Maapallon pinta-alasta suurin osa on vettä. Miksi kuivuutta ei voi hoitaa?

Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.
 
Tuostahan ollut juttua kuinka Sahara olisi helppo täyttää vedelllä välimerestä.
 
Aikoinaan, kun Venäjällä oli ne suuret metsäpalot jossa Helsinkikin sai savuarominsa, joku vihreä keksi esittää vakavalla naamalla veikeän idean. Idea oli sadepilvien luonti merestä.
Valitettavasti hän ei muistaakseni osannut antaa ulos sadepilven toteutus tapaa.

Tuon vakavan ehdotuksen luin jostain iltalööpin sivulta. Saattoi olla jopa paperillinen, sillä noihin aikoihin huoneessani ei ollut nettiä ja sen käyttö rajoittui vain opistoon ja kirjastoon.

Täytyy kumminkin muistaa sekin, että vaikka suomen luonnon suojelijoita vuosi vuodelta vähemmän kiinnostava sademetsien hakkuusta seuraava aavikoituminen on suurena huolen aiheena väistynyt, niin vaikkapa tuollaisen "ihme pilven" se osaa tuhota sitten sen aavikon eläinkirjon omilla intresseillään.
 
Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.

Näkökulmakysymys.. Maapallo on auttamattoman liikakansoitettu.

Ihmiset lisääntyvät jo nykykuivuudellakin ihan liikaa, joten aseteollisuus, sikäli, kun kehitettäisiin aseita juurikin ihmisiä vastaan on oikein hyvä asia.
 
Tilannehan on se, että ruokaa riittää vielä reilusti kaikille (vähänkään maksukykyisille). Ja riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen kun katsoo kuinka tehottomassa kasvatuksessa suuri osa nykyisistä pelloista on. Hesarissa oli hyvä juttu Hollannin tehotuotannosta ja siitä kuinka valtavia satoja saa pieneltä alueelta ja vieläpä osin "luonnonmukaisesti" ilman torjunta-aineita. Kun koko maailman viljelytilan käyttö vähitellen tehostuu niin ruokaa riittää...
 
Tilannehan on se, että ruokaa riittää vielä reilusti kaikille (vähänkään maksukykyisille). Ja riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen kun katsoo kuinka tehottomassa kasvatuksessa suuri osa nykyisistä pelloista on. Hesarissa oli hyvä juttu Hollannin tehotuotannosta ja siitä kuinka valtavia satoja saa pieneltä alueelta ja vieläpä osin "luonnonmukaisesti" ilman torjunta-aineita. Kun koko maailman viljelytilan käyttö vähitellen tehostuu niin ruokaa riittää...

Ihmisten määrä tosin lisääntyy mielipuolista tahtia, varsinkin, kun typeryyksissämme annamme tännekin muuttaa porukkaa, jotka lisääntyvät lähinnä kuin kanit, jos vain resurssit antavat suinkaan myöten.

Ennen typeryyden puhkeamista sentään vaikutti siltä, että täällä ihmisten määrän kasvu olisi taittumassa, joka olisi nyt se asia, johon pitäisi päästä kautta maapallon.
 
Itse olen töissä käyttänyt muutamia erilaisia suolanpoistolaitteita (suodattimia, pakkoja ja pylväitä). Kyllähän niillä saadaan makeaa vettä mutta energiaa niiden pyörittämiseen tarvitaan aika rajusti eikä ainakaan Afrikassa taitaisi piuhat sellaisia kestää.
Mitähän puhdistamisessa syntyvälle vahvalle suolaliuokselle maailmalla tehdään, työnnetään takaisin mereen?

Jos ihmiskunnalla olisi halua laittaa Sahara kukkimaan niin ei se varmaan olisi rahasta kiinni ja varmaan onnistuisikin.

Saharassa veden erotus on lähes ilmaista pelkällä auringon lämmöllä.. Haihdutus
 
Ei ole jos on isot tilat.
Niin. Toi saharan alangon täyttäminen kyl tekis haihdutuspintaa ja vähentäisi paljonkin kuivuutta afrikassa. Ehkkä kasvillisuus hiilinieluina palaisi myös ainakin osaan autiomaata sisämeren ympärille kosteuden perässä.

Loppujen lopuksi varmaan kustannuksiltaan melko kohtuullinen projekti, josta tukin kovin moni valittaisi.
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Toi saharan alangon täyttäminen kyl tekis haihdutuspintaa ja vähentäisi paljonkin kuivuutta afrikassa. Ehkkä kasvillisuus hiilinieluina palaisi myös ainakin osaan autiomaata sisämeren ympärille kosteuden perässä.

Loppujen lopuksi varmaan kustannuksiltaan melko kohtuullinen projekti, josta tukin kovin moni valittaisi.

Optimistisesti se tosiaan toimisi näin. Mutta mitenkään varmaksi ei tuota voi sanoa. Siitä voisi myös tulla huomattavan suolainen sisämeri, jonka haihdunta ei silti riittävässä määrin sataisi ympäröivälle alueelle. Vertaa vaikka Kuoleeseenmereen ja sitä ympäröivään kuivaan alueeseen. Nytkin ilmeisesti tuolla on melko kuivaa paikoin ihan meren rantaa myöten.

Huomattavan suolainen siitä tulisi melko varmasti, kun jo Välimeri on selvästi Atlanttia suolaisempi, kiitos haihdunnan. Gibraltarin salmesta on nettovirta Välimereen, ja siksi suolaa kertyy sinne hitaasti enemmän kuin mitä sitä sieltä poistuu. Haihdunta kun jättää suolan sinne mereen. Saharanmeri tulisi olemaan tuosta vielä paljon äärimmäisempi versio, ihan näin mutulla.

Epäonnistuneita makrommanmuokkaushankkeita riittää, ei tarvitse kuin katsoa itään ja niiden jokien kääntöihin tai autiomaan viljely-yrityksiin (lopputulos: ”käteviä” suola-aavikoita, joissa ei kasva edes sitä vähää kuin mitä ennen viljely-yritystä).
 
Monista viljelykasveistahan on yritetty jalostaa paremmin suolaa kestäviä lajikkeita joita sitten voitaisiin viljellä onnistuneesti "suolaisessa" maaperässä. Onkohan vielä saatu aikaan mitään erityistä tuonkaan osalta.
 
Sähköstähän tämä otsikon ongelma johtuu ja lähinnä sen tuottamisen kalleudesta. Maailma olisi aika erinäköinen jos fuusio saataisiin toimimaan tuottavasti ja yksikön rakennuskustannukset kohtuulliselle tasolle. Ehkä vielä meidän elinaikana :)
 
Viikonloppuna tuli kasteltua mökin pihanurmikko, pumppasin järvestä 36000 litraa ja vieläkin piha jäi kuivan oloiseksi. Onko missään laskutoimituksia että mikä veden virtauksen taso adveduktissa pitäisi olla että Afrikan sisämeri olisi toteutettavissa?
 
Se oli joskus kauan aikaa sitten mutta ilmastonmuutos muutti sen "saharaksi",ei siellä ole enää kun on pelkkää hiekkaa.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Saharasta vain pieni osa on valokuvista ja elokuvista tuttua hiekka-aavikkoa.
 
Optimistisesti se tosiaan toimisi näin. Mutta mitenkään varmaksi ei tuota voi sanoa. Siitä voisi myös tulla huomattavan suolainen sisämeri, jonka haihdunta ei silti riittävässä määrin sataisi ympäröivälle alueelle. Vertaa vaikka Kuoleeseenmereen ja sitä ympäröivään kuivaan alueeseen. Nytkin ilmeisesti tuolla on melko kuivaa paikoin ihan meren rantaa myöten.

Huomattavan suolainen siitä tulisi melko varmasti, kun jo Välimeri on selvästi Atlanttia suolaisempi, kiitos haihdunnan. Gibraltarin salmesta on nettovirta Välimereen, ja siksi suolaa kertyy sinne hitaasti enemmän kuin mitä sitä sieltä poistuu. Haihdunta kun jättää suolan sinne mereen. Saharanmeri tulisi olemaan tuosta vielä paljon äärimmäisempi versio, ihan näin mutulla.

Epäonnistuneita makrommanmuokkaushankkeita riittää, ei tarvitse kuin katsoa itään ja niiden jokien kääntöihin tai autiomaan viljely-yrityksiin (lopputulos: ”käteviä” suola-aavikoita, joissa ei kasva edes sitä vähää kuin mitä ennen viljely-yritystä).
Lisää selvityksiä vaatisi ja tosiaan suolaiseksi menisi, vaikka tilanne ei ihan kuolluttamerta ainakaan vuosisatoihin muistuttaisi. Pinta-ala olisi myös huomattavasti Kuolluttamerta suurempi ja kaikkialla ympärillä melkoisen kuivaa, niin melkolailla pakko sateen olisi runsastua jossain.
 
Sähköstähän tämä otsikon ongelma johtuu ja lähinnä sen tuottamisen kalleudesta. Maailma olisi aika erinäköinen jos fuusio saataisiin toimimaan tuottavasti ja yksikön rakennuskustannukset kohtuulliselle tasolle. Ehkä vielä meidän elinaikana :)

Mitä on esimerkkejä Afrikkalaisesta "infran ylläpitotaidosta", niin en usko, että siellä suunnaalla tapahtuisi mitään muutosta.
Muualla maailmassa saastumisen nopeus tietysti hidastuisi ja pystyttäisiin ylläpitämään esim kasvihuoneita ympärivuotisesti täällä Suomessa.
 
Viikonloppuna tuli kasteltua mökin pihanurmikko, pumppasin järvestä 36000 litraa ja vieläkin piha jäi kuivan oloiseksi. Onko missään laskutoimituksia että mikä veden virtauksen taso adveduktissa pitäisi olla että Afrikan sisämeri olisi toteutettavissa?

Luotettavuudesta en mene sanomaan, mutta ihan mielenkiinnosta vilkaisin ja ainakin tämän lähteen mukaan virtaus olisi 600 kuutiota sekunnissa

The primary objective of the final proposal was to transfer seawater to the depression by either a tunnel or by a canal. Steady state operation is based on the rate of evaporation from the lake surface when the water level reaches 60 m below sea level. The theoretical hydro-potential at this level is estimated to be 315 MW, assuming a water surface area of 12,100 km² and evaporation of 1.41 m per year.

Referring to FIG. 2, the proposed power potential of 315 MW was estimated by assuming a maximum flow of 600 m³/s, or 51.8 million m3 per day. This process would require about 35 years for filling the lake to 60 m below sea level.
 
Luotettavuudesta en mene sanomaan, mutta ihan mielenkiinnosta vilkaisin ja ainakin tämän lähteen mukaan virtaus olisi 600 kuutiota sekunnissa

Pitää ottaa huomioon että tuossa puhutaan Qattaran syvängöstä joka on koko Saharaan verrattuna erittäin pieni.
 
Viikonloppuna tuli kasteltua mökin pihanurmikko, pumppasin järvestä 36000 litraa ja vieläkin piha jäi kuivan oloiseksi. Onko missään laskutoimituksia että mikä veden virtauksen taso adveduktissa pitäisi olla että Afrikan sisämeri olisi toteutettavissa?

Akveduktista en osaa sanoa, mutta tollainen 36m3 on sellainen "pieru saharassa" (tässä tapauksessa kirjaimellisesti), ettei siihen kannata edes asiaa verrata. Tämän kuiva- / lämpökauden aikana tuollainen 36 mottia uppoaa helposti hyvin pieneenkin tonttiin, ilman että siitä on paljoakaan iloa.

Juuri reilu viikko sitten viikonloppuna minulta hajosi yksi pikkuinen pumppu, tuotoltaan ~16m3/h, joka säätelee vesitasoa ja kastelee pihaa. Silti meinaa pölistä, vaikka tämä käy (kävi) aina puolet päivästä, joka päivä... Jos kasteluvettä pitää laskea litroissa, on lähestymistapa asiaan väärä ;)
 
Vähän mittakaavaa tuo että pk-seudun vedenkulutus on tällä hetkellä luokkaa 4m3/s ja päijänne-tunnelin josta se vesi tulee kapasiteetti taitaa olla paineasemineen noin 12m3/s.

Eli tuo 660m3/s on aivan helvetisti vettä :)
 
Eipä näy noita kastelu laitteita suomenkaan pelloilla ja metsissä, vaikka huutavat kuivutta.miksi ei ? Yksinkertaisesti vastaus on raha
Kyllä meitin nurkilla näkyy kastelujärjestelmiä pelloilla, joko tippakastelu tai sitten sadettajaversioita. Metsää nyt ei taideta sadettaa ellei se ole liekeissä.
 
Vähän mittakaavaa tuo että pk-seudun vedenkulutus on tällä hetkellä luokkaa 4m3/s ja päijänne-tunnelin josta se vesi tulee kapasiteetti taitaa olla paineasemineen noin 12m3/s.

Eli tuo 660m3/s on aivan helvetisti vettä :)

Jep. Tarvitsisi ihan kohtalaisen putken, jotta tuollainen virtausnopeus saataisiin vietyä tuo liki 100 km matka (vieläpä ilman merkittäviä painehäviöitä, jos ideana oli saada siitä vielä vesivoimaa alueelle). Ei ihme, miksi tuo ei ollut taloudellisesti kannattavaa, epäilen jopa, ettei se ydinaselouhintamenetelmäkään olisi oikeasti ollut kannattava (siis tehdä louhinta käyttämällä 213 kappaletta yhden megatonnin pommeja... kukin omassa kaivannossaan...).

Päijännetunnelin – joka on oikein kätevästi melko tarkalleen saman mittainen kuin tuo tunneli – poikkileikkaus on 16 neliömetriä, eli virtausnopeus on tuolla maksimivirtaamallakin vielä melko maltillinen 0,7 m/s. Mutta, Päijänetunnelissa onkin hukattavaksi pudotuskorkeutta joku ainakin se 60 metriä... tuossa tunnelissa ei saisi olla ideaalisesti kuin kymmenisen metriä korkeuseroa, jos siitä haluaisi vesivoimaa irti... (10 metriä olisi jo 20 % painehäviö tuosta 50 metrin korkeuserosta) Päijänteen pintahan taitaa olla sen noin 80 metriä meren pinnasta, ja kohde on alle aivan varmasti alle 20 metrissä meren pinnasta.

660 kuutiometrin sekuntivirtaama tuolla samalla virtausnopeudella vaatisi sellaisen 1000 neliömetrin poikkipinta-alan. Eli, 30 metriä halkaisijaltaan olevan tunnelin... hmm... ei taida tuollaista olla kovin helppo tehdä ihan pinnan tuntumaan... (Toisaalta virtausnopeutta voinee nostaa selvästi tuosta Päijännetunnelin luvusta. Mutta, vielä parin m/s virtausnopeudellakin se tunneli olisi edelleen luokkaa ”massiivisen megalomaaninen”...)

Lisäksi toki tuo 35 vuoden aikavakio täyttämiselle tyhjästä tarkoittaisi myös sitä, että sinne kertyisi 0,1 %-yksikköä suolaa per vuosi lisää... Alle vuosisadassa oltaisiin Kuolleenmeren luvuissa... ei hyvä pitkäaikaisratkaisu.

35 grammaa per litra suolaa, eli 35 kg/m^3, eli 23 tonnia suolaa per sekunti... 720 miljardia kiloa suolaa vuodessa... ei taitaisi mikään tekninen ratkaisu pysäyttää tuon sisämeren muuttumista täysin kuolleeksi. Ei vaikka kuinka kerättäisiin suolaa pois. (Puoliläpäisevä kalvo 660 m^3/s virtaamalle ei liene kovin realistinen rakennettava, puhumattakaan että sen painehäviö olisi aivan liikaa... joku 27 bar tai 270 metriä tarvitisisi pudotuskorkeutta suolan poistoon tuolla tavalla...)
 
Vähän mittakaavaa tuo että pk-seudun vedenkulutus on tällä hetkellä luokkaa 4m3/s ja päijänne-tunnelin josta se vesi tulee kapasiteetti taitaa olla paineasemineen noin 12m3/s.

Eli tuo 660m3/s on aivan helvetisti vettä :)

Kemijoen keskivirtaama on 556 m³/s.

Epäilen ettei tuollaisella virtaamalla mitään merialuetta saisi pidettyä Saharassa vesitetynä.


Ehkä jos jonkun Niger-joen kun kääntäisi laskemaan Saharaan niin vettä saisi riittävästi:

Niger (joki) – Wikipedia

Joen alajuoksun ihmisille ja luonnolle se olisi kyllä totaalinen tuho jos tuollaisen tempun tekisi. Edellyttäen toki että olisi teknisesti edes mahdollista.
 
Kemijoen keskivirtaama on 556 m³/s.

Epäilen ettei tuollaisella virtaamalla mitään merialuetta saisi pidettyä Saharassa vesitetynä.


Ehkä jos jonkun Niger-joen kun kääntäisi laskemaan Saharaan niin vettä saisi riittävästi:

Niger (joki) – Wikipedia

Joen alajuoksun ihmisille ja luonnolle se olisi kyllä totaalinen tuho jos tuollaisen tempun tekisi. Edellyttäen toki että olisi teknisesti edes mahdollista.

Eihän noiden jokien välinen kokoero ole kuin vajaa kerroin 10. Nopeasti ja karkeasti (150 km^3/vuosi = 150 miljardia m^3/vuosi = 5000 m^3/s) eli jos Niger-joen avulla saa kohtalaisen altaan, niin tuolla 660 m^3/s saa siitä kymmenesosan. Joka olisi sekin varmaan jo kohtalainen allas.

Toki kummankaan noista virtaamista saaminen sen 100 km kuivaa maata läpi.. vaatinee hieman enemmän louhintaa kuin mitä voi oikeasti mielekkäästi tehdä. (Tuo puolen vuosisadan takainen suunnitelma käyttää reilu 200 megatonnin ydinasetta kertoo ehkä jotain tuosta mittakaavasta.)

Ja, sitten kun sen reiän saa valmiiksi, niin millä sen veden virtausta enää hillitsee ja hallitsee siihen –50 metriin. Muutaman kerran noita tuollaisia altaita on historiassa täyttynyt spontaanisti, eikä ne ole koskaan olleet kovin hillittyjä. Se vesi vie mukanaan kalliotakin jos virtausnopeus pääsee mistään syystä paikallisesti kiihtymään.
 
Eihän noiden jokien välinen kokoero ole kuin vajaa kerroin 10. Nopeasti ja karkeasti (150 km^3/vuosi = 150 miljardia m^3/vuosi = 5000 m^3/s) eli jos Niger-joen avulla saa kohtalaisen altaan, niin tuolla 660 m^3/s saa siitä kymmenesosan. Joka olisi sekin varmaan jo kohtalainen allas.

Toki kummankaan noista virtaamista saaminen sen 100 km kuivaa maata läpi.. vaatinee hieman enemmän louhintaa kuin mitä voi oikeasti mielekkäästi tehdä. (Tuo puolen vuosisadan takainen suunnitelma käyttää reilu 200 megatonnin ydinasetta kertoo ehkä jotain tuosta mittakaavasta.)

Muistelen joskus lukeneeni jostakin, että 1950- tai 1960-luvulla Neuvostoliiton teknokraateilla oli suunnitelmia ruopata jotain satamia ja laivaväyliä ydinpommeilla.

Vähintään yhtä villejä olivat ne suunnitelmat kääntää Siperian suurten jokien virtaussuunta.

Kaikenlaista älytöntä sitä ihminen saattaa saadakkin päähänsä. :lol:
 
Muistelen joskus lukeneeni jostakin, että 1950- tai 1960-luvulla Neuvostoliiton teknokraateilla oli suunnitelmia ruopata jotain satamia ja laivaväyliä ydinpommeilla.

Vähintään yhtä villejä olivat ne suunnitelmat kääntää Siperian suurten jokien virtaussuunta.

Kaikenlaista älytöntä sitä ihminen saattaa saadakkin päähänsä. :lol:
Ennen vanhaan "ydinvoimassa" nähtiin paljon erilaisia mahdollisuuksia, mm. ydinkäyttöinen lentokone... :D

Toisaalta tuohon aikaan ydinaseita räjäytettiin ilmakehässä ihan muuten vaan huvin vuoksi (no, tieteen ja tutkimuksen vuoksi), joten miksei siinä samalla olisi niillä voitu tehdä jotain hyödyllistä myös käytännön kannalta kuten maanmuokkaus.
 
Sinällään altaalla Saharassa ei isommin ole meren pinnan korkeuteen vaikutusta. Projekti on ollut ajatuksena tuottaa vesivoimaa. Sahara haihduttaa vettä joten tunnelissa on aina virtaamaa kunnes korkeusero tasoittuu sedimenttien ja suolojen täyttäessä altaan. Mainittu kaivanto tai putki vaikuttaa lähinnä hyödynnettävän vesivoiman määrän jolle haihdutuskyky asettaa ylärajan.
 
millä sen veden virtausta enää hillitsee ja hallitsee siihen –50 metriin. Muutaman kerran noita tuollaisia altaita on historiassa täyttynyt spontaanisti, eikä ne ole koskaan olleet kovin hillittyjä. Se vesi vie mukanaan kalliotakin jos virtausnopeus pääsee mistään syystä paikallisesti kiihtymään.
vähän luottoa insinööriin, onhan tämäkin edelleen toiminnassa. Virtaamat ovat kyseisessä laitoksessa vielä vähän suuremmat ..
 
Menee täysin ohi aiheen mutta olisiko peräti niin että Venäjällä on kaikista maista eniten rajanaapureita?
Noh Europpaan suntaan on paljon rajamaita ainakin. Venäläiset nytkin ovat proxy sodassa Ukrainassa.

Selitin vain miksi halutaan aseteollisuus menestyy tarvetta on aseisiin.

Minä luulen että se meriveden tekemistä juomikelpoinen onnistuu mutta ei ole oikein kustannus kannattavaa.

Suomessa taas on on onneksi mukavasti paljon järviä.
 
Seuraava jorina on ajatuksen virtaa pahimmillaan, mutta laitetaan tänne, kun aiheeseen liittyy. Tosin vain omalta tontilta katsottuna, jätän globaalimmat arvailut viisaammille.

Saunaillassa nimittäin kysyin tilaa pyörittävältä sukulaiselta, että olisiko kastelussa mitään mieltä näillä keleillä. Sanoi, että lapsuudestaan (60 - 70-lukua) muistaa, kuinka levittivät kasteluletkuja kuiville pelloille, joita kävivät ajoittain siirtelemässä. Siitä oli apua etenkin kasvun alussa, että saivat kevätviljat nopeammin oraalle ja kasvamaan. Hommaa helpotti se, että tilukset halkaisi kohtalainen puro, jossa juuri kanootilla pääsisi. Siispä vettä oli lähellä, ja peltolohkot verrattain pieniä.

Samaan hengenvetoon muistutti, että tuolloin maanviljely oli omavarainen päätoimi. Kuulemma vuoden viljatuotoilla saattoi marssia traktorikaupoille, toisin kuin nykyään. Nykyään tilanne on hyvin erilainen, ja viljan hinnan alenema on vääristänyt tilojen tulokertymää. Esimerkiksi ruisleivän hinnasta 4% muodostuu alkutuotannosta, eli viljan hinnasta. Muistutuksena vielä, että jos leivän hinta nousee, ja syyttävät noussutta viljan hintaa. Noh, jos nousee paria prosenttia enempää, niin vedätystähän se.

Varsinais-Suomalainen viljatila kyseessä, jossa n. 90 ha viljelyalaa, joista ~30 ha vuokrattua. Alueen keskimääräinen tilakoko n. 60 ha, eli puolet keskimääräistä suurempi tila. Siltikin keskimääräiset tulot viljelytoiminnasta ovat n. 17 000 euroa, joista siis vähennetään toiminnon kulut, konehankinnat ja "palkat". Yhtälöstä varsin nopeasti ymmärtää, miksi viljely ei tuollakaan tilalla enää ole päätoimi, vaan lähinnä kaiken vapaa-ajan vievä harrastus / elämäntapa. Tuosta myöskin arvaa, että miksi ei kastella, kun tulot tuota luokkaa. En itsekään kastelisi, kun alan ja vaadittavan työmäärän, sekä kaluston suhteuttaisi, olisi se aika nollasummapeliä.

Uusin hankinta tilalla lienee 2008 -mallin vaunukuivuri, jonka jälkeen uusin on 90-luvun suorakylvökone, kaikki traktorit tietääkseni ovat 80-luvulta. Ja kaikki hankinnat on tietääkseni rahoitettu metsäkaupoilla, viljely sinänsä ei juurikaan tuota tällä haavaa.

Onneksi on "velaton" tila kyseessä, joskin sekin on metsän tuotosta johtuvaa, ja kolmen - neljän sukupolven työn tulos. Muuten lie olisivat myyneet, tahi narun jatkona keikkuneet jo hyvän tovin.


P.S. Itsellä ei siis tilan toimintaan mitään kytköksiä, kunhan joskus käyn auttamassa omaksi iloksi. Jos siis terminologia pielessä, niin elekää alan ihmiset hermostuko.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä meitin nurkilla näkyy kastelujärjestelmiä pelloilla, joko tippakastelu tai sitten sadettajaversioita. Metsää nyt ei taideta sadettaa ellei se ole liekeissä.
Puutarhoissa. Ei pelloilla, paitsi poikkeustapauksissa ja harrastuksen vuoksi.
 
Ennen vanhaan "ydinvoimassa" nähtiin paljon erilaisia mahdollisuuksia, mm. ydinkäyttöinen lentokone... :D

Toisaalta tuohon aikaan ydinaseita räjäytettiin ilmakehässä ihan muuten vaan huvin vuoksi (no, tieteen ja tutkimuksen vuoksi), joten miksei siinä samalla olisi niillä voitu tehdä jotain hyödyllistä myös käytännön kannalta kuten maanmuokkaus.
Kyllähän sitä tehtiinkin, ainakin kokeellisesti. Painehalkaisua, jota nykyään kovasti osin aiheesta paheksutaan ja tehdään tavanomaisin räjähtein, testailtiin kylmän so... eikun siis atomitekniikan kulta-ajan kuluessa ydinräjähdysten voimalla.
 
Tässä riidassa oli kyse 175ha alasta. Rohkenen väittää että kastelu on Suomessa paljon yleisempää kuin luullaan
Tämä ei ole luulojen asia. Artikkelista käy ilmi, että puhe oli sipuli-, kurkku- ja tillisadosta. Nämä eivät ole normaaleja peltoviljelykasveja. Huomaa, että sipuli, kurkku ja tilli eivät ole sama asia kuin vehnä, ohra, kaura, timotei ja apila. Eivät edes sama juttu kuin rypsi, rapsi, härkäpapu ja herne. Kyseessä on ylellisyys-, mauste- ja lifestyletuotteiden viljely, ei siis se mistä tässä ketjussa puhutaan eli ravinnon tuotanto.

Sipulin ja perunan pinta-alasato on moninkertainen ja mahdollisesti noin suuruusluokkaa viljakasveja korkeampi. Siitä, että niitä voidaan kastella - joskin voidaan olla ja yleensä ollaan kastelematta - ei kannata yrittää johtaa, että peltoja yleisesti kasteltaisiin.

Kyllä Suomessa viljelty huumekannabiskin on pääosin keinokasteltua, suurelta osin jopa keinovalon alla, käsin trimmaten ja kehittyneellä hydroponisella viljelyllä. Tällä(kään) ei tietenkään ole mitään tekemistä Suomen maatalouden kokonaisuuden tai Suomen ruokkimisen kanssa. Oikeassa ruoantuotannossa on eri volyymit, eri pinta-alat ja eri lainalaisuudet kuin suuren tuotantopanoksen, suuren työvoimakulun ja suuren hehtaarituoton ylellisyystuotteiden viljelyssä. Huumekannabis maksaa helposti sen 17 000 €/kg(lukema heitetty pelkästään sopimaan suoraan seuraavaan täysinä magnitudeina) kun vehnä maksaa 0,17 euroa kilolta. Tillikin taitaa kuivapainossa laskien maksaa vähän yli 0,17 €/kg. Puhumattakaan siitä, että huumehamppua kasvaisi hehtaarin suuruisessa ekstrapoloidussa karvapään vaatekomerossa vähän enemmän kuin 6 tonnia vuodessa(tai jo 3kk satokaudella), mikä on ulkona kasvaneelle vehnälle oikein mainio hyvän vuoden sato tällaisella kohtuullisella ilmastovyöhykkeellä.

Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei ole luulojen asia. Artikkelista käy ilmi, että puhe oli sipuli-, kurkku- ja tillisadosta. Nämä eivät ole normaaleja peltoviljelykasveja. Huomaa, että sipuli, kurkku ja tilli eivät ole sama asia kuin vehnä, ohra, kaura, timotei ja apila. Eivät edes sama juttu kuin rypsi, rapsi, härkäpapu ja herne. Kyseessä on ylellisyys-, mauste- ja lifestyletuotteiden viljely, ei siis se mistä tässä ketjussa puhutaan eli ravinnon tuotanto.

Sipulin ja perunan pinta-alasato on moninkertainen ja mahdollisesti noin suuruusluokkaa viljakasveja korkeampi. Siitä, että niitä voidaan kastella - joskin voidaan olla ja yleensä ollaan kastelematta - ei kannata yrittää johtaa, että peltoja yleisesti kasteltaisiin.

Kyllä Suomessa viljelty huumekannabiskin on pääosin keinokasteltua, suurelta osin jopa keinovalon alla, käsin trimmaten ja kehittyneellä hydroponisella viljelyllä. Tällä(kään) ei tietenkään ole mitään tekemistä Suomen maatalouden kokonaisuuden tai Suomen ruokkimisen kanssa. Oikeassa ruoantuotannossa on eri volyymit, eri pinta-alat ja eri lainalaisuudet kuin suuren tuotantopanoksen, suuren työvoimakulun ja suuren hehtaarituoton ylellisyystuotteiden viljelyssä. Huumekannabis maksaa helposti sen 17 000 €/kg(lukema heitetty pelkästään sopimaan suoraan seuraavaan täysinä magnitudeina) kun vehnä maksaa 0,17 euroa kilolta. Tillikin taitaa kuivapainossa laskien maksaa vähän yli 0,17 €/kg. Puhumattakaan siitä, että huumehamppua kasvaisi hehtaarin suuruisessa ekstrapoloidussa karvapään vaatekomerossa vähän enemmän kuin 6 tonnia vuodessa(tai jo 3kk satokaudella), mikä on ulkona kasvaneelle vehnälle oikein mainio hyvän vuoden sato tällaisella kohtuullisella ilmastovyöhykkeellä.

Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.

Porkkanaa ainakin näyttävät kastelevan aktiivisesti ja ainakin alkukesästä kastelivat myös perunaa vimmatusti. Tokihan ne kasteltavat pellot on luultavasti niitä, joilta peruna ja porkkanasato halutaan mahd. nopeasti kauppoihin kun tuottajahinnat on vielä kunnossa.

Syksynä nostettavia juureksia tuskin kannattaa kastella.
 
Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.
Lienee semantiikkaa, mutta minulle pelto on pelto, jos se tuottaa ruokaa jollekin, riippumatta kasvaako siellä rehua, juureksia, kasviksia, hedelmiä vai viljaa. ProAgrialta varmaan löytyisi jotakin oikeatakin tietoa kastelun määrästä. Linkkaamani artikkelin oli lähinnä tarkoitus kyseenalaistaa jakoa peltopinta-alan mukaan.
 
Lienee semantiikkaa, mutta minulle pelto on pelto, jos se tuottaa ruokaa jollekin, riippumatta kasvaako siellä rehua, juureksia, kasviksia, hedelmiä vai viljaa. ProAgrialta varmaan löytyisi jotakin oikeatakin tietoa kastelun määrästä. Linkkaamani artikkelin oli lähinnä tarkoitus kyseenalaistaa jakoa peltopinta-alan mukaan.
No joo. Ei se silti ole semantiikkaa, että marginaalisten erikoiskasvien viljelyssä käytetään joskus kastelua ja normaalissa viljelyssä käytännössä ei. Erikoisviljelyssä liikkuu erittäin suuri raha per pinta-ala ja normaalissa bulkissa ei näihin verrattuna juuri mitään.
 
No joo. Ei se silti ole semantiikkaa, että marginaalisten erikoiskasvien viljelyssä käytetään joskus kastelua ja normaalissa viljelyssä käytännössä ei. Erikoisviljelyssä liikkuu erittäin suuri raha per pinta-ala ja normaalissa bulkissa ei näihin verrattuna juuri mitään.

Jos jossain olisi kannattavampaa, per se, viljellä vaikka ruukkuvihanneksia, kuin vehnää, niin siellä ei pääsääntöisesti viljeltäisi vehnää. Vaikka muutama yksittäinen maanomistaja voisi olla piintynyt sentimentaalisin sun muin "perinne" syin siihen vehnään, niin suurin osa ei.


Tässä riidassa oli kyse 175ha alasta. Rohkenen väittää että kastelu on Suomessa paljon yleisempää kuin luullaan


Juu. Missä lukee että kaikki nämä kuusi vuokra-viljelijää olisivat halunneet tai kyenneet käyttämään tuota järvivettä?

Toivottasti et tarkoita riidalla tuota oikeudenkäyntiä vahingonkorvauksista koska siinä vastapuoli oli paljon isompi.
 
Viimeksi muokattu:
missä lukee että kaikki nämä kuusi vuokra-viljelijää olisivat halunneet tai kyenneet käyttämään tuota järvivettä?

Toivottasti et tarkoita riidalla tuota oikeudenkäyntiä vahingonkorvauksista koska siinä vastapuoli oli paljon isompi.
kyseisellä tilalla on 450ha viljelyksiä jotka ilmeisimmin ovat kaikki kastelun piirissä. Tarkoitus ei ollut mitään muuta kuin kyseenalaistaa alkuperäinen heitto kaalipellosta kastelualan esimerkkinä.
 
Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.

Kyllä tänä vuonna ainakin Varsinais-Suomessa kasteltiin viljapeltoja paljonkin. Eikä tuo nyt ihan täysin harrastamisen piikkiinkään mene. Tonnin sadonlisällä toiminta on jo voitollista, eikä se ole edes vaikea saavuttaa näin kuivana vuotena.
 
On varmaan kasteltu keväällä, että ovat lähteneet ajoissa itämään. Päivittäinen kastelui menee kyllä pahasti tappiolliseksi toiminnaksi.

Toki, mutta päivittäinen kastelu onkin turhaa viljakasveilla. 30mm vettä kerran, niin auttaa jo todella paljon.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 846
Viestejä
4 548 977
Jäsenet
74 855
Uusin jäsen
Nåksuu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom