Liukastuminen ja kaatuaminen

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 836
Hakiessani jo aiemmin nastakenkiä koskevaan kysymykseen (muistaakseni silloin muropalstalla) sopivaa teemaan ei ollut avattu. Tämä sikäli harmi, koska nämä jos mitkä ovat yhtä arkipäiväisiä ilmiöitä.

Kun nyt sitten löytyi tällainen:



Nyt on liukasta! Uusi keksintö voi pelastaa lonkkamurtumalta

Lauantai 10.12.2016 klo 08.19
Jäisellä pinnalla kaatumisesta seurauksena on usein vaikeita murtumia. Hollantilaiskeksintö räväyttää turvatyynyn lonkan suojaksi.



    • Liukkaalla kelillä kaatumiset ruuhkauttavat Suomessa sairaaloiden poliklinikat.
    • Kaatuminen ehkäistään yksinkertaisimmin käyttämällä nastakenkiä tai liukuesteitä.
  • Hollantilaiskeksintö voisi olla avuksi erityisesti ikääntyneille ja haurasluisille.

Lantiolle kiinnitettävä, pienikokoinen airbag voisi estää vanhojen ihmisten lonkkamurtumia.

Airbag täyttyy, kun sitä kantava henkilö alkaa kaatua.

Wolk-airbagin on kehittänyt Filippo van Hellenberg Hubar Delftin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Airbag on kehitetty erityisesti sellaisten ihmisten käyttöön, joille kaatuminen on selvä riski. Turvatyynyä voidaan käyttää uudelleen ja uudelleen.

Kun henkilö alkaa kaatua, systeemi aktivoituu ja kaasukapseli vapauttaa ilmatyynyn sisään kaatumista pehmentävää kaasua.

Kaatumisen jälkeen kapseli voidaan vaihtaa uuteen.

Laiteen käyttöä varten on kehitetty algoritmeja, jotka voivat ennustaa, onko henkilö todellakin kaatumassa vai vain esimerkiksi poimimassa jotain maasta. Juuri näiden normaalien liikkeiden erottaminen kaatumisesta on laitteiston erityisominaisuus.

Wolk-airbag on vasta tulossa tuotantoon.

Ennaltaehkäisy kannattaa

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 7500 lonkkamurtumaa.

Valtaosa lonkkamurtumista sattuu yli 50-vuotiaille. Lonkkamurtumapotilaan hoitoon kuluu keskimäärin 41 vuorokautta leikkauksineen. Hoidon kokonaiskustannus on lähes 20 000 euroa.

Erityisesti vanhalle ihmiselle lonkkamurtuma lisää suuresti kuolemanriskiä. Lonkkamurtumasta toipuminen on usein hyvin hidasta.

Suomessa lonkkamurtuman riskiä yritetään vähentää puuttumalla kaatumisriskiä lisääviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.

Liukkailla keleillä pitoa ulkona kävelyyn saa nastakengistä tai liukuesteistä. Liukastumisen ennaltaehkäisy on varmempi keino välttää murtumat kuin erilaisten kaatumistekniikoiden opettelu.

Liukkailla keleillä sairaaloiden päivystyksissä voi olla tuplamäärä kävijöitä normaaliin verrattuna.


helja.salonen@iltalehti.fi

http://www.iltalehti.fi/terveys/201612092200037856_tr.shtml

Walker-turvatyyny (jossa on potenttiaalia paljon mielestäni laajentua tulevaisuudessa). Tämä itsessään tuntuu noudattavan muutama vuosi sitten kehitettyä Hövding pyöräilijän airbagia.

Ensimmäinen luotiin siis heitä, kuten itseäni varten joita ei se kammottavan näköinen pyöräilykypärä nappaa millään. Se toteutettin usb:llä ladattavan akun kautta toimivalle, liikeantureilla mittavalle pohjalle jossa kaatuessa anturi antaa herätevirran laukaista kaasupannoksen ja tehdä siitä turvatyyny. Tutkimukset suuremmasta turvahyödystä eivät ole valitettavasti vielä rantautuneet tänne euroopan peräkylään.

Ehkä sen tekee sitten ilmeisesti samalla tekniikalla toteutettava walker, jossa todella näen innovatiivista potenttiaalia. Myöskin rakennus ja purkutyömaalle, aina korkeissa töissä tapahtuvaan laskuvarjoon asti.

***************

Mitä tulee sitten suureen ongelmaan, liukastuminen. Minulla on eläkeikäinen ystävä, joka mursi alkutalvella jalkansa liukastuessa. Ensi ennuste oli juhannukseksi "tanssikuntoon". totuus oli että hän lönkyttelee vieläkin kepillä. Käsistään aina tekevällä ja menevälle miehelle raskas vuosi kyseessä.

Kysyin tänään häneltä, onko hänellä nyt liukuesteet. Sellaiset on minullakin nyt postissa ecco-merkkiset noudettavissa, sattuneesta syystä. "On": oli vastaus.

Odotankin innolla että pääsen loppuviikosta testaamaan lenkillä niiden pitoa ja asennuksen ja käytännönläheisyyden (mukana kuljettamisen) ominaisuutta.

Ihmettelen vaan sitä miten aikuiset ihmiset unohtavat itsesuojelunsa kiukutellessaan kiinteistöjen pidosta, joissa voi olla resurssiaaliset ja realistiset ongelmat toteuttaa. Asiakas kun on usein hyvin nuuka ja toisinaan typerä. Kuten nyt vaikkapa Tukholmassa "tasa-arvoinen auraus" toi mukanaan murtumien lisääntymistä. Kys. tasa-arvoinen auraus oli siis sellainen, että miesvaltaisiin työpaikkoihin ei keskitetä auraamista realistisen tarpeenkaan vaatiessa sen enempää, kuin naisvaltaisiin alueisiin (joihin sisältyi mm. kevyen liikenteen väylät).

Ja mitäpä kokemusta itsellään onkaan liukastumisesta? joka vuotuinen ilmiö, kunnes kaksi vuotta sitten ostin "ns.älynastalliset kotimaiset", joissa nastat pysyvät kovilla alustoilla sisällä ja jäällä ulkona. Nyt on vuorossa, kun ominaisuudesta en ole varma yksinkertaisemmat liukuesteet.

Muistanpa oikein syvin tuntein sen, minkä kahdeksannella luokalla syksyllä ollessa liukastuin niin, että ulnassa tai värttinän osissa joku värähti pahasti. Luun murtumaa ei tuosta tullut, mutta ai että kun oli "ihanaa" metallitunnilla takoa jotain rautaa vasaralla. Särki iskun tahdissa...
 
Minä en tähänkään (30+) ikään mennessä ole vielä ymmärtänyt miten voi kaatua kävellessä siten, että menee luita poikki tai muuta sellaista mille pitäisi tehdä jotain. Jos kaatuu niin sanoo "ohhoh" ja nousee ylös. Mutta kai se on mahdollista muiltakin kuin eläkeläisiltä kun porukkaa tuntuu lakoavan ympäriltä aina tähän aikaan vuodesta.
 
Eikö ne nastat ole varma kuin joku random airbag? Jos nyt oikeesti pelkää kaatumista noin paljon
 
Minä en tähänkään (30+) ikään mennessä ole vielä ymmärtänyt miten voi kaatua kävellessä siten, että menee luita poikki tai muuta sellaista mille pitäisi tehdä jotain. Jos kaatuu niin sanoo "ohhoh" ja nousee ylös. Mutta kai se on mahdollista muiltakin kuin eläkeläisiltä kun porukkaa tuntuu lakoavan ympäriltä aina tähän aikaan vuodesta.

Helpostihan tuo onnistuu. Itsellä toinen reitti töihin menee vanhan kaupungin läpi, joka on paikoitellen aika jyrkkiä ja epätasaisia mukulakivikatuja, niin siinä ei paljoa nastatkaan auta.
Myös hämärässä ei aina näe mihin jalalla astuu. Joku sopiva kolo, niin se on siinä. On mullakin nivelsiteet paukkuneet kun nilkka mennyt linttuun.

Eikä tarvitse kuin seistä paikallaan ja kaatua niin jos pään kopsauttaa sopivasti, niin se on siinä sitten.

EDIT: Ei ois pitänyt tarttua trolliin. Mutta joo, en mäkään ymmärrä miten joku voi masentua tai kärsiä unettomuudesta.
 
Helpostihan tuo onnistuu. Itsellä toinen reitti töihin menee vanhan kaupungin läpi, joka on paikoitellen aika jyrkkiä ja epätasaisia mukulakivikatuja, niin siinä ei paljoa nastatkaan auta.
Myös hämärässä ei aina näe mihin jalalla astuu. Joku sopiva kolo, niin se on siinä. On mullakin nivelsiteet paukkuneet kun nilkka mennyt linttuun.

Eikä tarvitse kuin seistä paikallaan ja kaatua niin jos pään kopsauttaa sopivasti, niin se on siinä sitten.

EDIT: Ei ois pitänyt tarttua trolliin. Mutta joo, en mäkään ymmärrä miten joku voi masentua tai kärsiä unettomuudesta.

Ei ollut trolli kun en vaan ymmärrä. Nuo erikoistapaukset on selkeitä, jos on alamäki niin fysiikan lait on vähän eri. Mutta miten sä voit seisoaltasi ja suoralla tiellä kaatua pää edellä? Kuulostaa aika atleettiselta suoritukselta.
 
Eikö ne nastat ole varma kuin joku random airbag? Jos nyt oikeesti pelkää kaatumista noin paljon

Vanhemmat ihmiset menettävät motorisia tarkkuuksia muutenkin ja kaatuilevat paljolti kotona. Lisäksi neurologisia poikkeamia, jotka luovat jo nuorella iällä kömpelyyttä. Mutta murtumia edistääkin lisäksi myös se (spoilerin ilta-lööpissä mainittu) osteoporoosi tai huono luiden laatu. Tämähän onkin varmaan niiden vanhusten ohella tärkein segmentti.

Ei ollut trolli kun en vaan ymmärrä. Nuo erikoistapaukset on selkeitä, jos on alamäki niin fysiikan lait on vähän eri. Mutta miten sä voit seisoaltasi ja suoralla tiellä kaatua pää edellä? Kuulostaa aika atleettiselta suoritukselta.

Huonoista luiden laaduista otan esimerkiksi vähän päälle nelikymppisen lankoni, joka saa toista kättä rasittaessa nopeasti murtuman aikaan. Hän käyttää täten mm. vasaroidessa, avatessa pultteja käsin jne. jonkinlaista "tukisukkaa" kädessään.

Ja kyllä kaatuaminen onnistuu pelkästään, jos on hermoilevaa tai "jammaillee" seistessä paikalla. Monella on mm. se adhd ja senkaltaiset piirteet. Mutta kyllä kohderyhmä löytyy. Kummallekin tuotteelle.

Ennen kaverin onnettomuutta nauroin itsekkin "mummojen jutuksi" koko liukuesteet.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ollut trolli kun en vaan ymmärrä. Nuo erikoistapaukset on selkeitä, jos on alamäki niin fysiikan lait on vähän eri. Mutta miten sä voit seisoaltasi ja suoralla tiellä kaatua pää edellä? Kuulostaa aika atleettiselta suoritukselta.

Koska kun olet 85 niin oot hidas ja luut menee poikki helpommin eikä korjaudu. Et ehdi tehdä vaikka huomaatkin että kaadut.
 
Missä päin sanotaan kaatuaminen? Vai onko otsikossa kirjoitusvirhe? Meillä on koti kallion päällä, josta lähtee kohtuullisen jyrkät alamäet. Kyllä noissa on tullut muutaman kerran kaaduttua, kun ei vaan minkäänlaista pitoa löydy. Mitään ei tosin ole käynyt, kun on osannut silloin olla jo valmiiksi varuillaan, kun nuo on peilijäänä. Jossain muuten luki, että lapset osaavat luonnostaan kaatua oikein, mutta aikuiset on tuon taidon kadottaneet ja sen takia käy huonosti. Aikuiset pitäisi laittaa kaatumiskouluun.
 
Olen oikeastaan kahdesti liukastunut kunnolla. Pidän itseäni hyvin varautuneena siksi, että liikun koiran kanssa ulkona päivittäin säällä kuin säällä. Ja tosiaankin silloin kun liukastuminen pääsee yllättämään kunnolla, ei siinä ole oikein mitään tehtävissä nuorellakaan kaverilla. Luita ei mennyt onneksi kuitenkaan poikki. Ekalla kerralla polvilumpio meni sijoiltaan (oli valmiiksi löysä urheiluvamman vuoksi), ja toisella kertaa liukastuminen yllätti niin täysin, että puhelin lensi kädestä ja löytyi ojasta useamman metrin päästä. Kaatuminen tapahtui suoraan selälleen ja ehdin juuri ja juuri vetää toisen kyynärpään taakse, joka saattoi estää isomman vahingon. Pää nimittäin kolahti tiehen tuosta huolimatta, mutta osuma oli niin pieni ettei vahinkoa tullut. Kyynärpääkin pysyi ehjänä, vaikka iso mustelma siihen tulikin ja turvoksissa oli pidemmän aikaa.
 
Olen oikeastaan kahdesti liukastunut kunnolla. Pidän itseäni hyvin varautuneena siksi, että liikun koiran kanssa ulkona päivittäin säällä kuin säällä. Ja tosiaankin silloin kun liukastuminen pääsee yllättämään kunnolla, ei siinä ole oikein mitään tehtävissä nuorellakaan kaverilla.

Tuttu tilanne. Aikaisemmassa elämässäni minulla oli Tiibetinmastiffi ja Bouvier ja niiden kanssa lenkkeily talviaikaan oli varsin mielenkiintoista jos jostain puun takaa sattui kirmaamaan vaikka jokin metsänelävä. Pahin kaatuminen sattuikin juuri siten, kun karvapäät nuuskivat siinä rauhassa kusimerkkejä ja käänsin pariksi sekunniksi katseeni muualle. Sen parin sekunnin aikana pöheiköstä spurttaa pupu pakoon ja yhteensä noin 130 kilogrammaa koiraa pinkaisee perään. Siitä sitten jalat alta mikrosekunnissa ja aikalailla suorilta vaakatasoon ja pää hankeen niin että kaikukoppa helisi, onneksi suht pehmeälle lumijäälle eikä puolen metrin päässä olevaan isoon kiveen.

Nykyisin on kaksi kultaistanoutajaa ja sen verran tuo vielä muistissa että ilman IceBugeja en liukkaimmilla keleillä niiden kanssa ulkoile.
 
Muistan että jossain 90-luvun Aku Ankassa joku sarjakuvahahmo oli jo keksinyt tuon keksinnön. Ehkä hänen olisi kannattanut ottaa patentti.
 
Tuttu tilanne. Aikaisemmassa elämässäni minulla oli Tiibetinmastiffi ja Bouvier ja niiden kanssa lenkkeily talviaikaan oli varsin mielenkiintoista jos jostain puun takaa sattui kirmaamaan vaikka jokin metsänelävä. Pahin kaatuminen sattuikin juuri siten, kun karvapäät nuuskivat siinä rauhassa kusimerkkejä ja käänsin pariksi sekunniksi katseeni muualle. Sen parin sekunnin aikana pöheiköstä spurttaa pupu pakoon ja yhteensä noin 130 kilogrammaa koiraa pinkaisee perään. Siitä sitten jalat alta mikrosekunnissa ja aikalailla suorilta vaakatasoon ja pää hankeen niin että kaikukoppa helisi, onneksi suht pehmeälle lumijäälle eikä puolen metrin päässä olevaan isoon kiveen.

Nykyisin on kaksi kultaistanoutajaa ja sen verran tuo vielä muistissa että ilman IceBugeja en liukkaimmilla keleillä niiden kanssa ulkoile.
Saa olla tosiaan tarkkana liukkaalla ison koiran kanssa.
Saksanpaimenkoiraa kanssa kerran leikitin ja jotenkin pääsi yllättävästi nykäisemään ja kaaduin suorin vartaloin lumihankeen. Toinen sitten kun nukuksissani lähdettiin koiran ja polkupyörän kanssa täyttä vauhtia ja tuli alamäki. Koira sitten kait näki jonkun kissan ja nykäisi suoraan oikealle sivulle. Mukkelis makkelis hiekkaista mäkeä alas. Onneksi oli hanskat kädessä. Ei siis käynyn kummallakaan kertaa kuinkaan. Nyt on jo niin liukasta että ei pääse enää kunnolla pyörän kanssa. Ei ainakaan jos tulee muita koiria, koska ei ole renkaissa pitoa enää tarpeeksi. Kai se kypärä olisi hyvä olla, mutta ei ole onneksi vielä kolahtanut.

Pahin kaatuminen on tullut pimeällä ja jäisellä säällä mopolla. Silloin oli sentään kypärä mutta valitettavasti ei ollut kunnollisia ajokenkiä. Pääsi nilkka vääntymään siinä. Ilmeisesti joku vammakin jäi siitä koska nilkka vääntyi vähän liikaa. Eli mopo meni ojaan ja vasen jalka jäi jotenkin sen mopon ja maan väliin ja vääntyi.

Moottoripyörällä olen kerran kaatunut. Eli liikaa vauhtia ja kallistin liikaa ja pito meni. Pyörä liukui onneksi alta pois ja minä perässä. En lyönyt edes kypärää maahan, eli vaan pientä naarmua tuli ja ajokenkiin ja ajotakkiin ja farkut meni riekaleiksi. Pyöräkään ei mennyt aivan paloiksi. Peili, etujarrun kahva ja jalkatapin kiinnitys meni poikki. Eli jarruja ei ollut mutta pääsi vielä ajelemaan kotiin. Katteeseen vähän naarmua ja pelkääjän kiinnipito-kahvaan sekä pakoputken päähän. Eli pyörä melkein pyörähti ympäri, mutta ei onneksi ihan.

Kellarin purku työmaalla nykäisin lastulevyä ja toki sitten nojauduin suoraan sellaiseen betonissa olevaan rautaiseen valu juttuun. Kunnon viilto selkään, ei auttanut t-paita mitään. Piti sitten ajella tk:hon jossa liimasivat sen haavan kiinni. Hakkasin kyllä äkkiä sen piikin sivulle, että ei tule samaa haaveria enää uudelleen.
 
Missä päin sanotaan kaatuaminen? Vai onko otsikossa kirjoitusvirhe? Meillä on koti kallion päällä, josta lähtee kohtuullisen jyrkät alamäet. Kyllä noissa on tullut muutaman kerran kaaduttua, kun ei vaan minkäänlaista pitoa löydy. Mitään ei tosin ole käynyt, kun on osannut silloin olla jo valmiiksi varuillaan, kun nuo on peilijäänä. Jossain muuten luki, että lapset osaavat luonnostaan kaatua oikein, mutta aikuiset on tuon taidon kadottaneet ja sen takia käy huonosti. Aikuiset pitäisi laittaa kaatumiskouluun.

Tarkoittanet, kaatuattua? :D Äkkiseltään sanoisin, että johonkin Savon suuntaan noin outo verbi viittaisi.
 
Kaatuaminen on sellaista kieltä jota en ole kuullut :) Lemppaaminen, lemppasin, on taas tutumpi.
 



Sielä vähän opetus matskua mitä tehdä.

Koiran omistaja kannataa viedä koira(t) käytös koulutukseen. Jos koira(t) alkaa olla liian vanha siihen niin omistaja voi pistä korvan takaa kun hanki seuravat.
 
Sielä vähän opetus matskua mitä tehdä.

Kaatuamisopetusta :D

Oiskos olemassa "miten kolaroit autolla oikein" -videota?

EDIT: Tänään muuten täällä etelässä on helvetin liukas. Kirkasta jäätä alla ja siihen yöllä satanut kevyt puuterilumikerros päälle.
 
Mutta miten sä voit seisoaltasi ja suoralla tiellä kaatua pää edellä? Kuulostaa aika atleettiselta suoritukselta.
Harva varmaan pää edellä kaatuu, mutta pää osuu katuun ja sitten saattaa sattua. Pahinta on vielä se, että pää osuu viimeisenä maahan piiskamaisesti, jolloin nopeus on kaikista suurin nopeus on päällä sen osuessa maahan.

Itsekin vähän ihmettelen miten nuorehko normaalissa kunnossa oleva ihminen voi rikkoa itsensä kaatumalla. Minä olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni pääosin hiekoittamattomassa kotipihassa, jossa sopivaan aikaan vuodessa on todella liukasta. Silti koskaan en ole kaatumisen takia vammautunut mustelmia pahemmin. Nykyään käytössä on talvisille juoksulenkeille ei äly- mutta nastakengät, jotka tuovat tiettyä varmuutta askeleeseen. Kävellessäkin nuo ovat hyvät sillä liukkaalla kävely ei mene töpöttämiseksi.
 
Piti tulla eilen illalla aukomaan tänne päätä, että millainen vajakki kaatuu kävellen. Kas kummaa, tänään kohtalon saattelemana rymysin sitten itse pimeässä hallissa rengaspinoa päin ja heitin oikein kunnon pannut suoraan vesilätäkköön joka autonpesun jäljiltä oli lattialle jäänyt.
 
Olipas mukava eilen kun lähdin iltavuorosta niin maa oli hyvin kovin liukas. Kävelytielle oli muodostunut näkymätön aivan hel..... liukas sileä jääpinta. En pannuttanut mutta en kyllä ihmettele jos joku siinä vahingossa kaatuu. Olin vielä matkalla ruoholahden bussipysäkille enkä missään sivukujalla joten ei ole aivan tavatonta odottaa että tienpinta olisi pidetty kunnossa.

Vähän samanlaisesta jutusta meinasin itse kaatua talven alussa. Maa oli ihan sulan oloinen ja kävelin tavalliseen tapaani aivot narikassa röökiä poltellen kunnes yhtäkkiä jalka lähti alta. Siinä sitten meinasin vetää koko röökin keuhkoihini ja pyörin kuin Pasanen konsanaan. Pystyssä kyllä pysyin mutta kyllähän se vähän säikäytti (ei sentään ollut ketään vieressä nauramassa)

Summa summarum: vahinko ei tule kello kaulassa.
 



Sielä vähän opetus matskua mitä tehdä.

Koiran omistaja kannataa viedä koira(t) käytös koulutukseen. Jos koira(t) alkaa olla liian vanha siihen niin omistaja voi pistä korvan takaa kun hanki seuravat.


ei ukemit silloin paljon auta kun lähtee liukkaalla jalat alta yllättäen. jossain muissa tilateissa toki.
 
Nastakengät rocks jäällä kävellessä ja tiellä joka on pinnaltaan jäinen. Auttaa myös kiillottuneella lumella todella paljon. Nuo kumiset lisäkkeet kengän pohjaan jossa on nastat on myös hyvät esim. kumppareihin, ei paljoa liukastele. Hyvät lumitöissä ja muissa hommissa jossa pitää puskea jaloilla lujaa.
 
Kyllä on suomenkieli mahdottoman vaikeaa, kun kaatuaminen kuulostaa paremmalta kaatuminen, joka se sitten oli se oikeaoppisempi muoto. Nooh, olen tarkistanut ettei otsikkoa voi muokata enää (Se on muuten hieno ajatus lukita, koska mm. vielä syksyllä siellä murossa ainakin yhden threadin otsikko vaihtui vuorokauden aikana kaksi kertaa. Oli ärsyttävää ja voi tietoisesti johta keskustelijoita harhaan).
 
Ongelma noissa airbageissa on, että onko ne mukana silloin kun niitä tarvitaan?
 
Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.

Oli muuten hivenen kipeä pää kun kotiuduttua sitten kallon palaset alkoivat luutumaan takaisin yhteen. Jumalauta sitä kipua.

Hah. Sairaalassa kyselin sitten kirurgeilta kun makasin pedissä että "jäikö iso arpi?" niin yksi kirurgeista tokaisi että pikku vekki vaan, ei mitään kummallisempaa. Hehe, kun sain virtsa-katetrin mulkusta pois ja pääsin ensimmäisen kerran itse vessaan ja katsoin peiliin, 45 teräsniitillä kallo kasattu takaisin yhteen :D on ne vitsiniekkoja.
 
Pari vuotta sitten tuli kaaduttua. Pääkallokeli, peilijää, crocsit jalassa.
Syvin kolmen pisteen kooma, aivoverenvuoto ja aivoleikkaus, kallo kokonaan sahattu keskeltä halki että kirurgit saivat veret imuroitua pään sisältä pois. Heräsin teho-osastolta heti leikkauksen jälkeen ja ihmettelin mitä vittua. Kirurgit olivat myös että mitä vittua, ei minun pitänyt enää koskaan herätä ollenkaan.

Oli muuten hivenen kipeä pää kun kotiuduttua sitten kallon palaset alkoivat luutumaan takaisin yhteen. Jumalauta sitä kipua.

Hah. Sairaalassa kyselin sitten kirurgeilta kun makasin pedissä että "jäikö iso arpi?" niin yksi kirurgeista tokaisi että pikku vekki vaan, ei mitään kummallisempaa. Hehe, kun sain virtsa-katetrin mulkusta pois ja pääsin ensimmäisen kerran itse vessaan ja katsoin peiliin, 45 teräsniitillä kallo kasattu takaisin yhteen :D on ne vitsiniekkoja.

Ai saatana, oikeasti? Crocsit pitäisi kyllä kieltää talvella, ei mitään kitkaa jäällä ja lumella.

Asiasta aidanseipääseen, jos pihalla on portaat ilman kaidetta, niin kannattaa väsätä edes jonkinmoinen kaide siihen. Auttaa talvella huomattavasti, esim. täällä portaat jäätyy aika tehokkaasti suojakelillä, mutta silti niistä pääsee kun hiekottaa ja on tuo 2x4 kyllästetystä tehty kaide.
 
Ai saatana, oikeasti? Crocsit pitäisi kyllä kieltää talvella, ei mitään kitkaa jäällä ja lumella.

Asiasta aidanseipääseen, jos pihalla on portaat ilman kaidetta, niin kannattaa väsätä edes jonkinmoinen kaide siihen. Auttaa talvella huomattavasti, esim. täällä portaat jäätyy aika tehokkaasti suojakelillä, mutta silti niistä pääsee kun hiekottaa ja on tuo 2x4 kyllästetystä tehty kaide.


Joo oikeasti.. On täysi mysteeri että selvisin hengissä. Heräsin leikkauksen jälkeen muutaman tunnin kuluttua ja täysin 100% kunnossa. Siis tietenkin tokkurassa lääkkeissä yms mutta aivotoiminta pelasi niinkuin ennenkin.. Kirurgit tosiaan sanoi sitten kierroksella minulle osastolla että he kaikki kolme olivat aivan varmoja etten herää enää koskaan.
 
Ai saatana, oikeasti? Crocsit pitäisi kyllä kieltää talvella, ei mitään kitkaa jäällä ja lumella.

Asiasta aidanseipääseen, jos pihalla on portaat ilman kaidetta, niin kannattaa väsätä edes jonkinmoinen kaide siihen. Auttaa talvella huomattavasti, esim. täällä portaat jäätyy aika tehokkaasti suojakelillä, mutta silti niistä pääsee kun hiekottaa ja on tuo 2x4 kyllästetystä tehty kaide.

Vielä parempi on jos niihin portaisiin pistää lämmityksen. Lähtee jääkerros aika pienelläkin lämmityksellä pois.

Kyllä on tullut itsekin vedettyä kunnon lipat Crocseilla. On ollut kait jumalaton tuuri tai sitten budo-opeista vähän hyötyä kun ei ole tullut oikein mitään.

Itämaisissa lajeissahan opetellaan ensin kaatumaan turvallisesti. Mitään muuta ei tehdä ennenkuin se sujuu automaattisesti ja turvallisesti.
 
Kaatumisen opettelu kannattaa, mutta pitää muistaa, että tositilanteessa tasapaino lähtee yllättäen, eikä sen jälkeen voi muuta kuin koettaa saada maallisen mätisäkkinsä ilmasta alas mahdollisimman turvallisesti. Jos mennään pää edellä kohti katua, niin kyllä sinne alle kannattaa kädet murtumariskistä huolimatta työntää. Sitä, miten ne sinne menevät, voi ehkä vähän harjoitella, mutta aina ei mennä kovin edulliseen suuntaan. Silti, itsekin olen pyörän sarvien yli lentäessä onnistunut sen ukemin tekemään, vaikka olihan se aika kova isku olkapäälle.

Selälleen kaatuessa sitten leuka rintaan ja toivotaan parasta - tämä on juuri sellainen asia, mitä voi harjoitella. Vanhemmalla iällä on ihan turha ehtiä reagoivansa juuri mitenkään. Lonkan murtuminen on suuri riski, ja se on sitten harmillisen usein se elämän viimeinen (hyvin pitkä) sairaalareissu. Mm. toinen isoäitini vietti sairaalan sängyssä viimeiset vuotensa.

Hyvä lahja ikääntyville vanhemmille onkin kunnon piikit kenkiin.
 
Itse en ole ns. perusterve. Mut silti, viime talvena vesijäätiköllä kunnon lipat ja kaksi kylkiluuta murtui, ylempi ihan poikki. Menin kyllä nopeasti, ei ennättänyt paljon aprikoida.
Nastakenkiä Suosittelen lämpimästi etenkin jos kaupunkien keskusta- alueen ulkopuolella liikkuu.
 
Itse olen sen verran jo varttunut että vedän kylmästi pääasiassa Rapalan p.uretaani saappaat jalassa joiden pohjaan on ruuvattu nastat... En todellakaan aio kaatua.
 
Vielä parempi on jos niihin portaisiin pistää lämmityksen. Lähtee jääkerros aika pienelläkin lämmityksellä pois.

Etupihan portaisiin voisikin upottaa sulatusjohdon, kuinka tehokas tohon tarttisi olla? Kyseessä betoniset noin 5m leveät ja 2 askeleen portaat johon pääsee satamaan vesi juuri talon räystään yli (räystäs lyhempi kun porras...) ja tuo sitten jäätyy hanakasti. Ei välttämättä tarvisi koko matkalle tuota lämmitystä, kunhan saisi ulko-oven eteen.
 
Etupihan portaisiin voisikin upottaa sulatusjohdon, kuinka tehokas tohon tarttisi olla? Kyseessä betoniset noin 5m leveät ja 2 askeleen portaat johon pääsee satamaan vesi juuri talon räystään yli (räystäs lyhempi kun porras...) ja tuo sitten jäätyy hanakasti. Ei välttämättä tarvisi koko matkalle tuota lämmitystä, kunhan saisi ulko-oven eteen.

Vastaus riippuu monesta seikasta, ei vähiten siitä, onko siellä portaiden alla eristettä. Jos ei joudu lämmittämään alla olevaa maaperää, pärjää aika pienilläkin tehoilla. Niin ja kovilla pakkasillahan EI lämmitetä, eikä lunta pois. Vain jos ja kun on jääkerros.
 
Itse olen sen verran jo varttunut että vedän kylmästi pääasiassa Rapalan p.uretaani saappaat jalassa joiden pohjaan on ruuvattu nastat... En todellakaan aio kaatua.

Sama täällä. Vaimo osti Icebugit lahjaksi viime jouluna. Hyvät pelit.
 
Juolahtipa muuten mieleeni, että eikös toi swedujen kehittämä airbag pyöräilykypärä olis kova sana näitä liukastumiskaatumisiakin vastaan? Mielipiteitä?
 
Vastaus riippuu monesta seikasta, ei vähiten siitä, onko siellä portaiden alla eristettä. Jos ei joudu lämmittämään alla olevaa maaperää, pärjää aika pienilläkin tehoilla. Niin ja kovilla pakkasillahan EI lämmitetä, eikä lunta pois. Vain jos ja kun on jääkerros.

Pitää miettä jos ensi kesänä piikkaisi urat tonne betonkiin ja upottaisi kaapelin sinne, tai samalla huitasisi koko portaat pois ja tekisi uudet eristeiden kera. Nyt loppuu tämä rakennus-ot ja jatkan sitä jossain muualla.
 
Juolahtipa muuten mieleeni, että eikös toi swedujen kehittämä airbag pyöräilykypärä olis kova sana näitä liukastumiskaatumisiakin vastaan? Mielipiteitä?

Kyllä on eräs niistä, johon airbagin kaltaista toimintoa voidaan soveltaa, pehmentämään putoavan kappaleen (ts. ruumiin) vauhtia.

Tämän lisäksi on sitä mieltä että nyt jonkun suomalaisen pitäisi tehdä innovatiivinen aloite ja viedä airbag rakennustyömailla ennen ruotsalaisia tai muita vastaavia. Säätelemällä antennin signaalin voimakkuutta, sillä saataisiin aikaan turva putoavilta kappaleilta, sekä myös se "laskuvarjo toiminto". Raksamiehet kärsivät varmana nykyisestä, kivikautisesta kypärästä joka hiostaa kesällä ja palelee talvella.

Aikaa ei olisi hukattavissa, sillä ulkomailla tähän ollaan jo varmaan kiinnitetty huomiota ja ensimmäisen toimivan prototyypin luoja vie ne patentit, jotka ovat globaalisti yleiskäytössä.

EDIT: Ai niin. Niitä Eccon liukuesteitä on päässyt kokeilemaan vasta tullaisella jäisellä pakkastiellä. Huomaa sen, kuten kitkaisessa renkaassa on todellakin vierintävastus varmanna sellainen, mikä voi nostaa kulutusta helposti sen 10%. Niin taisi kalorin kulutus itselläänkin kasvaa.

Huomenna pitäisi alkaa kunnon liukkaat kelit ja sitten pääsen kunnolla testailemaan. Tähän asti on päässyt marssimaan aina suoraa ja nokka pystyssä. Jalat tosin vähän ennakkoon kiukuttelivat.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en ihme kyllä ole koskaan niin flipannu että jotakin oisin hajottanu vaikka olenkin tälläinen läskipaska mutta emo flippasi jokunen talvi sitten fillarilla niin että käsi murtui ja niin "hauskasti" sattui että tätikin oli samaiset tehny aikaisemmin.
Eihän tossa mitään mutta käsi ei oikein koskaan ole kunnolla parantunu ja tolla on jumalaton pelko jäähän nykyään.
Eilenkin kun kaupoilla käytiin niin meikäläisen piti ajaa auto manneparkkiin että tuon sai kyytiin.
 
Tämän näköistä tulee kun kaatuu siis

image1-2-1.jpg
 
Komeet on niitit. Aika kova juttu kyllä. Jäikö koomasta mitään tuntemuksia mieleen vai oliko ihan totaalinen tiedostamattomuus koko ajan?
 
Komeet on niitit. Aika kova juttu kyllä. Jäikö koomasta mitään tuntemuksia mieleen vai oliko ihan totaalinen tiedostamattomuus koko ajan?

Ei mitään. Siis sama olisi jos olisin kuollut, jälkeenpäin ajateltuna. Ei kipuja ei mitään, pelkkä 100% pimeys, tajuttomuus. Sitten vaan heräsin :o
 
Pari viikkoa sitten tjsp. oli melko hirveät kelit paikoin pk-seudulla. Mutta uskomattominta on se että tänäänkin oli vielä joissain paikoin ihan vetinen sietämättömän liukas jääpinta vaikka pääosin oli ihan kesäkeli ja +5 astetta C.
Todella vaarallista mm. tsygellä suhailijoille ja koirien kusettajille jne..
 
Ei mitään. Siis sama olisi jos olisin kuollut, jälkeenpäin ajateltuna. Ei kipuja ei mitään, pelkkä 100% pimeys, tajuttomuus. Sitten vaan heräsin :eek:

Varmaan melkoinen WTF kokemus. Voisin itse kuvitella, että jälkikäteen tulis pariin kertaan pohdittua elämän tarkoitusta ja muuta siihen liittyvää asiaa. Tosi pienestä on kiinni, milloin se henki voi lähteä. Kyllähän nää kelitkin on just nyt sellaset, että nyt jos ei koskaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 653
Viestejä
4 495 028
Jäsenet
74 266
Uusin jäsen
ufozz112

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom