• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Merenalaisten sähkö -ja tietoliikennekaapeleiden vauriot Itämerellä

...seuraavat yrittäjät ja ankkurin naaraajat pysäytetään alkuunsa vaikka tulivoimalla
...jos minun pitäisi sulakkeen palaessa tilata uusi Temusta.
Näistä tulikin mieleen, että mitäpä jos... Seuraavan naarailijan tullessa apajille, tempaistaisiin kylmästi vikavirtasuoja pois käytöstä. Saattaisi seuraava yrittäjä miettiä kahdesti operaation mielekkyyttä :devilish:

Jatkot mielellään "kysy sähkömieheltä" ketjussa.
 
Joo, tämä on teknisesti aivan järkevä selitys. Joka tapauksessa noin huono varautuminen on äärimmäisen pelottavaa uusavuttomuutta myös siinä tilanteessa, jossa kukaan ei koskaan tee tahallaan mitään pahaa. Hylätty suoritus. Samaa tasoa kuin jos minun pitäisi sulakkeen palaessa tilata uusi Temusta.

Noniin, avaappas vähän sitten että mitenkä varautuminen tämä pitäisi mielestäsi toteuttaa noin niinkun käytännön tasolla että suoritus ei olisi hylätty?

Kaapelia taisi aiemmin linkatun uutisen perusteella tuola kuitenkin olla jossain "varastossa", joten sen saatavuus ei liene ongelma. Mutta pitäisikö Suomella olla sitten myös 24/7 passissa tuollainen alus ja miehistö millä tuollaista kaapelia pystyisi korjaamaan?

Kustannusten optimointiahan tämä pohjimmiltaan on, etenkin kun tuo kaapeli ei varsinaisesti ole mikään "valtimo" Suomen sähköjärjestelmälle ja ilmankin pystytään elämään. Joten ei ole oikein järkevää panostaa suuria summia kalustoon mitä normaaliolosuhteissa ei pitäisi koskaan tarvita (jos oletus olisi että näitä tullaan tahallaan tai edes puolivahingossa sabotoimaan, niin tuskin koko kaapelia olisi alunperinkään tehty).
 
Noniin, avaappas vähän sitten että mitenkä varautuminen tämä pitäisi mielestäsi toteuttaa noin niinkun käytännön tasolla että suoritus ei olisi hylätty?

Juuri näin. Jälkiviisastelu on loputtoman helppoa mutta asioihin varaudutaan nykyisen tiedon perusteella kustannukset huomioiden. Aiemmin on riittänyt nykyinen varautuminen. Tulevaisuudessa sitä voidaan joutua muuttamaan ja kaatamaan siis lisää rahaa. Kunnes Venäjä keksii uuden tavan tehdä kiusaa ja sitten voidaan pöyristyä kuinka ei sitten siihenkään osattu varautua 24/7.

Kaikkeen ei voi mitenkään valitettavasti varautua, vaan pitää valita niitä todennäköisiä asioita ja poimia matalalla roikkuvat hedelmät. Pääasia on reagoida nykyisiin uhkiin ja parantaa varautumista ainakin niiden osalta jos on syytä olettaa että lisää on tulossa. (On syytä.)

Tietäjät voivat arvailla seuraavan sabotaasin kohdetta ja kertoa kuinka (ja kuinka isolla rahatukulla) siihen kannattaa varautua.
 
Mitä tuossa korjausaluksessa mahtaa olla niin erikoista tekniikkaa, että aluksia on vain joitakin muutamia hassuja kappaleita koko maailmassa, eikä työ onnistu mitenkään muuten? Tyhmempi luulisi, että sen kaapelin saa hinattua ylös suhteellisen yksinkertaisellakin vinssillä tarvittaessa. Ja tuo jatko, mahtaako tuohon olla joku valmis jatkoliitinkappale, vai miten se jatko tehdään? Vaikea kuvitella, että siihenkään ei Suomesta osaamista löytyisi, että pitää puoli vuotta ensin odottaa sopivaa erikoismiestä maailmalta.

Ihmettelen myös sitä, että näitä vedenalaisia naruja perustellaan huoltovarmuudella. Kenellekään ei ilmeisesti ole tullut mieleen, kuinka helposti ne laitetaan poikki. Jos mä olisi ilkeä naapuri, mä kävisin aivan ensimmäisenä naaraamassa kaikki tietoliikennepiuhat ja sähköjohdot poikki, etenkin kun on tiedossa, että yksittäisenkin kaapelin korjaamiseen menee vähintään puoli vuotta. Huoltovarmuus on tästä aika kaukana. Sen jälkeen voisi kaataa niitä ilmajohtoja, sekin on aika lasten leikkiä.
 
Estlink 2 ei ole Suomelle erityisen tärkeä siirtoyhteys toisin kuin Ruotsin yhteydet. Pohjois-Ruotsin yhteys on maalla, joten sitä ei voi rahtilaivalla sabotoida, mutta entä Keski-Ruotsin siirtoyhteys?

Estääkö mikään Venäjän laivaa harhautumasta Pohjanlahdelle ankkuri pohjassa?

Toisaalta voidaanko olla varmoja, ettei Pohjanlahden satamien liikenteen joukossa ole venäjätaustaisia aluksia, jotka voisivat sabotoida harrastaa kaapeleiden naarausta?
 
Mitä tuossa korjausaluksessa mahtaa olla niin erikoista tekniikkaa, että aluksia on vain joitakin muutamia hassuja kappaleita koko maailmassa, eikä työ onnistu mitenkään muuten? Tyhmempi luulisi, että sen kaapelin saa hinattua ylös suhteellisen yksinkertaisellakin vinssillä tarvittaessa. Ja tuo jatko, mahtaako tuohon olla joku valmis jatkoliitinkappale, vai miten se jatko tehdään? Vaikea kuvitella, että siihenkään ei Suomesta osaamista löytyisi, että pitää puoli vuotta ensin odottaa sopivaa erikoismiestä maailmalta.

Ihmettelen myös sitä, että näitä vedenalaisia naruja perustellaan huoltovarmuudella. Kenellekään ei ilmeisesti ole tullut mieleen, kuinka helposti ne laitetaan poikki. Jos mä olisi ilkeä naapuri, mä kävisin aivan ensimmäisenä naaraamassa kaikki tietoliikennepiuhat ja sähköjohdot poikki, etenkin kun on tiedossa, että yksittäisenkin kaapelin korjaamiseen menee vähintään puoli vuotta. Huoltovarmuus on tästä aika kaukana. Sen jälkeen voisi kaataa niitä ilmajohtoja, sekin on aika lasten leikkiä.
Suoraviivaisesti teet oletuksia. Onko sinulla käsitystä, millainen homma on 80kg/m painavan tasasähkökaapelin korjaus? Vaippakerroksia on paljon ja homma pitäisi pystyä tekemään merellä huolellisesti ja turvallisesti. Ihan mikä tahansa kippo ei tuohon kelpaa.

On huoltovarmuutta ylläpitää ulkomaille yhteyksiä sähköverkon osalta, kun emme ole tehon ja aiemmin emme myöskään energian osalta omavaraisia. Maantieteemme tuntien on hankala tehdä yhteyksiä lounais- ja eteläosassa maata muuten kuin merikaapelilla. Vai pitäisikö vain Venäjälle ja Pohjois-Ruotsiin olla yhteydet tai ei yhteyksiä ollenkaan?

Olen itse kuullut ankkuriskenaarion noin 15v sitten tietoliikenteen ja sähkön toimintavarmuuksia arvioitaessa eli on se tullut joillekin mieleen jo aiemmin.

Ihan joka puolella maailmaa infrayhteykset eli sähkö, tietoliikenne, vesi ja logistiikka on haavoittuvainen vaikuttamiselle. Jos vaikka Venäjän laivasto ilmoittaa, että heiltä vahingossa putosi pari merimiinaa Gotlannin pohjoispuolelle, niin yksikään iso paatti ei sen jälkeen tule hetkeen Suomen satamiin. Huoltovarmuutta on se, että ei olla yhdestä yhteydestä/ratkaisusta riippuvaisia. Meillä ei ole sähkö, tietoliikenne tai kaasun saatavuus katkennut, vaikka yhteyksiä on mennyt poikki meren pohjassa.

Kannattaa jättää joutava viisastelu ja tietämättömyydestä johtuva populismi muille foorumeille, esim. suomi24.
 
NKT korjasi kaapelin 29 päivässä:
Työtä nopeutti että asiakkaalla oli varakaapeli.

Mailmalla on melko vähän merenalaisia tehokaapeleita joten ei ihme jos myös asennuskalustoa on vähän.

En siiten tiedä johtuiko estlinkin ekan korjauksen kesto vaikeasta maastosta johon jouduttiin tekemäään pohjatöitä?
 
Mitä tuossa korjausaluksessa mahtaa olla niin erikoista tekniikkaa, että aluksia on vain joitakin muutamia hassuja kappaleita koko maailmassa, eikä työ onnistu mitenkään muuten? Tyhmempi luulisi, että sen kaapelin saa hinattua ylös suhteellisen yksinkertaisellakin vinssillä tarvittaessa. Ja tuo jatko, mahtaako tuohon olla joku valmis jatkoliitinkappale, vai miten se jatko tehdään? Vaikea kuvitella, että siihenkään ei Suomesta osaamista löytyisi, että pitää puoli vuotta ensin odottaa sopivaa erikoismiestä maailmalta.

Ihmettelen myös sitä, että näitä vedenalaisia naruja perustellaan huoltovarmuudella. Kenellekään ei ilmeisesti ole tullut mieleen, kuinka helposti ne laitetaan poikki. Jos mä olisi ilkeä naapuri, mä kävisin aivan ensimmäisenä naaraamassa kaikki tietoliikennepiuhat ja sähköjohdot poikki, etenkin kun on tiedossa, että yksittäisenkin kaapelin korjaamiseen menee vähintään puoli vuotta. Huoltovarmuus on tästä aika kaukana. Sen jälkeen voisi kaataa niitä ilmajohtoja, sekin on aika lasten leikkiä.
Tuskin siinä aluksessa mitään niin erikoista tekniikkaa ole etteikö niitä helposti saisi lisää liikenteeseen jos rahahanoja tarpeeksi aukaisee ja löytää telakan jolla on tilauskirjoissa tilaa. Ei alusten hankintoja ei pohdita muutaman kaapelikatkoksen avulla, koska 10 vuoden päästä työkuorma voi olla hyvin erilainen ja ylläpitokustannukset ovat suuret.

Nykyinen merituulivoimapuistoboomi ympäri maailmaa ja niihin liittyvät kaapelityöt ovat varmasti yksi osasyy miksi henkilökunnan ja kaluston saaminen on vaikeaa tällä hetkellä. Jos ne alukset on sidottu toiselle projektille niin ei niitä komenneta Suomenlahdelle yhden "narun" takia. Tällä hetkellä meritutkimuksissa ja asennustöissä on yleisesti tilauskirjat täynnä jo vuosiksi eteenpäin ja tällaiset keikat pistetään sopivaan väliin.

Mutta niin kuin jo todettiin, vedät aika kovasti mutkia suoraksi tietämättä alasta mitään.
 
Ihmettelen myös sitä, että näitä vedenalaisia naruja perustellaan huoltovarmuudella. Kenellekään ei ilmeisesti ole tullut mieleen, kuinka helposti ne laitetaan poikki. Jos mä olisi ilkeä naapuri, mä kävisin aivan ensimmäisenä naaraamassa kaikki tietoliikennepiuhat ja sähköjohdot poikki, etenkin kun on tiedossa, että yksittäisenkin kaapelin korjaamiseen menee vähintään puoli vuotta. Huoltovarmuus on tästä aika kaukana. Sen jälkeen voisi kaataa niitä ilmajohtoja, sekin on aika lasten leikkiä.

Ja mitä sä tarkalleen ehdotat tilalle? Hyvät ja toteuttamiskelpoiset ideat ovat varmasti tervetulleita. Eli miten se kaapeli pitäisi asentaa ja minne, jotta sitä voidaan huoltaa normaalivaurioiden osalta, jotta se olisi vaikeampi katkaista kuin nyt, jotta se asennus ja huolto ei maksaisi moninkertaista summaa nykyisestä jne.
 
Kannattaa jättää joutava viisastelu ja tietämättömyydestä johtuva populismi muille foorumeille, esim. suomi24.
En väitäkään tietäväni merenalaisista kaapeleista mitään, tuskin täällä kukaan muukaan niistä oikeasti on syvällisesti perillä. Senpä takia tämä koko topicci on olemassa, että tässä tietämättömät pääsee spekuloimaan.

Suoraviivaisesti teet oletuksia. Onko sinulla käsitystä, millainen homma on 80kg/m painavan tasasähkökaapelin korjaus? Vaippakerroksia on paljon ja homma pitäisi pystyä tekemään merellä huolellisesti ja turvallisesti. Ihan mikä tahansa kippo ei tuohon kelpaa.
Kuten sanottua, ei ole käsitystä itselläni. Ehkä sinulla on ja haluat jakaa tietosi?

Mutta niin kuin jo todettiin, vedät aika kovasti mutkia suoraksi tietämättä alasta mitään.
Nimenomaan, juuri näin teen.
 
Ja mitä sä tarkalleen ehdotat tilalle? Hyvät ja toteuttamiskelpoiset ideat ovat varmasti tervetulleita. Eli miten se kaapeli pitäisi asentaa ja minne, jotta sitä voidaan huoltaa normaalivaurioiden osalta, jotta se olisi vaikeampi katkaista kuin nyt, jotta se asennus ja huolto ei maksaisi moninkertaista summaa nykyisestä jne.
Mitään asiasta tietämättömänä ehdottaisin esimerkiksi, että tuollaiseen erikoisoperaatioon kykenevä purtilo varmaankin kannattaisi ystävällismielisten naapureiden kesken hankkia vähän lähemmäksi, ei sitten tarpeen tullen tarvitse hankkia sitä toiselta puolelta maailmaa, tai mistä kaukaa se nyt sitten tuleekaan.
 
Mitään asiasta tietämättömänä ehdottaisin esimerkiksi, että tuollaiseen erikoisoperaatioon kykenevä purtilo varmaankin kannattaisi ystävällismielisten naapureiden kesken hankkia vähän lähemmäksi, ei sitten tarpeen tullen tarvitse hankkia sitä toiselta puolelta maailmaa, tai mistä kaukaa se nyt sitten tuleekaan.

Ok, mutta musta sä kritisoit niitä vedenalaisia vetoja, ikään kuin sulla olisi tarjolla niille joku vaihtoehto. Ei siis ollut.
 
Ok, mutta musta sä kritisoit niitä vedenalaisia vetoja, ikään kuin sulla olisi tarjolla niille joku vaihtoehto. Ei siis ollut.
Tarkoitukseni ei ollut kritisoida niitä vedenalaisia vetoja itsessään. Kritisoin sitä, että ikäänkuin ajatusta ei olisi mietitty ihan loppuun asti jälkihoidon ja huollon kannalta. Lasketaan kaapelit veteen ja ajatellaan niiden olevan siellä pohjassa turvassa pois pahan ulottuvilta ikuisesti?
Kuitenkin mikä tahansa isompi laiva ne ankkuriketjullaan helposti naaraa poikki kuten nyt on käynyt ilmi. Lisäksi vielä helpohkosti tuolla vapailla merialueilla, joissa asiaan puuttuminen on potentiaalisesti vaikeaa. Lisänä aidon vahingon tai muun rikkoutumisen mahdollisuus.
Korjaamiseen ei tällä tiedolla ole varauduttu mitenkään häävisti, jos ainoa mahdollisuus on korjausalus jostakin kaukaa 6kk toimitusajalla.

Yksi tai kaksi kaapelia poikki ei vielä ehkä ole mikään ongelma, mutta kuinka monta tietoliikenne/sähkökaapelia on vara olla samanaikaisesti poikki, että siitä alkaa oikeasti tulla ongelmia?

Vihulaisen kannalta mielestäni tällainen helposti ja halvalla rikottava ja hankalasti ja kalliisti korjattava infra on aika maukas kohde.
 
Kritisoin sitä, että ikäänkuin ajatusta ei olisi mietitty ihan loppuun asti jälkihoidon kannalta. Lasketaan kaapelit veteen ja ajatellaan niiden olevan siellä pohjassa turvassa pois pahan ulottuvilta ikuisesti?

Niin tuo homma on toiminut kymmenien vuosien ajan. Joten säästö siitä ettei ole ostettu omaa kalustoa joka on käyttämättömänä on melkoinen. Nyt tuota toimintatapaa pitää arvioida uudestaan. Kuten sanottu: jälkiviisastelu on aivan älytöntä. Järkevää on miettiä, mitä seuraavaksi.

Voit ulottaa tuon saman logiikan ihan kaikkeen minkä voit kuvitella tuhoutuvan sabotaasin takia, mutta jonka korjaukseen ei ole varauduttu pika-ajassa. Kohteita on loputon määrä ja niihin kaikkiin ei voi varautua. Ja vaikka kuinka yrität, et osaa ennustaa seuraavaa sabotaasikohdetta ja sitä miten olisi muka pitänyt varautua. Toi pöyristyminen on älytöntä.
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni ei ole kokemuksia noin isojen merikaapeleiden käsittelystä mutta jo ihan alle 5cm halkaisijaltaan olevan kaapelin käsittelyyn tuhrautuu aikaa ihan pirusti. Itse olen käsitellyt muutamia merikaapeleita ihan rannalla eli ei ole edes missään keinuvassa laivassa huonoissa olosuhteissa tarvinnut sellaista käsitellä.

Tuollaisessa paksussa kaapelissa on varmaan aika loiva taivutussäde eli sitä ei voi ihan niin vain väkisin nostaa kannelle vaan pitää aika hallitusti loivassa kulmassa ohjata kannelle ja kiinnittää se huolellisesti. Sitten tuo kaapeli pitäisi saada lämmitettyä reippaasti plussan puolelle ja tosiaan erittäin varovasti kuoria nuo eri kerrokset vahingoittamatta niitä. Tuossa kaapelissa näyttäisi olevan sellaisia isoja säikeitä jotka saattaa joutua jatkamaan yksitellen, niin että jatkokset tulevat eri kohtaan ettei tule mitään isoa pattia kaapelijatkoksen kohdalle. Sitten kun sisempi johdin on saatu korjattua, se pitää eristää huolellisesti vesitiiviisti ja jatkaa ulompi johdin eli vaippa, siinä sama juttu. Ja taas eristetään huolellisesti ja sitten pitää vielä tehdä joku vahvike tuon jatkoksen kohdalle että kaapeli kestää edes suunnilleen saman verran kuin yhtenäinen kaapeli. Voisin kuvitella että tuota ei ihan päivässä tai parissa jatketa niin että homma on tehty huolellisesti.

En toki tiedä juuri mitään tuollaisista isommista merikaapeleista mutta jo pienemmissäkin on tosiaan ihan järjetön työmäärä ja pitää olla todella huolellinen että muistaa laittaa kaikki kuoren jatkamiseen tarvittavat asiat kaapelin ympärille ennen varsinaista jatkamista. Oletan kyllä että noilla tuon kaapelin jatkajilla on aika tarkka kirjallinen työohje mitä seuraavat tuota tehdessä että kaikki menee kerralla oikein.
 
Mitään asiasta tietämättömänä ehdottaisin esimerkiksi, että tuollaiseen erikoisoperaatioon kykenevä purtilo varmaankin kannattaisi ystävällismielisten naapureiden kesken hankkia vähän lähemmäksi, ei sitten tarpeen tullen tarvitse hankkia sitä toiselta puolelta maailmaa, tai mistä kaukaa se nyt sitten tuleekaan.
Jos mielikuvituksellisesti ajatellaan tällaisen prosessin ottavan tällä hetkellä esimerkiksi 4-5 vuotta poliittiset väännöt huomioiden niin tilanne voi silloin olla jo toinen. Tähän hätään sellainen ei ole oikea ratkaisua. Vertauksena NKT on tilannut 5/2023 uuden kaapelialuksen minkä toimitusaika vuonna 2027.

Korjauskestoon saattaa myös pitkittää myös aikaisemman kaapelin korjanneen NKT Victorian tämän hetken telakointi Norjassa. Ehkä yrittävät nyt saada maailmalta toista suurjännekaapelin korjaamiseen soveltuvaa alusta. En tiedä onko näitä Euroopassa kuinka.
 
Jatkuva kaapelien korjaaminen tuli ajankohtaiseksi vasta venäjän kiukuttelun myötä, joten eipä ihme ettei kalustoa ole paljoa. Joutuvat varmasti miettimään jo että miten ehkäistä näiden korjauslaivojen sabotointikin. Aika mehukas kohde venäjän kannalta nimittäin.
 
En ole tästä eri mieltä. Tarkoitin edellä ääritapausta missä se olisi voinut olla tarpeen. Nyt kun on luovuttu passiivisen vastarinnan periaatteesta ja alettu toimia, voisi olla kuvaillunkaltainen tilanne. Silloin mieluummin räjäytettäisiin koko paska kuin uhrattaisiin kymmeniä omia naapurin räjäyttäessä itse. Ainakin toivottavasti.

Itse kyllä näkisin, että itse aiheutettua ympäristötuhoa itä-merellä pitäisi välttää ihan viimeiseen asti. Kyllä sen saa tankkerin saa aina pysäytettyä ilman upottamista. Jos se sitten tarkoittaa koko miehistön suolaamista kasainvälisillä vesillä niin olkoon niin. Toki he voivat itse aluksensa räjäyttää siinä vaiheessa kun noustaan alukseen, mutta se on mielestäni riski, joka on vaan pakko ottaa tälläisessä tilanteessa. Sinne alukseen ensimmäisenä nousevat joukot ovat itse valinneet ammattinsa ja ovat hyvin tietoisia riskeistä. Mikäli alkavat omia aluksiaan räjäyttämään tuossa Suomen lahdella kun niihin ollaan nousemassa on aika ottaa käyttöön Naton artikla 5. Toki, jos mitään muuta vaihtoehtoa kuin upottaa alus ei olisi ne sekin olisi parempi kuin olla tekemättä mitään. En vaan ihan heti näe tilannetta milloin se olisi ainut vaihtoehto toimia tuollaisen siviili tankkerin tapauksessa.
 
Niin tuo homma on toiminut kymmenien vuosien ajan. Joten säästö siitä ettei ole ostettu omaa kalustoa joka on käyttämättömänä on melkoinen. Nyt tuota toimintatapaa pitää arvioida uudestaan. Kuten sanottu: jälkiviisastelu on aivan älytöntä. Järkevää on miettiä, mitä seuraavaksi.

Voit ulottaa tuon saman logiikan ihan kaikkeen minkä voit kuvitella tuhoutuvan sabotaasin takia, mutta jonka korjaukseen ei ole varauduttu pika-ajassa. Kohteita on loputon määrä ja niihin kaikkiin ei voi varautua. Ja vaikka kuinka yrität, et osaa ennustaa seuraavaa sabotaasikohdetta ja sitä miten olisi muka pitänyt varautua. Toi pöyristyminen on älytöntä.
Juuri näin. Ja siis kyllähän nämä riskit ovat olleet tiedossa kymmeniä vuosia, mutta lähinnä niitä on tähän saakka ollut tarvetta ajatella mm. laivojen ankkureilla vahingossa tapahtuvien kaapelirikkojen muodossa. Vahinkojen välttämiseksi kaapeleiden tarkat sijainnitkin ovat julkista tietoa, vaikka se nykytilanteessa hieman naiivilta tuntuukin. Samasta syystä lähes jokainen kaapeli on kuitenkin vähintään kahdennettu ja tietoverkkokaapeleiden kohdalla reittejä on tyypillisesti useita, eli yhden kaapelin katkeaminen hoituu taustalla liikenteen automaattisella uudelleenreitityksellä ja fyysinen korjaus voidaan tehdä ilman näkyvää haittaa. Sabotaasin mahdollisuus on ollut toki sekin tiedossa, mutta melko vähäisenä riskinä, kunnes Venäjä muutti peliään merkittävästi, eikä se uhka ole katoamassa.

Merikaapeleita katkeaa vuosittain ympäri maailmaa 100-200 kappaletta ihan pelkästään troolauskalastuksen, ankkuroinnin ja muiden tahattomien vahinkojen ja luonnollisten syiden seurauksena (lähde). Ilmeisesti vanhempien kaapeleiden rikkoutumisia aiheutuu myös mm. haiden pureskellessa niitä rikki, mutta uudemmat eivät ole enää sentään sellaisille altiita. Korkeajännitekaapeleita ei ole määrällisesti lähellekään niin paljon kuin tietoliikennekaapeleita ja niiden korjaaminen on varmasti haastavampaa mm. kaapelin rakenteen ja siihen liittyvien erilaisten sähköteknisten vaatimusten/suojausten vuoksi. Tietoliikennekaapeleissa ei ole pelkistettynä mitään muuta kuin kaapelin suojarakenne ja sisällä kasa valokaapelipareja, jotka on nykypäivänä verrattain helppo korjata.

Ei ole millään tasolla realistista kuvitella, että kaapelit voisi järkevillä kustannuksilla ja järkevällä työmäärällä haudata merenpohjassa niin syvälle, ettei niitä voi vahingoittaa, eikä niitä ole mahdollista kustannusten lisäksi merenpohjan elämisen vuoksi myöskään muurata umpeen koko matkalta millään jättimäisillä, kaiken kestävillä betonirakennelmilla, joita aina välillä kuulee ehdotettavan. Nykyään kaapelit haudataan parin metrin syvyyteen siellä missä se on mahdollista, mutta sillä ei kuuhun mennä, eli kaapeli kuin kaapeli kyllä katkeaa esim. juuri tällaisella "ankkurihyökkäyksellä", jos niin halutaan.

Ihan ilman valvontaa ei meidän merillä kuitenkaan liikuta, kun siellä on käytössä AIS-seurantajärjestelmä, tutkajärjestelmiä, helikopterivalvontaa, erilaisia valvonta-aluksia ja näiden tuottamien havaintojen risteytyksiä, joista poikkeuksia pyritään seulomaan myös automatiikan toimesta. Se on tehokasta, mutta ei erityisen proaktiivista. Pintavalvonnan lisäksi mikään ei silti estäisi jotain suuren luokan aggressoria ajelemasta vaikka sopivalla sukellusveneellä kaapelille tekemään kepposia. "Ennaltaehkäiseminen on vaikeaa ja jokainen laiva voi olla uhka, sanoo kriittisen merenalaisen infrastruktuurin turvallisuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja, norjalainen Pål Bratbak" (lähde).

Maailma ikävä kyllä on nyt tänä päivänä tällainen ja nyt pitää miettiä uusia toimintamalleja jatkoa varten. Ensimmäinen vaihe on lisätä sotilaallista näkyvyyttä ja valvontaa kriittisten kohteiden ympärillä. Venäjä saattaa hyvinkin tehdä saman tempun suojatakseen omia intressejään, joka taas lisää jännitteitä ja tuottaa mahdollisia vaaratilanteita. Samaan aikaan tulee lisätä varautumista, eli käytännössä vaihtoehtoisia tapoja korvata sabotoituja järjestelmiä. Venäjän tarkoitus oli melko varmasta katkaista kerralla useampiakin tietoliikennekaapeleita, sekä erityisesti molemmat Estlink -kaapelit, pimentäen ja eristäen sitä kautta Viro ja Latvia, mutta se ei nyt onnistunut, kiitos Suomen ripeän viranomaistoiminnan.

Ja koska ryssä on ryssä, niin jossakin vaiheessa Venäjä voi turvautua itse aiheutettuun ympäristökatastrofiin Itämerellä ja sitä kautta taas tehdä lisää peliliikkeitä. Tämä Suomen viranomaisten reaktio oli siinäkin mielessä loistavasti ajoitettu ja toteutettu, että Venäjä kuvitteli meidän edelleen vain pyörittelevän silmiä samalla kun Orpo pyytää televisiossa taas anteeksi saamattomuutta. Onneksi se oli väärä luulo ja tämä antaa signaalin myös siitä että peli on jatkossa kovempaa myös Naton suunnalta.

Juuri nyt esillä ovat joulunpyhien kaapelirikot. Limnéllin mukaan Kaapelin katkeaminen ei kuitenkaan ole pahinta, mitä Venäjä voi Itämerellä tehdä.

“Keinovalikoima ulottuu lentoliikenteen provokaatioista täysimittaiseen ympäristötuhoon, eivätkä ne ole edes lainkaan mahdottomia”, hän toteaa.

Limnéll painottaa, että laajamittainen ympäristökatastrofi olisi jotain, jota Itämerellä ei vielä ole nähty. Hän muistuttaa, että venäläisiä tankkereita kulkee myös Itämerellä.

“ Jos Venäjä haluaa pelikirjansa mukaisesti hakea konfliktia Itämerellä, sillä on kaksi helpohkoa vaihtoehtoa: 1) tankkeria saattava sotilasalus ajautuu konfliktiin toisen maan aluksen kanssa, tai 2) venäläinen alus “vaurioituu” ja Venäjä saa tekosyyn tunkeutua sinne, minne se ei kuulu”, Limnéll väläyttää.

“ Ennennäkemätöntä olisi, jos Venäjä masinoisi Itämerellä suuren luokan ympäristökatastrofin. Se voisi vedota lähialueidensa intresseihin ja oikeuttaa osallistumisensa katastrofin torjuntaan joko yleisillä tai muiden aluevesillä – tai jopa toisen suvereenin valtion maaperällä”, hän jatkaa.
 
Tarkoitukseni ei ollut kritisoida niitä vedenalaisia vetoja itsessään. Kritisoin sitä, että ikäänkuin ajatusta ei olisi mietitty ihan loppuun asti jälkihoidon ja huollon kannalta. Lasketaan kaapelit veteen ja ajatellaan niiden olevan siellä pohjassa turvassa pois pahan ulottuvilta ikuisesti?
Kuitenkin mikä tahansa isompi laiva ne ankkuriketjullaan helposti naaraa poikki kuten nyt on käynyt ilmi. Lisäksi vielä helpohkosti tuolla vapailla merialueilla, joissa asiaan puuttuminen on potentiaalisesti vaikeaa. Lisänä aidon vahingon tai muun rikkoutumisen mahdollisuus.
Korjaamiseen ei tällä tiedolla ole varauduttu mitenkään häävisti, jos ainoa mahdollisuus on korjausalus jostakin kaukaa 6kk toimitusajalla.

Yksi tai kaksi kaapelia poikki ei vielä ehkä ole mikään ongelma, mutta kuinka monta tietoliikenne/sähkökaapelia on vara olla samanaikaisesti poikki, että siitä alkaa oikeasti tulla ongelmia?

Vihulaisen kannalta mielestäni tällainen helposti ja halvalla rikottava ja hankalasti ja kalliisti korjattava infra on aika maukas kohde.

Ei vihamieliset vauriot on ymmärtääkseni arvioitu, samoin vihamieliset. Suunnittelussa huomioitu, halvempaa korjata kuin tehdä kaiken ei tahallisen uhkan kestävää. Kannattavuus romahtaa, ei siis kysyntää sellaisilla siirtohinnoilla joilla voisi rakentaa kaapelin joka kestäisi kaikenlaisen luonnon että "siviili" vahingot 99,999%. Puhettakaan jos tehtäisiin vihamiellisen valtion toimet kestävää, käytännössä vahvaa vartiointia. Eli kiirisin kestävyyteen kustannukstehokkaampaa panostaa muilla konsteilla.

Valvonnan kehittämiseen on kyllä panostettu parina viimevuosikymmenellä.

Rauhanajan, luonnon ja ihmisten vahinkoihin varautuminen nojaa hajautukseen, useisiin yhteyksiin, se myös aika tukeva vihamielisiinkin iskuihin. Jos vihamilinen taho kykeneen iskemään yhteen linjaan, niin onnistuminen useampaan samanaikaisesti on vaativampaa, hyökkääjälle riskialttiimpaa.

Jos olisi pääomaa 140km pomminkestävään tunnelliin, niin hyökkääjä ei iskisi tunnelliin, vaan muualle. Virolle linja on lyhytaikaisesti tärkeä, mutta jos siellä olisi ollut tunnellirahat, niin ei niillä huoltovarmuutta tunnelilla olisi hoidettu, vaan ihan muilla jutuilla.

(Tunnellista muuten oma ketju, vaikka ensisijaisesti muuhun liikenteeseen ajatus)
 
Voit ulottaa tuon saman logiikan ihan kaikkeen minkä voit kuvitella tuhoutuvan sabotaasin takia, mutta jonka korjaukseen ei ole varauduttu pika-ajassa. Kohteita on loputon määrä ja niihin kaikkiin ei voi varautua. Ja vaikka kuinka yrität, et osaa ennustaa seuraavaa sabotaasikohdetta ja sitä miten olisi muka pitänyt varautua. Toi pöyristyminen on älytöntä.
Tämähän se. Kaapeleiden lisäksi siellä on muitakin komponentteja.
 
Eli aikalailla oikeassa olin tuon kaapelin korjaustavasta.
Kaapelin jokainen osajohdin pitää saada liitettyä yksitellen käsityönä toisiinsa ja sen jälkeen vielä rakennettua eristyskerros pala palalta siihen päälle, että se kestää täyden jännitteen.
Eli tuo on melkoisen työlästä hommaa.
 
Tarviiko noihin mitään laivoja edes käyttää? Jonkun droonin voi räjähdelastissa ajaa kaapelin viereen ja räjäyttää kun hyvältä tuntuu. Tosin laivan ankkuri saattaa "vahingossa" tipahtaa, mutta kaapeli ei räjähdä itsekseen muualla kuin venäläisessä mediassa.

Voisi olla hyvä skannata nuo kaapelilinjat aika ajoin ettei mitään ylimääräistä ole ilmestynyt lähettyville.
 
Tarviiko noihin mitään laivoja edes käyttää? Jonkun droonin voi räjähdelastissa ajaa kaapelin viereen ja räjäyttää kun hyvältä tuntuu. Tosin laivan ankkuri saattaa "vahingossa" tipahtaa, mutta kaapeli ei räjähdä itsekseen muualla kuin venäläisessä mediassa.

Voisi olla hyvä skannata nuo kaapelilinjat aika ajoin ettei mitään ylimääräistä ole ilmestynyt lähettyville.
Saahan ne rikki monellakin tavalla. Ankkurilla naaraaminen jonkun mukavuuslippulaivan avulla on vähän kuin ikkunasta putoaminen ryssän maalla. Kaikki tietää, mistä on kyse, mutta ketään ei voi suoraan syyttää. Ryssä voi vaikka ivailla, että voi voi kuinka nyt pääsikään vahingossa käymään.

Sitten jos erikoisjoukot alkavat räjäyttelemään, se on jo eri juttu.
 
Tarviiko noihin mitään laivoja edes käyttää? Jonkun droonin voi räjähdelastissa ajaa kaapelin viereen ja räjäyttää kun hyvältä tuntuu. Tosin laivan ankkuri saattaa "vahingossa" tipahtaa, mutta kaapeli ei räjähdä itsekseen muualla kuin venäläisessä mediassa.

Voisi olla hyvä skannata nuo kaapelilinjat aika ajoin ettei mitään ylimääräistä ole ilmestynyt lähettyville.
"Skannaus" eli toisin sanoen varmuuden vuoksi luotaus olisi työlästä, kallista ja jopa turhaa. Räjähdepaketin koko ei tarvitsisi olla kovin suuri ja sellaisen erottamiseen pohjasta ei riittäisi markkinoilla olevien standardivehkeiden erottelukyky. Räjähdepaketti voisi myös upota hyvin pehmeään liejuun ja sieltä sitä olisi hyvin vaikea tunnistaa.

Käytännössä ainut tehokas menetelmä tunnistaa epäilyttäviä asioita olisi kuvata ROV:lla, mutta kuvaamisen toteuttaminen Itämeren sameissa vesissä on varmasti hitaampaa kuin voisi kuvitella. Sekin on myös kallista toimintaa.

Ehkä jossakin vaiheessa Venäjä voi alkaa hääräämään pienoissukellusveneillä vähän kuin Nord Stream tapauksessa oli ainakin alkuun epäilys. Tässä Venäjä joutuu jo ottamaan älyttömän riskin ja tässä vaiheessa tuskin tällaista suoranaista sotaa haluavat Natoa vastaan. Ankkuri on toistaiseksi ollut halpa ja tehokas keino kyntää useampi kaapeli poikki ja ryssät vain kiistää etteivät tiedä mitä aluksilla sählätään.
 
Merivoimat kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti tekee valvontaa ja poistaa havaitsemiaan "esineitä" mm. kriittisen infran läheltä.
Räjähteitä on löytynyt vuosikymmeniä, sijoittajasta ei tietysti ole ikinä varmuutta eikä niistä tietysti kerrota, jotta vastapuoli ei tiedä paljastumisestaan.
 
Ja meren pohjasta - yllätys yllätys - on löytynyt useita kymmeniä kilometerejä pitkä raahausjälki.
 
Tulipa youtuben ehdotuksista vastaan asiaa koskeva video. En nyt sen kummenin rupea referoimaan, mut kaveri käy tossa läpi laivan reittiä ja analysoi ja spekuloi asiaa. Esim. missä kadonnut ankkuri luultavasti löytyy jne. Ankkurin toimintaa käy läpi havainnollistakseen, että kui "vaikeaa" sitä vahingossa on pudottaa ja raahata. Lisäksi käy läpi hieman tota, että millä oikeudella suomalaiset otti laivan haltuun. Kattoo ne joilla mahdollisesti kiinnostaa:

 
Viimeksi muokattu:
Ja meren pohjasta - yllätys yllätys - on löytynyt useita kymmeniä kilometerejä pitkä raahausjälki.

Tämä lienee ollut käytännölssä selvää kun kerran jo niiden eri kaapelien välillä oli kymmenien kilometrien välimatka ja kummatkin varurioituivat. Tuossa oli karkeasti noin 90km välimatka jonka Eagle S taittoi ihan "rauhassa" ennen kuin se pakotettiin Suomen alueelle. Mittasin ihan silmämääräisesti Google Mapsillä.

Screenshot 2024-12-29 at 19.41.04.png


Kuva otettu videosta täältä: Eagle S -tankkeri siirrettiin lauantaina Svartbäckin sisäankkuripaikalle Porvooseen
 
Tulipa youtuben ehdotuksista vastaan asiaa koskeva video. En nyt sen kummenin rupea referoimaan, mut kaveri käy tossa läpi laivan reittiä ja analysoi ja spekuloi asiaa. Esim. missä kadonnut ankkuri luultavasti löytyy jne. Ankkurin toimintaa käy läpi havainnollistakseen, että kui "vaikeaa" sitä vahingossa on pudottaa ja raahata. Lisäksi käy läpi hieman tota, että millä oikeudella suomalaiset otti laivan haltuun. Kattoo ne joilla mahdollisesti kiinnostaa:


Merenalaisten sähkö -ja tietoliikennekaapeleiden vauriot Itämerellä Oli jo perjantaina, sen jälkeenkin laitettu useampaan kertaan.
 
Onkohan tälläisessä keississä ankkurin löytyminen kuinka oleellista?

Tai mitä hyötyä ankkurilla kaapeleita rikkoneelle laivalle olisi esim. siitä, että ensin ankkurilla katkoo kaapeleita, nostaa ankkurin ylös, irrottaa ketjusta, heittää jonnekin jorpakkoon ankkurin ja laskee ketjun silti pohjaan ja vetelee sillä ketjulla hämyjälkiä.

Tai tarvitaanko me itse ankkuria mihinkään tapahtuneen ratkaisemiseksi?

Ihmeen hyvää on kyllä tuo "OSINT" tai tuo avointen lähteiden tiedustelu (tuo suomi-youtubekanava ja tuo jenkkikin); ottaakohan viranomaiset joltakin konsultaatiota näihin vai löytyneekö omasta takaa kaikki asiantuntijat.
 
Ihmeen hyvää on kyllä tuo "OSINT" tai tuo avointen lähteiden tiedustelu (tuo suomi-youtubekanava ja tuo jenkkikin); ottaakohan viranomaiset joltakin konsultaatiota näihin vai löytyneekö omasta takaa kaikki asiantuntijat.
Eiköhän viranomaisilla ole kaikenlaisia tutkia, sensoreita, AIS- ja ADSB-tilannekuvia sun muita käytössä ja sen ainakin tiedän että eräässä valtion paikassa ainakin ennen seurasivat twitteristä tiettyjä hashtageja eli näkivät heti jos tietyistä asioista rupeaa enemmänkin tulemaan keskustelua. Ja eiköhän viranomaisetkin tiedä muutamia hyviä nettisivuja joita voi vähän käydä kurkkimassa jos jotain poikkeavaa tapahtuu, veikkaisin että ehkä täältä TechBBS:n puoleltakin saatetaan käydä kurkkimassa mitä me täällä asioista keskustellaan...
 
Onkohan tälläisessä keississä ankkurin löytyminen kuinka oleellista?

Tai mitä hyötyä ankkurilla kaapeleita rikkoneelle laivalle olisi esim. siitä, että ensin ankkurilla katkoo kaapeleita, nostaa ankkurin ylös, irrottaa ketjusta, heittää jonnekin jorpakkoon ankkurin ja laskee ketjun silti pohjaan ja vetelee sillä ketjulla hämyjälkiä.

Tai tarvitaanko me itse ankkuria mihinkään tapahtuneen ratkaisemiseksi?

Ihmeen hyvää on kyllä tuo "OSINT" tai tuo avointen lähteiden tiedustelu (tuo suomi-youtubekanava ja tuo jenkkikin); ottaakohan viranomaiset joltakin konsultaatiota näihin vai löytyneekö omasta takaa kaikki asiantuntijat.
No mitäpä ihan oikeasti luulet, että perustuuko viranomaisten tiedustelu ja toiminta johonkin youtuben sohvakenraalien omiin analyyseihin!? Vinkkinä sellainen, ettei kukaan pelkkää AIS-dataa päivystävä sohvakentsu tiennyt koko tapahtumasta mitään siinä vaiheessa, kun karhuryhmä istui jo kopterissa lippaita täyttäen.

Tutkinnassa kokonaiskuvaa täydentäen voidaan sitten tietenkin käyttää kaikkea muutakin infoa hyödyllisyyden ja tarpeen mukaan, mutta en jaksa uskoa, että näistä mitään mainittavaa lisäarvoa on kuin aniharvoin.
 
Olihan toi operaatio selkee viesti Venäjällekkin. Tollaista perseilyä ei enää suvaita.
 
Ruotsista kuulutetaan Naton 4. artiklan aktivoimista ja järeämpiä toimia venäläisten alusten valvontaan Itämerellä.

Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist vaatii, että puolustusliitto Naton 4. artikla aktivoidaan.

– Suomen, Baltian maiden, Puolan ja Ruotsin tulisi yhdessä pyytää Naton perustamissopimuksen 4. artiklan aktivointia, Hultqvist esittää Iltalehden haastattelussa.

Pohjois-Atlantin sopimuksen 4. artikla kuuluu seuraavasti: ”Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.”

Hultqvistin esitys tarkoittaisi sitä, että Naton neuvosto kokoontuisi puolustusliiton päämajassa Brysselissä.

Neljännen artiklan aktivointi on Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mielestä välttämätöntä vallitsevassa tilanteessa.

– Mielestäni on tärkeää edetä tätä tietä tilanteessa, jossa hybriditapahtumat seuraavat toisiaan Itämerellä.

------

Kaikkeen on Hultqvistin mukaan varauduttava. Hän työskenteli Ruotsin puolustusministerinä vuosina 2014–2022 ja vaikuttaa nyt parlamentissa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

– Minulla ei ole harhakuvitelmia siitä, mitä Venäjä ei voisi tehdä. Maalla on demokraattiselle lännelle vihamielinen hallinto. He ovat vastuussa ensimmäisestä suursodasta Euroopassa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Meidän on rakennettava pelotetta selkeästi ja johdonmukaisesti, Hultqvist kiteyttää.

Toivottavasti asiat oikeasti etenevät tällä linjalla. Länsimaiden on pakko ottaa aloite ja Venäjälle tulee samalla näyttää, ettei perseily voi jatkua.
 
Ruotsista kuulutetaan Naton 4. artiklan aktivoimista ja järeämpiä toimia venäläisten alusten valvontaan Itämerellä.



Toivottavasti asiat oikeasti etenevät tällä linjalla. Länsimaiden on pakko ottaa aloite ja Venäjälle tulee samalla näyttää, ettei perseily voi jatkua.
Suomi ainaki teki melko painavan aloitteen. Loppuu toi perseily, kunhan liittolaiset tulee avuksi kans ja näyttää, että nato voi hyvin ja puolustaa kavereitaan.

e: ja onhan tilanne ihan selkeesti sellainen, että pitää viedä naton pöydälle. Naton pitää näyttää, että ovat muutaki ku sopimuksia paperilla. Varsinki Turkin, Unkarin ja Slovakian pelleilyjen myötä.

Vaikuttaako Nato heikolta, jos näin ei toimita?


– Toimimalla Naton puolelta otetaan aloite itsellemme ja tiivistetään kollektiivista yhteistyötä. Viesti antagonisteille käy selväksi: ymmärrämme, mitä teette, emmekä alkuunkaan hyväksy sitä. Itämerelle vaaditaan suurempaa ja pitkäaikaista Naton läsnäoloa, jotta tilanne saadaan järjestykseen, Hultqvist sanoo.
Juuri näin. Venäjä sai jo Suomelta selkeen signaalin, mut samaa tarvitaan myös NATOlta pitääkseen uskottavuutta yllä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja meren pohjasta - yllätys yllätys - on löytynyt useita kymmeniä kilometerejä pitkä raahausjälki.
Tän takia noita olisi hyvä alkaa valvomaan reapereilla. Joo maksaa, mutta yhden saa jo sähkökaapelin korjauksen hinnalla. Tarve varmaan joku 10kpl plus reilu sata ohjusta alkuun.

