Maadoittamaton pistorasia ja tietokone

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Lare
  • Aloitettu Aloitettu
Otetaas muuten sen verran takaisin, että paljonkohan jännitettä nuo erottimet on tehty kestämään...? Maalenkkien rikkominenhan noiden yleisin tarkoitus taitaa olla, eikä siinä pelata kummoisillakaan jännitteillä. Maadoittamattomassa rasiassa tietokoneen runkoon tulee kuitenkin 115V...

edit: Jaa, kyllä ainakin osalle luvataan ihan kV-luokkaa, joten tuskin mitään ongelmia on odotettavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaaseni määräykset sanovat, että jos huoneessa maadoitetaan yksi rasia, niin kaikki on maadoitettava. Tästä en taas ole ihan varma, ja sähköasentaja tuntee määräykset kyllä.
Tuossa on se "sama vanha" syy että jos maadoittamattoman laitteen kuoreen tulee vian takia jännite, niin siihen ja maadoitettuun laitteeseen yhtä aikaa koskiessa joutuisi osaksi virtapiiriä.

Jännitteelliseksi muuttunut laitehan kun ei olisi paljoa vaarallinen, jos huoneessa on kaikki muu "eristetty maasta" ja virtapiirin muodostuminen estyy.
 
Tuossa on se "sama vanha" syy että jos maadoittamattoman laitteen kuoreen tulee vian takia jännite, niin siihen ja maadoitettuun laitteeseen yhtä aikaa koskiessa joutuisi osaksi virtapiiriä.

Jännitteelliseksi muuttunut laitehan kun ei olisi paljoa vaarallinen, jos huoneessa on kaikki muu "eristetty maasta" ja virtapiirin muodostuminen estyy.

Noniin, olihan sitä määräystä tuolla aiemminkin jo jauhettu. Voisin varmaan katsoa ketjua taaksepäinkin. :smoke:


Maadoittamattomien rasioiden käytön loppumisesta kun oli puhetta, niin vanhempieni talossa on vielä osa rasioista maadoittamattomia. Talo on rakennettu 1993.
 
PC poweri on yleisvirtakone =samaan tapaan kuin tv eli erillistä virtalähdettä ei ole. Verkkojännite tasasuunnataan ja käsitellään ilman muuntajaa. Mitään maadotuksia sinne ei saa tehdä.

On siellä PC-powerin hakkurissa muuntaja, tosin se on vähän erilainen kuin tavalliset 50 Hz verkkomuuntajat. Toisiopuoli on galvaanisesti erotettu verkon potentiaalista (mutta ei maapotentiaalista) ja PC-powerin kuori ja sitä myöten koneen kotelo ovat suojamaadoitettuja.

PC-poweri ei ole "yleisvirtakone", ja termi "yleisvirtakone" on muutenkin huono ja epämääräinen. Itselleni tulee siitä ensimmäisenä mieleen sarjaankytketty (miksei rinnankytkettykin) hiiliharjamoottori.
 
Nyt on kone ja kaikki muukin kytketty uudessa asunnossa. Mitään ihmeellistä ei huomaa, eikä staattista sähkö tunne, vaikka kuinka koteloa hipelöi eri puolilta :)
 
Nyt on kone ja kaikki muukin kytketty uudessa asunnossa. Mitään ihmeellistä ei huomaa, eikä staattista sähkö tunne, vaikka kuinka koteloa hipelöi eri puolilta :)
Jos välttämättä pieniä iltasäväreitä kaipaat niin ota telkkarin perseeseen menevä antennipiuha käteen ja hiplaile niitä tietokonekotelon maalaamattomia pintoja ;)

Edit: taitaa muuten onnistua vain maadoitetussa pistorasiassa.. no ainahan voi (vesikiertoista) patteria koskettaa.
 
Jos välttämättä pieniä iltasäväreitä kaipaat niin ota telkkarin perseeseen menevä antennipiuha käteen ja hiplaile niitä tietokonekotelon maalaamattomia pintoja ;)

Edit: taitaa muuten onnistua vain maadoitetussa pistorasiassa.. no ainahan voi (vesikiertoista) patteria koskettaa.
Kannattaa kokeilla aina kielen kärjellä että onko tv-johdot kytketty.:D:kahvi:
 
Ite asun talossa jossa maadoittamattomat pistorasiat ja tietokone lämpöpatterin vieressä. Jos jalan pistää koneen päälle niin että osuu samalla patteriin niin tuntuu välillä aika inhottava sähköisku. Enemmän kuitenkin ärsyttää audiolaitteissa kuuluvat suhinat, mutta niistä päästiin eroon galvaanisella erottimella(paitsi mikrofonin kanssa ei toiminut, pakko käyttää reaper softaa).
 
Neukkukuutiossani on maadoittamattomat pistorasiat ja valmiustilassa olevan vahvistimen saa päälle kun napsauttaa huoneen valojen katkaisinta. Mistähän tässä on kysymys? Lampussa on jotain halpis energiansäästölamppuja jos sillä on jotain merkitystä.
 
Itselläkin itseasiassa tässä kämpässä kävi vanhan tietokone näytön kanssa välillä niin, että jos vessan valon sammutti, niin tietokoneen näyttö saattoi käydä pimeänä hetken aikaa.
Tuohon auttoi jonkin verran vessan valoputki valaisimen sytyttimen vaihto ja valoputken vaihto uusiin.
Sitten jossain välissä tuota ei enää käynyt ja tuota näyttöäkään ei enää itsellä ole.
Mistähän on moinen voinut johtua?
Talon pistorasiat ovat maadoittamattomia pl. wc ja osa keittiön rasioista. Toki siis ne ainakin näyttävät maadoitetuilta, en ole testannut ovatko oikeasti.
 
Huomasin että jos kosketan tietokoneen koppaa ja televisiosta tulevaa HDMI liitintä samaa aikaan kun TV on päällä, tulee sähköiskuja. Ovat samassa huoneessa ja huone on maadoittamaton. Televisioon tulee kaapeli, joka ilmeisesti maadoittaa telkan ja tästä johtunee tuo sähköisyys kopan ja HDMI liittimen välillä?

Kannattaisiko minunkin ostaa Galvaaninen maaerotin, IEC uros - IEC naaras, 5-1000 MHz, valkoinen
Toimiiko tuo myös kaapeliverkossa vai vain antenniverkossa?

Tosta sähköisyydestä ei taida mitään haittaa olla? Ainakin näytönohjain pelittää vaikka olen kymmeniä kertoja yhdistänyt kaapelin samalla kun telkka on päällä.
 
Neukkukuutiossani on maadoittamattomat pistorasiat ja valmiustilassa olevan vahvistimen saa päälle kun napsauttaa huoneen valojen katkaisinta. Mistähän tässä on kysymys? Lampussa on jotain halpis energiansäästölamppuja jos sillä on jotain merkitystä.

Itselläkin itseasiassa tässä kämpässä kävi vanhan tietokone näytön kanssa välillä niin, että jos vessan valon sammutti, niin tietokoneen näyttö saattoi käydä pimeänä hetken aikaa.
Tuohon auttoi jonkin verran vessan valoputki valaisimen sytyttimen vaihto ja valoputken vaihto uusiin.
Sitten jossain välissä tuota ei enää käynyt ja tuota näyttöäkään ei enää itsellä ole.
Mistähän on moinen voinut johtua?
Talon pistorasiat ovat maadoittamattomia pl. wc ja osa keittiön rasioista. Toki siis ne ainakin näyttävät maadoitetuilta, en ole testannut ovatko oikeasti.

Lampun kytkeminen aiheuttaa häiriön, joka pääsee jotain kautta etenemään laitteeseen. Halpojen vehkeiden suunnittelussa ei välttämättä ole uhrattu montakaan ajatusta tälle ongelmalle.

Loistelampun sytyttimen vaihto voi helpottaa asiaa, varsinkin jos sen vaihtaa elektroniseksi sytyttimeksi. Huonokuntoinen katkaisijakin voi varmaan aiheuttaa jonkin verran häiriötä.


Huomasin että jos kosketan tietokoneen koppaa ja televisiosta tulevaa HDMI liitintä samaa aikaan kun TV on päällä, tulee sähköiskuja. Ovat samassa huoneessa ja huone on maadoittamaton. Televisioon tulee kaapeli, joka ilmeisesti maadoittaa telkan ja tästä johtunee tuo sähköisyys kopan ja HDMI liittimen välillä?

Kannattaisiko minunkin ostaa Galvaaninen maaerotin, IEC uros - IEC naaras, 5-1000 MHz, valkoinen
Toimiiko tuo myös kaapeliverkossa vai vain antenniverkossa?

Tosta sähköisyydestä ei taida mitään haittaa olla? Ainakin näytönohjain pelittää vaikka olen kymmeniä kertoja yhdistänyt kaapelin samalla kun telkka on päällä.

Pitäisi toimia kaapelitelkkarilinjassakin.

HDMI lienee melko turvallinen tässä suhteessa, kun sen maapotentiaali kytkeytyy hyvällä varmuudella ensin. Voi olla, että HDMI-liitäntä on ainakin joissakin laitteissa myös suojattu, koska standardi määrittelee sille hotplug-ominaisuuden. On HDMI-liitäntöjäkin kai rikottu tällä tavalla kytkemällä.
 
HDMI lienee melko turvallinen tässä suhteessa, kun sen maapotentiaali kytkeytyy hyvällä varmuudella ensin. Voi olla, että HDMI-liitäntä on ainakin joissakin laitteissa myös suojattu, koska standardi määrittelee sille hotplug-ominaisuuden. On HDMI-liitäntöjäkin kai rikottu tällä tavalla kytkemällä.

Eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin jos kone on maadoittamattomassa pistorasiassa, virtalähde työntää koteloon 115v joka ei ole vaaraksi ihmiselle eikä laitteelle koska virta on pieni. Ja kun yhdistän HDMI piuhan koneeseen, virta alkaa kulkemaan maahan HDMI <-> Telkka <-> Antennipistoke pitkin ja tällöin myös kotelosta tulisi jännitteetön koska se pääsee maahan. Ja nämä laitteet kestävät tuon heikon 115 voltin pienen virran.

Eli jos laitteet toimivat, niin silloin on ihan sama että hankkiiko erotinta vai ei? Entäs onko turvallisuuden kannalta mitään eroa että onko tietokoneen kotelo erotettu antennipiuhan maasta erottimella vai ei?

Edit, tutkin vastaavaa aihetta toisilta foorumeilta niin suositeltavaa on kytkea laitteet aina virran ollessa pois päältä (tai hankkia galvaaninen antennierotin). Eli minun tapauksessani jos haluan kytkeä HDMI kaapelin, sammutan telkan siksi aikaa. Ja mitä tulee turvallisuuteen, niin jos koppa on antennin kautta maadoitettu, sulaa luultavasti antennikaapeli sähkövian sattuessa.
 
Viimeksi muokattu:
Huomasin että jos kosketan tietokoneen koppaa ja televisiosta tulevaa HDMI liitintä samaa aikaan kun TV on päällä, tulee sähköiskuja. Ovat samassa huoneessa ja huone on maadoittamaton. Televisioon tulee kaapeli, joka ilmeisesti maadoittaa telkan ja tästä johtunee tuo sähköisyys kopan ja HDMI liittimen välillä?

Kannattaisiko minunkin ostaa Galvaaninen maaerotin, IEC uros - IEC naaras, 5-1000 MHz, valkoinen
Toimiiko tuo myös kaapeliverkossa vai vain antenniverkossa?

Tosta sähköisyydestä ei taida mitään haittaa olla? Ainakin näytönohjain pelittää vaikka olen kymmeniä kertoja yhdistänyt kaapelin samalla kun telkka on päällä.
Itse hommasin tuollaisen erottimen juurikin kaapeli tv liitäntään tai siis tälläisen: Vaasan Elektroniikkakeskus Oy / Vasa Elektronikcenter Ab
Minulla toki on kaapeliseinäpistokkeessa kiinni jakaja josta lähtee toinen liitäntä tv:lle ja toinen kaapelinettiboxille.
 
Eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin jos kone on maadoittamattomassa pistorasiassa, virtalähde työntää koteloon 115v joka ei ole vaaraksi ihmiselle eikä laitteelle koska virta on pieni. Ja kun yhdistän HDMI piuhan koneeseen, virta alkaa kulkemaan maahan HDMI <-> Telkka <-> Antennipistoke pitkin ja tällöin myös kotelosta tulisi jännitteetön koska se pääsee maahan. Ja nämä laitteet kestävät tuon heikon 115 voltin pienen virran.

Näin. Tosin se kuoren jännite ei ole 115V enää silloin, kun maadoitus toimii.

Leatherman sanoi:
Eli jos laitteet toimivat, niin silloin on ihan sama että hankkiiko erotinta vai ei? Entäs onko turvallisuuden kannalta mitään eroa että onko tietokoneen kotelo erotettu antennipiuhan maasta erottimella vai ei?

Edit, tutkin vastaavaa aihetta toisilta foorumeilta niin suositeltavaa on kytkea laitteet aina virran ollessa pois päältä (tai hankkia galvaaninen antennierotin). Eli minun tapauksessani jos haluan kytkeä HDMI kaapelin, sammutan telkan siksi aikaa. Ja mitä tulee turvallisuuteen, niin jos koppa on antennin kautta maadoitettu, sulaa luultavasti antennikaapeli sähkövian sattuessa.


Yksi ongelma on laitteiden/liitäntöjen rikkoutuminen liitettäessä, minkä riski on olemassa lähinnä silloin, kun signaalijohdin kytkeytyy ennen maajohdinta. Tällöin 115V jännite voi kohdistua sellaisiin osiin, jotka eivät kestä sitä. HDMI-liitin ei ole tässä suhteessa pahimmasta päästä, mutta HDMI-liitäntöjäkin on käsittääkseni rikottu näin. RCA-liitin on erityisen paha, eikä 3.5mm/6.3mm "plugi"-liitinkään liene riskitön.

Pelkkä laitteiden sammuttaminen ei välttämättä riitä, jos niiden virtalähteet ovat kuitenkin toiminnassa. Päävirtakytkimen käyttö tai verkkojohtojen irrottaminen riittää.

Vakavampi mutta epätodennäköinen ongelma syntyy, jos laitteet vikaantuvat niin, että vikavirta kulkee verkosta laitteen kuoreen/maapotentiaaliin ja siitä antenni- ym. johtoja pitkin verkon maapotentiaaliin. Näitä johtoja ei ole tarkoitettu suojamaadoittamiseen, joten ne voivat kuumentua liikaa eikä sulakekaan välttämättä pala riittävän nopeasti. Vikavirtasuoja estää tämän ongelman, jos sellainen on. Uusissa taloissa pistorasiat on muistaakseeni vikavirtasuojattava sähkökeskuksessa aina joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tosin jos pistorasia on maadoittamaton, siitä tuskin löytyy vikavirtasuojaakaan.

Toisaalta jos mitään suojamaadoitusväylää ei ole, laitteen kuori voisi vikatilanteessa jäädä jännitteelliseksi jolloin siitä voisi saada vaarallisen sähköiskun. Vikavirtasuoja pelastaa silloinkin.
 
Viimeksi muokattu:
Voin vahvistaa että kotelon peltiosiin tulee 115v jännite kun käyttää maadoittamatonta rasiaa. Se aiheuttaa pientä kihelmöintiä kun koskettaa esim. sormenpäällä. Kun pitää toisella kämmenellä kunnolla kiinni kotelosta ja toisella säätää niin ei liene vaaraa vahingoittaa mitään kun on samassa potentiaalissa rungon kanssa, mutta se tuntuu epämukavalta. Ensimmäistä kertaa hipaistessa tulee yleensä kovin tärsky.
 
Entäs jos maadoittaa kuitenkin siihen patteriin, mutta laittaa ennen laitetta vikavirtasuojakytkimen?

Vikavirtasuojakytkin – Wikipedia
Vikavirtasuoja laukeaa heti kun tietokoneen laittaa päälle?
Normaalitilanteessa 1-vaihekytkennässä vaihejohtimesta tuleva sähkövirta palaa nollajohtimen kautta verkkoon. Jos sähköjohtimesta tai siihen kytketystä laitteesta vuotaa virtaa laitteen ulkopuolelle, esimerkiksi jännitteelliseen osaan koskettaneen henkilön kautta todelliseen maahan tai suojamaajohtoon, meno- ja paluuvirrat eivät enää ole yhtä suuret. Jos virtojen ero kasvaa yli sallitun arvon, vikavirtasuoja katkaisee virran.
 
Vikavirtasuoja laukeaa heti kun tietokoneen laittaa päälle?

Miten niin muka? Se laite mittaa paluuliikennettä ja laukeaa vain, jos siitä puuttuu jotain. Ei se mikään 30mA sulake ole.
 
Miten niin muka? Se laite mittaa paluuliikennettä ja laukeaa vain, jos siitä puuttuu jotain. Ei se mikään 30mA sulake ole.
Eikö patteriin maadoittamalla osa sähkövirrasta katoa sinne, jolloin sisään ja ulos menevät virrat eivät enää täsmää.
 
Eikö patteriin maadoittamalla osa sähkövirrasta katoa sinne, jolloin sisään ja ulos menevät virrat eivät enää täsmää.

Jos katoaa, niin sehän tarkoittaa, että laitteessa on vika. Toki joku pieni määrä saattaa mennä, mutta sen takia se rajakin on jotain muuta kuin nolla.
 
Jos katoaa, niin sehän tarkoittaa, että laitteessa on vika. Toki joku pieni määrä saattaa mennä, mutta sen takia se rajakin on jotain muuta kuin nolla.
Kun koneen koppaan muodostuu jännite maadoittamattomassa pistorasiassa ja siitä tuntee sähköiskun niin silloin on oltava myös jokin virta joka kulkee pistorasiasta maihin muun kuin nollajohtimen kautta. Ei nyt ole yleismittaria eikä maadoittamatonta pistorasiaa josta pääsisi mittaamaan virran määrän. 16A vikavirtasuojissa raja on 10mA mikä tuntuu aikas pieneltä määrältä.
 
Kun koneen koppaan muodostuu jännite maadoittamattomassa pistorasiassa ja siitä tuntee sähköiskun niin silloin on oltava myös jokin virta joka kulkee pistorasiasta maihin muun kuin nollajohtimen kautta. Ei nyt ole yleismittaria eikä maadoittamatonta pistorasiaa josta pääsisi mittaamaan virran määrän. 16A vikavirtasuojissa raja on 10mA mikä tuntuu aikas pieneltä määrältä.

Niin, mutta usko huvikseen, että se ei ylitä sitä 30mA. Muuten jokainen joka koskettelisi patteria ja koteloa, heittäisi veivinsä.
 
Eikö patteriin maadoittamalla osa sähkövirrasta katoa sinne, jolloin sisään ja ulos menevät virrat eivät enää täsmää.

Häiriönpoistokondensaattorien kautta kulkisi silloin virta patteriin kun se normaalisti menisi suojamaadoitusjohtimeen. Kyseinen virta on ehjässä laitteessa niin pieni, että vikavirtasuoja ei laukea sen takia. Tarpeeksi herkkä vikavirtasuoja laukeaisi kummassakin tilanteessa.


Patteriin tehdyn maadoitusräpellyksen turvallisuutta vikavirtasuojan käyttö kyllä parantaa, mutta kyseinen temppu lienee silti määräysten vastainen. Entä jos joku asiasta tietämätön ottaa vikavirtasuojan pois?
 
Patteriin tehdyn maadoitusräpellyksen turvallisuutta vikavirtasuojan käyttö kyllä parantaa, mutta kyseinen temppu lienee silti määräysten vastainen. Entä jos joku asiasta tietämätön ottaa vikavirtasuojan pois?

Niin, sitä se kyllä on, kielletty siis. Mutta kaiken järjen mukaan pitäisi toimia teknisesti :)
Oikeastaan tässä pohdin itse, että tekisinkö tuon tempun patteriin vai vetäisinkö pitkän jatkojohdon keittiöstä olkkariin?
 
Niin, sitä se kyllä on, kielletty siis. Mutta kaiken järjen mukaan pitäisi toimia teknisesti :)
Oikeastaan tässä pohdin itse, että tekisinkö tuon tempun patteriin vai vetäisinkö pitkän jatkojohdon keittiöstä olkkariin?

Maadoitetun jatkojohdon tuominen tilaan, jossa on maadoittamattomia pistorasioita, ei sekään ole aivan määräysten mukaista. Ketjun alkupuolella on juttua.

Itse toisin ehkä silti ennemmin sen jatkojohdon kuin räpeltäisin lämpöpatterin kanssa. Huoneen maadoittamattomiin rasioihin vikavirtasuojat, niin turvallisuus pysyy suunnilleen kunnossa.


Kunnollisen ratkaisun esitti @turboahdin edellä, ja se on sähköasentajalle helppo homma. Nollauksessa on omat ongelmansa ja jotkut sitä vastustavat, mutta sillä saa varsin hyvin toimivan maadoituksen pistorasioihinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Kunnollisen ratkaisun esitti @turboahdin edellä, ja se on sähköasentajalle helppo homma. Nollauksessa on omat ongelmansa ja jotkut sitä vastustavat, mutta sillä saa varsin hyvin toimivan maadoituksen pistorasioihinsa.

Niin, sillä saa siis kohtuullisen turvallisen maadoituksen, mutta minua vituttaa enempi nuo häiriötaajuudet jotka kuuluu kaiuttimesta
 
Mikähän on vialla kun en ole aikaisemmin tätä huomannut.

Taustatietoa: vanha talo 70 luvun lopulta. Maadoittamattomat pistorasiat.

Otin kuulokkeita vahvistimen päältä ja ranne kosketti vahvistimen runkoa ja tuntui selvä kihelmöintii ja nipistely. Huomasin saman kun koskettelun koneen runkoa.

Tämä poistuu jos poistan pistorasiasta muut suojamaadoitetut laitteet, näytön ja vahvistimen, mutta kihelmöinti palaa jos pistän rasiaan toisen suojamaadoituksella olevan laitteen.

Ja tosiaan se kihelmöinti on aika voimakasta välillä.

Edit: taisi löytyä syy. Pesin maton ja se on vähän kostea vielä, niin ilmeisesti tästä johtuen huomasin tuon vasta nyt. Kumisaappaat jalassa ei ole kihelmöintiä
 
Viimeksi muokattu:
Samaan aiheeseen ihan järkeenkäyvä homma mitä en ennen tajunnut ajatella: mites jatkojohdot, jos rasiat on maadoittamattomat? Maaliuskathan vetää roikan kautta muutkin kotelot samaan maahan jos pc:n poweri poksahtaa. Pieni riski, mutta voi tästä tulla muutakin vikaa.

Tarina:
Samassa suojamaadoitetussa roikassa on kiinni HTPC, AVR-vahvistin ja stereovahvistin. Kaikissa kolmessa on sukot. Olkkarissa on tosiaan maadoittamattomat rasiat. HTPC on HDMI:llä kiinni AVR:ssä, stereovahvistin on AVR:n päätteenä (RCA:t) ja kuva tulee AVR:n kautta telkkarille (HMDI edelleen).

Ongelmana on ollut, että PC:n virtalähteen pörinät kuuluu selvästi kaiuttimista sohvalle - pelatessa voi taajuudesta melkeinpä päätellä fps:n. Tajusin nyt kokeilla siirtää HTPC:n virtapiuhan suoraan seinään ja pörinät katosi, maalenkki hävisi.

"Yksinkertaisin ohje on laittaa suojamaadoittamaton jatkojohto suojamaadoittamattomaan pistorasiaan ja suojamaadoitettu jatkojohto suojamaadoitettuun pistorasiaan." (Kuningaskuluttaja) - Jep, kun niitä maadoittamattomia vielä tajuaa etsiä. Mulle on käteen aina tarttunut se mikä on hyllyssä.
 
Täälläkin aina olleet tietokoneet maadoittamattomissa rasioissa. Ainoa mieleen tuleva ongelma on yksi rikkoontunut näytönohjain, kun menin kytkemään hdmi-piuhan telkkariin vehkeiden ollessa päällä. Toki muutaman kerran saanut myös tällin, kun koskenut koneeseen ja antennipiuhaan samaan aikaan.
 
Ei ole mitään maadoituksia 60-luvun talossa (paitsi keittiö/wc) ja tälläkin hetkellä olkkarissa 4 jatkorasiaa joissa yhteensä yli 20 pistotulppaa kiinni. Hyvin pelaa kaikki laitteet.
 
Minulla oli edellisessä asunnossa maadoittamattomat pistorasiat. Tietokone oli kiinni viritinvahvistimessa ja vahvistimesta meni antennijohto antennirasiaan. Antennikaapeli on jostain kohtaa maadoitettu. Antennijohdon ja vahvistimen välillä näki kipinän ja jännite tuntui sormissa. Minulla on/oli kaksi softaradiotikkua. Menin epähuomiossa irrottamaan viritinvahvistimesta antennikaapelin ja kytkemään sen softaradiotikkuun, joka oli USB-piuhalla kiinni koneessa. Potentiaaliero ja virta oli liikaa tikulle ja se kärähti. Signaali menee vielä läpi mutta vaimennusta on ainakin 30 dB.

Nyt minulla on kone kiinni maadoitetussa pistorasiassa, joka on maadoitettu nollajohtimeen. Yleismittari näyttää pistorasian ja antennirasian maan välillä 0,4 voltin vaihtojännitteen.

Useissa häiriösuodattimissa ja ilmeisesti lähes kaikissa PC:n virtalähteissä on EMI-suodattimessa kytketty molemmista virtajohtimissa kondensaattori virtalähteen ja sitä myötä koneen koteloon.
PsHS.png

PsHo.png

Koneen maa jää kahden kondensaattorin väliin. Johtimessa N on 0 volttia ja johtimessa P 230 volttia. Kahden kondensaattorin välissä jännite on puolet eli 115 volttia. Koneen kotelo ja virtajohdon maadoitus on tuossa 115 voltissa ellei pistoketta laiteta maadoitettuun pistorasiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ite asun talossa jossa maadoittamattomat pistorasiat ja tietokone lämpöpatterin vieressä. Jos jalan pistää koneen päälle niin että osuu samalla patteriin niin tuntuu välillä aika inhottava sähköisku. Enemmän kuitenkin ärsyttää audiolaitteissa kuuluvat suhinat, mutta niistä päästiin eroon galvaanisella erottimella(paitsi mikrofonin kanssa ei toiminut, pakko käyttää reaper softaa).

Vaikka tuo normaalitilanteessa ei ole vaarallinen, tietokoneen vikaantuessa se voi olla vaikka hengenvaarallinen. Maadoittamattomia sähkölaitteita ei saisi olla patterin lähellä.
 
Maadoitetun jatkojohdon tuominen tilaan, jossa on maadoittamattomia pistorasioita, ei sekään ole aivan määräysten mukaista. Ketjun alkupuolella on juttua.

Itse toisin ehkä silti ennemmin sen jatkojohdon kuin räpeltäisin lämpöpatterin kanssa. Huoneen maadoittamattomiin rasioihin vikavirtasuojat, niin turvallisuus pysyy suunnilleen kunnossa.

Ei vaan kaikki maadoitettavat laitteet kytketään siihen jatkojohtoon ja maadoittamattomiin rasioihin vain suojaeristettyjä laitteita. Jos on jotain lamppuja leveällä pistokkeella, niin ne heti roskiin. Ne eivät kuulu 2010-luvulle. Valitettavasti niitä myytiin vielä 1990-luvulla. olisi pitänyt kieltää jo joskus 1980. 1996 tuollainen lamppu tappoi lapsen.

Kannattaa vähän opetella mitä pistokkeita on missäkin. Lähtökohtaisesti märkätilojen ulkopuolella lähinnä tietokoneet ja lisävarusteet (näytöt, printterit) on maadoitettuja. Viihde-elektroniikka yleensä on suojaeristettyjä.

Minulla on jo varmaan 15 vuotta ollut tietokone pitkän roikan päässä keittiöseinältä.
 
Eikö nyt aika nyrkkisääntönä oo, että metallikuoriset laitteet olis syytä olla maadoitettuja, ettei ne vikaantuessaan luo potentiaalia maan ja metallikuoren välille?
 
Eikö nyt aika nyrkkisääntönä oo, että metallikuoriset laitteet olis syytä olla maadoitettuja, ettei ne vikaantuessaan luo potentiaalia maan ja metallikuoren välille?

Joskus menee porukalla vähän säännöt ja turvallisuusasiat sekaisin:

"Vanhankin kiinteistön sähkölaitteisto voi olla riittävän turvallinen, jos se täyttää asennusajankohtansa määräykset."

https://www.aamulehti.fi/a/2001641377

Sillä miten turvallinen maadoittamaton pistorasia on ei ole mitään tekemistä sen kanssa, milloin se on asennettu.

Vrt. "Vanha turvavyötönkin auto voi olla turvallinen, jos se on valmistusajankohtansa sääntöjen mukainen"

Minusta olisi syytä nykyään maadoittaa kaikki sukopistokeelliset tai vähintään käyttää vikavirtasuojaa.
 
"Uudessa" asunnossa suojamaadoittamattomat pistokkeet, talo jostain 50-60 luvulta. Kaikki jatkojohdot mitä omistan ovat suojamaadoitettuja, onko näiden käyttö siis jollain lailla vaarallisempaa kuin maadoittamattomien jatkojohtojen? Pc+oheislaitteet ja telkkari+kajarit pitäisi kytkeä eri huoneisiin.
 
Minusta olisi syytä nykyään maadoittaa kaikki sukopistokeelliset tai vähintään käyttää vikavirtasuojaa.

Toimiiko vikavirtasuoja seuraavasti: Maadoittamattomaan pistorasiaan kytketty tietokoneeni menee jotenkin epäkuntooon, ja koskiessani koppaan ja patteriin samanaikaisesti virta kulkee lävitseni. Vikavirtasuoja toteaa "tämä sähkövirta vaikuttaa epäilyttävältä" ja katkaisee virran?
 
Toimiiko vikavirtasuoja seuraavasti: Maadoittamattomaan pistorasiaan kytketty tietokoneeni menee jotenkin epäkuntooon, ja koskiessani koppaan ja patteriin samanaikaisesti virta kulkee lävitseni. Vikavirtasuoja toteaa "tämä sähkövirta vaikuttaa epäilyttävältä" ja katkaisee virran?

Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja nollajohtimissa kulkevaa virtaa ja jos nämä poikkeavat toisistaan yli 30mA verran vikavirtasuoja katkaisee sähkön.
Eli mikäli kumpikaan johtimista on yhteydessä maahan mitään kautta niin vikavirtasuoja toimii.


"Uudessa" asunnossa suojamaadoittamattomat pistokkeet, talo jostain 50-60 luvulta. Kaikki jatkojohdot mitä omistan ovat suojamaadoitettuja, onko näiden käyttö siis jollain lailla vaarallisempaa kuin maadoittamattomien jatkojohtojen? Pc+oheislaitteet ja telkkari+kajarit pitäisi kytkeä eri huoneisiin.

Yhteen laitteeseen tuleva maadoitusvika voi kytkeytyä muihinkin laitteisiin maadoitusjohtimen kautta joten periaatteessa sähköiskun vaara on suurempi, mutta en menettäisi yöuniani tuon takia.
 
Viimeksi muokattu:
Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja nollajohtimissa kulkevaa virtaa ja jos nämä poikkeavat toisistaan yli 30mA verran vikavirtasuoja katkaisee sähkön.
Eli mikäli kumpikaan johtimista on yhteydessä maahan mitään kautta niin vikavirtasuoja toimii.

Kiitos vastauksesta. Tulkitsen, että vikavirtasuoja toimii kuten kuvailin ja todennäköisesti pelastaa henkeni.
 
Muutan ensi viikolla 50-luvulla rakennettuun kerrostaloon, jossa olohuoneessa ei ole maadoitettuja pistorasioita. Onko tuosta haittaa tietokoneelle? Entä onko olemassa mitään ylijännitesuojia tuollaiseen pistorasiaan? Asunto on keskustan tuntumassa, eli todennäköisyys ukkosvahingoille on pieni, mutta silti haluaisin jotain lisäsuojaa. Sähköjutuista en ymmärrä juuri mitään, mutta ainakin sähkökaapissa oli vikavirtakytkimet sun muut.

Mietin, että rapsutan lämpöpatterista jostain kohdasta vähän maalia pois ja vedän johdon tietokoneen kotelosta siihen. Sillä ainakin luulisi staattisen sähkön purkautuvan pois.

Entäs television kohdalla? Luulisi ainakin, että televisio kannattaa olla pois päältä, kun läppärin kytkee siihen HDMI-kaapelilla.
Netistähän löytyy ihan helposti asiatekstiä kun vaan jaksaa etsiä. Täällä löytyy kenties 10 prossaa, mihin kannattaa uskoa.
Tossa vielä yksi asiallinen linkki Maadoittamaton pistorasia
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 693
Viestejä
4 544 049
Jäsenet
74 830
Uusin jäsen
kakkahätä83

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom