologiaa mitä on povailtu nyt jo 20-30v tulevaksi ja sitä on testattu todella paljon. Tähän asti suurin ongelma on huono hyötysuhteen lisäksi ollut materiaalien hinta. Siksi sen käyttö onkin jäänyt lähinnä avaruusteknologian tasolle. Minä en näe syytä miksi joku Google tai Mikkisofta ei voisi tuollaista laitetta joku päivä käyttää noiden mereen upotettavien konttien kanssa. Ei ehkä vielä tänään, mutta kyllähän tuossa olisi nähtävissä selviä hyötyjä kun miettii, että vaikka sisuskalut vanhenee niin itse konttihan on uusiokäytettävissä. Kyllä pienelläkin tuotolla voidaan tällöin saada merkittäviä hyötyjä kun aikajänne kasvaa riittävän pitkäksi ja liikkuvia, vikaantuvia, osia on riittävän vähän.

 

[SShadow]

Miten isoja konesalikokonaisuuksia olet hallinnoinut ja pitänyt tilastoja rikkoontumisista? Meinaan, että jos siitä pannusta hajoaa vaikka muistikampa, hotswap poweri tms. parissa minuutissa vaihdettavaa, on siis järkevämpää sinusta makuuttaa sitä loppurautaa hyödyttömänä 4v 9kk kuin suorittaa huolto?

Kai tämä sama kaava myös himassa? Koneesta pitäs muistikampa vaihtaa, mutta helvetin paljon järkevämpää antaa paskan olla hengettömänä ja ostaa vierelle uusi kone ja heittää ne molemmat sitten ser-häkkiin viiden vuoden päästä?

Parissa minuutissa vaihdettavaa, eli siellä on 24/7 päivystys, eli aika monen räkkikoneen hinnan verran palkkakustannuksia. Tai sitten päivystäjä, joka ajaa autolla kohteeseen ja käy vaihtamassa osan.

Teknisesti ei ole mitenkään mahdotonta tehdä kiintolevyrobottia, eli robottikäsi vetäsee hotswap levyn pois ja pistää lippaasta uuden levyn tilalle. Tai mikään ei estä pistämästä vaikka viittä spare levyä kiinteästi per levypalvelin.

Muisteissakin taitaa voida käyttää spareja, rikkoontuneen kamman voi sammuttaa "biosista" ja etsiä sille muistikäytölle vaikka vapaana oleva rauta.

Powereita voi lisätä vaikka kolmannen, jos tuntuu siltä että on ihan tavallista että kaksi poweria menee rikki viidessä vuodessa. Tai sitten vaan kysyy saisko ihan oikeata laatua toimittajalta.

Olosuhteet tuolla paljon vakaammat, jää lämmönvaihtelut, tärinät, kosteudenvaihtelut pois. Ukkosella ei indusoidu epämääräisiä jännitteitä johtimiin. Tuollainen ei myöskään tuota radiotaajuisia häiröitä maan päälle. Kenties myös suojassa aurinkomyrskyiltä, kun syöttöjohdot ovat lyhyitä.

No mainitsinkin jo, että tuommoinen soveltuu lopulta aika kapealle sektorille mitä tulee konesalitarjontaan, lähinnä yksinkertaista laskentatehoa ja jotain datojen louhintaa.

On ne paskojen laitteiden hengaamisetkin haitallisia salissa koska ne vievät turhaan tilaa sieltä. Jos ei ole mitään tuotto-odotuksia per neliömetri salissa, niin mikäs siinä, saahan sinne viedä vaikka miten paljon palokuormaa lisää täytteeksi. Harmi kun on ollut vain tylsien ja kaupallisten salien kanssa aikoinaan tekemisissä.

Varmaankin puhutaan per kuutiometri, jos tarkkoja ollaan. Huoltokäytävät vievät vähintään räkkikaapin leveyden (ja korkeuden) verran tilaa. Aika monta prosenttia laitteista saa olla tyhjänpanttina sammuksissa, ennenkuin se vastaa huoltokäytävien tarvitsemaa tilaa. Sitten kun tuottavuus laskee, nostetaan putkilo ylös, avataan päätyluukku, vedetään konesali ulos huoltopisteelle ja vaihdetaan tarvittavat osat/palvelimet.

Onko tuollainen metallikotelo erityisesti suuri palokuorma? Käsittääkseni materiaaleja saa "no-flame" speksillä, joilloin esim. liitin ei syty tuleen vaikka virtapinni kävisi 600 asteisena. Toisekseen, nämä osat eivät varmaan sisällä hirveästi happea, jotta palo voisi saada alkunsa, kyseessähän on typpitäytteinen tila.


Mitä tulee vaikkapa kalojen viihtyvyyteen alueella, niin tämä lienee se pienin riesa kokonaisuudesta. Ympärille rakennetaan tuulivoimaloita ja aurinkovoimaa, kenties myös aaltovoimaa. Onko se nyt sitä pahempi, kuin että hakattaisiin joku metsä matalaksi datakeskuksen tieltä, ja vedettäisiin pitkä siirtojohto tuulipuistosta.

Koska kyseessä pilotti, näihin ympäristökysymyksiin varmasti tulee vastaus loppuraportissa.

 

[Mika__]

Parissa minuutissa vaihdettavaa, eli siellä on 24/7 päivystys, eli aika monen räkkikoneen hinnan verran palkkakustannuksia. Tai sitten päivystäjä, joka ajaa autolla kohteeseen ja käy vaihtamassa osan.

Teknisesti ei ole mitenkään mahdotonta tehdä kiintolevyrobottia, eli robottikäsi vetäsee hotswap levyn pois ja pistää lippaasta uuden levyn tilalle. Tai mikään ei estä pistämästä vaikka viittä spare levyä kiinteästi per levypalvelin.

Muisteissakin taitaa voida käyttää spareja, rikkoontuneen kamman voi sammuttaa "biosista" ja etsiä sille muistikäytölle vaikka vapaana oleva rauta.

Powereita voi lisätä vaikka kolmannen, jos tuntuu siltä että on ihan tavallista että kaksi poweria menee rikki viidessä vuodessa. Tai sitten vaan kysyy saisko ihan oikeata laatua toimittajalta.

Olosuhteet tuolla paljon vakaammat, jää lämmönvaihtelut, tärinät, kosteudenvaihtelut pois. Ukkosella ei indusoidu epämääräisiä jännitteitä johtimiin. Tuollainen ei myöskään tuota radiotaajuisia häiröitä maan päälle. Kenties myös suojassa aurinkomyrskyiltä, kun syöttöjohdot ovat lyhyitä.


Varmaankin puhutaan per kuutiometri, jos tarkkoja ollaan. Huoltokäytävät vievät vähintään räkkikaapin leveyden (ja korkeuden) verran tilaa. Aika monta prosenttia laitteista saa olla tyhjänpanttina sammuksissa, ennenkuin se vastaa huoltokäytävien tarvitsemaa tilaa. Sitten kun tuottavuus laskee, nostetaan putkilo ylös, avataan päätyluukku, vedetään konesali ulos huoltopisteelle ja vaihdetaan tarvittavat osat/palvelimet.

Onko tuollainen metallikotelo erityisesti suuri palokuorma? Käsittääkseni materiaaleja saa "no-flame" speksillä, joilloin esim. liitin ei syty tuleen vaikka virtapinni kävisi 600 asteisena. Toisekseen, nämä osat eivät varmaan sisällä hirveästi happea, jotta palo voisi saada alkunsa, kyseessähän on typpitäytteinen tila.


Mitä tulee vaikkapa kalojen viihtyvyyteen alueella, niin tämä lienee se pienin riesa kokonaisuudesta. Ympärille rakennetaan tuulivoimaloita ja aurinkovoimaa, kenties myös aaltovoimaa. Onko se nyt sitä pahempi, kuin että hakattaisiin joku metsä matalaksi datakeskuksen tieltä, ja vedettäisiin pitkä siirtojohto tuulipuistosta.

Koska kyseessä pilotti, näihin ympäristökysymyksiin varmasti tulee vastaus loppuraportissa.

Menikö jo huumorin puolelle vai troolausta? Jos ei röleä, auttaisi hieman jos olisi jotain tuntemusta alasta, rautatyypeistä ja esim. huoltosopimuksista jne. Harvassa salissa porukka päivitystää vierellä ja vielä harvemmassa siellä itse mitään rautojen osia vaihdellaan. Myös se mikä on teknisesti mahdollista esimerkkinä ollut robottikäsi vaihtamassa levyjä, juu, nauratti ihan ääneen, teknisesti ei kummoinen, mutta kun siellä salissa on rautaa yli kymmeniltä valmistajalta ja eri aikakausilta. Laitteiden sijoitus sekin monesti vaihtelee asiakkaittain, on mm. asiakaskohtaisia eroavaisuuksia miten asiat on toteutettu jne. ja miten rauta pitää vaikka turvallisesti eristää ja hankkia kovennettu pääsy fyysisesti vaikka sali olisi jo jopa tier 4 sali. Lisäksi robottikätösten pitäisi matkata jopa satoja metrejä isoimmissa saleissa. Tullaan taas kohtaan mikä on taloudellisesti lopulta järkevää ja mikä utopistista unelmointia.

En nyt edes jaksa lähteä noihin neppailuihin rautapuolen asioihin powereista, levyistä, muisteista jne. Kuten alussa totesin, auttaisi kauheasti jos olisi edes pieni käry minkälaista tavaraa saleissa hönkii.

Huoltokäytävillä on salityypistä riippuen toki muutakin tekoa kuin vain mahdollistaa asennukset ja huollot, aika monessa salissa ne jaetaan kuumiin ja kylmiin jäähdytyksen osalta, etäisyyksillä voi olla merkitys miten järjestelmä sammuttaa tulipaloa ja millä metodeilla, vauhdilla jne.

Tuommoinen suljettu järjestelmä tiiviinä pakettina sopii kuten aiemmin totesin, melko yksipuoliseen tarjontaan, oli se sitten simppeliä laskentaa, pilveä tms. Kovin eksoottista rautaa on vaikea mahduttaa ja yleensä niiden hankintahinta on niin kova, että ei olisi mitään järkeä jättää huoltamatta, joku Ibarin DB2 kiihdytin voi ottaa useamman Teslan hinnan eikä Oraclen sinänsä ihan sievän kokoiset T-raudat nekään halpoja ole.

En nyt ehkä ihan aidosti ja kauheasti ollut ympäristöasioista huolissani, näitä asioita kun miettii työelämässä aina lopulta raha edellä (tai siis yleensä asiakasta kiinnostaa erityisesti kustannuspuoli), tämmöiset haavekapselit ei ihan kauhean realismia ole, ellei juurikin ole joku MS, Google, Amazon, Apple tms. joka tuottaa omia tarpeitaan saleissa ja osa hommasta hoituu simppelillä perusraudalla.

 

[Loisteho]

Miksi se vaatisi nestekierron? Tai siis kyllähän noi nykyiset jäähdytysputket mitä käytetään prosessoreiden ja näyttisten jäähdyttämiseen sisältää nestekierron. Ei vaan tarvitse pumpata mitään kun luonto hoitaa pumppaamisen. Ei ole mitään syytä miksi sama ei toimisi ilman liikkuvia osia myös tollaisessa kontissa.

Mitä tulee kaupallisuuteen niin tuo on vähän typerä väite, koska samalla perusteella voi teilata ihan kaiken muunkin. Esim. miksi täällä Suomessa ei ole aurinkopaneeleista tehtyjä voimalaitoksia, no koska ne ei kannata. Silti aurinkopaneelit voi kannattaa jollekkin jos ei muuten niin imagollisesti ja laskennallisesti väittävät jo nyt, että kannattaa, mutta silti yhtään voimalaitosta ei maassa ole. Kyse olikin allekirjoittaneen spekuloinnista sen suhteen, että voisiko sen lämmön käyttää muutenkin kuin vain sen johtamiseen meriveteen. TEG on teknologiaa mitä on povailtu nyt jo 20-30v tulevaksi ja sitä on testattu todella paljon. Tähän asti suurin ongelma on huono hyötysuhteen lisäksi ollut materiaalien hinta. Siksi sen käyttö onkin jäänyt lähinnä avaruusteknologian tasolle. Minä en näe syytä miksi joku Google tai Mikkisofta ei voisi tuollaista laitetta joku päivä käyttää noiden mereen upotettavien konttien kanssa. Ei ehkä vielä tänään, mutta kyllähän tuossa olisi nähtävissä selviä hyötyjä kun miettii, että vaikka sisuskalut vanhenee niin itse konttihan on uusiokäytettävissä. Kyllä pienelläkin tuotolla voidaan tällöin saada merkittäviä hyötyjä kun aikajänne kasvaa riittävän pitkäksi ja liikkuvia, vikaantuvia, osia on riittävän vähän.

TEGit ovat eristeitä, eli niitä ei voi vain pistää piipalan ja ilmajäähyn väliin tai muuten lämmöt raketoisi sekunnissa sataan asteeseen, ja samoiten niiden kylmä puoli on pidettävä oikeasti kylmänä. Lämpöä ei voida ottaa myöskään ilmasta, koska se 60 asteinen ilmasto tappaisi muut komponentit. Kooltaan elementit eivät tule mahtumaan serverin sisään, eikä ole pienintäkään järkeä rakentaa heatpipejä ulos sieltä. Heatpipeillä toteutettuna rautaa ei myöskään voida enää vaihtaa yhtään toiseenlaiseen ilman, että koko jäähdytyskompleksi pitää suunnitella ja rakentaa uusiksi.

Aurinkopaneelivertaus on kyllä tavallaan osuva. Jos TEGit eivät ole kannattavia tällä planeetalla, se ei tarkoita, etteikö niitä voisi käyttää muilla planeetoilla tai avaruudessa, mistä niiden merkittävimmät käyttökohteet nykyisin löytyykin. Niitä on testailtu ja suunniteltu 20-30v ajan ja siltikään niille ei pahemmin löydy käyttökohteita maan kamaralta. Niiden käyttö serverien energian talteenotossa on yhtä järkevää ja tuottoisaa kuin aurinkopaneeleilla energian talteen ottaminen sisätiloissa. Sisävalaistuksesta yhtälailla siinäkin tilanteessa otettaisiin hukkaenergiaa talteen, mutta se ei tee toiminnasta missään määrin järkevää ja imagolle moinen tekisi vain hallaa.

 

[SShadow]

Menikö jo huumorin puolelle vai troolausta? Jos ei röleä, auttaisi hieman jos olisi jotain tuntemusta alasta, rautatyypeistä ja esim. huoltosopimuksista jne. Harvassa salissa porukka päivitystää vierellä ja vielä harvemmassa siellä itse mitään rautojen osia vaihdellaan. Myös se mikä on teknisesti mahdollista esimerkkinä ollut robottikäsi vaihtamassa levyjä, juu, nauratti ihan ääneen, teknisesti ei kummoinen, mutta kun siellä salissa on rautaa yli kymmeniltä valmistajalta ja eri aikakausilta. Laitteiden sijoitus sekin monesti vaihtelee asiakkaittain, on mm. asiakaskohtaisia eroavaisuuksia miten asiat on toteutettu jne. ja miten rauta pitää vaikka turvallisesti eristää ja hankkia kovennettu pääsy fyysisesti vaikka sali olisi jo jopa tier 4 sali. Lisäksi robottikätösten pitäisi matkata jopa satoja metrejä isoimmissa saleissa. Tullaan taas kohtaan mikä on taloudellisesti lopulta järkevää ja mikä utopistista unelmointia.

En nyt edes jaksa lähteä noihin neppailuihin rautapuolen asioihin powereista, levyistä, muisteista jne. Kuten alussa totesin, auttaisi kauheasti jos olisi edes pieni käry minkälaista tavaraa saleissa hönkii.

Huoltokäytävillä on salityypistä riippuen toki muutakin tekoa kuin vain mahdollistaa asennukset ja huollot, aika monessa salissa ne jaetaan kuumiin ja kylmiin jäähdytyksen osalta, etäisyyksillä voi olla merkitys miten järjestelmä sammuttaa tulipaloa ja millä metodeilla, vauhdilla jne.

Tuommoinen suljettu järjestelmä tiiviinä pakettina sopii kuten aiemmin totesin, melko yksipuoliseen tarjontaan, oli se sitten simppeliä laskentaa, pilveä tms. Kovin eksoottista rautaa on vaikea mahduttaa ja yleensä niiden hankintahinta on niin kova, että ei olisi mitään järkeä jättää huoltamatta, joku Ibarin DB2 kiihdytin voi ottaa useamman Teslan hinnan eikä Oraclen sinänsä ihan sievän kokoiset T-raudat nekään halpoja ole.

En nyt ehkä ihan aidosti ja kauheasti ollut ympäristöasioista huolissani, näitä asioita kun miettii työelämässä aina lopulta raha edellä (tai siis yleensä asiakasta kiinnostaa erityisesti kustannuspuoli), tämmöiset haavekapselit ei ihan kauhean realismia ole, ellei juurikin ole joku MS, Google, Amazon, Apple tms. joka tuottaa omia tarpeitaan saleissa ja osa hommasta hoituu simppelillä perusraudalla.

Huoh, kun kädessä on vasara niin kaikki ongelmat näyttää nauloilta. Montako täysin uudentyyppistä laitesalia olet rakentanut, moneenko tutkimusryhmään kuulunut?
Jos äijä ei ole vierellä, niin homma ei voi olla "parin minuutin homma", tai sitten vaihtaa rutiinilla aika monta levyä, että matkoineen keskiarvoksi saataisiin "pari minuuttia". Se yksittäisen levynvaihdon hinta on suunnitelmissa jokin euromäärä, näitä kun tulee tarpeeksi usein, niin tutkitaan millä työmäärää saadaan vähemmäksi.
Melkoisen merenalaisen tuubin meinasit rakentaa jos ihan satoja metrejä pitäisi robotin liikkua!
Jos joku tuollaisen tutkimuksessa käytetyn kokoluokan putken tilaa meren rannalle, tuskin sinne mitään eri aikakauden vehkeitä asentaa, eiköhän ne ole kaikki uusia laitteita, jotka menee serriin 5 vuoden päästä.
Yhdessä tuubissa on vain 12 räkkiä, joissa yhteensä 864 konetta. Tuota konfiguraatiota voi varmasti muutella ennen vesille laittoa, mutta ei järkevästi sen jälkeen. Mutta aika varmasti perusrautaa kuten sanoit, ei ole tarvetta ihan kaikkia maailman erikoisimpia servereitä upottaa mereen.

Tuohan voi olla että asiakas tilaa vaikka yhden tuubillisen koneita, n määrä noista koneista on varalla. Sisuskalut suunnitellaan tarpeen mukaan. Todennäköisesti tuollaisen putken speksaaminen sopimukseltaan sellaiseksi, että esim. fyysisen pääsyn estäminen onnistuu vaatimusten mukaisesti. Tuo tutkimuksessa käytetty 35 metrin syvyys karsii jo yksistään suurimman osan tilaan tunkeutujista. Putkiloita voi olla useampia ja yhtäkin putkiloa on helppo skaalata pienemmäksi (esim. vuoden 2015 versio tässä projektissa).

Kaikki mainitsemasi jutut tulipalojen hallinnasta sun muista jutuista voidaan aina suunnitella toisin, ja tehdä yhtä luotettavasti. Tämä tutkimus on jatkunut jo viitisen vuotta, ja vaikuttaa siltä, että tätä mallia voi koittaa saada kannattavaksi. Aika pieni osa tutkimuksista tulee yleiseen käyttöön, mutta tutkimuksesta voi hyödyntää yksittäisiä osuuksia tulevassa kehitystyössä. Itse tuote voi jäädä aika marginaalikäyttöön, vaikka olisikin toimivaa ja edullista.

Toistaiseksi homma on vielä tutkijoiden testailuja. Jonkun se on tehtävä tämäkin työ, asentajat sitten tekee huoltoja tarkkojen ohjeiden mukaan. Asentajat kyllä vastustavat muutoksia, kun heille tulee opiskelusta lisää vaivaa, mutta hyvän tuotteen kohdalla eivät liiemmin valita.

 

[Mika__]

Huoh, kun kädessä on vasara niin kaikki ongelmat näyttää nauloilta. Montako täysin uudentyyppistä laitesalia olet rakentanut, moneenko tutkimusryhmään kuulunut?

En minä mitään rakenna, asentele, korjaa tai tutki. Toin lähinnä tuon liiketaloudellisen aspektin mukaan kun alussa useampi oli sitä mieltä, että rautoja edes määrittelemättä, ne sai ihan vapaasti hajoilla ja ilman ajatustakaan huoltoasioista. Sekin on edelleen ihan sama mitä se ruuvariäijä tekee ennen jonkun asian vaihtoa, huoltosoppari sen yleensä kustantaa tuli tarvetta tai ei. Mitään hankintoja ei myöskään käytännössä tehdä ilman huoltosoppareita, ei edes sihteerin läppäriä.

Tottakai voi ja pitää myös tutkia vaihtoehtoisia toteutustapoja, nauratti vain osan ajatusmalli missä tämmönen heitetään saman tien oikeaan maailmaan sieltä kustannusvapaasta mielikuvitusmaailmasta. Eli tätä lähin alunperin kritisoimaan.

 

[SShadow]

En minä mitään rakenna, asentele, korjaa tai tutki. Toin lähinnä tuon liiketaloudellisen aspektin mukaan kun alussa useampi oli sitä mieltä, että rautoja edes määrittelemättä, ne sai ihan vapaasti hajoilla ja ilman ajatustakaan huoltoasioista. Sekin on edelleen ihan sama mitä se ruuvariäijä tekee ennen jonkun asian vaihtoa, huoltosoppari sen yleensä kustantaa tuli tarvetta tai ei. Mitään hankintoja ei myöskään käytännössä tehdä ilman huoltosoppareita, ei edes sihteerin läppäriä.

Tottakai voi ja pitää myös tutkia vaihtoehtoisia toteutustapoja, nauratti vain osan ajatusmalli missä tämmönen heitetään saman tien oikeaan maailmaan sieltä kustannusvapaasta mielikuvitusmaailmasta. Eli tätä lähin alunperin kritisoimaan.

Näinhän se on, raha tuossa on se joka ratkaisee. Huoltosoppariin laitetaan speksit millä laadulla palvelu pyörii. Yksittäisen koneen hajoaminen on tuossa sivuseikka, kunhan pidetään data turvassa. Koneen hajotessa toiminta siirtyy vapaalle raudalle. Huoltosopparissa voidaan edelleen sanoa, että toimitetaan uusi kone hajonneen tialle, nyt se vaan on jo siellä valmiina. Tai pahimmassa tapauksessa tuodaan toinen putki rinnalle, kun vapaat koneet alkavat loppua kesken. Nyt myyjän pitää vain saada tehtyä paketti, jossa tuo kertainvestointi ylimääräiseen rautaan ja mahdolliset lisäkustannukset alittavat 7/8 huoltokustannusta verrokkiin, joka tässä siis säästetään. Jos pelkkä säästö ei tuo enempää voittomarginaalia, tuote täytyy kohdistaa tietylle markkinasegmentille. Esim. tuo 35 metrin syvyys ja sen tuoma laitetilasuojaus. Lisäarvoa voi koittaa saada myös jollain ympäristösertifikaatilla, sekään ei ole nykyisin täysin arvoton paperi. Myös kaavoitus yms. tonttihinnat voi tuoda lisäetua jossain päin maailmaa, paljonkin.

Toin vain ilmi mitä on tehtävissä noiden yleisten eventtien suhteen. Yleisin rutiinitoimenpide on vaihtaa levy uuteen kun virtualisointialusta siitä lähettää viestin. Vaihtoehtoina tietty määrä spareja, joilla mennään se 5 vuotta, tai jos hajoaminen on epäsäännöllistä, voi joku robotti olla kustannustehokkaampi. Omassa käytössä palvelimissa rajoitteena on asennettu muistin määrä, jos alustalta loppuu resurssit (vaikka se yksittäinen muisti hajoaa), virtuaalikone siirretään alustalta toiselle aika nopeasti, ihan etänä. Kustannussyistä en itse käytä "memory sparing" asetusta, kun kone on kuitenkin huollettavissa nopeasti, meren pohjassa tuo pitäisi leipoa hintaan.