Niin, tässä ideana on se, että teoriassa majoraana-tilallinen qubitti on äärimmäisen stabiili (verrattuna muihin tekniikoihin) ja ainoastaan T-portti on altis kohinalla, eli tämän realisoinnissa on paljon helpompi saada hyvät koherentit ajat ja luotettavampi laskenta. Monet muut qubit tekniikat (mikkiksen kilpailijat) pyrkivät samaan yhdistämällä useita fyysisisä suprajohtavia qubitteja loogisiksi qubiteiksi, eli sitä kautta parantaa virheensietoa. Ideaalisesti tämä mikkiksen lähestymistapa ei siis tarvitsisi säätämistä loogisten qubittien kanssa, vaan jokainen fyysinen qubitti (koska vahva majoraana topologia) voidaan hyödyntää laskennassa, eli merkittävä etu. Mutta nähtäväksi jää, että miten paljon haastavampi tuo valmistustekniikka tulee olemaan, eli onko helpompi skaalata suprajohtavia qubitteja ja yhdistellä niitä, vai tehdä "parempia" majorana qubitteja sellaisenaan, vai sittenkin spin qubitteja piissä, joka pitäisi olla helpompi skaalata koska tunnetut CMOS valmistustekniikat.