Maantiesilloista kolmannes on paljastunut betonijätteeksi.

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...ta-lujuuspuutteita-olisi-0-1-sillassa-6611841
Liikennevirasto tutki betonin lujuuspuutteiden vuoksi 18 alle viisi vuotta vanhaa maantiesiltaa. Joka kolmannessa tutkitussa sillassa, eli peräti kuudessa, ilmeni lujuuspuutteita.

Tulos sai viraston lähes shokkiin.

Kilpailutuksen ja sokean luottamuksen tulos. Veronmaksajat ovat ostaneet yksityisiltä rakentajilta täyttää paskaa infran muodossa vuosikaudet. Ketään ei näistäkään betonijätteistä tulla ikinä saamaan vastuuseen ja rahat ovat kadonneet aikapäiviä sitten. Onnea meille.
 
Mut hei... Tampereen tunneli, Haminan ohitustie ym. valmistuivat puolivuotta etuajassa.

Niin, tuo ensimmäinen eli Kemijärven Patokankaan rautatie-ylikäytäväsillassa Isokylässä
Teollisuus ja tutkijat ovat tietoisia vinsolihartsipohjaisten huokostimien ja polykarboksylaattipohjaisten nesteyttimien yhteistoiminnan riskeistä. Noiden joko hallitsemattoman tai tarkoituksellisen käytön jäljiltä on mitattu kovettuneesta betonista jopa 15 prosentin ilmamäärää, kun vaatimustaso pakkasenkestävyyden suhteen on 5 prosenttia. Kymmenen prosenttia lisäilmaa merkitsee 40-50 prosentin lujuusalenemaa.

http://www.rakennuslehti.fi/2016/11/kemijarven-sillan-valuvian-syyt-selvisivat-turkua-tutkitaan/

Lisäksi siltoja on viimeaikoina rakennettu mm. Savonlinnan ohitustie ja Kuopion Kallaansiltojen muuttaminen moottoritieksi ja nostosilloista kiinteiksi. Sitten rautateissä on ainakin kehäradan lisäksi pohjanmaan radan kaksoistamisen johdosta uudelleen rakennetut rautatiesillat, sekä myöskin tasoristeyksiä korvaavat sillat.
 
Mutta hei. Liikenneministeri Berneriä ei varmaan haittaa. Uudet sillat kun voi maksattaa uudelleen autoilijoilla jos haluavat käyttää noita siltoja? Berner ei ole varmaan vastannut näistä paskasti rakennetuista silloista (joku edellinen ministeri?), mutta rahoitus (uudelleen rakentamiseen) olisi keskustan ja Bernerin mielestä jo keksitty?

Ilmeisesti muutamia päiviä sitten huomattiin se paskasti tehty sairaalan perustus. Nyt perustus puretaan pois ja tehdään kokonaan uusi perustus oikealla betonilla. Rakentaminen lykkääntyy purkamisen ja uudelleen tekemisen takia vuodella. Jonkun tuollaisen uutisen muistan kuulleeni/nähneeni.

”Työryhmän työskentelyn päätyttyä raporttiin lisättiin merkittävänä uutena asiakokonaisuutena liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva uudistus, jossa valtion väylät yhtiöitettäisiin, rahoitus irrotettaisiin valtion budjetista ja väylien hoidon ja kehittämisen pohjana toimisivat asiakasmaksut.”

”Työryhmän olisi työssään tullut paneutua enemmän varsinaiseen tehtäväänsä eli komissiolle toimitettavaan jakeluverkkosuunnitelmaan sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon kehittämiseen. Tältä osin työryhmän työ on ollut vaatimatonta sen keskittyessä lähinnä jakeluinfrastruktuuria välillisesti edistävien toimenpiteiden luettelemiseen.”

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005029263.html
 
Nyt tutkitut sillat oli alle 5 vuotta vanhoja.

"Lisäksi näytteenottoa laajennetaan 5-10 vuotta vanhoihin siltoihin. Aikahaarukan laajentamisella saadaan selvyyttä eri lisäaineiden vaikutuksista.
Lisätutkimusten tulokset sekä toimenpidesuunnitelmat selviävät alkuvuodesta 2017. Tehostettua laadunvalvontaa rakennettavien siltojen osalta jatketaan toistaiseksi.
Yksiselitteistä syytä lujuuspuutteisiin ei ole vielä selvinnyt."

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/liikennevirasto-tutki-seinäjoen-yhdessä-sillassa-puutteita-lujuudessa-1.2190617


edit:

Betonivalmistajalle ilman myynti betonina on kannattavaa tapahtuu se sitten vaikka vahingossa. 300 betonikuution kohteessa tuota ilmaa myytiin 20-24 kuutiometriä. Kun ilman teko betoniin maksaa kaksi euroa kuutio ja betonista saa 130 euroa kuutiolta, niin nettotulos on 3000 euroa.

Kannattaisiko betoni maksaa betonina ja se pakollinen 5% (pakkasenkestävyyden taki) sitten ilmana? Jossain oli mitattu 15% ilmaa (10% liikaa) joka heikentää siltaa 40-50%.

Lainattu tuolta rakennuslehdestä. Ilmeisesti siellä on fiksunpaa porukkaa töissä :)
Epäilen että Berner ei koskaan paljasta oikeita tuloksia, vaan paperit pidetään salassa?

”Liikennevirasto ei ole suorassa sopimussuhteessa Ruduksen kanssa ja kun silta on valettu vaatimusten mukaisesti uudestaan, niin meidän puolesta Kemijärven sillan tapaus on loppuun käsitelty. Osallistumme toki betonin lujuuskatoa aiheuttavien syiden tutkimuksiin yhdessä betoniteollisuuden kanssa.”

Betoni suhteutetaan nykyisin enemmän pumppausta kuin rakenteen lujuutta silmälläpitäen. Lisäksi pumppausletkut ovat auttamattoman pieniä. 100 mm letku olisi minimi, mutta nyt massaa tungetaan jopa 60 mm letkuihin. Sen vuoksi tuo notkistus työmaalla on tullut tavaksi.

Juttuun on haastateltu betonialan huippuasiantuntijoita, jotka liikesuhteidensa vuoksi eivät halua kuitenkaan nimiään julkisuuteen. He epäilevät, että tapauksia on ympäri Suomea.
 
Viimeksi muokattu:
Uusien talojen perustukset tuli itselläkin mieleen. Samasta betonista nekin perustukset on tehty. Nyt betonivalmistajilla on ollut erittäin huono laadunvarmistus ja sutta ja sekundaa on tullut varmasti paljon. Toki perus omakotitalon betonivalu ei varmaan vaadi kovinkaan isoa kantavuutta. Ehkä kerrostalot on vaativampia?

Nyt sillat oli suunniteltu kestämään 100 vuotta. Liian huonon betonin takia käyttöikä on paljon lyhyempi.
 
Tyksin T3-sairaalan keissi taisi tämän avata. Tämän jälkeen mm. muualla Turussa on mittailtu Ruduksen toimittamaa betonia ja kas, samaa skeidaa siellä löytyy samoilla puutteilla. Toki Rudus luistaa vastuustaan kuin Kokoomuksen valtionvarainministeri konsanaan, joten sitä keissiä ei ikinä saada sovittua mihinkään suuntaan. Tuo T3-sairaalan keissi oli vain yksi "vahingossa" julkisuuteen vuotaneista. Itse kun työskentelen tällä hetkellä lähellä ao. työmaata, voin sanoa että aika moni epäili jo valuvaiheessa, että skeidaa sieltä on tulossa. Näistä ei toki sen enempää, koska nimiä ei oikein tekisi mieli mainita.

Muutenkin kun tätä betonisekoilua on seurannut tavallista pulliaista tarkemmin tässä viimeiset pari vuotta, ei tarvitse kuin todeta että 1970-luvun kerrostalot on näihin uudiskohteisiin ym. verrattaessa kestävät kuin Hitlerin bunkkeri. Ongelmat olivat enemmän tai vähemmän heikoissa kupariputkissa, mutta yhdessäkään remonttikohteessa ei ikinä ollut kantavien rakenteiden kanssa mitään ongelmia. Saas nähdä mitä tapahtuu, kun tätä joku rupeaisi oikeasti ajamaan ja tarkistelemaan esim. satunnaisotannalla tätä uudistuotantoa varsinkin Helsingissä.
 
Käyttöikä on suunniteltu 100 vuodeksi, nyt se tod näk lyhenee tutkimuksien myötä. Vituttaa nämä yliampuvat provosoivat kirjoitustyylit. Jos ärsyttää klikkiotsikot ja seksivaut niin katookaa nyt saatana peiliin välillä.
 
Faija (betoni- ja rakennusalalla työskennellyt DI) kertoi että nämä johtuvat siitä kun betoniin laitetaan liikaa sen juoksevuutta parantavaa ainetta mikä myös lisää betonissa olevaa ilmaa. Tähänkin siis vaikuttaa eniten se että tehdää liian tiukalla aikataululla niin tulee juosten kustua.
 
Nyt, kun vielä selviäisi, että samaa paskabetonia on käytetty olkiluodossa (mikä on erittäin todennäköistä) :rofl:
Oli sielläkin ongelmia betonin kanssa, mutta ne huomattiin heti ja korjattiin. Ydinvoimalatyömaalla betonin valu on vähän tarkempaa kuin siltojen valu.
 
Faija (betoni- ja rakennusalalla työskennellyt DI) kertoi että nämä johtuvat siitä kun betoniin laitetaan liikaa sen juoksevuutta parantavaa ainetta mikä myös lisää betonissa olevaa ilmaa. Tähänkin siis vaikuttaa eniten se että tehdää liian tiukalla aikataululla niin tulee juosten kustua.

Tähän vielä lisäyksenä sokea luotto erinäisiin papereihin. Eli kun tuotantolaitos on sertifioitu, raaka-aineet ja tuotteet CE-merkitty ja yrityksillä on ulkopuolisesti todennetut laatujärjestelmät ei mikään voi mennä vikaan, eihän?

Omat kokemukset rakentamisalasta ovat hieman kaksijakoisia. Toisaalta tietoa on enemmän kuin koskaan ja paperilla kaikki on hienosti, mutta edelleen toiminta työmaalla voi olla täysin mitä sattuu, sama mitä papereissa luvataan. Periaatteena on, että jos tilaaja ei huomaa ja virhe jää piiloon niin aivan sama.

Oma lukunsa on työmaamaailmaan liittyen on valvonnan puute. Joitakin vuosia sitten oli kuulemani mukaan vallalla ajattelutapa, jonka mukaan tilaajan ei sopinut edes käydä työmaalla - tämä ei sopinut hankintatapaan, jossa urakoitsija vastaa täysin laadusta ja osoittaa laadun.

Yllättäen työmailla kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä ja pahimmillaan toteutuksen aikaiset ns. piiloon jäävät puutteet ilmenevät vasta vuosia tai vuosikymmeniä toteutuksen jälkeen. Tässä sopisi tilaajankin katsoa peiliin ja miettiä, että onko omat hankintakäytännöt ja resurssit tilattua tuotetta ja toteutuksen vaativuutta vastaavat. Näiden betoniongelmien osalta taitaa olla ihan systemaattinen virhe sen suhteen, että massan valmistuksen jälkeen kuljetuksessa tai valun aikana tuotteen laatu ei voi enää heikentyä nyt havaitusti.
 
Itsekin olen aikanaan ollut kesäduunissa betoniteollisuudessa ja jonkun verran labrapuolellakin, ihan tuuraamassa vakituista betonilaboranttia.

Tuolta ajalta jäi mieleen se, että hyvin monet asiat vaikuttavat betonin ominaisuuksiin. Betoniin laitetaan hyvin paljon erilaisia lisäaineita jotka vaikuttavat esim lujuuteen, jähmettymisnopeuteen eli juoksevuuteen jne. Oli erilaisia hidastimia ja kiihdyttimiä riippuen halutaanko että betoni jämähtää nopeasti kun valetaan pedille ontelolaattana vai halutaanko pönttöauton kyytiin työmaalle kuskattavaksi ettei jämähdä jo kuljetuksen aikana pönttöön. Esimerkiksi liika kiihdyttimen käyttö heikensi betonia eli kun otin koepaloja joita sitten puristelin palasiksi niin liian suuri kiihdytinpitoisuus heikensi koepalaa kymmeniä prosentteja. Lisäksi oli noita pakkasbetoneja sun muita joissa välillä näkyi yllättäviä asioita kun seostus sattui menemään pieleen. Välillä näytti että 1d ja 7d koepalat näyttivät hyviltä mutta 30d koepalassa yllättäen olikin huomattavasti oletettua huonompi kestävyys eli ilmeisesti kuivumisvaiheessa viikon jälkeen tapahtui jotakin. Oman duunin aikana tosin kaikki arvot olivat raja-arvojen sisällä mutta en ihmettelisi jos nykypäivänä jossakin vähän luistettaisiin ja osa toimitetusta kamasta olisi sutta ja sekundaa.

Täytyy kyllä sanoa että oli mielenkiintoista hommaa tuo betonilaborantin tuuraaminen, sai tehdä jänniä juttuja kuten hiekan lämmittämistä mikroaaltouunissa kakkuvuoassa, seuloa hiekkaa ja punnita sitä, mitata kosteusprosenttia mikrossa lämmitetyn hiekan kevenemisen perusteella, porata betonielementistä koepaloja ja puristaa niitä rikki järjettömän vahvalla prässillä jne. Homma oli varsin tarkkaa mutta loppupeleissä kuitenkin leppoisaa, perushommat oli parissa tunnissa tehty ja päivän spesiaalihommatkin veivät vain pari tuntia lisää eli puoli päivää oli aika lailla leppoista meininkiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 651
Jäsenet
74 832
Uusin jäsen
Make1234

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom