Liukastuminen ja kaatuaminen

[oestrus taurus]

Nyt kun pääsi kokeilemaan hivenen pääkallokeliä mäkisessä maastossakin, olen vakuuttunut että hyvillä liukuesteellä voi saada esimerkiksi Helsingissäkin jossain puistossa ym. tämän tapaisessa helposti omaa rauhaa omille ajatuksille ja vilinälle. Ritsräts vaan kuului tasaisen kauniista alta.

Ei kumminkaan kannata täysin vapautua turvallisuuden tunteelle. Ennen pääkallopaikkoja loskassa huonosti kiinnitetty, kuminen, paikalle jännitettävä alusta ampui itsensä alta pois (Ecco Steady). Onneksi huomasin pian tämän irronneen. Suosittelisin katsomaan ennemmin jotain ketjullista, tai sellaista lenkillistä joissa saa "varmuussidottua" luistonestimen jalkaan. Huonosti kiinnitettynähän tuollainen on vaarallinen kuin mikä ja en tiedä miten ajassa tuo kumi elää.

Hinnassa en suosisi mitään halpaa, kun kalliimmassa päässäkin (n.30e) saa varmuussidottuja, jopa valmistajan takuulla ketjullisia, vaihdettavin nastoin. 30 euroa sille että hyvät kävelykelit eivät talvisin enää rajoitu kevyeeseen pakkaskeleihin ja tienhiekotukseen, ovat mielestäni olematon hinta. Maksaa kuta kuinkin Aura oluen 24-packin hinnan.

EDIT: CalEpitan pitää varoa ettei käy "Mellerit". Arto Mellerihän kuoli kalautettuaan aiemmin telomansa pään uudestaan. Jotkut päähän kohdistuneet iskut voivat seuraavassa kevyemmässä(kin) johtaa hengenlähtöön herkästi, vuosien päästä.

 

[CalEpitan]

EDIT: CalEpitan pitää varoa ettei käy "Mellerit". Arto Mellerihän kuoli kalautettuaan aiemmin telomansa pään uudestaan. Jotkut päähän kohdistuneet iskut voivat seuraavassa kevyemmässä(kin) johtaa hengenlähtöön herkästi, vuosien päästä.

Mjoo kyllä tässä varovaista elämää on vietettykin tuon tapauksen jälkeen..
Mutta jos käy mellerit niin sitten käy, eipä sille sitten mitään voi jos joku kolahdus joskus tapahtuu uudestaan
Ainakin lohduttaa tietää että kun nupin kunnolla kalauttaa ja aivoverenvuotoa tulee niin ei se satu. Taju 100% pois ja yhdentekevää kuoleeko vai eikö kuole. Nyt kävi tuuri.

 

[khosshu]

Hanurista on, kun nykyään ei osata hiekoittaa. Siis käyttää oikeaa hiekkaa, semmoista jota löytyy rannoilta joissa kesäisin makaa nuoria tyttöjä ottamassa aurinkoa. Käytetään jotain ihme sepelimursketta joka tarjoaa paljon huonomman pidon sekä jalankulkijalle, että autoilijalle. On vaan helpompi siivota keväällä pois kaupungin kaduilta, kai se sitten ratkaisee.

 

[Tadu]

Olin pari vuotta vakuutusyhtiössä töissä käsittelemässä työtapaturmia, joiksi lasketaan muun muassa kaatuminen työmatkalla. No talvisin näitä tapahtuu oikeasti todella paljon. Yleensä näissä menee polvi tai olkapää rikki. Jostain syystä yleensä henkilöt joille näin sattuvat ovat lääkärintodistusten mukaan ylipainoisia. Sitten kun polvesta otetaan magneettikuvat selviää, että polvi oli jo kulunut hajoamispisteeseen rasituksen alla. Verratkaa tätä vaikka puuhun, jota on käyty hieman sahaamassa tai hakkaamalla kirveellä hieman. Kun tuulee ja puu kaatuu, mikä on ensisijainen syy puun kaatumiseen? Tuuli vai se, että puuta oli eilen hakattu kirveellä? Entä henkilön kaatuessa, onko syy ylipainosta aiheutunut polven kuluminen vai kaatuminen?

Enkä nyt tarkoita etteikö kaatuessa ihan normaalipainoinen terve henkilökin voi rikkoa itseään. Tottakai voi jos käy todella huono tuuri.

 

[Typerik]

Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.

Oli muuten hivenen kipeä pää kun kotiuduttua sitten kallon palaset alkoivat luutumaan takaisin yhteen. Jumalauta sitä kipua.

Hah. Sairaalassa kyselin sitten kirurgeilta kun makasin pedissä että "jäikö iso arpi?" niin yksi kirurgeista tokaisi että pikku vekki vaan, ei mitään kummallisempaa. Hehe, kun sain virtsa-katetrin mulkusta pois ja pääsin ensimmäisen kerran itse vessaan ja katsoin peiliin, 45 teräsniitillä kallo kasattu takaisin yhteen on ne vitsiniekkoja.

Huh miten huono tuuri voi miehellä olla. Oikeasti sä sait tosta "vain" kaatumisesta pahemmat vammat kuin mitä mä sain kun jäin junnuna auton alle (n.80km/h sellainen pakun ja henkilöauton yhdistelmä). Universumi vihaa sua, voimia.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tää ketju on huomattavasti mielenkiintosempi kun jengillä on omat selviytymistarinat. Kerros vähän lisää tosta auton alle jäämisestä?

 

[Typerik]

Tää ketju on huomattavasti mielenkiintosempi kun jengillä on omat selviytymistarinat. Kerros vähän lisää tosta auton alle jäämisestä?

Ihan silleen perinteisesti ala-asteen 3luokalla juoksin pysäkillä olevan bussin edestä autotielle ja sieltä sitten posotti auto ylinopeudella päälle. Oon kuullut että lensin auton tuulilasille ja pistin sen sentään vaihtoon . Sitten viikon parin päästä herättiin olikos se nyt Töölön lastenklinikalta. Voin sanoa että oli kyllä wtf fiilis, ei mitään muistikuvaa tapahtumasta ja yllättäen herään sairaalasta koko perhe ympärilläni (faijakin vaihteeksi selvinpäin). Sit sairaalassa minkälie ajan olinkaan, ei muista aivan tarkkaan näin 30v kun olen ja kolmannesta luokasta on aikaa. Sen muistan että taivas oli jotain syystä verenpunainen, hammastahna maistui jäätelöltä ja jäätelö hammastahnalta. Laittoivat myös jossain vaiheessa jonkun ihme kumiverkon päähäni joka kutitti koska sähköä. Sitten pois sairaalasta, käynti poliisiasemalla (sain täyden setin poliisi kortteja, lällällää) ja muutaman kuukauden niskatuki. Joku niskanikama on yhä kait väärässä paikkaa mutta ei siitä muuta ole jäänyt. Päätäkään ei tarvitse varoa tavallista enenpää. Luultavasti vielä tavallista vähemmän kun tälläinen luupää satun olemaan.

Edit: Lisätääs vielä että ei tosta väärässä paikassa olevasta niskanikamastakaan ole mitään haittaa. Ehkä se joskus rusahtaa tai jotain mutta ei lääkäritkään siitä ole ollut huolissaan. Toki pv antoi mulle siitä b-miehen paperit ja nosto- kanto vapautuksen mutta sekin enemmän sen takia että pv ei halunnut ottaa mitään riskejä koska sielä oli just kuollut yksi varusmies.

 

[Xiyng]

Kaatuilu ei jostain syystä meinaa luonnistua minulta sitten millään. Viimeksi kaaduin pakkasessa armeijassa turhan kovassa kiireessä lähes peilijäällä, sitä edellisen kerran muistaakseni ehkä joskus yläasteella(ja sekin taisi olla yksittäistapaus). Jotenkin tulee melko luonnostaan keliin sopiva kävelytyyli, ja liukastellessakin (mitä tapahtuu toisinaan) tasapaino löytyy aina helposti. Jännä sinänsä, kun muuten en ole erityisen ketterä vaan pikemminkin kömpelöön päin kallellaan. En toki valita kaatumisen vaikeudesta, mutta ajattelin jakaa omat kaksi senttiäni.

 

[jm82]

Olin pari vuotta vakuutusyhtiössä töissä käsittelemässä työtapaturmia, joiksi lasketaan muun muassa kaatuminen työmatkalla. No talvisin näitä tapahtuu oikeasti todella paljon. Yleensä näissä menee polvi tai olkapää rikki. Jostain syystä yleensä henkilöt joille näin sattuvat ovat lääkärintodistusten mukaan ylipainoisia. Sitten kun polvesta otetaan magneettikuvat selviää, että polvi oli jo kulunut hajoamispisteeseen rasituksen alla. Verratkaa tätä vaikka puuhun, jota on käyty hieman sahaamassa tai hakkaamalla kirveellä hieman. Kun tuulee ja puu kaatuu, mikä on ensisijainen syy puun kaatumiseen? Tuuli vai se, että puuta oli eilen hakattu kirveellä? Entä henkilön kaatuessa, onko syy ylipainosta aiheutunut polven kuluminen vai kaatuminen?

Enkä nyt tarkoita etteikö kaatuessa ihan normaalipainoinen terve henkilökin voi rikkoa itseään. Tottakai voi jos käy todella huono tuuri.

Kyllä selvä syy kumminkin on kaatuminen. Eli ylipaino on vain tois sijainen syy.

Vakuutusyhtiöillä vain on se käytäntö että mitään ei korvata, ellei ole aivan pakko korvata.

Voisikin valittaa vakuutusyhtiölle ja lääkärille että miksi niitä polvia ei ole korjattu jo aikaisemmin? Tapana vaan taitaa olla, että mitään ei korjata, sitten vasta korjataan kun on pakko? Tai jos on ylipainoa, niin miksi ylipainoon ei ole puututtu aikaisemmin?

Itsekin tapellut eläkevakuuttajan kanssa ja haistatan kyllä taas pitkät jos rupeavat mussuttamaan, että vikaa ei ole.

Eli lyhennettynä. Miksi magneettikuvia ei ole otettu aikaisemmin? Koska se maksaa ja vakuutusyhtiö ei halua maksaa mitään? En ole itsekään päässyt vaikka syytä jo olisi.

Kaatumiset on tosiaan pahoja. Mulla meni armeijassa nurmiporana vasen olkapää ja ranne. Saikkua olisi pitänyt hakea aivan heti. Olkapään sai kyllä treenattua kuntoon, mutta ranne jäi vaivaamaan vielä 15 vuoden jälkeenkin.
edit: Tarkennettuna kuului koulutukseen. Täytyi siis syöksyä maahan aseen kanssa. Eli vasemmalle kyljelle. Ei ollut yhtään kivaa Joskus oli lisäksi sinko selässä, mutta sen sai onneksi heivattua jollekin toiselle. Sain vielä kuntoisuuslomaa hyvän kunnon takia kuntotestissä, eli siitäkään ei ollut kiinni. Vieläkin kunto oli parhaimmasta päästä kuntoutuksessa olleista. Paitsi en pysty kävelemään. Silloin tulee ihan hyvät saikut jos työtapaturman seurauksena soittaa ambulanssin. Korvaus menee suoraan vakuutusyhtiön piikkiin. Eli lääkäri antaa helpommin saikkua.

Eihän välttämättä murtumaa koskaan tule, mutta vaikka nivelsiteet voi mennä. En tosin ole lääkäri, niin en tiedä mitä voi mennä Kyllä se hajoaa ihan hyvälläkin tuurilla jos on hajotakseen

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Ihan silleen perinteisesti ala-asteen 3luokalla juoksin pysäkillä olevan bussin edestä autotielle ja sieltä sitten posotti auto ylinopeudella päälle. Oon kuullut että lensin auton tuulilasille ja pistin sen sentään vaihtoon . Sitten viikon parin päästä herättiin olikos se nyt Töölön lastenklinikalta. Voin sanoa että oli kyllä wtf fiilis, ei mitään muistikuvaa tapahtumasta ja yllättäen herään sairaalasta koko perhe ympärilläni (faijakin vaihteeksi selvinpäin). Sit sairaalassa minkälie ajan olinkaan, ei muista aivan tarkkaan näin 30v kun olen ja kolmannesta luokasta on aikaa. Sen muistan että taivas oli jotain syystä verenpunainen, hammastahna maistui jäätelöltä ja jäätelö hammastahnalta. Laittoivat myös jossain vaiheessa jonkun ihme kumiverkon päähäni joka kutitti koska sähköä. Sitten pois sairaalasta, käynti poliisiasemalla (sain täyden setin poliisi kortteja, lällällää) ja muutaman kuukauden niskatuki. Joku niskanikama on yhä kait väärässä paikkaa mutta ei siitä muuta ole jäänyt. Päätäkään ei tarvitse varoa tavallista enenpää. Luultavasti vielä tavallista vähemmän kun tälläinen luupää satun olemaan.

Edit: Lisätääs vielä että ei tosta väärässä paikassa olevasta niskanikamastakaan ole mitään haittaa. Ehkä se joskus rusahtaa tai jotain mutta ei lääkäritkään siitä ole ollut huolissaan. Toki pv antoi mulle siitä b-miehen paperit ja nosto- kanto vapautuksen mutta sekin enemmän sen takia että pv ei halunnut ottaa mitään riskejä koska sielä oli just kuollut yksi varusmies.

Huh, huikeeta. Tossakin olis voinut käydä vaikka mitä, siis ihan kuolemasta neliraajahalvaukseen. Muistan ikuisesti skidinä katselleeni telkkarista dokumentin, jossa suomalainen pikkupoika oli juossut pallon perässä autotielle ja jäänyt auton alle tuloksena halvaatuminen päästä alaspäin. Olikohan toi käynyt 80-luvulla ja sitä muistaakseni siitä tehtiin dokumentti varmaan 90-luvun puolella. Se ei pystynyt puhumaan kun vain uloshengittäessä koneen tahdissa. Mulle on jäänyt tosta kyllä sellaset traumat, että ikinä en unohda. Se oli jotenkin niin ahdistavaa, että se kone suhinaäänineen oli pitänyt sitä poikaa hengisä sen 10 vuotta. Jos mä nyt oikein muistan ton kuvion, niin siitä tehtiin joskus 2000-luvun puolella vielä viimeinen dokkari jossa se oli aikuinen. Ja jos nyt ihan nappiin muistelot tosiaan menee, niin se tais sitten sen jälkeen kuolla johonkin komplikaatioon. Yritin etsiä googlesta, mutta en kyllä löydä referenssi tarinalle(?).

Noh joka tapauksessa, kypärä päähän ku lähtee ulos liikkumaan. Sekään kyllä suojaa jos kunnolla rusahtaa.

 

[jm82]

Yksi armeijan kaatuminen tulee mieleen. Yllytin edellä olevaa että laske jo se mäki alas. Sitten kun tuli oma vuoro ja laskin armeijan huippu suksilla, niin kaaduin alastulossa. Rynkyn piippu osui takaraivoon ja rynkkyn heitin jonnekin hankeen. Sysäri varmaan kolahti päähän. Ei siis käynyt kuinkaan, iso kuhmu vaan päähän.

Töissä aikoinaan sähelsin 75 kg rautahäkkyrän kanssa ja jotenkin se myös lipsahti päälakeen. Oli siis sen verran painava että kaaduin siinä samalla mukkelis makkelis. Ambulanssilla tikattavaksi ja taksilla kotiin (ajoin oman auton kyllä pois) ja pari päivää saikkua. Eli oli hyvä tuuri matkassa. Se olikin ainut kerta kun ambulanssia on tarvittu. Tai toinen kerta oli kun soittelin varalta ambulanssin että tarkistavat sormen. Oli niin pahasti linttaantunut töissä. Sopivasti ambulanssi ja poliisiauto olivat menossa siitä sivu, niin ne molemmat sitten tarkasti. Poliisi siinä näyttikin omaa sormeaan josta puuttui pieni pala päästä. Särkylääkettä ja vettä sai ambulanssista ja sanoivat että mee näyttämään lääkärille kun kerkeät.

 

[Myrkky]

Tässä nyt parin viikon sisään kaksi kaveria ottanut osumaa, toiselta meni olkapää, ei ilmeisesti kovin pahasti - mutta oli juuri valmistunut aikuisena uuteen ammattiin, ja homma vaatii fyysistä toimivuutta. Saas nähdä miten käy, töitä olis, mutta saikulla.
Toinen taas liukastui, ja mursi nilkkansa, saikkua jonnekin ensivuoden puolelle näillä näkymin.

Löysin emännän entiset liukuesteet tänään, googlettelin uusia ja muistin että jossain täällä on vanhatkin vailla käyttöä. Tämä ihan vain siksi että pääsen edes postilaatikolle, kun piha vähän viettää alaspäin, matkaa on saatanalliset 10 metriä. No näillä keleillä ongelmanratkaisu on sellainen että ajan autolla suoraan laatikon viereen, niin siinä ei toivottavasti paljoa ehdi sattua. Kun siitä lootan vierestä joudun kuitenkin ajamaan. On hiekkaakin, mutta sehän sulaa jään sisään aika nopsaan. Tulis jo kesä.

 

[Ryydike]

Sekoittakaa suolaa hiekan mukaan. Sulaa jää.

 

[Tadu]

Kyllä selvä syy kumminkin on kaatuminen. Eli ylipaino on vain tois sijainen syy.

Vakuutusyhtiöillä vain on se käytäntö että mitään ei korvata, ellei ole aivan pakko korvata.

Voisikin valittaa vakuutusyhtiölle ja lääkärille että miksi niitä polvia ei ole korjattu jo aikaisemmin? Tapana vaan taitaa olla, että mitään ei korjata, sitten vasta korjataan kun on pakko? Tai jos on ylipainoa, niin miksi ylipainoon ei ole puututtu aikaisemmin?

Itsekin tapellut eläkevakuuttajan kanssa ja haistatan kyllä taas pitkät jos rupeavat mussuttamaan, että vikaa ei ole.

Eli lyhennettynä. Miksi magneettikuvia ei ole otettu aikaisemmin? Koska se maksaa ja vakuutusyhtiö ei halua maksaa mitään? En ole itsekään päässyt vaikka syytä jo olisi.

Miksi ne olisi kuvattu ja korjattu aikaisemmin vakuutusyhtiön toimesta? Minä kirjoitin tapaturmista. Kun tapaturma sattuu silloin yhtiö selvittää pyytämällä selvityksiä mitä on tapahtunut ja magneettikuvista näkee millaisesta vammasta on kyse. Jos polvi on siinä kunnossa iän ja kulutuksen takia, että se hajoaa pienestäkin horjahduksesta, niin silloin se kuluma on ensisijainen syy, ei kaatuminen. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta olet silloin eri mieltä kuin korkein oikeus.

 

[jm82]

Miksi ne olisi kuvattu ja korjattu aikaisemmin vakuutusyhtiön toimesta? Minä kirjoitin tapaturmista. Kun tapaturma sattuu silloin yhtiö selvittää pyytämällä selvityksiä mitä on tapahtunut ja magneettikuvista näkee millaisesta vammasta on kyse. Jos polvi on siinä kunnossa iän ja kulutuksen takia, että se hajoaa pienestäkin horjahduksesta, niin silloin se kuluma on ensisijainen syy, ei kaatuminen. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta olet silloin eri mieltä kuin korkein oikeus.

Juu. En tosiaan tiennyt. Mietinnässä ottaa jotain vakuutusta, mutta ei ole tullut yhtään perehdyttyä mitä se korvaa.
Ilmeisesti kumminkin tutkivat kaikki edelliset vammat ja vetoavat siihen edelliseen juttuun. Yleensähän tosiaan hyvät luut ei mene rikki. Jollain myös on niitä sairauksia että luut on normaalia hauraammat. On vain se työpaikan ottama vakuutus joka on kyllä nuo tapaturmat korvannut, mutta mitään muutahan työterveyslääkäri ei haluakaan tehdä. Eli omasta pussista pitäisi/pitää maksaa kaikki tutkimukset. Toki kunnalliselta varmaan saisi parempaa palvelua kuin vakuutusyhtiöltä tai eläkevakuuttajalta.

edit:
Eläkevakuuttaja on kyllä ainakin melkoinen vänkyrä. Tuli hylätty päätös. Sain jo kaikki lappuset valmiiksi ja liitto maksoi. Sitten 3kk myöhässä tuo vakuuttaja päättikin hyväksyä. Vaikka en ollut edes valittanut päätöksestä. Eli se alkuperäinen hylätty päätös sitten päätettiinkin noin vaan hyväksyä Mutta tappelut jatkuu taas lisää. Varmaan vuosia.

Ihan vaan esimerkkinä että turha minnekkään korkeimaan oikeuteen on valiittaa ja maksaa siitä itsensä kipeäksi.

 

[Tadu]

Juu. En tosiaan tiennyt. Mietinnässä ottaa jotain vakuutusta, mutta ei ole tullut yhtään perehdyttyä mitä se korvaa.
Ilmeisesti kumminkin tutkivat kaikki edelliset vammat ja vetoavat siihen edelliseen juttuun. Yleensähän tosiaan hyvät luut ei mene rikki. Jollain myös on niitä sairauksia että luut on normaalia hauraammat. On vain se työpaikan ottama vakuutus joka on kyllä nuo tapaturmat korvannut, mutta mitään muutahan työterveyslääkäri ei haluakaan tehdä. Eli omasta pussista pitäisi/pitää maksaa kaikki tutkimukset. Toki kunnalliselta varmaan saisi parempaa palvelua kuin vakuutusyhtiöltä tai eläkevakuuttajalta.

edit:
Eläkevakuuttaja on kyllä ainakin melkoinen vänkyrä. Tuli hylätty päätös. Sain jo kaikki lappuset valmiiksi ja liitto maksoi. Sitten 3kk myöhässä tuo vakuuttaja päättikin hyväksyä. Vaikka en ollut edes valittanut päätöksestä. Eli se alkuperäinen hylätty päätös sitten päätettiinkin noin vaan hyväksyä Mutta tappelut jatkuu taas lisää. Varmaan vuosia.

Ihan vaan esimerkkinä että turha minnekkään korkeimaan oikeuteen on valiittaa ja maksaa siitä itsensä kipeäksi.

Nuo valitukset eri lautakunnille sekä vakuutusoikeuteen ovat ilmaisia kirjallisia menettelyitä. Niistä selviää ilman juristiakin jos haluaa "kokeilla" onko vakuutusyhtiö tehnyt virheen, joita toki tapahtuu. Sanoin aina mun asiakkaille, että kannattaa valittaa ja lähettää vaikka pelkkä sähköposti, jossa lukee, että olet tyytymätön päätökseen. Silloin vakuutusyhtiö joutuu lähettämään paperit lautakunnalle, joka antaa oman päätöksensä. Annoin toki tarkempiakin neuvoja sillä useasti kyse on tulkinta-asiasta.

Mulla itselläni on vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja sen näen kyllä ihan hyvänä, sillä se on halpa ja yleensä myydään pakettina koti- ja matkavakuutuksen kanssa. Enpä tosin ole koskaan sitä tarvinnut, mutta jos nyt sattuu jotain yllättävää niin kyllähän se lääkärikäynnit korvaa. Hoitokuluvakuutus joka korvaa sitten "kaiken", olisi pitänyt ottaa jo lapsena. Nyt kun sellaisen ottaa niin joutuu vastaamaan kyselyyn, jossa kysellään mitä on aikaisemmin sairastellut. Jos vaikka on käynyt selkäkipujen takia lääkärillä aiemmin nostaa se kyseisen vakuutuksen hintaa ihan mielettömästi.

Tapaturman määrittelyhän löytyy tapaturmavakuutuslaista. Työnantajan tapaturmavakuutus ei tosiaan korvaa muuta kuin sen tapaturman hoidon sekä tapaturmasta aiheutuvat ansionmenetykset. Kyllähän niitäkin valitettavia tapauksia on, että ei tapaturman jälkeen pysty koskaan palaamaan työhön ja silloin joutuu eläkkeelle ja vakuutusyhtiö maksaa palkan vanhuuseläkkeeseen saakka. Muu tapaturmaan liittyvä hoito mitä työterveys antaa on sitten sen mukaista mitä työnantaja on sopinut työterveyden kanssa. Yleensähän työnantaja ei halua maksaa mitään ylimääräistä, joten vähänkään erikoisempaa hoitoa ei työpaikan piikkiin saa. Jos työterveys on julkisella, niin siellä ei kyllä mitään ylimääräistä koskaan tehdä. Yksityiset taasen haluavat tehdä kaikkea turhaakin, koska he sitten laskuttavat sen eteenpäin työnantajalta tai joissain tapauksessa vakuutusyhtiöiltä.

 

[blurris]

Kyllä eilen ainakin oli Icebug kelit, hitto kun metsässäkin oli kuin luistinradalla (kävin perinteiseen tyyliin varastamassa joulukuuseni rikkaan metsästä, muuten ei joulu tule....)

Onneksi oli nuo Icebugit jalassa.

 

[jm82]

Löysin emännän entiset liukuesteet tänään, googlettelin uusia ja muistin että jossain täällä on vanhatkin vailla käyttöä. Tämä ihan vain siksi että pääsen edes postilaatikolle, kun piha vähän viettää alaspäin, matkaa on saatanalliset 10 metriä. No näillä keleillä ongelmanratkaisu on sellainen että ajan autolla suoraan laatikon viereen, niin siinä ei toivottavasti paljoa ehdi sattua. Kun siitä lootan vierestä joudun kuitenkin ajamaan. On hiekkaakin, mutta sehän sulaa jään sisään aika nopsaan. Tulis jo kesä.

Tänään kävin postilaatikolla, mutta päätin mennä samoin autolla. On tuo pihatie niin liukas että siinä pääsisi nyt tosi hyvin potkukelkalla. Asfaltilla oli myös mustaa jäätä kun tuota lähitietä ei suolata eikä hiekoiteta.

Lumitraktori on kerran käynyt, niin se lumi on tuohon sulanut ja jäätynyt. Muualta onkin kaikki lumet kokonaan sulaneet. Onneksi autossa on nastarenkaat.

Spoileri: kuva

 

[oestrus taurus]

"
Parin viikon takainen maanantai ikimuistoinen päivystyksissä – liukastumispotilaiden määrä suuronnettomuuden tasolla
KOTIMAA JULKAISTU 06.03.2017 10:27

Liukas maanantai pari viikkoa sitten on paljastunut yhdeksi kaikkien aikojen vilkkaimmista päivistä HUS:n päivystyspoliklinikoilla.

HUSin tiedotteen mukaan kirurgian päivystyksiin tuli päivän aikana yli 500 potilasta. Määrä on yli kolminkertainen vuosittaiseen keskiarvoon verrattuna.

HUS-alueen seitsemän kirurgian päivystyspoliklinikkaa hoitivat vuorokauden aikana kaikkiaan 486 ylimääräistä potilasta vuoden 2016 yhden vuorokauden keskiarvoon verrattuna. Huippupäivä oli maanantai 20.2., jolloin päivystyksiin tuli yli 500 potilasta.

Potilasmäärät kasvoivat eniten Lohjalla ja Hyvinkäällä, mutta myös Töölö, Jorvi, Peijas ja Porvoo kuormittuivat äärirajoille. Vain Raaseporissa potilasmäärä oli kohtuullinen.

Toimialajohtaja Jarkko Pajarinen HYKS tukielin- ja plastikkakirurgialta sanoo, että näin suuren potilasmäärän hoitamista voi pitää toiminnallisesti jo suuronnettomuuteen verrattavana tilanteena.

Leikkauksien odotusajat kurissa
Vaikka päivystyksen potilasmäärä oli ennennäkemätön, saatiin potilaiden odotusajat tasoitettua jo seuraavan päivän aikana.


– Erinomaiseen tulokseen päästiin henkilöstön joustavuuden avulla eli lisäämällä työvoimaa ja pidentämällä työaikoja. HUS-alueen sairaaloiden laaja yhteistoiminta helpotti myös koordinointia ja potilassiirtoja eri sairaaloiden välillä, Pajarinen sanoo.

Parin viikon takainen maanantai ikimuistoinen päivystyksissä – liukastumispotilaiden määrä suuronnettomuuden tasolla
"
**************
Itse olen kylmempiä pakkasjaksoja lukuunottamatta 4-5 kertaan viikoittain tänä vuonna käynnyt vähintään 5km lenkillä ja liukuesteillä on lähes säällä kuin säällä pystynyt pitämään ripeän etenemisen vauhdin. Poikkeuksena nyt joku tuore pakkalumi pöllynneenä jään päälle tai vesiliro, jolloin ehkä 1km/h joutuu nopeutta laskemaan.

Tiedän, että useassa tapuksessa kyse voi olla siirtyminen ovelta autoon, eikä sitä koe järkeväksi. Riski on lyhyen matkan, jopa vain muutaman metrin. Kumminkin näissä osalla kävelymatkat olleet pitempiä, että riski kipsipoliklinikalle joutumisesta olisi matkan pituuden vuoksi ollut kohonnut selvästi.
Kaksi kolmasosaa lisäystä keskiarvosta kirurgian päivystyksessä... Pyöräilykypärästä on marginaalihyödyt vuodessa, mitä yhdessä päivässä liukuesteellä tai vaikkapa älynastallisilla kengillä. Ostaa vain sellaiset, jotka on helppo poistaa ja asentaa.

 

[Nomber]

Tulee lenkkeiltyä kesäkengillä läpi vuoden. Tälle talvelle yksi kaatuminen, joka oli tosin hieman omaa syytä. Oli paljon vettä tiellä ja tien vierellä semmonen ruohokumpare, no päätin siitä sitten juosta mäkeä pitkin hetken kiertääkseni lammikon, niin mäkihän oli aivan jäässä vaikkei siltä näyttänytkään, mutta olisi toki pitänyt tajuta että näin on. No onneksi oli tommonen mäki ja kaaduin siihen mäkeä vasten, ei vammoja ja sain normaalisti juostua lenkin loppuun. Polvi oli vaan yön kipeä mutta aamulla jo parempi.

Liukkaus ei sinänsä ole paha jos sen tieää, tulee juostua lähes peilijäälläkin, mutta ongelmia tulee heti jos jostain syystä olettaa alustassa olevan pitoa eikä olekkaan.

 

[Ogram]

Itselleni tuli elämäni ensimmäinen murtuma kun toissa viikolla liukastuin. Vasen jalka lähti alta kun olin saanut painon sen päälle -> refleksinä tietenkin kaikki paino nopeasti oikealle jalalle joka osuikin myös jään päälle ja tärähti jääpenkkaa vasten. Tulee rumaa jälkeä kun meikäläisen 125kg elopainolla alkaa tanssahtelemaan ja tuloksena ulommaisen metatarsaalin päässä murtuma kun jänne oli jalkaterän vääntyessä vetäissyt luusta pään mukanaan Nyt pitäisi vielä Aircast koivessa köpötellä kolmisen viikkoa mutta sitten pitäisi päästä taas normikenkien pariin.

 

[Resetor]

"Itse olen kylmempiä pakkasjaksoja lukuunottamatta 4-5 kertaan viikoittain tänä vuonna käynnyt vähintään 5km lenkillä ja liukuesteillä on lähes säällä kuin säällä pystynyt pitämään ripeän etenemisen vauhdin. Poikkeuksena nyt joku tuore pakkalumi pöllynneenä jään päälle tai vesiliro, jolloin ehkä 1km/h joutuu nopeutta laskemaan.

Tiedän, että useassa tapuksessa kyse voi olla siirtyminen ovelta autoon, eikä sitä koe järkeväksi. Riski on lyhyen matkan, jopa vain muutaman metrin. Kumminkin näissä osalla kävelymatkat olleet pitempiä, että riski kipsipoliklinikalle joutumisesta olisi matkan pituuden vuoksi ollut kohonnut selvästi.
Kaksi kolmasosaa lisäystä keskiarvosta kirurgian päivystyksessä... Pyöräilykypärästä on marginaalihyödyt vuodessa, mitä yhdessä päivässä liukuesteellä tai vaikkapa älynastallisilla kengillä. Ostaa vain sellaiset, jotka on helppo poistaa ja asentaa.

Itselläni on ruuvattavat irtonastat kahdessa kenkäparissa. Noita ruuvattavia nastoja näkyy olevan monenlaisia. Itse Puuilosta omani joskus ostin ja ajaneet oikein hyvin asiansa. Jonkinverran ne rapisee kaupassa kävellessä, mutta ei häiritsevän paljon.

 

[Myrkky]

Itselläni on ruuvattavat irtonastat kahdessa kenkäparissa. Noita ruuvattavia nastoja näkyy olevan monenlaisia. Itse Puuilosta omani joskus ostin ja ajaneet oikein hyvin asiansa. Jonkinverran ne rapisee kaupassa kävellessä, mutta ei häiritsevän paljon.

Jaksoin vihdoin vilkaista tuota putiikkia mikä mainittu. Melko edullista nastaa tarjolla jos 100kpl vs. jonkun kilpailijan 16kpl... ja hintaero/kpl on melkoinen. liukasta keliä on jäljellä vielä toista kuukautta kuitenkin, tähän mennessä tuurilla en ole vetänyt lippoja kertaankaan *kop kop puuta*, ehkä sitä voisi sijoittaa, ennenkuin mitään nyt sattuu käymään.

 

[oestrus taurus]

Hemmetti! Katkesi tänään lenkillä, ensimmäisen puolen kilometrin jälkeen "Ecco Steady Ice Gripper"-liukuesteen kantapään muovilenkki. Odotin tällaisen vähintään pari talvea kestävän, mutta ikä jäikin muutamaan sataan kilometriin eikä takuuta näemmä ole. Kestävyyden vuoksi en suosittele. Laitoin Varustelekasta noita enemmän näkyviä, halpoja levymalleja tilaukseen parin loppuajalle. Ensi talvena pitää ostaa kunnon kettinkiset takuun kanssa.

Kumminkin jatkoin sitä lenkkiä siinä sen vakituisen viiden kilometrin yhdellä esteellä. Olipas se muuttunut turhamaiseksi. Eilen olin saannut vielä rauhassa tuon lenkin aikana vaipua omiin ajatuksiin ja "toiseen maailman". Nyt piti keskittää ajatukset todellisiin havaintoihin ja hidastaa etenemistä huomattavasti. Meinasin yhdessä alamäessä lähteä "paljas kanta" luisuun niin, että niskaan sattui. Varauduin kaatumaan selälle. Liukkastelua oli ajoittain, että jonkinlainen esto, olipa tuo sitten nastakenkä, liukueste tai ruuvattava nasta, se on tullut aivan välttämättömyydeksi ainakin itselleni.
Siispä eilen "omissa maailmoissa", tänään tuon johdosta kuin kesärenkailla liukkailla. Muutos oli sangen dramaattinen.

 

[yyri]

Snow Fox PITO liukuesteet | Motonet Oy

Noi kestää aikansa jos löytyy sopiva koko joka pysyy kengässä hyvin eikä ole liian läski että noi nastat lähtee irti. Noihin kun saisi vielä yhden lenkin joka tulisi kantapään takaa tohon jalan päällekkin niin pysyisi hyvin jalassa. Hyvät esim pihatyökenkiin ym. millä ei kävellä maailman ympäri.

 

[jarp]

Vanha threadi, mutta kun nyt pääkaupunkiseudullakin pääkallokelit paikoin, niin vastaan...

Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.

Kiitos tästä mielikuvasta. Pidemään olen miettinnyt nastakenkien hankkimista, kun vähän väliä tulee liukasteltua ja vain refleksit pelastaa, Sitä miettii, että joku päivä refleksit ei kerkeä mukaan. Etenkin kun tulee hoidettua välillä isoja koiria, jotka nelivedolla osaavat nykiä varsin kovaa. Viestisi innoittamana kävin viimein hakemassa nastakengät ja kävin koiran kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen kävin hakemassa sitten vielä nastakengät emännälle ja tämän äidille. Ikinä en enää kulje jäällä ilman nastakenkiä.

 

[taski]

Hätävarjelun liioittelua. No ehkäpä sitä itsekin joskus sitten kallonsa halkaisee tämän itsepäisyyden takia.

 

[InsaneFinn]

En kyllä sanoisi hätävarjelun liioitteluksi. Varsinkaan nyt, kun tien pinnat ovat jäisiä, kun lumet sulaa vedeksi ja yöllä sitten pakkanen jäädyttää ne. Töistäkin tiedän kolme kaveria, jotka ovat ollee sairaslomalla liukastumisten aiheuttamien vaurioiden takia. Näistä vasta yksi on selviytynyt täysipainoisesti töihin ja yksi (työnjohtaja) kävelee keppien kanssa tekemässä pelkästään toimistohommia.

Ite hommasin viime talvena nastakengät ja on se vaan paljon mukavempaa kävellä tuolla "luistinradalla", kun ei liukastu niin helposti. Huono puoli näissä on se, että kopina on kyllä melkoinen kovalla alustalla ja varsinkin sisätiloissa. Sisätiloista puheen ollen joittenkin kauppojen kivilattiat ovat liukkaat näillä kengillä.

 

[Myrkky]

Sellaiset irroitettavat nastalliset räpyttimet tuli hommattua jo vähän aikaa sitten. Jäisellä pinnalla ihan jees, mutta mene nyt noiden kanssa vaikka kauppaan tai kävele portaita pitkin, niin alkaa tuntumaan liukkaalta sisätiloissa. Eikä noita nyt voi koko ajan ottaa pois ja takaisin, ei hirveän käytännöllistä - tai sitten pitäis olla koko ajan kahdet kengät mukana ja vaihdella niitä lennossa. Joku kompromissi kun olisi.

Ja sitten mulla on vielä niin saatanan paskat talvikengät, muuten hyvät jalassa, kuviotakin on, mutta ei minkäänlaista pitoa jos yhtään liukasta alla.

 

[taski]

Äkkinäinen luulis että tasapaino kärsii. Itse ajelen polkupyörällä näitä "luistinratoja" ihan kesärenkailla ja tuntuu että tasapaino on ainakin selvästi paremmassa kontrollissa kuin muutamalla tutulla jotka painavat piikkipyörillä ja silti kaatuilevat jatkuvasti...

 

[Tohelo]

Lainataan ketjua kun tavallaan aiheeseen sopiva.

Tänään meni sitten ensimmäisen kerran elämässä luu poikki. Testimielessä vuokrasin sähköscootin ja helvetti mikä rimpula. Etupyörä lähti alta pienen montun jälkeen ja olkapää edelle asfalttiin. Omalla "oikealla" scootilla kilometrejä takana reilu 1000km joten mikään ihan noviisi ole tuommosen päällä(toki vaikka olis 10 vuotta ajanut niin ainahan voi vahinkoja sattua).

No niin tai näin. Solisluu napsahti ja vituttaa. Onko jotain vinkkejä miten tän kanssa elää tai helpottaa elämistä? Kipuja ei niinkään ole, enemmän paineen tunnetta. Toki käsihän on sidottuna tuohon mahan korkeudelle. Lääkäri vaan tuumi, että ei noille oikein mitään voi jos ei luu ihan paljaana pilkistä nahan yli niin lepoa ja särkylääkettä. Eniten tässä mietityttää nukkuminen, nukun aina mahalteen joka ei nyt luonnollisesti oikein ole mahdollista.

No sopivasti ennen kesälomaa 2vko saikku, jos nyt jotain positiivista on haettava...

 

[Nomber]

Helmikuussa kaaduin juoksulenkillä jäisellä kadulla. Röntgenissä kävin ja todettiin että ei murtumia ranteessa, mutta ei tuo ole vieläkään ihan normaali vaikka yli 3kk mennyt.

Parempaan päin kuitenkin pikkuhiljaa.

Tuon jälkeen hankin nastat kenkiin ja en enää koskaan lenkkeile liukkailla ilman nastoja, sen verran ikävää tämä ranneongelma.

 

[KLF]

Kolmisen vuotta sitten talvella tein pari ilmalentoa. Ensin liukastuin automarketin parkkihallissa märällä suojatiemaalauksella, en ihan turvalleni sentään vaan polvi ja toinen ranne otti iskun vastaan. Käden parantuminen kesti yllättävän pitkään, kämmenessä oli ns. luumustelma.

Tuosta pari kk eteenpäin tuli sitten rikottua elämän ensimmäinen luu. Joulun alla olin menossa sukulaisen luo. Parkkipaikalta eteenpäin on tehty sellainen yhden laatan levyinen polku mistä voi oikasta, vastaan tuli nainen lahjapakettien kanssa joten minä herrasmiehenä astuin nurmikolle sivuun jotta hän pääsee ohi. Samantien jalat alta märällä nurmella ja selälleen tömähtäen kuraiseen mäkeen. Siinä mäkeä alas valuessa tuntui jo että nyt sattui tavallista enemmän. Kylkiluu murtui.

Kummallakin kerralla oli kyllä tuuria matkassa ettei otsa tai takaraivo kolahtanut mihinkään kovaan.

 

[Aaltoliike]

Tässä aprikoin, että mihinköhän ketjuun tämän kysymyksen laittaisi. Onkohan mistään saatavilla nastakenkiä, jolla nastat olisi jollain vivulla/nupilla tjsp imaistavissa sisuksiin? Helpottaisi kaupassa yms käyntiä kummasti. Eikai sitä kehtaa kunnon nastakengillä lompsia kaupoissa tai virastoissa?

 

[j1m2]

Tässä aprikoin, että mihinköhän ketjuun tämän kysymyksen laittaisi. Onkohan mistään saatavilla nastakenkiä, jolla nastat olisi jollain vivulla/nupilla tjsp imaistavissa sisuksiin? Helpottaisi kaupassa yms käyntiä kummasti. Eikai sitä kehtaa kunnon nastakengillä lompsia kaupoissa tai virastoissa?

Sievillä Sievi Spike 3 turvakengät nastamekanismilla | Sievinet

 

[Aaltoliike]

Sievillä Sievi Spike 3 turvakengät nastamekanismilla | Sievinet

Eipä oo kokoja näin pieneen jalkaan. Harmi. Olis ollu just eikä melkein sitä mitä etsinkin.

 

[Myrkky]

Eipä oo kokoja näin pieneen jalkaan. Harmi. Olis ollu just eikä melkein sitä mitä etsinkin.

Miesten talvikengät: Talvikengät miehet | Halti

Pidä jalat lämpiminä talven hyytävillä keleillä. Hanki miesten talvikengät haastaviin olosuhteisiin Haltin verkkokaupasta. Nopea toimitus!

www.halti.fi

En muista yhtään minkä kengän arvosteluja luin viime talvena, oli kuitenkin melko surkeaa ja mikään ei toiminut, tai siis hajosi nastojen osalta.

Haltilla nyt huomiota kiinnitti nastojen suojat, eli voi kaupassakin käydä liukastumatta. Vaatii tosin pientä vaivaa taas kun niitä laittelee.

Itsellä meni viime talvena kahdet liukuesteet, ja keväällä ei sitten enää löytynyt sopivaa kokoa yhtään mistään. Jos nyt ostaisi kolmet niin pärjäisi ehkä koko talven...