Matemaattiset tehtävät ja laskutoimitukset

[CalEpitan]

Joo alotetaas, en löytänyt tällaista.

Antakaapas yhtälö miten tuo Mooren käyrä menee.

Eli X kaksinkertaistuu joka toinen vuosi

Paljonko on X jos menee 7 vuotta ? 10 vuotta? 5 vuotta?

 

[novoiperkele]

http://www.umsl.edu/~siegelj/inform...ramovic/www.umsl.edu/_abdcf/Cs4890/link1.html

Equation: Pn = Po x 2^n

- Pn = computer processing power in future years

- Po = computer processing power in the beginning year

- n = number of years to develop a new microprocessor divided by 2 (ie. every two years)


Eli 1*2^5 =32

Lähtötilanteessa teho on 1, 10 vuoden kuluttua se on 32.

7 vuotta siis 11.3
5 vuotta 5.7
10 vuotta 32

 

[CalEpitan]

Joojoo. Eli jos jokin on tänään 3800 se on 10 vuoden päästä Mooren käppyrällä 120.000

 

[novoiperkele]

Joojoo. Eli jos jokin on tänään 3800 se on 10 vuoden päästä Mooren käppyrällä 120.000

Suunnilleen.

 

[2112]

Pitäisi löytää jokin hyvä amerikkalaistyylinen tiiliskivi lineaarialgebraan, matriiseihin. Kunnolla teoriaa ja paljon harjoituksia, joihin mielellään ainakin osaan vastaukset, koska homma menee täysin itseopiskeluna. Onko tuollaista olemassa, vai kannattaako hankkia mieluummin kirja/aihe?

Joka tapauksessa suosituksia otetaan vastaan.

 

[Johan_V]

Pitäisi löytää jokin hyvä amerikkalaistyylinen tiiliskivi lineaarialgebraan, matriiseihin. Kunnolla teoriaa ja paljon harjoituksia, joihin mielellään ainakin osaan vastaukset, koska homma menee täysin itseopiskeluna. Onko tuollaista olemassa, vai kannattaako hankkia mieluummin kirja/aihe?

Joka tapauksessa suosituksia otetaan vastaan.

Kannattaa mennä lähimmän yliopiston kirjastoon katsomaan mikä kirja tuntuisi sopivalta ja sitten tilata se jostakin, esimerkiksi adlibris.fi:stä.
Arvosteluja voi katsoa esimerkiksi www.amazon.com:sta. Suosituksia on vaikea antaa tietämättä millaista lineaarialgebraa haetaan, esimerkiksi sovelluksiin keskittyvä vai matemaattisempi lähestymistapa. Springerin undergraduate texts in mathematics sarjassa on paljon kirjoja joissa osassa on vastaukset, mutta toisaalta monet niistä on suunnattu enemmän matemaatikoille.
Jos haluaa tutustua paremmin kirjaan ennen tilaamista, niin monet suosituista kirjoista ja niiden vastausmanuaaleista löytyy netistä. Tähän löytyy redditistä (Library Genesis • r/libgen) vinkkejä.

 

[2112]

Tuota Amazonia olenkin selaillut. Sieltä tuntuu löytyvän aika paljon näitä neljän tähden kirjoja, mutta niistä on sitten vähän hankalaa seuloa sopivimpia. Täytyykin varmaan tosiaan tehdä niin, että perehtyy oikein ajan kanssa muutamiin vaihtoehtoihin joko kirjastossa tai sitten tuolta Redditin vinkkien kautta. Kiitos tästä!

 

[VÄPÄ]

Mites näytönohjaimien (tässä tapauksessa vaikka 1080Ti) ytimen kellotaajuus vertautuu tehoon (3D mark, Furmark tai vaikka ihan karkea FPS arvio joissain peleissä)?

Sanotaan vaikka että minulla on 1080Ti FE joka nousee ylikellotettuna tyypillisesti Bäfässä 1865 Mhz.

Vastassa on Aoruksen Waterforce 1080Ti 2012 Mhz samassa pelissä.

Onko olemassa mitään laskentakaavaa määrittämään näytönohjaimien tehonnousua kellotaajuuden myötä. Ymmärrän, että todellinen FPS-kaava olisi mahdoton muuttujien vuoksi, mutta edes jotain benchmark-kaavaa.

 

[E_Mustakari]

Älä puhu tehosta jos tarkoitat laskentanopeutta.

 

[VÄPÄ]

Älä puhu tehosta jos tarkoitat laskentanopeutta.

Ok. Jos laskentanopeus on oikeampi termi niin sillä mennään.

 

[Jooga]

Mites näytönohjaimien (tässä tapauksessa vaikka 1080Ti) ytimen kellotaajuus vertautuu tehoon (3D mark, Furmark tai vaikka ihan karkea FPS arvio joissain peleissä)?

Sanotaan vaikka että minulla on 1080Ti FE joka nousee ylikellotettuna tyypillisesti Bäfässä 1865 Mhz.

Vastassa on Aoruksen Waterforce 1080Ti 2012 Mhz samassa pelissä.

Onko olemassa mitään laskentakaavaa määrittämään näytönohjaimien tehonnousua kellotaajuuden myötä. Ymmärrän, että todellinen FPS-kaava olisi mahdoton muuttujien vuoksi, mutta edes jotain benchmark-kaavaa.

Eikös tuo skaalautuvuus kellotaajuuden suhteen ole ollut usein luokkaa 0,9. Eli jos Lähtötilanteessa on 1000 Mhz ja 1000 pojoa, kellotat 1600 Mhz niin saat tehoa tuon 1000p*(1+ (1600MHz - 1000MHz)/1000MHz*0,9). Tätähän ei voi mitenkään universaalisti sanoa, vaan se riippuu mikä tekijä näytönohjaimessa kulloinkin rajoittaa FPS:ää. Mutta yleisesti spekulaatioissa on käytetty tuota 0,9 tienoilla olevaa kerrointa skaalaamaan ylikellotuksen hyötyjä alaspäin.

Ja tuo Mooren lakihan ei ole mikään totuus, vaan se riippuu siitä teknologian yleisestä kehityksestä. Tuotahan on veikkailtu pitkään että koska Mooren laissa tulee jokin teknologinen raja vastaan ja sirujen valmistusta ei esimerkiksi saada pienennettyä riittävän nopeasti. Esimerkiksi prosessoreissa IPC ei ole seurannut Mooren lakia, mutta corejen kasvun määrän kautta saatu laskentakapasiteetti voi taas olla melko hyvin Mooren lakiin sidoksissa. Sitten taas pelit ovat ohjelmia, jotka eivät välttämättä osaa käyttää tätä corejen kautta tullutta laskukykyä täysin hyväkseen, ja Mooren lain mukainen laskentanopeus ei näy suoraan peleissä.

 

[VÄPÄ]

Eikös tuo skaalautuvuus kellotaajuuden suhteen ole ollut usein luokkaa 0,9. Eli jos Lähtötilanteessa on 1000 Mhz ja 1000 pojoa, kellotat 1600 Mhz niin saat tehoa tuon 1000p*(1+ (1600MHz - 1000MHz)/1000MHz*0,9). Tätähän ei voi mitenkään universaalisti sanoa, vaan se riippuu mikä tekijä näytönohjaimessa kulloinkin rajoittaa FPS:ää. Mutta yleisesti spekulaatioissa on käytetty tuota 0,9 tienoilla olevaa kerrointa skaalaamaan ylikellotuksen hyötyjä alaspäin.

Ja tuo Mooren lakihan ei ole mikään totuus, vaan se riippuu siitä teknologian yleisestä kehityksestä. Tuotahan on veikkailtu pitkään että koska Mooren laissa tulee jokin teknologinen raja vastaan ja sirujen valmistusta ei esimerkiksi saada pienennettyä riittävän nopeasti. Esimerkiksi prosessoreissa IPC ei ole seurannut Mooren lakia, mutta corejen kasvun määrän kautta saatu laskentakapasiteetti voi taas olla melko hyvin Mooren lakiin sidoksissa. Sitten taas pelit ovat ohjelmia, jotka eivät välttämättä osaa käyttää tätä corejen kautta tullutta laskukykyä täysin hyväkseen, ja Mooren lain mukainen laskentanopeus ei näy suoraan peleissä.

Kiitos kaavasta. Tuollaista juuri kaipasin, eli edes jotain karkeaa laskentakaavaa. Hauska laskeskella, että jos olisi olemassa 1080Ti, joka kulkisi 3000mhz niin paljon tulisi laskentatehoa ulos.

 

[Jooga]

Kiitos kaavasta. Tuollaista juuri kaipasin, eli edes jotain karkeaa laskentakaavaa. Hauska laskeskella, että jos olisi olemassa 1080Ti, joka kulkisi 3000mhz niin paljon tulisi laskentatehoa ulos.

Jos haluat FLOPSeja laskea niin siihen kaava on:
"2048 shaders * 2 floating point operations per cycle * 1 billion cycles per second = 4096 gigaflops" How To Calculate Theoretical GPU FLOPS? - [Solved] - Overclocking

Eli 1080 Ti @ 3000 MHz olisi 3584*2*3000*10^6 = 21,5 TFLOPS
floating point operations per second FLOPS
FLOPSit suoraan ei kerro kuinka hyvin laskentateho muuttuu FPS:ksi. AMD:n kortit ovat usein laskentatehossa edellä, mutta usein peleissä selvästi jäljessä (Jos vertaa saman FLOPS-määrän kortteja).
Oma Vega64 Vedellä on taas 13,6 TFLOPS, joka olisi siis ~20% enemmän kuin 1080 Ti:llä, mutta silti 1080 Ti on usein parempi peleissä.

 

[cimoh]

Niin kauan on aikaa matematiikan tehtävistä ja tuli seuraava eteen:

Jos korissa on 3sinistä, 3punasta ja 3keltasta palloa nii millä todennäköisyydellä nostaa 2 punaista.

Mikä on vastaus?

 

[rlame]

Niin kauan on aikaa matematiikan tehtävistä ja tuli seuraava eteen:

Jos korissa on 3sinistä, 3punasta ja 3keltasta palloa nii millä todennäköisyydellä nostaa 2 punaista.

Mikä on vastaus?

Katsotaan osaanko. 3/9 x 2/8 eli n. 8.3%. Korjatkaa jos meni väärin!

 

[Azaloom]

edit: Viestin siirto toisaalle:

Matikkatriidi - apuja matemaattisiin pulmiin

Olen kyllä @Dalle :n kanssa samoilla linjoilla. Satunnaismuuttujahan (esim. X) on kuvaus otosavaruudesta ( = kaikkien alkeistapauksien muodostama joukko) reaaliavaruuteen X: S -> R. Täten otosavaruudessa (S) on oltava tässä tilanteessa 36 alkiota.

bbs.io-tech.fi