Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.
Tarkemmin ajateltuna ei huonompi idea. Tuskin merien pinta kovin paljoa laskee, kuten kommenteissa todettiin. Mutta tuo pilvien muodostuminen saattaisi auttaa nykyisiä kuivia maita, sekä laskea maapallon lämpötilaa.
Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.
Tilannehan on se, että ruokaa riittää vielä reilusti kaikille (vähänkään maksukykyisille). Ja riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen kun katsoo kuinka tehottomassa kasvatuksessa suuri osa nykyisistä pelloista on. Hesarissa oli hyvä juttu Hollannin tehotuotannosta ja siitä kuinka valtavia satoja saa pieneltä alueelta ja vieläpä osin "luonnonmukaisesti" ilman torjunta-aineita. Kun koko maailman viljelytilan käyttö vähitellen tehostuu niin ruokaa riittää...
Itse olen töissä käyttänyt muutamia erilaisia suolanpoistolaitteita (suodattimia, pakkoja ja pylväitä). Kyllähän niillä saadaan makeaa vettä mutta energiaa niiden pyörittämiseen tarvitaan aika rajusti eikä ainakaan Afrikassa taitaisi piuhat sellaisia kestää.
Mitähän puhdistamisessa syntyvälle vahvalle suolaliuokselle maailmalla tehdään, työnnetään takaisin mereen?
Jos ihmiskunnalla olisi halua laittaa Sahara kukkimaan niin ei se varmaan olisi rahasta kiinni ja varmaan onnistuisikin.
Saharassa veden erotus on lähes ilmaista pelkällä auringon lämmöllä.. Haihdutus
Ei ole jos on isot tilat.Aivan törkeän hidasta kun otetaan huomioon miten paljon sitä vettä tarvitsis haihduttaa.
Niin. Toi saharan alangon täyttäminen kyl tekis haihdutuspintaa ja vähentäisi paljonkin kuivuutta afrikassa. Ehkkä kasvillisuus hiilinieluina palaisi myös ainakin osaan autiomaata sisämeren ympärille kosteuden perässä.Ei ole jos on isot tilat.
Niin. Toi saharan alangon täyttäminen kyl tekis haihdutuspintaa ja vähentäisi paljonkin kuivuutta afrikassa. Ehkkä kasvillisuus hiilinieluina palaisi myös ainakin osaan autiomaata sisämeren ympärille kosteuden perässä.
Loppujen lopuksi varmaan kustannuksiltaan melko kohtuullinen projekti, josta tukin kovin moni valittaisi.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Saharasta vain pieni osa on valokuvista ja elokuvista tuttua hiekka-aavikkoa.Se oli joskus kauan aikaa sitten mutta ilmastonmuutos muutti sen "saharaksi",ei siellä ole enää kun on pelkkää hiekkaa.
Lisää selvityksiä vaatisi ja tosiaan suolaiseksi menisi, vaikka tilanne ei ihan kuolluttamerta ainakaan vuosisatoihin muistuttaisi. Pinta-ala olisi myös huomattavasti Kuolluttamerta suurempi ja kaikkialla ympärillä melkoisen kuivaa, niin melkolailla pakko sateen olisi runsastua jossain.Optimistisesti se tosiaan toimisi näin. Mutta mitenkään varmaksi ei tuota voi sanoa. Siitä voisi myös tulla huomattavan suolainen sisämeri, jonka haihdunta ei silti riittävässä määrin sataisi ympäröivälle alueelle. Vertaa vaikka Kuoleeseenmereen ja sitä ympäröivään kuivaan alueeseen. Nytkin ilmeisesti tuolla on melko kuivaa paikoin ihan meren rantaa myöten.
Huomattavan suolainen siitä tulisi melko varmasti, kun jo Välimeri on selvästi Atlanttia suolaisempi, kiitos haihdunnan. Gibraltarin salmesta on nettovirta Välimereen, ja siksi suolaa kertyy sinne hitaasti enemmän kuin mitä sitä sieltä poistuu. Haihdunta kun jättää suolan sinne mereen. Saharanmeri tulisi olemaan tuosta vielä paljon äärimmäisempi versio, ihan näin mutulla.
Epäonnistuneita makrommanmuokkaushankkeita riittää, ei tarvitse kuin katsoa itään ja niiden jokien kääntöihin tai autiomaan viljely-yrityksiin (lopputulos: ”käteviä” suola-aavikoita, joissa ei kasva edes sitä vähää kuin mitä ennen viljely-yritystä).
Sähköstähän tämä otsikon ongelma johtuu ja lähinnä sen tuottamisen kalleudesta. Maailma olisi aika erinäköinen jos fuusio saataisiin toimimaan tuottavasti ja yksikön rakennuskustannukset kohtuulliselle tasolle. Ehkä vielä meidän elinaikana
Viikonloppuna tuli kasteltua mökin pihanurmikko, pumppasin järvestä 36000 litraa ja vieläkin piha jäi kuivan oloiseksi. Onko missään laskutoimituksia että mikä veden virtauksen taso adveduktissa pitäisi olla että Afrikan sisämeri olisi toteutettavissa?
The primary objective of the final proposal was to transfer seawater to the depression by either a tunnel or by a canal. Steady state operation is based on the rate of evaporation from the lake surface when the water level reaches 60 m below sea level. The theoretical hydro-potential at this level is estimated to be 315 MW, assuming a water surface area of 12,100 km² and evaporation of 1.41 m per year.
Referring to FIG. 2, the proposed power potential of 315 MW was estimated by assuming a maximum flow of 600 m³/s, or 51.8 million m3 per day. This process would require about 35 years for filling the lake to 60 m below sea level.
Luotettavuudesta en mene sanomaan, mutta ihan mielenkiinnosta vilkaisin ja ainakin tämän lähteen mukaan virtaus olisi 600 kuutiota sekunnissa
Viikonloppuna tuli kasteltua mökin pihanurmikko, pumppasin järvestä 36000 litraa ja vieläkin piha jäi kuivan oloiseksi. Onko missään laskutoimituksia että mikä veden virtauksen taso adveduktissa pitäisi olla että Afrikan sisämeri olisi toteutettavissa?
Kyllä meitin nurkilla näkyy kastelujärjestelmiä pelloilla, joko tippakastelu tai sitten sadettajaversioita. Metsää nyt ei taideta sadettaa ellei se ole liekeissä.Eipä näy noita kastelu laitteita suomenkaan pelloilla ja metsissä, vaikka huutavat kuivutta.miksi ei ? Yksinkertaisesti vastaus on raha
Tämähän ei pidä paikkaansa. Saharasta vain pieni osa on valokuvista ja elokuvista tuttua hiekka-aavikkoa.
Vähän mittakaavaa tuo että pk-seudun vedenkulutus on tällä hetkellä luokkaa 4m3/s ja päijänne-tunnelin josta se vesi tulee kapasiteetti taitaa olla paineasemineen noin 12m3/s.
Eli tuo 660m3/s on aivan helvetisti vettä
Vähän mittakaavaa tuo että pk-seudun vedenkulutus on tällä hetkellä luokkaa 4m3/s ja päijänne-tunnelin josta se vesi tulee kapasiteetti taitaa olla paineasemineen noin 12m3/s.
Eli tuo 660m3/s on aivan helvetisti vettä
Kemijoen keskivirtaama on 556 m³/s.
Epäilen ettei tuollaisella virtaamalla mitään merialuetta saisi pidettyä Saharassa vesitetynä.
Ehkä jos jonkun Niger-joen kun kääntäisi laskemaan Saharaan niin vettä saisi riittävästi:
Niger (joki) – Wikipedia
Joen alajuoksun ihmisille ja luonnolle se olisi kyllä totaalinen tuho jos tuollaisen tempun tekisi. Edellyttäen toki että olisi teknisesti edes mahdollista.
Eihän noiden jokien välinen kokoero ole kuin vajaa kerroin 10. Nopeasti ja karkeasti (150 km^3/vuosi = 150 miljardia m^3/vuosi = 5000 m^3/s) eli jos Niger-joen avulla saa kohtalaisen altaan, niin tuolla 660 m^3/s saa siitä kymmenesosan. Joka olisi sekin varmaan jo kohtalainen allas.
Toki kummankaan noista virtaamista saaminen sen 100 km kuivaa maata läpi.. vaatinee hieman enemmän louhintaa kuin mitä voi oikeasti mielekkäästi tehdä. (Tuo puolen vuosisadan takainen suunnitelma käyttää reilu 200 megatonnin ydinasetta kertoo ehkä jotain tuosta mittakaavasta.)
Ennen vanhaan "ydinvoimassa" nähtiin paljon erilaisia mahdollisuuksia, mm. ydinkäyttöinen lentokone...Muistelen joskus lukeneeni jostakin, että 1950- tai 1960-luvulla Neuvostoliiton teknokraateilla oli suunnitelmia ruopata jotain satamia ja laivaväyliä ydinpommeilla.
Vähintään yhtä villejä olivat ne suunnitelmat kääntää Siperian suurten jokien virtaussuunta.
Kaikenlaista älytöntä sitä ihminen saattaa saadakkin päähänsä.
Tässä riidassa oli kyse 175ha alasta. Rohkenen väittää että kastelu on Suomessa paljon yleisempää kuin luullaanOn vähän eri juttu jollekiin hehtaarin kaalipellolle sadetin laittaa lähijärvestä, kun 100ha viljapellolle.
Naapurina on joillakin mailla Venäjä.Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.
vähän luottoa insinööriin, onhan tämäkin edelleen toiminnassa. Virtaamat ovat kyseisessä laitoksessa vielä vähän suuremmat ..millä sen veden virtausta enää hillitsee ja hallitsee siihen –50 metriin. Muutaman kerran noita tuollaisia altaita on historiassa täyttynyt spontaanisti, eikä ne ole koskaan olleet kovin hillittyjä. Se vesi vie mukanaan kalliotakin jos virtausnopeus pääsee mistään syystä paikallisesti kiihtymään.
Menee täysin ohi aiheen mutta olisiko peräti niin että Venäjällä on kaikista maista eniten rajanaapureita?Naapurina on joillakin mailla Venäjä.
Noh Europpaan suntaan on paljon rajamaita ainakin. Venäläiset nytkin ovat proxy sodassa Ukrainassa.Menee täysin ohi aiheen mutta olisiko peräti niin että Venäjällä on kaikista maista eniten rajanaapureita?
Puutarhoissa. Ei pelloilla, paitsi poikkeustapauksissa ja harrastuksen vuoksi.Kyllä meitin nurkilla näkyy kastelujärjestelmiä pelloilla, joko tippakastelu tai sitten sadettajaversioita. Metsää nyt ei taideta sadettaa ellei se ole liekeissä.
Kyllähän sitä tehtiinkin, ainakin kokeellisesti. Painehalkaisua, jota nykyään kovasti osin aiheesta paheksutaan ja tehdään tavanomaisin räjähtein, testailtiin kylmän so... eikun siis atomitekniikan kulta-ajan kuluessa ydinräjähdysten voimalla.Ennen vanhaan "ydinvoimassa" nähtiin paljon erilaisia mahdollisuuksia, mm. ydinkäyttöinen lentokone...
Toisaalta tuohon aikaan ydinaseita räjäytettiin ilmakehässä ihan muuten vaan huvin vuoksi (no, tieteen ja tutkimuksen vuoksi), joten miksei siinä samalla olisi niillä voitu tehdä jotain hyödyllistä myös käytännön kannalta kuten maanmuokkaus.
Tämä ei ole luulojen asia. Artikkelista käy ilmi, että puhe oli sipuli-, kurkku- ja tillisadosta. Nämä eivät ole normaaleja peltoviljelykasveja. Huomaa, että sipuli, kurkku ja tilli eivät ole sama asia kuin vehnä, ohra, kaura, timotei ja apila. Eivät edes sama juttu kuin rypsi, rapsi, härkäpapu ja herne. Kyseessä on ylellisyys-, mauste- ja lifestyletuotteiden viljely, ei siis se mistä tässä ketjussa puhutaan eli ravinnon tuotanto.Tässä riidassa oli kyse 175ha alasta. Rohkenen väittää että kastelu on Suomessa paljon yleisempää kuin luullaan
Tämä ei ole luulojen asia. Artikkelista käy ilmi, että puhe oli sipuli-, kurkku- ja tillisadosta. Nämä eivät ole normaaleja peltoviljelykasveja. Huomaa, että sipuli, kurkku ja tilli eivät ole sama asia kuin vehnä, ohra, kaura, timotei ja apila. Eivät edes sama juttu kuin rypsi, rapsi, härkäpapu ja herne. Kyseessä on ylellisyys-, mauste- ja lifestyletuotteiden viljely, ei siis se mistä tässä ketjussa puhutaan eli ravinnon tuotanto.
Sipulin ja perunan pinta-alasato on moninkertainen ja mahdollisesti noin suuruusluokkaa viljakasveja korkeampi. Siitä, että niitä voidaan kastella - joskin voidaan olla ja yleensä ollaan kastelematta - ei kannata yrittää johtaa, että peltoja yleisesti kasteltaisiin.
Kyllä Suomessa viljelty huumekannabiskin on pääosin keinokasteltua, suurelta osin jopa keinovalon alla, käsin trimmaten ja kehittyneellä hydroponisella viljelyllä. Tällä(kään) ei tietenkään ole mitään tekemistä Suomen maatalouden kokonaisuuden tai Suomen ruokkimisen kanssa. Oikeassa ruoantuotannossa on eri volyymit, eri pinta-alat ja eri lainalaisuudet kuin suuren tuotantopanoksen, suuren työvoimakulun ja suuren hehtaarituoton ylellisyystuotteiden viljelyssä. Huumekannabis maksaa helposti sen 17 000 €/kg(lukema heitetty pelkästään sopimaan suoraan seuraavaan täysinä magnitudeina) kun vehnä maksaa 0,17 euroa kilolta. Tillikin taitaa kuivapainossa laskien maksaa vähän yli 0,17 €/kg. Puhumattakaan siitä, että huumehamppua kasvaisi hehtaarin suuruisessa ekstrapoloidussa karvapään vaatekomerossa vähän enemmän kuin 6 tonnia vuodessa(tai jo 3kk satokaudella), mikä on ulkona kasvaneelle vehnälle oikein mainio hyvän vuoden sato tällaisella kohtuullisella ilmastovyöhykkeellä.
Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.
Lienee semantiikkaa, mutta minulle pelto on pelto, jos se tuottaa ruokaa jollekin, riippumatta kasvaako siellä rehua, juureksia, kasviksia, hedelmiä vai viljaa. ProAgrialta varmaan löytyisi jotakin oikeatakin tietoa kastelun määrästä. Linkkaamani artikkelin oli lähinnä tarkoitus kyseenalaistaa jakoa peltopinta-alan mukaan.Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.
No joo. Ei se silti ole semantiikkaa, että marginaalisten erikoiskasvien viljelyssä käytetään joskus kastelua ja normaalissa viljelyssä käytännössä ei. Erikoisviljelyssä liikkuu erittäin suuri raha per pinta-ala ja normaalissa bulkissa ei näihin verrattuna juuri mitään.Lienee semantiikkaa, mutta minulle pelto on pelto, jos se tuottaa ruokaa jollekin, riippumatta kasvaako siellä rehua, juureksia, kasviksia, hedelmiä vai viljaa. ProAgrialta varmaan löytyisi jotakin oikeatakin tietoa kastelun määrästä. Linkkaamani artikkelin oli lähinnä tarkoitus kyseenalaistaa jakoa peltopinta-alan mukaan.
Aseteollisuus tuo työpaikkoja maalle sekä kasvattaa vientiä.Mitäs kehitysapu tekee?.Sen sijaan valtioilla riittää rahaa tuhansia miljardeja aseteollisuuteen. Mutta tämä on prioriteettikysymys.
Se maansiirto ei oikein toiminut niillä atomipommeilla.Kyllähän sitä tehtiinkin, ainakin kokeellisesti. Painehalkaisua, jota nykyään kovasti osin aiheesta paheksutaan ja tehdään tavanomaisin räjähtein, testailtiin kylmän so... eikun siis atomitekniikan kulta-ajan kuluessa ydinräjähdysten voimalla.
No joo. Ei se silti ole semantiikkaa, että marginaalisten erikoiskasvien viljelyssä käytetään joskus kastelua ja normaalissa viljelyssä käytännössä ei. Erikoisviljelyssä liikkuu erittäin suuri raha per pinta-ala ja normaalissa bulkissa ei näihin verrattuna juuri mitään.
Tässä riidassa oli kyse 175ha alasta. Rohkenen väittää että kastelu on Suomessa paljon yleisempää kuin luullaan
kyseisellä tilalla on 450ha viljelyksiä jotka ilmeisimmin ovat kaikki kastelun piirissä. Tarkoitus ei ollut mitään muuta kuin kyseenalaistaa alkuperäinen heitto kaalipellosta kastelualan esimerkkinä.missä lukee että kaikki nämä kuusi vuokra-viljelijää olisivat halunneet tai kyenneet käyttämään tuota järvivettä?
Toivottasti et tarkoita riidalla tuota oikeudenkäyntiä vahingonkorvauksista koska siinä vastapuoli oli paljon isompi.
Oikeiden tuotantopeltojen kastelu on Suomessa harvinaista, marginaalista ja olematonta. Jos joku sitä tekee, niin omaksi tappiokseen, piste.
On varmaan kasteltu keväällä, että ovat lähteneet ajoissa itämään. Päivittäinen kastelui menee kyllä pahasti tappiolliseksi toiminnaksi.
Niin, mutta kun kerralla kastelee riittävästi, ei jatkuvaa kastelua tarvita. Nimim: 50ha viljapeltoa tänä kesänä kastellut.Kyllä se kasvu tyrehtyy täysin jos pelto on kuiva.