- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
You didn't flip your wig but blew your top?Tämän näköistä tulee kun kaatuu siis
![]()
You didn't flip your wig but blew your top?Tämän näköistä tulee kun kaatuu siis
![]()
Varmaan melkoinen WTF kokemus. Voisin itse kuvitella, että jälkikäteen tulis pariin kertaan pohdittua elämän tarkoitusta ja muuta siihen liittyvää asiaa. Tosi pienestä on kiinni, milloin se henki voi lähteä. Kyllähän nää kelitkin on just nyt sellaset, että nyt jos ei koskaan.Ei mitään. Siis sama olisi jos olisin kuollut, jälkeenpäin ajateltuna. Ei kipuja ei mitään, pelkkä 100% pimeys, tajuttomuus. Sitten vaan heräsin![]()
EDIT: CalEpitan pitää varoa ettei käy "Mellerit". Arto Mellerihän kuoli kalautettuaan aiemmin telomansa pään uudestaan. Jotkut päähän kohdistuneet iskut voivat seuraavassa kevyemmässä(kin) johtaa hengenlähtöön herkästi, vuosien päästä.

Huh miten huono tuuri voi miehellä olla. Oikeasti sä sait tosta "vain" kaatumisesta pahemmat vammat kuin mitä mä sain kun jäin junnuna auton alle (n.80km/h sellainen pakun ja henkilöauton yhdistelmä). Universumi vihaa sua, voimia.Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.
Oli muuten hivenen kipeä pää kun kotiuduttua sitten kallon palaset alkoivat luutumaan takaisin yhteen. Jumalauta sitä kipua.
Hah. Sairaalassa kyselin sitten kirurgeilta kun makasin pedissä että "jäikö iso arpi?" niin yksi kirurgeista tokaisi että pikku vekki vaan, ei mitään kummallisempaa. Hehe, kun sain virtsa-katetrin mulkusta pois ja pääsin ensimmäisen kerran itse vessaan ja katsoin peiliin, 45 teräsniitillä kallo kasattu takaisin yhteenon ne vitsiniekkoja.
Ihan silleen perinteisesti ala-asteen 3luokalla juoksin pysäkillä olevan bussin edestä autotielle ja sieltä sitten posotti auto ylinopeudella päälle. Oon kuullut että lensin auton tuulilasille ja pistin sen sentään vaihtoonTää ketju on huomattavasti mielenkiintosempi kun jengillä on omat selviytymistarinat. Kerros vähän lisää tosta auton alle jäämisestä?
. Sitten viikon parin päästä herättiin olikos se nyt Töölön lastenklinikalta. Voin sanoa että oli kyllä wtf fiilis, ei mitään muistikuvaa tapahtumasta ja yllättäen herään sairaalasta koko perhe ympärilläni (faijakin vaihteeksi selvinpäin). Sit sairaalassa minkälie ajan olinkaan, ei muista aivan tarkkaan näin 30v kun olen ja kolmannesta luokasta on aikaa. Sen muistan että taivas oli jotain syystä verenpunainen, hammastahna maistui jäätelöltä ja jäätelö hammastahnalta. Laittoivat myös jossain vaiheessa jonkun ihme kumiverkon päähäni joka kutitti koska sähköä. Sitten pois sairaalasta, käynti poliisiasemalla (sain täyden setin poliisi kortteja, lällällää) ja muutaman kuukauden niskatuki. Joku niskanikama on yhä kait väärässä paikkaa mutta ei siitä muuta ole jäänyt. Päätäkään ei tarvitse varoa tavallista enenpää. Luultavasti vielä tavallista vähemmän kun tälläinen luupää satun olemaan.Kyllä selvä syy kumminkin on kaatuminen. Eli ylipaino on vain tois sijainen syy.Olin pari vuotta vakuutusyhtiössä töissä käsittelemässä työtapaturmia, joiksi lasketaan muun muassa kaatuminen työmatkalla. No talvisin näitä tapahtuu oikeasti todella paljon. Yleensä näissä menee polvi tai olkapää rikki. Jostain syystä yleensä henkilöt joille näin sattuvat ovat lääkärintodistusten mukaan ylipainoisia. Sitten kun polvesta otetaan magneettikuvat selviää, että polvi oli jo kulunut hajoamispisteeseen rasituksen alla. Verratkaa tätä vaikka puuhun, jota on käyty hieman sahaamassa tai hakkaamalla kirveellä hieman. Kun tuulee ja puu kaatuu, mikä on ensisijainen syy puun kaatumiseen? Tuuli vai se, että puuta oli eilen hakattu kirveellä? Entä henkilön kaatuessa, onko syy ylipainosta aiheutunut polven kuluminen vai kaatuminen?
Enkä nyt tarkoita etteikö kaatuessa ihan normaalipainoinen terve henkilökin voi rikkoa itseään. Tottakai voi jos käy todella huono tuuri.
Huh, huikeeta. Tossakin olis voinut käydä vaikka mitä, siis ihan kuolemasta neliraajahalvaukseen. Muistan ikuisesti skidinä katselleeni telkkarista dokumentin, jossa suomalainen pikkupoika oli juossut pallon perässä autotielle ja jäänyt auton alle tuloksena halvaatuminen päästä alaspäin. Olikohan toi käynyt 80-luvulla ja sitä muistaakseni siitä tehtiin dokumentti varmaan 90-luvun puolella. Se ei pystynyt puhumaan kun vain uloshengittäessä koneen tahdissa. Mulle on jäänyt tosta kyllä sellaset traumat, että ikinä en unohda. Se oli jotenkin niin ahdistavaa, että se kone suhinaäänineen oli pitänyt sitä poikaa hengisä sen 10 vuotta. Jos mä nyt oikein muistan ton kuvion, niin siitä tehtiin joskus 2000-luvun puolella vielä viimeinen dokkari jossa se oli aikuinen. Ja jos nyt ihan nappiin muistelot tosiaan menee, niin se tais sitten sen jälkeen kuolla johonkin komplikaatioon. Yritin etsiä googlesta, mutta en kyllä löydä referenssi tarinalle(?).Ihan silleen perinteisesti ala-asteen 3luokalla juoksin pysäkillä olevan bussin edestä autotielle ja sieltä sitten posotti auto ylinopeudella päälle. Oon kuullut että lensin auton tuulilasille ja pistin sen sentään vaihtoon. Sitten viikon parin päästä herättiin olikos se nyt Töölön lastenklinikalta. Voin sanoa että oli kyllä wtf fiilis, ei mitään muistikuvaa tapahtumasta ja yllättäen herään sairaalasta koko perhe ympärilläni (faijakin vaihteeksi selvinpäin). Sit sairaalassa minkälie ajan olinkaan, ei muista aivan tarkkaan näin 30v kun olen ja kolmannesta luokasta on aikaa. Sen muistan että taivas oli jotain syystä verenpunainen, hammastahna maistui jäätelöltä ja jäätelö hammastahnalta. Laittoivat myös jossain vaiheessa jonkun ihme kumiverkon päähäni joka kutitti koska sähköä. Sitten pois sairaalasta, käynti poliisiasemalla (sain täyden setin poliisi kortteja, lällällää) ja muutaman kuukauden niskatuki. Joku niskanikama on yhä kait väärässä paikkaa mutta ei siitä muuta ole jäänyt. Päätäkään ei tarvitse varoa tavallista enenpää. Luultavasti vielä tavallista vähemmän kun tälläinen luupää satun olemaan.
Edit: Lisätääs vielä että ei tosta väärässä paikassa olevasta niskanikamastakaan ole mitään haittaa. Ehkä se joskus rusahtaa tai jotain mutta ei lääkäritkään siitä ole ollut huolissaan. Toki pv antoi mulle siitä b-miehen paperit ja nosto- kanto vapautuksen mutta sekin enemmän sen takia että pv ei halunnut ottaa mitään riskejä koska sielä oli just kuollut yksi varusmies.
Miksi ne olisi kuvattu ja korjattu aikaisemmin vakuutusyhtiön toimesta? Minä kirjoitin tapaturmista. Kun tapaturma sattuu silloin yhtiö selvittää pyytämällä selvityksiä mitä on tapahtunut ja magneettikuvista näkee millaisesta vammasta on kyse. Jos polvi on siinä kunnossa iän ja kulutuksen takia, että se hajoaa pienestäkin horjahduksesta, niin silloin se kuluma on ensisijainen syy, ei kaatuminen. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta olet silloin eri mieltä kuin korkein oikeus.Kyllä selvä syy kumminkin on kaatuminen. Eli ylipaino on vain tois sijainen syy.
Vakuutusyhtiöillä vain on se käytäntö että mitään ei korvata, ellei ole aivan pakko korvata.
Voisikin valittaa vakuutusyhtiölle ja lääkärille että miksi niitä polvia ei ole korjattu jo aikaisemmin? Tapana vaan taitaa olla, että mitään ei korjata, sitten vasta korjataan kun on pakko? Tai jos on ylipainoa, niin miksi ylipainoon ei ole puututtu aikaisemmin?
Itsekin tapellut eläkevakuuttajan kanssa ja haistatan kyllä taas pitkät jos rupeavat mussuttamaan, että vikaa ei ole.
Eli lyhennettynä. Miksi magneettikuvia ei ole otettu aikaisemmin? Koska se maksaa ja vakuutusyhtiö ei halua maksaa mitään? En ole itsekään päässyt vaikka syytä jo olisi.
Juu. En tosiaan tiennyt. Mietinnässä ottaa jotain vakuutusta, mutta ei ole tullut yhtään perehdyttyä mitä se korvaa.Miksi ne olisi kuvattu ja korjattu aikaisemmin vakuutusyhtiön toimesta? Minä kirjoitin tapaturmista. Kun tapaturma sattuu silloin yhtiö selvittää pyytämällä selvityksiä mitä on tapahtunut ja magneettikuvista näkee millaisesta vammasta on kyse. Jos polvi on siinä kunnossa iän ja kulutuksen takia, että se hajoaa pienestäkin horjahduksesta, niin silloin se kuluma on ensisijainen syy, ei kaatuminen. Voit olla eri mieltä asiasta, mutta olet silloin eri mieltä kuin korkein oikeus.
Nuo valitukset eri lautakunnille sekä vakuutusoikeuteen ovat ilmaisia kirjallisia menettelyitä. Niistä selviää ilman juristiakin jos haluaa "kokeilla" onko vakuutusyhtiö tehnyt virheen, joita toki tapahtuu. Sanoin aina mun asiakkaille, että kannattaa valittaa ja lähettää vaikka pelkkä sähköposti, jossa lukee, että olet tyytymätön päätökseen.Juu. En tosiaan tiennyt. Mietinnässä ottaa jotain vakuutusta, mutta ei ole tullut yhtään perehdyttyä mitä se korvaa.
Ilmeisesti kumminkin tutkivat kaikki edelliset vammat ja vetoavat siihen edelliseen juttuun. Yleensähän tosiaan hyvät luut ei mene rikki. Jollain myös on niitä sairauksia että luut on normaalia hauraammat. On vain se työpaikan ottama vakuutus joka on kyllä nuo tapaturmat korvannut, mutta mitään muutahan työterveyslääkäri ei haluakaan tehdä. Eli omasta pussista pitäisi/pitää maksaa kaikki tutkimukset. Toki kunnalliselta varmaan saisi parempaa palvelua kuin vakuutusyhtiöltä tai eläkevakuuttajalta.
edit:
Eläkevakuuttaja on kyllä ainakin melkoinen vänkyrä. Tuli hylätty päätös. Sain jo kaikki lappuset valmiiksi ja liitto maksoi. Sitten 3kk myöhässä tuo vakuuttaja päättikin hyväksyä. Vaikka en ollut edes valittanut päätöksestä. Eli se alkuperäinen hylätty päätös sitten päätettiinkin noin vaan hyväksyäMutta tappelut jatkuu taas lisää. Varmaan vuosia.
Ihan vaan esimerkkinä että turha minnekkään korkeimaan oikeuteen on valiittaa ja maksaa siitä itsensä kipeäksi.
Tänään kävin postilaatikolla, mutta päätin mennä samoin autolla. On tuo pihatie niin liukas että siinä pääsisi nyt tosi hyvin potkukelkalla. Asfaltilla oli myös mustaa jäätä kun tuota lähitietä ei suolata eikä hiekoiteta.Löysin emännän entiset liukuesteet tänään, googlettelin uusia ja muistin että jossain täällä on vanhatkin vailla käyttöä. Tämä ihan vain siksi että pääsen edes postilaatikolle, kun piha vähän viettää alaspäin, matkaa on saatanalliset 10 metriä. No näillä keleillä ongelmanratkaisu on sellainen että ajan autolla suoraan laatikon viereen, niin siinä ei toivottavasti paljoa ehdi sattua. Kun siitä lootan vierestä joudun kuitenkin ajamaan. On hiekkaakin, mutta sehän sulaa jään sisään aika nopsaan. Tulis jo kesä.
Itselläni on ruuvattavat irtonastat kahdessa kenkäparissa. Noita ruuvattavia nastoja näkyy olevan monenlaisia. Itse Puuilosta omani joskus ostin ja ajaneet oikein hyvin asiansa. Jonkinverran ne rapisee kaupassa kävellessä, mutta ei häiritsevän paljon."Itse olen kylmempiä pakkasjaksoja lukuunottamatta 4-5 kertaan viikoittain tänä vuonna käynnyt vähintään 5km lenkillä ja liukuesteillä on lähes säällä kuin säällä pystynyt pitämään ripeän etenemisen vauhdin. Poikkeuksena nyt joku tuore pakkalumi pöllynneenä jään päälle tai vesiliro, jolloin ehkä 1km/h joutuu nopeutta laskemaan.
Tiedän, että useassa tapuksessa kyse voi olla siirtyminen ovelta autoon, eikä sitä koe järkeväksi. Riski on lyhyen matkan, jopa vain muutaman metrin. Kumminkin näissä osalla kävelymatkat olleet pitempiä, että riski kipsipoliklinikalle joutumisesta olisi matkan pituuden vuoksi ollut kohonnut selvästi.
Kaksi kolmasosaa lisäystä keskiarvosta kirurgian päivystyksessä... Pyöräilykypärästä on marginaalihyödyt vuodessa, mitä yhdessä päivässä liukuesteellä tai vaikkapa älynastallisilla kengillä. Ostaa vain sellaiset, jotka on helppo poistaa ja asentaa.
Jaksoin vihdoin vilkaista tuota putiikkia mikä mainittu. Melko edullista nastaa tarjolla jos 100kpl vs. jonkun kilpailijan 16kpl... ja hintaero/kpl on melkoinen. liukasta keliä on jäljellä vielä toista kuukautta kuitenkin, tähän mennessä tuurilla en ole vetänyt lippoja kertaankaan *kop kop puuta*, ehkä sitä voisi sijoittaa, ennenkuin mitään nyt sattuu käymään.Itselläni on ruuvattavat irtonastat kahdessa kenkäparissa. Noita ruuvattavia nastoja näkyy olevan monenlaisia. Itse Puuilosta omani joskus ostin ja ajaneet oikein hyvin asiansa. Jonkinverran ne rapisee kaupassa kävellessä, mutta ei häiritsevän paljon.
Kiitos tästä mielikuvasta. Pidemään olen miettinnyt nastakenkien hankkimista, kun vähän väliä tulee liukasteltua ja vain refleksit pelastaa, Sitä miettii, että joku päivä refleksit ei kerkeä mukaan. Etenkin kun tulee hoidettua välillä isoja koiria, jotka nelivedolla osaavat nykiä varsin kovaa. Viestisi innoittamana kävin viimein hakemassa nastakengät ja kävin koiran kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen kävin hakemassa sitten vielä nastakengät emännälle ja tämän äidille. Ikinä en enää kulje jäällä ilman nastakenkiä.Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.