Lontoon yliopisto UCL (University College London) rikkoi tiedonsiirron nopeusennätyksen

[Kaotik]

UCL:n tutkijat yhteistyössä Xteran ja KDDI Researchin kanssa ovat saavuttaneet uuden ennätyksen datansiirtonopeuksissa.
Uusi ennätys on nyt 178 terabittiä sekunnissa, mikä riittäisi tiedotteen mukaan koko Netflix-kirjaston siirtämiseen sekunnissa.
Nopeusennätys saavutettiiin hyödyntämällä aiempaa laajempaa valon spektrin kirjoa valokaapeleissa uusien vahvistimien avulla.

Lähde: UCL engineers set new world record internet speed

 

[-SD-]

Otsikkoon viilausta: rikkoi tiedonsiirron nopeusennätyksen

 

[Hellsinki]

olikohan siinä 1m siirtoetäisyys?

 

[Kaotik]

olikohan siinä 1m siirtoetäisyys?

Ei kerrottu, mutta sanottiin että teknologiaa voi soveltaa nykyisiin kuituverkkoihin missä vahvistimet on 40 - 100 km välein

 

[zepi]

Itse IEEE paperissa lukee abstractissa:

By using a system-tailored set of geometrically shaped constellations, we demonstrate the transmission of 660 ×25GBd channels over 40 km, resulting in a record single mode fibre net throughput of 178.08 Tbit/s.

Request Rejected

Valokuitua on suhteellisen helppoa olla labrassa kilsatolkulla kelalla, joten järkevän etäisyyden simulointi on suht. helppoa.

 

[Malp]

tai muuta

 

[Kiila]

Onko tässä tehty tuo 660 x 25 GBd testi ihan käytännössä, vai pelkästään paperilla? Jos on tehty käytännössä, niin osittain vaiko kokonaan? Olen nähnyt ihan riittävästi näitä paperijulkaisuja ihan laitetoimittajien toimestakin. Mutta hienoa toki, että kehitys kehittyy.

In this paper, we investigate....
We describe...
we demonstrate...

Spoileri

The maximum data throughput in a single mode optical fibre is a function of both the signal bandwidth and the wavelength-dependent signal-to-noise ratio (SNR). In this paper, we investigate the use of hybrid discrete Raman & rare-earth doped fibre amplifiers to enable wide-band signal gain, without spectral gaps between amplification bands. We describe the widest continuous coherent transmission bandwidth experimentally demonstrated to date of 16.83 THz, achieved by simultaneously using the S-, C- and L-bands. The variation of fibre parameters over this bandwidth, together with the hybrid amplification method result in a significant SNR wavelength-dependence. To cope with this, the signal was optimised for each SNR, wavelength and transmission band. By using a system-tailored set of geometrically shaped constellations, we demonstrate the transmission of 660 ×25 GBd channels over 40 km, resulting in a record single mode fibre net throughput of 178.08 Tbit/s.

Tällä hetkellä arkipäivää ovat 96-kanavaiset DWDM-järjestelmät, mitkä käyttävät (10 GBit/s) - 100 Gbit/s - 600 Gbit/s linjanopeuksia per kanava. Suuremmat (>200 Gbit/s) nopeudet syövät enemmän tuota taajuuskaistaa, mikä pienentää tuota maksimi kanavamäärää.

 

[Kaotik]

Onko tässä tehty tuo 660 x 25 GBd testi ihan käytännössä, vai pelkästään paperilla? Jos on tehty käytännössä, niin osittain vaiko kokonaan? Olen nähnyt ihan riittävästi näitä paperijulkaisuja ihan laitetoimittajien toimestakin. Mutta hienoa toki, että kehitys kehittyy.

In this paper, we investigate....
We describe...
we demonstrate...

Spoileri

The maximum data throughput in a single mode optical fibre is a function of both the signal bandwidth and the wavelength-dependent signal-to-noise ratio (SNR). In this paper, we investigate the use of hybrid discrete Raman & rare-earth doped fibre amplifiers to enable wide-band signal gain, without spectral gaps between amplification bands. We describe the widest continuous coherent transmission bandwidth experimentally demonstrated to date of 16.83 THz, achieved by simultaneously using the S-, C- and L-bands. The variation of fibre parameters over this bandwidth, together with the hybrid amplification method result in a significant SNR wavelength-dependence. To cope with this, the signal was optimised for each SNR, wavelength and transmission band. By using a system-tailored set of geometrically shaped constellations, we demonstrate the transmission of 660 ×25 GBd channels over 40 km, resulting in a record single mode fibre net throughput of 178.08 Tbit/s.

Tällä hetkellä arkipäivää ovat 96-kanavaiset DWDM-järjestelmät, mitkä käyttävät (10 GBit/s) - 100 Gbit/s - 600 Gbit/s linjanopeuksia per kanava. Suuremmat (>200 Gbit/s) nopeudet syövät enemmän tuota taajuuskaistaa, mikä pienentää tuota maksimi kanavamäärää.

"We demonstrate" viittaa juurikin käytännössä toteuttamiseen

 

[Kiila]

Voi viitata, muttei sitä tarkoita. Työn puolesta huomannut, että laitevalmistajat käyttävät tuota "demonstrate" sanaa aika luovasti myös pelkästään paperilla tehdyistä harjoitteista...

Kysymys UCL / Xtera suuntaan: "Was this actually implemented with actual equipment and ALL 660 channels running 25 GBd at the same time?". Sitten nähdään millaista kiemurtelua tulee vastaukseksi Hienointahan se toki olisi, jos on ihan oikeasti tuollainen järjestelmä pystytetty.

 

[ps86]

178 terabittiä sekunnissa, mikä riittäisi tiedotteen mukaan koko Netflix-kirjaston siirtämiseen sekunnissa.

Mitähän tarkoittaa Netflix-library? Tuskin ainakaan että Netflixin koko sisältö olisi kooltaan tuota yhdelle kiintolevylle mahtuvaa kokoluokkaa

 

[Kaotik]

Mitähän tarkoittaa Netflix-library? Tuskin ainakaan että Netflixin koko sisältö olisi kooltaan tuota yhdelle kiintolevylle mahtuvaa kokoluokkaa

Veikkaan että ovat laskeneet vähän vanhentuneella datalla ja SD-tarkkuudella, tuo 22,25Tt/s menisi aika lähelle britti-Netflixin sisältöä pari vuotta sitten (25000h) SD-tarkkuudella (1GB/h)

 

[valurauta]

"Was this actually implemented..."

Onpas ilkeästi kysytty.

 

[jive]

Itse vierastan THz käyttöä kun puhuttaneen kuitenkin fotoneista? Sähköistä terahertz luokan värähtelyä on kait analogiapuolella protoiltu mutta ei digitaalitekniikassa.

 

[Kaotik]

Itse vierastan THz käyttöä kun puhuttaneen kuitenkin fotoneista? Sähköistä terahertz luokan värähtelyä on kait analogiapuolella protoiltu mutta ei digitaalitekniikassa.

Kyllä sillä valolla kuten kaikella sähkömagneettisella säteilyllä on se oma värähtelytaajuutensakin.

Sähkömagneettisen spektrin osat voidaan jaotella myös sähkömagneettisen säteilyn taajuuden mukaan. Taajuuden yksikkönä käytetään hertsiä (Hz), joka ilmoittaa värähdysten lukumäärän yhden sekunnin aikana.

Fotonit on siitä kivoja että niillä on sekä aaltoliikkeen että hiukkasen ominaisuuksia

 

[jive]

Juu, perinteisesti valon kohdalla vaan puhutaan aallonpituuksista, ei taajuuksista, kaikki kuidutkin luokitellaan aallonpituuden mukaan.

 

[jive]

Taisi io-tech myös joskus uutisoida valon kiertämisestä. Tässä käytetään nyt sitä tekniikkaa. Taajuus ja amplitudimodulaation lisäksi käytetään polarisaatiota bittigraafien enkoodaamiseen.

 

[valurauta]

Fotonit on siitä kivoja että niillä on sekä aaltoliikkeen että hiukkasen ominaisuuksia

Vähän niin, että kun on paljon hertsejä ja vähän fotoneja, ne näyttävät yksittäisiltä hiukkasilta (gammat, röntgenit ja matalan intensiteetin valo). Esim. valomonistinputkella voi laskea yksittäisiä valofotoneja. Päinvastaisessa tilanteessa, vähän hertsejä ja paljon fotoneja, sähkömagneettinen säteily näyttää hyvin klassiselta aaltoliikkeeltä (esim. radioaallot). Näkyvä valo on kivasti raja-alueella, jossa voi saada sekä hiukkas- että aaltoluonteen helposti esille, jos tietää mitä tekee.