Maapallon pinta-alasta suurin osa on vettä. Miksi kuivuutta ei voi hoitaa?

Taitaa olle melkoista savimaata, jos kahden kuukauden kuivuuden pitää vedet sisällään.

Eihän 50ha ole vielä yhtään mitään :geek:
Savimaata nimenomaan. Eihän se määränä ole paljoa, mutta tiedän kyllä mistä puhun. Tämä nyt oli lähinnä tuohon, kun sanoit ettei päivittäinen kastelu kannata, viljapellolle täälläpäin riittäisi kasvukaudella kolme kastelukertaa, vaikka ei sataisi pisaaraakaan taivaalta. Silloinkin polttoainekustannus jäisi oikeilla välineillä noin sataan euroon hehtaarilta.
 
Savimaata nimenomaan. Eihän se määränä ole paljoa, mutta tiedän kyllä mistä puhun. Tämä nyt oli lähinnä tuohon, kun sanoit ettei päivittäinen kastelu kannata, viljapellolle täälläpäin riittäisi kasvukaudella kolme kastelukertaa, vaikka ei sataisi pisaaraakaan taivaalta. Silloinkin polttoainekustannus jäisi oikeilla välineillä noin sataan euroon hehtaarilta.
Sadan euron polttoainekuluilla ja tonnin sadonlisällä jättäisin tekemättä. Itse asiassa jättäisin tekemättä jo sadan euron kokonaiskuluilla.
 
Sadan euron polttoainekuluilla ja tonnin sadonlisällä jättäisin tekemättä. Itse asiassa jättäisin tekemättä jo sadan euron kokonaiskuluilla.
Tuo 100e oli koko kesän kastelu (ei pisaraakaan vettä taivaalta) ja tonnin sadonlisä oli määrä mikä riittää kattamaan kulut, ei arvio siitä mikä on kastelun hyöty. Itse katselin kertaalleen ne, mitä oli mahdollista eli kolmasosa tuosta 100 e:stä. Silmämääräisesti arvioiden ainakin vehnä ja kaurasato on vähintään pari tonnia parempi kuin ei kasteltu.
 
100€ polttoaineisiin + työt ja pellolta saatava raha, jos kohtalainen sato on ~500€. Siitä, kun kaikki muut kulut raapii pois, niin ei siitä paljon käteen jää. Mitä kauempaa veden joutuu paikalle raahaamaan, niin sitä kalliimmaksi käy.
Tuossa pointti olikin, että ei kastelu mahdottoman kallista ole, vaikka taivaalta ei vettä tulisikaan. Edellyttää tietenkin, että vettä helposti ja läheltä saatavissa.

Kohtalaisesta sadosta 500e? Eikös se ala olla jo huono sato?
 
Tuo 100e oli koko kesän kastelu (ei pisaraakaan vettä taivaalta) ja tonnin sadonlisä oli määrä mikä riittää kattamaan kulut, ei arvio siitä mikä on kastelun hyöty. Itse katselin kertaalleen ne, mitä oli mahdollista eli kolmasosa tuosta 100 e:stä. Silmämääräisesti arvioiden ainakin vehnä ja kaurasato on vähintään pari tonnia parempi kuin ei kasteltu.
30 euroa ja 2 tonnia kuulostaakin jo hyvältä.

Kyseenalaistin vain tuon satasen polttoainekulu vs. tonnin satoeron vastaavuuslaskelman. Jätetään huomiotta suuremman sadon vähäisesti korkeampi käsittelykulu. Tarkoitan kastelun muita kuluja. Ei sitä pelkällä polttoaineella makseta.
 
Jos jossain olisi kannattavampaa, per se, viljellä vaikka ruukkuvihanneksia, kuin vehnää, niin siellä ei pääsääntöisesti viljeltäisi vehnää. Vaikka muutama yksittäinen maanomistaja voisi olla piintynyt sentimentaalisin sun muin "perinne" syin siihen vehnään, niin suurin osa ei.
Pitää paikkansa, joskin konteksti jäi nyt hieman epäselväksi. Mitään tästä poikkeavaa en edellä esittänyt. Kunhan totesin, että tietynlaisessa erikoisviljelyssä on sadon arvo per pinta-ala suurempi. Niin on myös tuotantopanosten arvo ja työvoiman tarve.

Lisättäköön vielä, että esitetty vertailu per se on toki mahdoton ja absurdi. Erikoisviljely on lähtökohtaisesti kannattavaa, koska sitä tehdään. Sen kannattavuus aina säätää itseään erikoisviljelyn yrittäessä laajentua, sillä kysyntä loppuisi kesken. Valtava ylitarjonta saataisiin aikaan jo hyvin pienellä osalla mahdollisesta viljelyalasta. Niin pienellä alalla, ettei se vielä aiheuttaisi mitään vähäistäkään häiriötä "isompien" kasvien viljelymäärissä tai markkinoissa.
 
...Samaan hengenvetoon muistutti, että tuolloin maanviljely oli omavarainen päätoimi. Kuulemma vuoden viljatuotoilla saattoi marssia traktorikaupoille, toisin kuin nykyään. Nykyään tilanne on hyvin erilainen, ja viljan hinnan alenema on vääristänyt tilojen tulokertymää. Esimerkiksi ruisleivän hinnasta 4% muodostuu alkutuotannosta, eli viljan hinnasta. Muistutuksena vielä, että jos leivän hinta nousee, ja syyttävät noussutta viljan hintaa. Noh, jos nousee paria prosenttia enempää, niin vedätystähän se.

Varsinais-Suomalainen viljatila kyseessä, jossa n. 90 ha viljelyalaa, joista ~30 ha vuokrattua. Alueen keskimääräinen tilakoko n. 60 ha, eli puolet keskimääräistä suurempi tila. Siltikin keskimääräiset tulot viljelytoiminnasta ovat n. 17 000 euroa, joista siis vähennetään toiminnon kulut, konehankinnat ja "palkat"...

Voinen huomauttaa, että tarina on yksipuolinen näkemys. Ennen vuoden viljatuotolla on mahdollisesti saattanut mennä traktorikaupoille. Tosin huonona vuotena on varmaan syöty pelkästään sitä oman pellon viljaa. Todellisuudessa peltoa ei kannata kastella, koska tuotto itse viljasta on pieni ja maataloustuet annetaan pinta-alan mukaan. Ja vielä jos koko sato sattuu menemään, niin on suurempi todennäköisyys saada korvausta menetetystä sadosta satovakuutuksen kautta, eikä sitä satoa tarvitse edes korjata.
 
Jos tuonne Afrikkaan sisämeri saataisiin niin suolaa tietenkin kertyisi, mutta ilmankosteus tulisi avittamaan lähiseutuja ja kaippa pohjavesi olisi myös noususuuntaan. Suolainen sisämeri mutta kun se vesi imeytyy kaiken sen hiekan läpi niin aavikko itse voisi toimia suodattimena ja pohjaveden noustessa meren lähistöllä oleviin alanteisiin kertyisi suolatonta vettä?

Afrikka, tuhansien järvien maa ;)

Muoks: riippuen maastosta voisi riittää että alkuun saataisiin pieni kanava aikaan, virtaavaa vedellä on taipumus laajentaa sitä uomaa aika ripeästi jos maasto on pehmeää.

80-luvulla muistan kuulleeni venäläis miehestä joka kaivoi jostain järvestä lapiolla ojan, joka yön aikana laajeni joeksi joka tyhjensi melkein koko järven. Mutta niihin aikoihin ihmiset kertoili kaikenlaisia tarinoita kun kukaan ei päässyt Wikipediasta tarkistamaan miten asiat oikeasti meni..
 
Viimeksi muokattu:
Jos Saharaan ohjattaisiin merivettä, niin mites sen veden vaihtuminen? Eli laskisiko se kanava saharaan ja joku toinen pois saharasta?

Muutenhan siitä tulisi jonkinajan kuluttua samanlainen hapeton suolainen persläpi kuin jenkeissä salton sea (eli ihmisen vahingossa tekemä järvi jonka vesi ei vaihdu ja haihtuminen pilaa sitä kokoajan lisää koska suola ja ravinnepitoisuus nousee).

Salton sean korjaamiseksi on ehdotettu mm. veden pumppaamista merestä sinne ja sitten toista tunnelia pitkin takaisin mereen.
 
Mitäs tuolla on väliä? Kyllä se kosteutta alueelle tuo ja laskee meriveden pintaa ja taitaisi sen koko kuitenkin olla sen verran suuri, ettei se aivan heti elottomaksi muutu.

Jos täyttäminen tehdään sillä samalla tasaisen maksimivirtaaman nopeudella, niin tuosta sisämerestä tulee eloton kutakuinkin tasan kaksinkertaisessa ajassa sen täyttämisestä. Siis tuolla linkitetyllä 35 vuoden täytöllä ollaan 70 vuoden kohdalla niin korkeassa suolapitoisuudessa, että viimeisetkin kalat on kuolleet. Isompi mittakaava ei auta tässä, se vaan varmistaa ettei tuota voi edes yrittää millään keinotekoisella veden vaihdolla edes yrittää hidastaa. (Koska mihinkään merkittävään veden vaihtoon tarvitsisi ihan valtavasti tehoa. Järjettömät virtaamat tarpeen...)
 
Jos tuonne Afrikkaan sisämeri saataisiin niin suolaa tietenkin kertyisi

Voi olla että kyseessä olisi teknisesti meri mutta aika harhaanjohtava termi kun otetaan huomioon että Qattaran syvängön pinta-ala on pikkasen suurempi kuin Laatokan.
Kyseessä olisi enemmänkin iso järvi Egyptissä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 846
Viestejä
4 548 982
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
Acceli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom