LUMI-supertietokone vihittiin virallisesti käyttöön Kajaanissa

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
18 763


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Maailman tällä hetkellä kolmanneksi tehokkain supertietokone LUMI sijaitsee Suomessa, eikä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen hallinnoima järjestelmä ole vielä edes täysin valmis. Valmiuden asteesta riippumatta EuroHPC-yhteisyritykseen kuuluva supertietokone on vihitty nyt virallisesti käyttöön.

LUMI perustuu maailman tehokkaimman supertietokone Frontierin tapaan pääasiassa HPE:n Cray EX235a -GPU-noodeihin. Jokaisessa 2560 GPU-noodissa on 64-ytiminen AMD:n 3. sukupolven ”Trento” Epyc-prosessori ja neljä Instinct MI250X -GPU-laskentakorttia 110 Compute Unit -yksiköllä per GPU. Yhteensä koko paketissa on siis 163 840 Trento-ydintä ja 2 252 800 Compute Unit -yksikköä. Lisäksi supertietokoneessa on 1536 CPU-noodia, joissa on kussakin kaksi 64-ytimistä 3. sukupolven ”Milan” Epyc-prosessoria. Visualisointitehtäviin käytössä on yhteensä 64 NVIDIAn A40-näytönohjainta.

LUMI-supertietokonetta tullaan hyödyntämään laaja-alaisesti eri aloilla. Euroopan komission Margrethe Vestager näkee LUMIlle käyttöä esimerkiksi rokotekehityksessä, syöpien diagnosoinnissa ja ilmastotutkimuksessa.

Myös EuroHPC-yhteisyrityksen toimitusjohtaja Anders Dam Jensen näkee supertietokoneiden tärkeyden maailmanlaajuisten haasteiden ratkonnassa ja että sen toteuttamiseen tarvitaan laajojen yhteisöjen yhteistyötä. LUMI-konsortioon kuuluvatkin Suomen lisäksi Belgia, Islanti, Norja, Puola, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Viro.

CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski puolestaan lisäsi, että viidennes supertietokoneen laskentakapasiteetista on kohdennettu yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyöhön.

Vaikka LUMI sellaisenaan toimii itsenäisesti, siihen voidaan liittää myös kvanttitietokoneita. Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Suomessa on merkittävästi kvanttiteknologian osaamista eurooppalaistasolla mitattuna ja kvanttilaskennan yhdistäminen suurteholaskentaan luo uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. Tähän mennessä LUMI on jo yhdistetty onnistuneesti kahteen kvanttitietokoneeseen: ruotsalaiseen Chalmers/Wallenberg Centre for Quantum Technologyn QAL 9000:een ja kotimaiseen Helmi-kvanttitietokoneeseen.

Lähde: Lehdistötiedote

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
376
Uutisessa ei mainittu sitä että miksi se on pistetty Kajaaniin. Se jäi itseä kiinnostamaan. Lehdistötiedotteen lopusta:
Kajaanin vihreä datakeskus

Suurteholaskenta kuluttaa runsaasti sähköä, mutta lukuisien rakennus- ja suunnitteluvaiheessa tehtyjen edistyksellisten ratkaisujen ansiosta LUMI on supertietokoneeksi poikkeuksellisen ekologinen. Osoitukseksi tästä LUMIlle myönnettiin loppuvuodesta 2021 palkinto parhaasta kestävän kehityksen innovaatiosta suurteholaskennan alalla ja se sijoittui kolmanneksi toukokuussa 2022 julkistetulla supertietokoneiden Green500-listalla.


Huomattava osa ICT-alan hiilijalanjäljestä syntyy infrastruktuurien rakennusvaiheessa. LUMIn hiilijalanjälkeä pienentää oleellisesti jo se, että sitä varten ei ole tarvinnut rakentaa uutta tehdashallia ympäröivine infrastruktuureineen, vaan se on sijoitettu tyhjilleen jääneen vanhan paperitehtaan tiloihin ja hyödyntää tätä varten aikanaan rakennettua kunnallistekniikkaa. LUMI on useimpia supertietokoneita energiatehokkaampi erityisesti siksi, että Kainuun viileän ilmaston ansiosta sen jäähdyttämiseen kuluu huomattavan vähän energiaa. Energiatehokkainkin supertietokone kuluttaa kuitenkin runsaasti sähköä, joten on erittäin tärkeä kiinnittää huomiota myös siihen, miten tämä sähkö on tuotettu. Oleellinen osa LUMIn ekologisuutta onkin sen käyttämä 100-prosenttisesti uusiutuvalla vesivoimalla tuotettu sähkö.


Koska LUMIn tuottama hukkalämpö hyödynnetään Kajaanin kaukolämpöverkossa, sen hiilijalanjälki on kokonaisuutena negatiivinen. LUMIn hukkalämmöllä tuotetaan 20% Kajaanin alueen vuosittaisesta kaukolämpötarpeesta, minkä ansiosta se vähentää Kajaanin kaupungin hiilijalanjälkeä 12400 hiilidioksiditonnia vuodessa. Tämä vastaa noin 4000 henkilöauton vuosittaista päästömäärää.
 
Liittynyt
21.01.2017
Viestejä
191
Uutisessa ei mainittu sitä että miksi se on pistetty Kajaaniin.
Se oli kai 2007, kun Google tiedotti hankkivansa vanhan tehtashallin Suomesta konesalikseen. Siitä CSC ja ministeriöt saivat idean tehdä samoin, kun Espoossa oli jo ahdasta. 2010 eduskunta vahvisti rahoituksen, ja kilpailutus päätyi entiseen paperitehtaaseen Kajaanissa, jonne rakentui CSC:n superkone 2012 alkaen. Koronan alla CSC uusi koneensa. Alkuvaiheen uutisoinnissa painotettiin jäähdytyksen säästöjä. Kajaanin keskilämpötila kun on ollut +4C luokkaa.

Eli Kajaanissa oli jo ennestään saman lajin toimintaa (tosin pienempää, "vain" TOP-100 kokoluokassa).

Kajaania markkinoitiin aiemmin myös CERN:n laajennukselle, mutta silloin taisi Norja voittaa. Heilläkin on viileää vesivoimaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 209
Nykytilanteessa kiinnostaa suojaus, eli kuinka syvällä kyseinen konesali sijaitsee?
Onko montako kulkureittiä ja miten virransyöttö ja yhteydet on varmistettu?
Kaverin puolesta kyselen...
 

Zuprlazeh

#premium
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
41
Kallista laskentaa tulee Kajaven siirtohinnoilla. Kiva kuitenkin saada kotikaupunkiin maailmanluokan suorituskykyä.
 

STW

Liittynyt
04.03.2019
Viestejä
137
Onhan Kajavella hyvä syy vähän nostaa kaikkia hintoja nyt, johan niitä 'joka toinen viikko' tuleeki että on taas hintoja nostettu.
 
Liittynyt
13.02.2017
Viestejä
1 521
Nykytilanteessa kiinnostaa suojaus, eli kuinka syvällä kyseinen konesali sijaitsee?
Onko montako kulkureittiä ja miten virransyöttö ja yhteydet on varmistettu?
Kaverin puolesta kyselen...
Redundanssi joka suhteessa on ihan arkipäivää konesalien suunnittelussa. Ei siis hätää. Näitä asioita ei kuitenkaan ulospäin voi oikein selventää.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 025
Varmaan ei ihan 1kw virtalähdekään vielä tuollaiselle riitä. Onkohan noiden virtalähteet vakiokamaa vai joka kerta customoitu joku "voimalaitos"?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 078
Varmaan ei ihan 1kw virtalähdekään vielä tuollaiselle riitä. Onkohan noiden virtalähteet vakiokamaa vai joka kerta customoitu joku "voimalaitos"?
Tarkemmat tiedot varmaan selviäisivät jostain dokumentista, mutta kuvittelisin, että suhteellisen standardimallista serverikamaa siellä on. Eli jokaiselle node-yksikölle on oma syöttönsä, joka voi olla 230 V AC tai sitten jotain muuta. "Blade"-tyylisissä palvelimissa on usein X kpl servereitä yhdessä räkissä ja niille yhteinen sähkönsyöttö, joka voi olla vaikka 12 V tai 48 V DC. Prosessorin ja muiden osien tarvittavat jännitteet tuotetaan sitten lähempänä.

Koko järjestelmän tehonkulutukseksi ilmoitetaan Wikipediassa 8.5 MW mutta TOP500-listassa vain 2.9 MW, siinä on nyt hieman ristiriitaa.
 

prc

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
782
Koko järjestelmän tehonkulutukseksi ilmoitetaan Wikipediassa 8.5 MW mutta TOP500-listassa vain 2.9 MW, siinä on nyt hieman ristiriitaa.
Top500 listauksesta luultavasti puuttuu ainakin kaikki koneen vaatima infrastruktuuri eli jäähdytys, varavirtalaitteet ynnä muu kuin interconnect verkkolaitteet jne.
 
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Redundanssi joka suhteessa on ihan arkipäivää konesalien suunnittelussa. Ei siis hätää. Näitä asioita ei kuitenkaan ulospäin voi oikein selventää.
Taitaa tulla nyt LUMI:n toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin suunnittelutiimistä tämä kommentti... ;)
 
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Top500 listauksesta luultavasti puuttuu ainakin kaikki koneen vaatima infrastruktuuri eli jäähdytys, varavirtalaitteet ynnä muu kuin interconnect verkkolaitteet jne.
Kyllä se 8,5MW on ihan oikein. Voi olla, että tuo 2,9MW tulee LUMI:n rakentamisesta parissa eri vaiheessa, joskaan se ei täsmää tiedossani oleviin lukemiin.

Kohteen "erityispiirteistä" johtuen apujärjestelmien tehonkulutus on varsin mitätön. Julkista tietoa on esimerkiksi se, että valtaosan lämpötehosta muodostavat suoranestejäähdytetyt laskentamodulit jäähtyvät tarvittaessa koko vuoden vapaajäähdytyksellä, ellei hukkalämpöä ajeta lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Vapaajäähdytyksellä datakeskusten energiatehokkuutta kuvaava PUE-luku (Power Usage Effectiveness), joka on kokonaisenergiankulutus jaettuna IT-laitteiden energiankulutuksella on aika eeppistä luokkaa. Enempää en voi avata aihepiiriä.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
742
Kallista laskentaa tulee Kajaven siirtohinnoilla. Kiva kuitenkin saada kotikaupunkiin maailmanluokan suorituskykyä.
Hinnastohinta suurasiakkaille on ihan jotain muuta kuin pienasiakkaiden 5,13 snt/kWh: Kajaven Suurtehosähkö 3* luokassa tehomaksu on 0,30 € / kWkk + ja siirtomaksu 0,57 snt / kWh (tai talkiarkipäivänä 1,25 snt/kWh). Edullisempi hinta on ihan luontevaakin, kun tuollaista keskusta varten tarvitsee vetää vain yksi järeä linja eikä megametreittäin narua pitkin metsiä ja muuntamokoppeja sinne tänne..

( * Toimitus 10 tai 20 kV jännitteellä, talviarkipäivä 1.12.-28.2. ma-pe klo 7-21. )

Ja onhan se mahdollista että tuollaiseen hankkeeseen on saatu vielä hinnastoakin edullisempi hinta.

Joka tapauksessa siirtomaksu lie marginaalinen verrattuna sähköenergian hintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Se oli kai 2007, kun Google tiedotti hankkivansa vanhan tehtashallin Suomesta konesalikseen. Siitä CSC ja ministeriöt saivat idean tehdä samoin, kun Espoossa oli jo ahdasta. 2010 eduskunta vahvisti rahoituksen, ja kilpailutus päätyi entiseen paperitehtaaseen Kajaanissa, jonne rakentui CSC:n superkone 2012 alkaen. Koronan alla CSC uusi koneensa. Alkuvaiheen uutisoinnissa painotettiin jäähdytyksen säästöjä. Kajaanin keskilämpötila kun on ollut +4C luokkaa.

Eli Kajaanissa oli jo ennestään saman lajin toimintaa (tosin pienempää, "vain" TOP-100 kokoluokassa).

Kajaania markkinoitiin aiemmin myös CERN:n laajennukselle, mutta silloin taisi Norja voittaa. Heilläkin on viileää vesivoimaa.
Datakeskuksen sijaitipaikkaa valittaessa tarkastellaan usein seuraavia asioita:
- Fyysinen turvallisuus, tässä tapauksessa aidattu ja vartioitu tehdasalue, betonikuorinen vanha tehdasrakennus ja sinne rakennetut tilat muodostavat monikuorisuojauksen (lähteet: Google Maps, CSC verkkosivut)
- Tietoliikenneyhteydet, Kajaanissa on kahden Funetin runkoverkon linjan solmukohdat, eikä HPC-laskenta ole latenssikriittistä, mikä yleensä rajoittaa datakeskusten sijoittamista Kehä III:n ulkopuolelle (lähteet: Funet verkkosivut)
- Sähkö, Renforsin rannan alueelle tulee kahdesta suunnasta Fingridin 110kV kantaverkon linjat ja kapasiteetti on UPM Kajaanin tehtaiden jäljiltä gigawattiluokkaa (lähteet: CSC verkkosivut, Fingrid verkkokartta)
- Saavutettavuus, Kajaaniin on lehtoyhteys Helsingistä (lähteet: DAT airline verkkosivut)
- Työvoiman saatavuus ja olemassa oleva ekosysteemi, CSC:llä oli ennen LUMI:a kaksi supertietokonetta toiminnassa Kajaanissa ja tarvittava osaaminen datakeskuksen pyörittämiseen (lähteet: CSC verkkosivut)
- Muut mukavuustekijät sekä infrastruktuuri, alueella on teollinen infrastruktuuri, elinkeinotoimintaa, ruokala, neuvottelutiloja, toimistoja jne. (lähteet: Renforsin rannan verkkosivut)

EDIT:
- Jo aiemmi ketjussa mainittu jäähdytyksen saatavuus tai ilmasto, aina kun joudutaan käynnistämään kylmäprosessin kompressori esimerkiksi vedenjäähdyttimessä, takkiin tulee energiatehokkuudessa ja lujaa. Vuotuisten vapaajäähdytystuntien, jolloin lämpö siirtyy piiriltä ulkoilmaan pelkkiä pumppuja ja/tai puhaltimia käyttäen, määrän ero Helsingin ja Kajaanin välillä on merkittävä. Myös pintavesi- tai merivesijäähdytys on hyvin energiatehokasta, mikäli sellaiseen sattuisi olemaan saitilla valmiit jäähdytysveden otto- ja purkurakenteet.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Hinnastohinta suurasiakkaille on ihan jotain muuta kuin pienasiakkaiden 5,13 snt/kWh: Kajaven Suurtehosähkö 3* luokassa tehomaksu on 0,30 € / kWkk + ja siirtomaksu 0,57 snt / kWh (tai talkiarkipäivänä 1,25 snt/kWh). Edullisempi hinta on ihan luontevaakin, kun tuollaista keskusta varten tarvitsee vetää vain yksi järeä linja eikä megametreittäin narua pitkin metsiä ja muuntamokoppeja sinne tänne..

( * Toimitus 10 tai 20 kV jännitteellä, talviarkipäivä 1.12.-28.2. ma-pe klo 7-21. )

Ja onhan se mahdollista että tuollaiseen hankkeeseen on saatu vielä hinnastoakin edullisempi hinta.

Joka tapauksessa siirtomaksu lie marginaalinen verrattuna sähköenergian hintaan.
Datakeskusten sähköverotus on ehkä tärkein tekijä tässä. Kannattaa tutustua hiljattaiseen verouudistuksen taustaraporttiin.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
742
Datakeskusten sähköverotus on ehkä tärkein tekijä tässä. Kannattaa tutustua hiljattaiseen verouudistuksen taustaraporttiin.
Ehkä voisit tiivistää minkä tuosta koit relevantiksi tämän asian kannalta. Onko esim. datakeskusten sähkövero alhaisempi tai korkeampi Kainuussa kuin muualla suomessa ja liittyykö asia jotenkin siirtohintoihin, joita tuossa lainaamassasi viestissä kommentoin?

Käsittääkseni myös datakeskusten sähkövero on marginaalinen verrattuna sähköenergian hintaan.
 

prc

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
782
Kohteen "erityispiirteistä" johtuen apujärjestelmien tehonkulutus on varsin mitätön. Julkista tietoa on esimerkiksi se, että valtaosan lämpötehosta muodostavat suoranestejäähdytetyt laskentamodulit jäähtyvät tarvittaessa koko vuoden vapaajäähdytyksellä, ellei hukkalämpöä ajeta lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Vapaajäähdytyksellä datakeskusten energiatehokkuutta kuvaava PUE-luku (Power Usage Effectiveness), joka on kokonaisenergiankulutus jaettuna IT-laitteiden energiankulutuksella on aika eeppistä luokkaa. Enempää en voi avata aihepiiriä.
Njoo siitähän on näppärä ottaa vettä vierestä koko vuoden tai jos se on ilmaan perustuva niin sekin on valtaosan vuodesta kivan viileätä. Synergiaetuna se teidän kaukolämpövoimala ei enää taida joutua kesäisin ajamaan ylijäämä lämpöä siihen viereiseen jokeen, kun varmaan kesäkauden kaukolämpötarpeet saa lämpöpumpulla tuosta LUMI:sta raavittua.

Siinä voimalalla käytiin joskus sukulaisen kanssa henkilökohtaisella esittelykierroksella kun on valkokypäräsakkia siellä, tai oli nyt on eläkkeellä. Mieleen jäi se että kattilan minimi teho on 10MW ja sillä oli ajeltava kesäkaudet, jotta suihkuihin tulee lämmintä vettä. Suurin osa siitä 10MW sitten meni hukkalämpönä jokeen kalojen iloksi. :)

(Käytiin siinä sitte katsomassa Wanhat vesivoimaturbiinit ja uudet kans, yms yms. Ihan kivaa kun omat hommat on näppiksen paukuttelua, niin käydä katsomassa jotain konkreettista.)

Kajaanissa on muitakin "saleja", meidän twerkilläkin oli DC kapaa sieltä aikoinaan. Ihan kiva, että sinne saadaan lisää "IT juttuja", hittoako ne kaikki täällä PK seudulla pitäisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Njoo siitähän on näppärä ottaa vettä vierestä koko vuoden tai jos se on ilmaan perustuva niin sekin on valtaosan vuodesta kivan viileätä. Synergiaetuna se teidän kaukolämpövoimala ei enää taida joutua kesäisin ajamaan ylijäämä lämpöä siihen viereiseen jokeen, kun varmaan kesäkauden kaukolämpötarpeet saa lämpöpumpulla tuosta LUMI:sta raavittua.

Siinä voimalalla käytiin joskus sukulaisen kanssa henkilökohtaisella esittelykierroksella kun on valkokypäräsakkia siellä, tai oli nyt on eläkkeellä. Mieleen jäi se että kattilan minimi teho on 10MW ja sillä oli ajeltava kesäkaudet, jotta suihkuihin tulee lämmintä vettä. Suurin osa siitä 10MW sitten meni hukkalämpönä jokeen kalojen iloksi. :)

(Käytiin siinä sitte katsomassa Wanhat vesivoimaturbiinit ja uudet kans, yms yms. Ihan kivaa kun omat hommat on näppiksen paukuttelua, niin käydä katsomassa jotain konkreettista.)

Kajaanissa on muitakin "salitoimiota", meidän twerkilläkin oli DC kapaa sieltä aikoinaan. Ihan kiva, että sinne saadaan lisää "IT juttuja", hittoako ne kaikki täällä PK seudulla pitäisi olla.
Jep. Sitähän tässä paikallinen kaukolämpöyhtiö Loiste hakee, että kesällä voisi suht. huoletta seisottaa kattilaa. Tuohon kun zoomailee, niin voipi arvella, mihin se lämpö menee, jos ei puristella kaukolämmöksi. 64°13'54.1"N 27°41'26.5"E · Kajaani En ole siis Loisteella, enkä CSC:llä töissä. En vaikuta Kajaanissa. Siellä on tosin tullut pyörittyä ja muidenkin Renforsin rannan datakeskustoimijoiden kanssa oltua tekemisissä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 209
Redundanssi joka suhteessa on ihan arkipäivää konesalien suunnittelussa. Ei siis hätää. Näitä asioita ei kuitenkaan ulospäin voi oikein selventää.
Ystäväni Vladimir vain oli kiinnostunut suojauksesta ihan henkilökohtaisista syistä. Kaverinsa ystävällismielisestä itämaasta kuulemma halusi vain ihan yleisesti tietää minkälaisia suojauksia meillä käytetään? Esim. onko miten paikallisesti hajautettu ja minkälaatuista raudoitettua betonia ja kuinka paljon? Ihan vain yleisestä mielenkiinnosta :)
Kajaanista on kartan mukaan noin 140km ystävällismielisen itämaan rajalle, onko matkalla palveluita matkailijoille?
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
7 656
Ystäväni Vladimir vain oli kiinnostunut suojauksesta ihan henkilökohtaisista syistä. Kaverinsa ystävällismielisestä itämaasta kuulemma halusi vain ihan yleisesti tietää minkälaisia suojauksia meillä käytetään? Esim. onko miten paikallisesti hajautettu ja minkälaatuista raudoitettua betonia ja kuinka paljon? Ihan vain yleisestä mielenkiinnosta :)
Kajaanista on kartan mukaan noin 140km ystävällismielisen itämaan rajalle, onko matkalla palveluita matkailijoille?
Jos maalailet ajatus että putin pommittaisi tuon ? Ymmärtääkseni tuolla ei ajeta kriittisiä palveluita, eikä siellä ole paljoa siviileitä, ei vaarallisia kemikaaleja, ei suoranaisia labroja joten ei taida olla ystäväsi listalla kovin korkealla, en tarkoita että säästettäisiin, jos Kaajani lanataa, hyvä muistaa että putinin joukot on myös varastaneet tietokoneita, se sitten eriasia veisivätkö tuolta vain läppärit.

Rajan tuntumassa on teollisuutta, jos sellaista tuhoa halutaan, Siviilejä niin harvassa, että Joensuussa olisi pesäpallokatsomosta enemmän huolissaan.
 
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Ehkä voisit tiivistää minkä tuosta koit relevantiksi tämän asian kannalta. Onko esim. datakeskusten sähkövero alhaisempi tai korkeampi Kainuussa kuin muualla suomessa ja liittyykö asia jotenkin siirtohintoihin, joita tuossa lainaamassasi viestissä kommentoin?

Käsittääkseni myös datakeskusten sähkövero on marginaalinen verrattuna sähköenergian hintaan.
Aiemmin vain 5MW (44GWh/a) kokonaistehon ylittäneet datakeskukset pääsivät teollisuuden sähköveroluokkaan II. Nyt siihen pääsevät kaikki yli 500kW vuotuisen IT-laitteiden sähkönkulutuksen ylittävät datakeskukset, mikäli datakeskuksen energiatehokkuuden tunnusluku PUE tai energian hyötykäytön tehokkuuden tunnusluku ERE täyttää lain sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1996/1260 vaatimukset.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
7 656
Kallista laskentaa tulee Kajaven siirtohinnoilla. Kiva kuitenkin saada kotikaupunkiin maailmanluokan suorituskykyä.
Ymmärsin että kohde on vanhalla teollisuusalueella, joten sähkönsiirtoinfraa varmaan ollut valmiina. (paperi/sellut teollisuudessa vähän riippuu mitä tarvittu).



Ajattelin että kommentillasia ajattelit jotain haja-astusalueen verkkoyhtiötä jossa investoidaan maakaapeleita ja kun tiiraillaan jonkin kesämökin verottomia siirtohintoja.

Ja tässä johdatellen että keneltä tuo ostaa siirron, ja miten se hinnoitellaan, onko paikallinen verkkoyhtiö, Fingrid vai mistä, oletus kuitenkin että ei ihan yhtä tasapaksua kuin kesämökillä.
 
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
86
Ymmärsin että kohde on vanhalla teollisuusalueella, joten sähkönsiirtoinfraa varmaan ollut valmiina. (paperi/sellut teollisuudessa vähän riippuu mitä tarvittu).



Ajattelin että kommentillasia ajattelit jotain haja-astusalueen verkkoyhtiötä jossa investoidaan maakaapeleita ja kun tiiraillaan jonkin kesämökin verottomia siirtohintoja.

Ja tässä johdatellen että keneltä tuo ostaa siirron, ja miten se hinnoitellaan, onko paikallinen verkkoyhtiö, Fingrid vai mistä, oletus kuitenkin että ei ihan yhtä tasapaksua kuin kesämökillä.
Renforsin rannan alueella sijaitsevalta Fingridin sähköasemalta lähtee kaksi Kajaven linjaa kaupungin 110kV renkaaseen, mutta itse alueella jakeluverkko on UPM:n.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
174 382
Viestejä
3 213 948
Jäsenet
58 426
Uusin jäsen
Juranoid

Hinta.fi

Ylös Bottom