Jos laahaa jotain perässä, radiolla yhteys, että liike seis välittömästi ja raahattu esine sisään. Jos ei tapahdu mitään ja lähestyy infraa, radiolla yhteys, että seuraava toimenpide on ohjus ohjaamossa. Jos ei totella, se ohjus tosiaankin ammutaan sinne. Tämä siis tilanteessa, ettei keretä viemään joukkoja ottamaan laivaa haltuun.
 
Suomen olisi hyvä alkaa valmistella öljynraivausta/puomitusta rannikolla näiden kaapeleiden suojauksen lisäksi. Ei siinä kauaa kestä että toimet eskaloidaan kun yksi estetään. Toivottavasti niissäkin jo valmistelut menossa.
Vahva tämä. Pidän suoranaisena ihmeenä, jos ei lähitulevaisuudessa tulla näkemään jonkin sortin ”öljyvahinkoa”.
 
Vahva tämä. Pidän suoranaisena ihmeenä, jos ei lähitulevaisuudessa tulla näkemään jonkin sortin ”öljyvahinkoa”.
Vähän jo säikähdin, että joko se tilanne on nyt, kun aamulla otsikoissa näkyi näitä "Öljytankkeri ajelehtii Suomenlahdella – Merivartiosto ryhtyi toimiin ympäristövahingon estämiseksi" -lööppejä. Tuossa ei nyt onneksi kuitenkaan ole kyse mistään kriisistä, vaan ilmeisesti koneviasta, eikä aluksella kaiketi ole öljylastia, mutta vähän on outo "sattuma" tämäkin, vaikka vastaavia kuulemma muutamia vuodessa tapahtuukin samalla alueella. Laiva on nimeltään M/T Jazz ja se seilaa Panaman lipun alla (+kuuluu venäjän varjolaivastoon).



Suomenlahdella ajelehtii konevikainen säiliöalus, Suomen merivartiosto kertoo.

Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartiosto sai sunnuntai-iltana 29.12. tiedon Hankoniemen eteläpuolella ajelehtivasta M/T Jazz -aluksesta, joka purjehtii Panaman lipun alla. 183 metriä pitkä alus oli matkalla Venäjälle Primorskiin.

Merivartioston tietojen mukaan alus ei ole öljylastissa.

Merivartiosto kertoo olleensa yhteydessä alukseen.

Aluksen omat korjaustoimet ovat edelleen käynnissä. Alus ankkuroitui Hangon eteläpuolelle aamuyöllä.

– Suomenlahden merivartiosto on päättänyt pelastuslain mukaisesti ryhtyä toimiin ympäristövahingon ennalta estämiseksi ja määrännyt alueelle hinaajan ja vartiolaiva Turvan, joiden tehtävä on varmistaa, että alus ei lähde ajelehtimaan uudelleen, tiedotteessa ilmoitetaan.

Merivartioston arvion mukaan tilanne ei liity aikaisempiin Suomenlahden tapahtumiin, eikä merenpohjan infrastruktuuri ole ollut vaarassa aluksen ankkuroituessa.
 
Tuossa ei nyt onneksi kuitenkaan ole kyse mistään kriisistä, vaan ilmeisesti koneviasta, eikä aluksella kaiketi ole öljylastia, mutta vähän on outo "sattuma" tämäkin, vaikka vastaavia kuulemma muutamia vuodessa tapahtuukin samalla alueella.

Näissä on hyvä myös ymmärtää, että isoissa aluksissa saattaa olla huomattavat määrät polttoainetta sen omiin tarpeisiin (ei siis lastina).
En tiedä tuon laivan omien polttoainetankkien kokoa, mutta esimerkkinä maailman suurimmissa konttialuksissa (eivät liiku Itämerellä) saattaa oman polttoaineen määrä olla 20 000 tonnia eli enemmän mitä mahtuu pieniin 100 metrisiin tankkereihin lastina.

ChatGPT arvioi, että tuon JAZZ:n kokoisessa aluksessa oman polttoaineen määrä voisi olla :
1 500–5 000 tonnia. Tämä vastaa noin 1,8–6,3 miljoonaa litraa polttoainetta, riippuen polttoaineen tiheydestä (keskimäärin noin 0,85 kg/l).
 
Näissä on hyvä myös ymmärtää, että isoissa aluksissa saattaa olla huomattavat määrät polttoainetta sen omiin tarpeisiin (ei siis lastina).
En tiedä tuon laivan omien polttoainetankkien kokoa, mutta esimerkkinä maailman suurimmissa konttialuksissa (eivät liiku Itämerellä) saattaa oman polttoaineen määrä olla 20 000 tonnia eli enemmän mitä mahtuu pieniin 100 metrisiin tankkereihin lastina.

ChatGPT arvioi, että tuon JAZZ:n kokoisessa aluksessa oman polttoaineen määrä voisi olla :
1 500–5 000 tonnia. Tämä vastaa noin 1,8–6,3 miljoonaa litraa polttoainetta, riippuen polttoaineen tiheydestä (keskimäärin noin 0,85 kg/l).
Molemmissa uutisissa olevissa laivoissa omien polttoainetankkien koko on luokkaa 2000-3000t. Tuskin kuitenkaan piripinnassa ovat, ainakaan tuolla konerikkoisella aluksella. Eagle S maksimi lastimäärä mitä voi ottaa kyytiin on n. 70000t. Itämerellä kulkevat raakaöljylaivat kulkevat n. 100000t lastissa. 150m metrinen tankkeri kuskaa reilu 15000t tonnia lastia kerralla.

Tossa vähän mittasuhteita.
 
Äsken luin otsikon että "kiistetään kaikki ehdottomasti"

Eli vahingossa irtosi ankkuri joka sitten lopulta tipahti pohjaan ja juuttui huonosti peitettyyn kaapeliin kiinni. :rofl:

Eihän tässä mitään, vahinkoja sattuu ja se toinen "konerikko" aluskaan ei ehtinyt edes karille. :x3:

Vakavasti todeten kai nämä on pakko jollain poikkeuslailla pysäyttää Tanskaan.

Mitähän muuten tuolla Jäämerellä? Uskoisi että sieltäkin voisi jonkun "vahinko vuodon" järjestää. Kaapeleitahan siellä ei taida olla... :x3:
 
Lehdessä luki että Suomenlahti on Venäjän valtimo. Se olisi yksi suurimpia eskalaatioita mitä voisi tehdä etta estaisi Venäjän merenkäynnin Suomenlahdella.
Niin voihan se olla että juuri sitä haluavatkin. Sitten voi omalle kansalle kertoa kuinka "Lännen viholliset estävät meidän laivoja liikkumasta"
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 072
Viestejä
4 561 284
Jäsenet
75 103
Uusin jäsen
Bronto Skyleif

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom