Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Jeesus(telija)]

1. Mikä eroa # / ja " -symboleilla on?
2. Miksi eri Linux-ohjelmat käyttää eri symbolia kommentointiin config-filuissa? Mistä se riippuu?

Omat havainnot toistaiseksi:
-Bash: #
-Vim: "
-dwmblocks: /

Näistä jokainen on kirjoitettu C:llä.

 

[salojan]

1. Mikä eroa # / ja " -symboleilla on?
2. Miksi eri Linux-ohjelmat käyttää eri symbolia kommentointiin config-filuissa? Mistä se riippuu?

Omat havainnot toistaiseksi:
-Bash: #
-Vim: "
-dwmblocks: /

Näistä jokainen on kirjoitettu C:llä.

Ohjelmoija voi itse päättää ohjelman lukeman konffi-tiedoston kommenttimerkin, eli ohjelmoija valitsee omasta mielestään sopivat merkit, ja jos rivin ekana merkkinä on sellainen, hypätään vain yli. Yleensä siis ohjelmat itse parsivat konffitiedostonsa, poislukien tietty esmes json, xml jne formaatit joiden lukemisessa yleensä käytetään valmiita kirjastoja. Tällöin tietty käytetään kunkin 'valmis'formaatinmukaista kommentointitapaa.

 

[Jeesus(telija)]

Ohjelmoija voi itse päättää ohjelman lukeman konffi-tiedoston kommenttimerkin, eli ohjelmoija valitsee omasta mielestään sopivat merkit, ja jos rivin ekana merkkinä on sellainen, hypätään vain yli. Yleensä siis ohjelmat itse parsivat konffitiedostonsa, poislukien tietty esmes json, xml jne formaatit joiden lukemisessa yleensä käytetään valmiita kirjastoja. Tällöin tietty käytetään kunkin 'valmis'formaatinmukaista kommentointitapaa.

Kiitän loistavasta vastauksesta!

Välillä toivoisi jopa Linuxin olevan universaalimpi edes omassa avaruudessaan..

 

[Vaateri]

2. Miksi eri Linux-ohjelmat käyttää eri symbolia kommentointiin config-filuissa? Mistä se riippuu?

Omat havainnot toistaiseksi:
-Bash: #
-Vim: "
-dwmblocks: /

Näistä jokainen on kirjoitettu C:llä.

Kommenttien syntaksi eri ohjelmointikielissä on huomattavan rikasta: Comparison of programming languages (syntax) - Wikipedia

 

[Jeesus(telija)]

Kommenttien syntaksi eri ohjelmointikielissä on huomattavan rikasta: Comparison of programming languages (syntax) - Wikipedia

Ahaa. Menee kyllä hieman yli ymmärrykseni, että esim. C:llä kirjoitetut Linux-shellit ja Vim ovatkin omia kieliään. Taulukko kyllä oli erittäin hyödyllinen.

 

[Ruohonjuuri]

Tällä asiallahan ei ole varsinaisesti mitään tekemistä Linuxin kanssa. Yhtälailla esim. niitä eri ohjelmointikieliä ja niiden eroavaisuuksia on Windowsissa tai missä vaan. Bashin voi tässä kontekstissa voida ajatella olevan myös ohjelmointikieli (tai -ympäristö) vaikka sillä kirjoitettuja skriptejä harvemmin muualla näkee.
Vimrc:n voi kyllä aivan hyvin törmätä Windowsissakin.

 

[KeksiNimimerkki]

Hei, asentelin tuossa pitkästä aikaa Ubuntun, eli uusimman version 22.04:n vanhalle kannettavalle, mutta huomasin, ettei se tunnista Realtek RT8723BE wifiadapteria. Kokeilin asentaa sitä erikseen, mutta mikään keino ei onnistunut ja ohjeet menivät hyvin nopeasti hepreaksi ja pitäisi asennella sokkona mitä sattuu softaa koneelle, joten annoin olla. Käytän tietokoneita sellaisiin tarkoituksiin, joissa haluan tietää, mitä kaikkea asentelen koneelle.

Mietin kuitenkin, että olisiko mitään sellaista idioottivarmaa(!) edullista wifi-tikkua, joka toimisi helposti Ubuntu 22.04:n kanssa, mieluiten suoraan ilman lisäasennuksia. En tarvitse mitään erityisen hyvää laitetta vaan edullisen ja helposti asentuvan, muuten käytän kannettavaa ilman langatonta nettiyhteyttä.

 

[Jeesus(telija)]

Hei, asentelin tuossa pitkästä aikaa Ubuntun, eli uusimman version 22.04:n vanhalle kannettavalle, mutta huomasin, ettei se tunnista Realtek RT8723BE wifiadapteria. Kokeilin asentaa sitä erikseen, mutta mikään keino ei onnistunut ja ohjeet menivät hyvin nopeasti hepreaksi ja pitäisi asennella sokkona mitä sattuu softaa koneelle, joten annoin olla. Käytän tietokoneita sellaisiin tarkoituksiin, joissa haluan tietää, mitä kaikkea asentelen koneelle.

Mietin kuitenkin, että olisiko mitään sellaista idioottivarmaa(!) edullista wifi-tikkua, joka toimisi helposti Ubuntu 22.04:n kanssa, mieluiten suoraan ilman lisäasennuksia. En tarvitse mitään erityisen hyvää laitetta vaan edullisen ja helposti asentuvan, muuten käytän kannettavaa ilman langatonta nettiyhteyttä.

Laitoitko asennusvaiheessa täpän kohtaan 'asenna kolmannen osapuolen ajurit'?

Vaihda mielummin se sisäinen wifi-adapteri paremmin linux-yhteensopivaan malliin. Intelin kanssa ei voi epäonnistua.

Onkohan käynyt niin, että repoja ei ole päivitetty 22.04-yhteensopiviksi? Kokeilitko tästä gitistä asentaa?

GitHub - silenoth/rtlwifi_new-extended: install rtlwifi_new-extended

install rtlwifi_new-extended. Contribute to silenoth/rtlwifi_new-extended development by creating an account on GitHub.

github.com

Edit. Lol

The penny-pinchers at some laptop vendors,
mostly HP, decided to save a few cents to install only one antenna. That would not have been a
problem as the driver contains the logic necessary to handle this case; however, the idiots
failed to correrctly encode that information in the devices ROM. Accordingly, the driver follow
the ROM setting and uses the WRONG antenna. Effectively, the device has NO usable antennas.

 

[Barbarossa]

Hei, asentelin tuossa pitkästä aikaa Ubuntun, eli uusimman version 22.04:n vanhalle kannettavalle, mutta huomasin, ettei se tunnista Realtek RT8723BE wifiadapteria. Kokeilin asentaa sitä erikseen, mutta mikään keino ei onnistunut ja ohjeet menivät hyvin nopeasti hepreaksi ja pitäisi asennella sokkona mitä sattuu softaa koneelle, joten annoin olla. Käytän tietokoneita sellaisiin tarkoituksiin, joissa haluan tietää, mitä kaikkea asentelen koneelle.

Mietin kuitenkin, että olisiko mitään sellaista idioottivarmaa(!) edullista wifi-tikkua, joka toimisi helposti Ubuntu 22.04:n kanssa, mieluiten suoraan ilman lisäasennuksia. En tarvitse mitään erityisen hyvää laitetta vaan edullisen ja helposti asentuvan, muuten käytän kannettavaa ilman langatonta nettiyhteyttä.

En ole USB Wifien kanssa värkännyt ikinä, omiin kokemuksiin nojaten vähiten ongelmallisia Wifi-adaptereita Linuxilla ovat olleet vähän vanhemmat Atheros9k piirisarjalliset. Ajuri kernelissä (täyspäisessä distrossa ainakin) eikä tarvitse erillistä firmwarea. Ja toimivatkin vakaasti.

 

[Barbarossa]

Vaihda mielummin se sisäinen wifi-adapteri paremmin linux-yhteensopivaan malliin. Intelin kanssa ei voi epäonnistua.

Kaikkiin läppäreihin ei noin vaan sisäisiä wifikortteja vaihdella, esim. Lenovo käyttää bios whitelistausta. Jos vaihtaa koneeseen kortin jota ei ole whitelistillä niin se ei enää edes suostu boottaamaan.

Ja rohkenen olla eri mieltä noista Intelin wifikorteista...

 

[Jeesus(telija)]

Kaikkiin läppäreihin ei noin vaan sisäisiä wifikortteja vaihdella, esim. Lenovo käyttää bios whitelistausta. Jos vaihtaa koneeseen kortin jota ei ole whitelistillä niin se ei enää edes suostu boottaamaan.

Ja rohkenen olla eri mieltä noista Intelin wifikorteista...

Ei kai noita Lenovon whitelistejä ole ollut enää pitkiin aikoihin?

Mulla on tässä uudessa Thinkpadissa Realtekin kortti ja bluetooth ei toimi Linuxilla juuri ollenkaan. Kaikissa aiemmissa koneissa ollut Intelin kortteja ja Windowsin kanssa ollut paljon enemmän ongelmia kuin Linuxin kanssa. Intelin AC8265 oli Fedoralla haasteellinen kunnes kerneliin tuli ajurit. Ei noissa reliikki-Thinkpadeissakaan ole Intelin korttien kanssa ollut ongelmia.

 

[Barbarossa]

Ei kai noita Lenovon whitelistejä ole ollut enää pitkiin aikoihin?

Ei uudemmissa mutta kysyjä kaipasikin vinkkejä vanhaan läppäriin.

Mulla on tässä uudessa Thinkpadissa Realtekin kortti ja bluetooth ei toimi Linuxilla juuri ollenkaan. Kaikissa aiemmissa koneissa ollut Intelin kortteja ja Windowsin kanssa ollut paljon enemmän ongelmia kuin Linuxin kanssa. Intelin AC8265 oli Fedoralla haasteellinen kunnes kerneliin tuli ajurit. Ei noissa reliikki-Thinkpadeissakaan ole Intelin korttien kanssa ollut ongelmia.

Pelkästään omien Thinkpadien perusteella voi sanoa että Intelin 2200 oli ok, sitä uudemmat ei niinkään. Nykyisessä X230:ssä alkuperäinen 6205 kaatui päivittäin, varsinkin jos oli 5GHz verkossa kiinni. Tilalle vaihdettu 7260 kaatui vähän harvemmin mutta ajuri ei pystynyt sitä omin voimin herättelemään vaan vaati PCIe resetin, joka ei aina sekään auttanut.

Alissa 4e maksanut käytetty AR9462 sensijaan on toiminut pian pari vuotta kuin kuuluisa junan vessa, sekä wifi että BT. Ainakin sen mitä BT:ltä voi odottaa.

 

[kaakau<"'\\/>]

Hei, asentelin tuossa pitkästä aikaa Ubuntun, eli uusimman version 22.04:n vanhalle kannettavalle, mutta huomasin, ettei se tunnista Realtek RT8723BE wifiadapteria. Kokeilin asentaa sitä erikseen, mutta mikään keino ei onnistunut ja ohjeet menivät hyvin nopeasti hepreaksi ja pitäisi asennella sokkona mitä sattuu softaa koneelle, joten annoin olla. Käytän tietokoneita sellaisiin tarkoituksiin, joissa haluan tietää, mitä kaikkea asentelen koneelle.

Mietin kuitenkin, että olisiko mitään sellaista idioottivarmaa(!) edullista wifi-tikkua, joka toimisi helposti Ubuntu 22.04:n kanssa, mieluiten suoraan ilman lisäasennuksia. En tarvitse mitään erityisen hyvää laitetta vaan edullisen ja helposti asentuvan, muuten käytän kannettavaa ilman langatonta nettiyhteyttä.

Onko asennettu linux-firmware-nimistä pakettia?

 

[KeksiNimimerkki]

Linux-firmware on asennettu automaattisesti asennuksen yhteydessä uusimpaan versioon.

Nyt onnistuinkin lopulta räpeltämään sen wifin toimivaksi. Kiitoksia avusta.

 

[Algron28]

Mikähän nyt on oikea tapa toteuttaa seuraava Linuxissa: Paikallisen, kirjautuneen työpöytäsession käyttö etänä verkon yli. Eli siis Lubuntu on konffattu kirjautumaan käynnistettäessä suoraan sisään paikallisesti ja tätä samaa työpöytää pitäisi ajoittain päästä käyttämään etänä verkon yli windows koneelta ilman, että paikallisesti tarvitsisi lubuntu koneelta mitään erikseen käynnistellä tai hyväksyä.

xrdp se ilmeisesti ei ole sillä tuo ei näyttäisi pystyvän käyttämään paikallista, jo kirjautunutta sessiota vaan luo aina toisen.

 

[Jeesus(telija)]

Mikähän nyt on oikea tapa toteuttaa seuraava Linuxissa: Paikallisen, kirjautuneen työpöytäsession käyttö etänä verkon yli. Eli siis Lubuntu on konffattu kirjautumaan käynnistettäessä suoraan sisään paikallisesti ja tätä samaa työpöytää pitäisi ajoittain päästä käyttämään etänä verkon yli windows koneelta ilman, että paikallisesti tarvitsisi lubuntu koneelta mitään erikseen käynnistellä tai hyväksyä.

xrdp se ilmeisesti ei ole sillä tuo ei näyttäisi pystyvän käyttämään paikallista, jo kirjautunutta sessiota vaan luo aina toisen.

Miksi SSH tai VNC (Tiger) ei ole vaihtoehto?

 

[Algron28]

Miksi SSH tai VNC (Tiger) ei ole vaihtoehto?

on ne vaihtoehtoja, jos toimivat tuollalailla eli paikallisesti kirjatuneena olevan käyttäjän graafista työpöytää pääseen noilla käpistelemään. Koitin googletella vaihtoehtoja, mutta jostain syystä monet tuntui olevan niin että koneen etäkäyttö uudella sessiolla oli se lopputulos joka ei tässä tapauksessa toimi.

 

[Jeesus(telija)]

on ne vaihtoehtoja, jos toimivat tuollalailla eli paikallisesti kirjatuneena olevan käyttäjän graafista työpöytää pääseen noilla käpistelemään. Koitin googletella vaihtoehtoja, mutta jostain syystä monet tuntui olevan niin että koneen etäkäyttö uudella sessiolla oli se lopputulos joka ei tässä tapauksessa toimi.

VMWare Workstation on helppo ja hyvä, mutta maksullinen ellei piratoi.

En tosin ole internetin yli kokeillut. Ainoastaan lähiverkon yli.

 

[Algron28]

VMWare Workstation on helppo ja hyvä, mutta maksullinen ellei piratoi.

En tosin ole internetin yli kokeillut. Ainoastaan lähiverkon yli.

Totta tuohon on joku helpompi systeemi. Nyt siis haettiin sitä että lähiverkon yli pitää päästä näkemään linux koneen näyttö ja päästä hallitsemaan hiirtä ja näppäimistöä. Ja siis nimenomaan sen käyttäjän joka on jo kirjautunut sisään koneelle.

 

[A Lake Elk]

Totta tuohon on joku helpompi systeemi. Nyt siis haettiin sitä että lähiverkon yli pitää päästä näkemään linux koneen näyttö ja päästä hallitsemaan hiirtä ja näppäimistöä. Ja siis nimenomaan sen käyttäjän joka on jo kirjautunut sisään koneelle.

AnyDesk esiasetetulla salasanalla, tai vaikka ilmankin, jos koneen ääressä on ihminen hyväksymässä istunnon avauksen?

 

[Algron28]

AnyDesk esiasetetulla salasanalla, tai vaikka ilmankin, jos koneen ääressä on ihminen hyväksymässä istunnon avauksen?

Koneella ei ole ihmistä hyväksymässä istuntoa joten pitää olla esiastettu salasana. Mitä eroa tuossa Anydeskissä on ilmainen vs maksullinen?

Tuossa koitin ihmetellä tightvnc ohjetta ja tuo on ilmeisesti joskus toiminutkin lubuntussa mutta en saanut sitä ainakaan vielä toimimaan itsellä. Tosin netistä löytyy kyllä taas kirjoituksia joiden perusteella Lubuntun työpöytäympäristön vaihdos LXQthen olisi rampauttanut tai ainakin tehnyt vanhat ohjeet toimimattomiksi. Tosin kuten yleensäkin linux asioissa. Netistä löytyy miljoona kiivasta mielipidettä, nippu erilaisia toisistaan poikkeavia ohjeita ja paljon vanhentunutta tietoa. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä että Lubuntu on äärimmäisen huono valinta tähän tarkoitukseen sillä siinä ei tule natiivisti minkäänlaista etätyöpöytä ominaisuutta valmiina.

 

[A Lake Elk]

Koneella ei ole ihmistä hyväksymässä istuntoa joten pitää olla esiastettu salasana. Mitä eroa tuossa Anydeskissä on ilmainen vs maksullinen?

Tuossa koitin ihmetellä tightvnc ohjetta ja tuo on ilmeisesti joskus toiminutkin lubuntussa mutta en saanut sitä ainakaan vielä toimimaan itsellä. Tosin netistä löytyy kyllä taas kirjoituksia joiden perusteella Lubuntun työpöytäympäristön vaihdos LXQthen olisi rampauttanut tai ainakin tehnyt vanhat ohjeet toimimattomiksi. Tosin kuten yleensäkin linux asioissa. Netistä löytyy miljoona kiivasta mielipidettä, nippu erilaisia toisistaan poikkeavia ohjeita ja paljon vanhentunutta tietoa. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä että Lubuntu on äärimmäisen huono valinta tähän tarkoitukseen sillä siinä ei tule natiivisti minkäänlaista etätyöpöytä ominaisuutta valmiina.

En muista kun oon käyttänyt vain sitä ilmaista versiota. Kai se oli jotain, että ilmanen on vain ei-kaupalliseen-käyttöön, tjms. TeamViewerkin on kuulemma nykyisin taas käyttökelpoinen, eikä estä käyttöä niin herkästi kuin jokin aika sitten epäillessään kaupallista käyttöä.

 

[ississ]

Koneella ei ole ihmistä hyväksymässä istuntoa joten pitää olla esiastettu salasana. Mitä eroa tuossa Anydeskissä on ilmainen vs maksullinen?

Tuossa koitin ihmetellä tightvnc ohjetta ja tuo on ilmeisesti joskus toiminutkin lubuntussa mutta en saanut sitä ainakaan vielä toimimaan itsellä. Tosin netistä löytyy kyllä taas kirjoituksia joiden perusteella Lubuntun työpöytäympäristön vaihdos LXQthen olisi rampauttanut tai ainakin tehnyt vanhat ohjeet toimimattomiksi. Tosin kuten yleensäkin linux asioissa. Netistä löytyy miljoona kiivasta mielipidettä, nippu erilaisia toisistaan poikkeavia ohjeita ja paljon vanhentunutta tietoa. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä että Lubuntu on äärimmäisen huono valinta tähän tarkoitukseen sillä siinä ei tule natiivisti minkäänlaista etätyöpöytä ominaisuutta valmiina.

Olen käyttänyt omissa jyrsinkoneissa vnctä. Niissä gdm autologin +fvwm (koska kevyt eikä juuri mitään tarvita).
Voin kaivaa illemmalla asetukset, idea on että luodaan vnc salasana ja vnc server käynnistetään käyttäjän sessiossa.
Clientilla pitää antaa salasana kun ottaa yhteyden.

 

[Algron28]

Olen käyttänyt omissa jyrsinkoneissa vnctä. Niissä gdm autologin +fvwm (koska kevyt eikä juuri mitään tarvita).
Voin kaivaa illemmalla asetukset, idea on että luodaan vnc salasana ja vnc server käynnistetään käyttäjän sessiossa.
Clientilla pitää antaa salasana kun ottaa yhteyden.

Tämä olisi ystävällistä. Käytätkö mitä distroa?

 

[ississ]

Tämä olisi ystävällistä. Käytätkö mitä distroa?

Linuxcnc pohjana on debian, en muista mikä versio mutta ei uusinta uutta.
Oikeasti gdm, X ja wm/desk ei pitäisi olla kovin jakeluriippuvaisia kunhan kirjastot ovat keskenään sopivat versiot. Pitäisi toimia melkein missä vaan kunhan käynnistys session alussa toimii

 

[Algron28]

Päätin kokeeksi asentaa yhteen vanhaan rutiskoon Kubuntun ja homma oli jopa typerän helppo saada toimimaan.

Asenna xrdp
Asenna krfb
Määritä krfb:lle unattend access salasana sekä määritä ettei salasanaa tallenneta tilin lompakkoon (Käynnistyksessä lompakko vaatii lompakon salasanan)

Taitaa nyt Lubuntu lentää kuikkaan ja vaihdan tilalle Kubuntun. Kiitos kaikille ihmettelyyn osallistuneille.

 

[Jeesus(telija)]

Miten tehdään undervolt Amd Ryzen 7 5700U:lle? Asensin ryzenadj ja sen ohje on täyttä siansaksaa:

ryzenadj -h
Usage: ryzenadj [options]

Ryzen Power Management adjust tool.

-h, --help show this help message and exit

Options
-i, --info Show information and most importand power metrics after adjustment
--dump-table Show whole power metric table before and after adjustment

Settings
-a, --stapm-limit=<u32> Sustained Power Limit - STAPM LIMIT (mW)
-b, --fast-limit=<u32> Actual Power Limit - PPT LIMIT FAST (mW)
-c, --slow-limit=<u32> Average Power Limit - PPT LIMIT SLOW (mW)
-d, --slow-time=<u32> Slow PPT Constant Time (s)
-e, --stapm-time=<u32> STAPM constant time (s)
-f, --tctl-temp=<u32> Tctl Temperature Limit (degree C)
-g, --vrm-current=<u32> VRM Current Limit - TDC LIMIT VDD (mA)
-j, --vrmsoc-current=<u32> VRM SoC Current Limit - TDC LIMIT SoC (mA)
--vrmgfx-current=<u32> VRM GFX Current Limit - TDC LIMIT GFX (mA)
--vrmcvip-current=<u32> VRM CVIP Current Limit - TDC LIMIT CVIP (mA)
-k, --vrmmax-current=<u32> VRM Maximum Current Limit - EDC LIMIT VDD (mA)
-l, --vrmsocmax-current=<u32> VRM SoC Maximum Current Limit - EDC LIMIT SoC (mA)
--vrmgfxmax_current=<u32> VRM GFX Maximum Current Limit - EDC LIMIT GFX (mA)
-m, --psi0-current=<u32> PSI0 VDD Current Limit (mA)
--psi3cpu_current=<u32> PSI3 CPU Current Limit (mA)
-n, --psi0soc-current=<u32> PSI0 SoC Current Limit (mA)
--psi3gfx_current=<u32> PSI3 GFX Current Limit (mA)
-o, --max-socclk-frequency=<u32> Maximum SoC Clock Frequency (MHz)
-p, --min-socclk-frequency=<u32> Minimum SoC Clock Frequency (MHz)
-q, --max-fclk-frequency=<u32> Maximum Transmission (CPU-GPU) Frequency (MHz)
-r, --min-fclk-frequency=<u32> Minimum Transmission (CPU-GPU) Frequency (MHz)
-s, --max-vcn=<u32> Maximum Video Core Next (VCE - Video Coding Engine) (MHz)
-t, --min-vcn=<u32> Minimum Video Core Next (VCE - Vid
ryzenadj -h
Usage: ryzenadj [options]

Ryzen Power Management adjust tool.

-h, --help show this help message and exit

Options
-i, --info Show information and most importand power metrics after adjustment
--dump-table Show whole power metric table before and after adjustment

Settings
-a, --stapm-limit=<u32> Sustained Power Limit - STAPM LIMIT (mW)
-b, --fast-limit=<u32> Actual Power Limit - PPT LIMIT FAST (mW)
-c, --slow-limit=<u32> Average Power Limit - PPT LIMIT SLOW (mW)
-d, --slow-time=<u32> Slow PPT Constant Time (s)
-e, --stapm-time=<u32> STAPM constant time (s)
-f, --tctl-temp=<u32> Tctl Temperature Limit (degree C)
-g, --vrm-current=<u32> VRM Current Limit - TDC LIMIT VDD (mA)
-j, --vrmsoc-current=<u32> VRM SoC Current Limit - TDC LIMIT SoC (mA)
--vrmgfx-current=<u32> VRM GFX Current Limit - TDC LIMIT GFX (mA)
--vrmcvip-current=<u32> VRM CVIP Current Limit - TDC LIMIT CVIP (mA)
-k, --vrmmax-current=<u32> VRM Maximum Current Limit - EDC LIMIT VDD (mA)
-l, --vrmsocmax-current=<u32> VRM SoC Maximum Current Limit - EDC LIMIT SoC (mA)
--vrmgfxmax_current=<u32> VRM GFX Maximum Current Limit - EDC LIMIT GFX (mA)
-m, --psi0-current=<u32> PSI0 VDD Current Limit (mA)
--psi3cpu_current=<u32> PSI3 CPU Current Limit (mA)
-n, --psi0soc-current=<u32> PSI0 SoC Current Limit (mA)
--psi3gfx_current=<u32> PSI3 GFX Current Limit (mA)
-o, --max-socclk-frequency=<u32> Maximum SoC Clock Frequency (MHz)
-p, --min-socclk-frequency=<u32> Minimum SoC Clock Frequency (MHz)
-q, --max-fclk-frequency=<u32> Maximum Transmission (CPU-GPU) Frequency (MHz)
-r, --min-fclk-frequency=<u32> Minimum Transmission (CPU-GPU) Frequency (MHz)
-s, --max-vcn=<u32> Maximum Video Core Next (VCE - Video Coding Engine) (MHz)
-t, --min-vcn=<u32> Minimum Video Core Next (VCE - Video Coding Engine) (MHz)
-u, --max-lclk=<u32> Maximum Data Launch Clock (MHz)
-v, --min-lclk=<u32> Minimum Data Launch Clock (MHz)
-w, --max-gfxclk=<u32> Maximum GFX Clock (MHz)
-x, --min-gfxclk=<u32> Minimum GFX Clock (MHz)
-y, --prochot-deassertion-ramp=<u32> Ramp Time After Prochot is Deasserted: limit power based on value, higher
values does apply tighter limits after prochot is over
--apu-skin-temp=<u32> APU Skin Temperature Limit - STT LIMIT APU (degree C)
--dgpu-skin-temp=<u32> dGPU Skin Temperature Limit - STT LIMIT dGPU (degree C)
--apu-slow-limit=<u32> APU PPT Slow Power limit for A+A dGPU platform - PPT LIMIT APU (mW)
--skin-temp-limit=<u32> Skin Temperature Power Limit (mW)
--gfx-clk=<u32> Forced Clock Speed MHz (Renoir Only)
--oc-clk=<u32> Forced Core Clock Speed MHz (Renoir and up Only)
--oc-volt=<u32> Forced Core VID: Must follow this calcuation (1.55 - [VID you want to set
e.g. 1.25 for 1.25v]) / 0.00625 (Renoir and up Only)
--enable-oc Enable OC (Renoir and up Only)
--disable-oc Enable OC (Renoir and up Only)
--power-saving Hidden options to improve power efficiency (is set when AC unplugged): beh
avior depends on CPU generation, Device and Manufacture
--max-performance Hidden options to improve performance (is set when AC plugged in): behavio
r depends on CPU generation, Device and Manufacture

eo Coding Engine) (MHz)
-u, --max-lclk=<u32> Maximum Data Launch Clock (MHz)
-v, --min-lclk=<u32> Minimum Data Launch Clock (MHz)
-w, --max-gfxclk=<u32> Maximum GFX Clock (MHz)
-x, --min-gfxclk=<u32> Minimum GFX Clock (MHz)
-y, --prochot-deassertion-ramp=<u32> Ramp Time After Prochot is Deasserted: limit power based on value, higher
values does apply tighter limits after prochot is over
--apu-skin-temp=<u32> APU Skin Temperature Limit - STT LIMIT APU (degree C)
--dgpu-skin-temp=<u32> dGPU Skin Temperature Limit - STT LIMIT dGPU (degree C)
--apu-slow-limit=<u32> APU PPT Slow Power limit for A+A dGPU platform - PPT LIMIT APU (mW)
--skin-temp-limit=<u32> Skin Temperature Power Limit (mW)
--gfx-clk=<u32> Forced Clock Speed MHz (Renoir Only)
--oc-clk=<u32> Forced Core Clock Speed MHz (Renoir and up Only)
--oc-volt=<u32> Forced Core VID: Must follow this calcuation (1.55 - [VID you want to set
e.g. 1.25 for 1.25v]) / 0.00625 (Renoir and up Only)
--enable-oc Enable OC (Renoir and up Only)
--disable-oc Enable OC (Renoir and up Only)
--power-saving Hidden options to improve power efficiency (is set when AC unplugged): beh
avior depends on CPU generation, Device and Manufacture
--max-performance Hidden options to improve performance (is set when AC plugged in): behavio
r depends on CPU generation, Device and Manufacture

Enabloin kokeeksi power savingin mutta undervolt näyttää olevan mysteerinen. 8th gen Intelillä Thinkpadin undervolt oli erittäin simppeliä tähän verrattuna.

 

[Barbarossa]

Miten tehdään undervolt Amd Ryzen 7 5700U:lle? Asensin ryzenadj ja sen ohje on täyttä siansaksaa:



Enabloin kokeeksi power savingin mutta undervolt näyttää olevan mysteerinen. 8th gen Intelillä Thinkpadin undervolt oli erittäin simppeliä tähän verrattuna.

FAQ

Adjust power management settings for Ryzen APUs. Contribute to FlyGoat/RyzenAdj development by creating an account on GitHub.

github.com

 

[Grizzle]

Määritä krfb:lle unattend access salasana sekä määritä ettei salasanaa tallenneta tilin lompakkoon (Käynnistyksessä lompakko vaatii lompakon salasanan)

Jos laittaa lompakon salasanaksi saman kuin käyttäjätililin salasana, ei tarvitse antaa erikseen lompakon salasanaa. Helpottaa käyttöä huomattavasti.

 

[TenderBeef]

Jos laittaa lompakon salasanaksi saman kuin käyttäjätililin salasana, ei tarvitse antaa erikseen lompakon salasanaa.

Paitsi täytyy (ainakin ubuntu/mint/?) jos käyttää autologonia, mikä on kätevä jos on vain yksi käyttäjä ja levysalaus.

 

[Lammas]

Onko kukaan löytänyt ratkaisua KDE:tä vaivaavaan ongelmaan, jossa näyttö käynnistyy ilman syytä työpöydän ollessa lukossa? Ongelma menee siis näin:
1. Lukitse työpöytä ja odota kunnes näyttö sammuu (tai menee lepotilaan tms.).
2. Muutaman sekunnin kuluttua näyttö menee itsestään päälle. Tietokone ei "tiedä", että näyttö menee päälle, koska esim. lukitusruudun salasanakenttä ei aktivoidu samalla tavalla kuin se aktivoituisi hiiren liikkeestä. Tästä syystä näyttö ei myöskään mene takaisin lepotilaan, koska mikään "ajastin" ei ole sitä varten päällä (koska tietokone siis luulee että ollaan yhä lepotilassa).
3. Hiirtä liikuttamalla "ajastimen" saa takaisin päälle, eli määräajan kuluttua näyttö taas sammuu, jonka jälkeen voidaankin pian palata kohtaan 2.

Näin tapahtuu ainakin Kubuntu 20.04:ssä. Sammutin ja disabloin "KScreen 2" -palvelun, mutta se ei ainakaan pysyvästi korjannut vikaa. Kerran kävi kylläkin niin, että näyttö pysyi koko yön pois päältä, mutta en ole pystynyt toistamaan kyseistä ihmettä.

Näköjään ongelma esiintyykin vain silloin, kun jokin tietty ohjelma on päällä. Eli jos on korkeintaan joku terminaali tms. yksinkertainen ikkuna auki, niin ongelmaa ei ole. En vielä tiedä mikä ohjelma triggeröi ongelman.

 

[ile2]

Osaako kukaan kertoa miten ihmeessä saan logitech g500s, kolmannen eli keskimmäisen peukalonapin bindattua mitenkään.. se lähettää Numlockin vaan, piper ei ees tunnista sitä nappia mikskään lukee vaan "unknown" ja kaatuu kun yrittää bindata. muuten tunnistaa hiiren. Eli entinen omistaja varmaan hiiren sisäiseen muistiin tuon laittanu, onko tässä mitään tehtävissä muutakun mennä windows koneelle ja asentaa se logitechin paske?

Linux mint 20.3 (ubuntu)

-ile

ps. ei asennu winellä se logitech gaming softa. virtuaalikonetta ei huvittais alkaa ruksaamaan näin pienen takia.

 

[Ogeli]

Osaako kukaan kertoa miten ihmeessä saan logitech g500s, kolmannen eli keskimmäisen peukalonapin bindattua mitenkään.

Toimiskohan solaar (löytyy repoista)

 

[gogmagog]

Kertokaapas arvon mestarit, että mikä on tilanne GPU alivoltitus ja Linux ? Käsittääkseni tuo on jossain vaiheessa onnistunut ?

Ja jos ei varsinainen alivoltitus, niin mahdollisesti jotain muuta samankaltaista ohjelmisto tasolla lämpöjen laskemiseen.

Nvidiasta siis kyse.

 

[archy]

Onkos täällä pidempään esim Fedora Silverblue:ta käyttäneitä? Itsellä ollu pitkään jo ajossa Fedora Workstation ja käytellyt v36 betaa melkein sen julkaisusta lähtien. Tänään sitten virallisen "stablen" julkaisu. Samalla alkanut kiinnotsamaan tuo Silverblue ja rpm-ostree/image-pohjainen malli.

Kiinnostaisi tietää minkä verran tuossa pitää omaa käyttöä muovata kun periaatteessa softia tulisi lähtökohtaisesti ajaa Flatpakkeina tai sitten distrobox/toolbox tyylisesti containereista. Flatpak puoli ei sinällään ongelma kun pyrin niitä käyttämään muutenkin jos vaan löytyy, etenkin nyt kun Steam Deck myös käytössä. Mutta kuitenkin on joitain ohjelmia joita ei välttämättä löydy flatpakkina tai ei pysty ajamaan containerista, jolloin sovelluksen asennus rpm-ostree:lla jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi, kovin paljoa tätä ei viittisi harrasta koska samalla menettää tuon Silverbluen hyödyt.

 

[JiiPee]

Onkos täällä pidempään esim Fedora Silverblue:ta käyttäneitä? Itsellä ollu pitkään jo ajossa Fedora Workstation ja käytellyt v36 betaa melkein sen julkaisusta lähtien. Tänään sitten virallisen "stablen" julkaisu. Samalla alkanut kiinnotsamaan tuo Silverblue ja rpm-ostree/image-pohjainen malli.

Kiinnostaisi tietää minkä verran tuossa pitää omaa käyttöä muovata kun periaatteessa softia tulisi lähtökohtaisesti ajaa Flatpakkeina tai sitten distrobox/toolbox tyylisesti containereista. Flatpak puoli ei sinällään ongelma kun pyrin niitä käyttämään muutenkin jos vaan löytyy, etenkin nyt kun Steam Deck myös käytössä. Mutta kuitenkin on joitain ohjelmia joita ei välttämättä löydy flatpakkina tai ei pysty ajamaan containerista, jolloin sovelluksen asennus rpm-ostree:lla jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi, kovin paljoa tätä ei viittisi harrasta koska samalla menettää tuon Silverbluen hyödyt.

Itte ajelen F36:sta. Kertoisitko mitkä ne SB:n hyödyt on?

Flatpak en itte ainakaan näe mitenkään erityisen upeana systeeminä kun on vanhaan tottunut. Mutta onhan sillä toki puolensa kun on ihaankuin one for all. Konttien hyöty sitten on ihan kiinni käytöstä. Jossain devauksessa ja muussa räpellyksessä ihan jees, mutta kyllä itte ainakin tuohon omaan linuxiin joka on pääasiassa samba palvelin ja satunnaisesti jotain desktop käyttöä asentelen hommat ihan vanhaan tapaan.

 

[=JP=]

Silverblue ei varmastikaan kaikille sovellu, koska järjestelmä on "read only", mikä tuo omat hyvät ja huonot puolensa, dokumenteissa asia on selitetty mielestäni hyvin:

Silverblue is a variant of Fedora Workstation. It looks, feels and behaves like a regular desktop operating system, and the experience is similar to what you find with using a standard Fedora Workstation.

However, unlike other operating systems, Silverblue is immutable. This means that every installation is identical to every other installation of the same version. The operating system that is on disk is exactly the same from one machine to the next, and it never changes as it is used.

Silverblue’s immutable design is intended to make it more stable, less prone to bugs, and easier to test and develop. Finally, Silverblue’s immutable design also makes it an excellent platform for containerized applications as well as container-based software development. In each case, applications (apps) and containers are kept separate from the host system, improving stability and reliability.

Silverblue’s core technologies have some other helpful features. OS updates are fast and there’s no waiting around for them to install: just reboot as normal to start using the next version. With Silverblue, it is also possible to roll back to the previous version of the operating system, if something goes wrong.

 

[archy]

Itte ajelen F36:sta. Kertoisitko mitkä ne SB:n hyödyt on?

Ainakin ihan ensimmäisenä on tuo image-pohjainen systeemi, voi helposti rollata takaisin edelliseen imageen ilman että joutuu säätämään jotain timeshiftiä tai snapperia.

Tuossa just yksi kaveri SB:n päivitteli F35:stä -> F36, meni 4minuuttia että uusi image oli ladattu ja sitten vaan boottia.

Mutta ehkä tuo vielä desktop käytössä asettaa sen verran rajoitteita, etten taida jaksaa tästä normi-WS:stä vaihtaa.

 

[potero]

Mutta kuitenkin on joitain ohjelmia joita ei välttämättä löydy flatpakkina tai ei pysty ajamaan containerista, jolloin sovelluksen asennus rpm-ostree:lla jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi, kovin paljoa tätä ei viittisi harrasta koska samalla menettää tuon Silverbluen hyödyt.

Millä tavalla tässä siis menettää tuon Silverbluen hyödyt? Eikö tuossa kuitenkin säily se selkein hyöty eli versioitu immutable root tiedostojärjestelmä, vai ymmärränkö jotain väärin?

Layered Packages

Learn more about Fedora Linux, the Fedora Project & the Fedora Community.

docs.fedoraproject.org

The Fedora IoT images utilize rpm-ostree which is a hybrid image/package system. This allows layering a package on an existing image which produces a new versioned deployment. Similarly, removing a layered package creates a new versioned image. The rpm-ostree utility keeps two deployments available so a rollback procedure can be used to revert to a previous deployment.

Pitäisi varmaan joskus testata tuota Silverbluea vaikka virtuaalikoneessa, niin näkisi että kuinka paljon tuo oikeasti rajoittaa käyttöä. Tykkään todella paljon tuosta konseptista, koska kuulostaa siltä että jokin tämän tyylinen voisi viimein olla sellainen vähän robustimpi Linux systeemi.

 

[archy]

Millä tavalla tässä siis menettää tuon Silverbluen hyödyt? Eikö tuossa kuitenkin säily se selkein hyöty eli versioitu immutable root tiedostojärjestelmä, vai ymmärränkö jotain väärin?

Ehkä tuo oli vähän huonosti ilmaistu, mutta ainakin omaan korvaan tuo "image" olisi tarkoitus pitää mahdollisimman puhtaana eikä vaan puskea softaa sen päälle rpm-ostree layereillä.

Toisaalta jos haluaa jotain ajureita asennelle niin eipä ole vaihtoehtoja.

 

[potero]

Ehkä tuo oli vähän huonosti ilmaistu, mutta ainakin omaan korvaan tuo "image" olisi tarkoitus pitää mahdollisimman puhtaana eikä vaan puskea softaa sen päälle rpm-ostree layereillä.

Toisaalta jos haluaa jotain ajureita asennelle niin eipä ole vaihtoehtoja.

Hmm joo. Jos tuota käyttää niin olishan se tavallaan hienoa, että voisi sitten asentaa jutut mahdollisimman pitkälti niinä flatpakkeina. Mutta toisaalta mietin, että onkohan siitä haittaakaan jos niitä paketteja asentaa tuollaisina "layered" paketteina.

 

[JiiPee]

Tässä kun on tullut pähkäiltyä eri levypooli variaatioita ja ongelmana on se kun on sellaista sekarengastusta levyjen kanssa. Yhdessä vaiheessa jo ajattelin että vihdoin ratkaisu löytyi eli BTRFS raid-5 joka mahdollistaa siis eri kokoiset levyt. Mutta btrfs raid-5 toteutus on vielä pahasti keskeneräinen, suurin showstopper on scrub joka on raid-5 aivan karmean hidas, se on kehittäjien tiedossa kyllä, se ilmeisesti tekee sitä scrubbia turhaan moneen kertaan päällekkäin, joten hiukan isompi pooli jos on kyseessä niin se scrub voi kestää viikkoja.

Sitten tuli mieleen että mikä olisi esteenä jos tekisi jotain tällaista?

Eli partitioi kaikki levyt esim. 1TB partitioihin ja tekee MD:n kanssa useamman raid-5 pakan jotka sitten naittaa LVM:n kanssa yhteen. Mitä arvon raati on mieltä että mitä ongelmia tässä on muuta kuin se fakta että menee aika monimutkaiseksi poolin rakenne.

 

[Barbarossa]

Tässä kun on tullut pähkäiltyä eri levypooli variaatioita ja ongelmana on se kun on sellaista sekarengastusta levyjen kanssa. Yhdessä vaiheessa jo ajattelin että vihdoin ratkaisu löytyi eli BTRFS raid-5 joka mahdollistaa siis eri kokoiset levyt. Mutta btrfs raid-5 toteutus on vielä pahasti keskeneräinen, suurin showstopper on scrub joka on raid-5 aivan karmean hidas, se on kehittäjien tiedossa kyllä, se ilmeisesti tekee sitä scrubbia turhaan moneen kertaan päällekkäin, joten hiukan isompi pooli jos on kyseessä niin se scrub voi kestää viikkoja.

Sitten tuli mieleen että mikä olisi esteenä jos tekisi jotain tällaista?

Eli partitioi kaikki levyt esim. 1TB partitioihin ja tekee MD:n kanssa useamman raid-5 pakan jotka sitten naittaa LVM:n kanssa yhteen. Mitä arvon raati on mieltä että mitä ongelmia tässä on muuta kuin se fakta että menee aika monimutkaiseksi poolin rakenne.

Minulla ensimmäisenä tulee mieleen että tuossa voi olla yllättäviä ja varsin merkittäviä ongelmia suorituskyvyn kanssa, kun parhaimmillaan voi olla sama sisältö hajautettuna moninkertaisena samoille fyysisille levyille (+ pariteetti). Eikä sitä voi edes mitenkään hallita jos se on läpinäkymättömänä LVM:n takana. Jo ilman LVM:ääkin tuo kuulostaa hankalalta setupilta, mutta ainakin silloin voi omilla tekemisillään yrittää huolehtia että varsinkaan noita kolmea ensimmäistä pakkaa ei rynkytetä rajusti rinnakkain samanaikaisesti. Näin siis ihan puhtaasti vahvalla mutulla, minkäänlaista kokemusta tällaisesta ei ole

Sivuhuomiona, levysuorituskyvyn lisäksi ainakin omien kokemusten perusteella pahasti takkuavat I/O-operaatiot voivat aiheuttaa koko järjestelmän tahmailua kun kernelin I/O-kutsut jäävät odottelemaan jo käynnissä olevien kutsujen palaamista.

 

[JiiPee]

Minulla ensimmäisenä tulee mieleen että tuossa voi olla yllättäviä ja varsin merkittäviä ongelmia suorituskyvyn kanssa, kun parhaimmillaan voi olla sama sisältö hajautettuna moninkertaisena samoille fyysisille levyille (+ pariteetti).

Pariteetin kanssa ei pitäisi tulla ongelmaa koska md haistelee automaattisesti että jos samalle fyysiselle levylee on tehty usealle partitiolle raidi, niin se ei ala esim. tarkistus ajoa vetämään rinnakkain vaan odottaa että edellinen valmistuu. Olettaisin että myös rebuildin kanssa pätee sama. Bonarinahan tuossa tulisi se että rebuild ajat lyhenisi huomattavasti koska todennäköisesti esim. kaatumisen taikka sähkökatkon aiheuttama rebuild tuskin kohdistuisi kaikkiin raideihin vaan johonkin.

Suorituskyky on tosiaan se mikä tuossa voi tulla varsin vaihtelevaksi koska teoriassa on mahdollista että jokin tiedosto on tavallaan yhdellä levyllä. Mutta pooli on käytännössä sellainen varasto jolta ei vaadita mitään huikeaa suorituskykyä, niin se ei sinäänsä olisi mikään suuri ongelma.

 

[Barbarossa]

Pariteetin kanssa ei pitäisi tulla ongelmaa koska md haistelee automaattisesti että jos samalle fyysiselle levylee on tehty usealle partitiolle raidi, niin se ei ala esim. tarkistus ajoa vetämään rinnakkain vaan odottaa että edellinen valmistuu. Olettaisin että myös rebuildin kanssa pätee sama. Bonarinahan tuossa tulisi se että rebuild ajat lyhenisi huomattavasti koska todennäköisesti esim. kaatumisen taikka sähkökatkon aiheuttama rebuild tuskin kohdistuisi kaikkiin raideihin vaan johonkin.

Mietin itseasiassa tuossa pelkästään kirjoitusoperaatioita, ainakin minun ymmärtääkseni pariteetin päivitys on osa jokaista kirjoitusta. Keijo ei tiedä eikä Keijo voi todistaa, mutta Keijolla on hyvin voimakas tunne että kirjoittaminen tuollaiselle voi pahimmillaan olla todella hidasta.

Mutta jos ei suorituskyky ole niin ratkaiseva, ja hyväksyy rajoitukset niin miksipä ei tuollaista kokeilisi. En ainakaan itse keksi tuollaiselle sekalaiselle seurakunnalle parempaakaan ratkaisua jolla saisi vastaavan lopputuloksen.

 

[archy]

No nyt tuli aikamoinen pommi

NVIDIA Transitioning To Official, Open-Source Linux GPU Kernel Driver - Phoronix

www.phoronix.com

 

[JiiPee]

No nyt tuli aikamoinen pommi

NVIDIA Transitioning To Official, Open-Source Linux GPU Kernel Driver - Phoronix

www.phoronix.com

Kyllähän siinä on vielä työtä edessä että ajurit on kernelissä suoraan mukana. Ei se AMD:llä ihan hetkessä tapahtunut. Varmasti saa nvidia useaan otteeseen yrittää että koodi hyväksytään.
Mutta erittäin hyvä homma että vihdoin taipuivat.

 

[archy]

Kyllähän siinä on vielä työtä edessä että ajurit on kernelissä suoraan mukana. Ei se AMD:llä ihan hetkessä tapahtunut. Varmasti saa nvidia useaan otteeseen yrittää että koodi hyväksytään.
Mutta erittäin hyvä homma että vihdoin taipuivat.

juu alkuhan tämä vasta on, mutta luulisi että nouveau jengi ja mesa jengi tuossa tulevat myös hyötymään.

EDIT: Tässä aika hyvä kirjoitus Why is the open source driver release from NVidia so important for Linux? | Christian F.K. Schaller ja kuten tuossakin todetaan niin on varmaan useamman vuoden projekti että tuosta saadaan jotain isompaa hyötyä / vastaavaa kuin AMD:n osalta on tällä hetkellä.

 

[Barbarossa]

Kyllähän siinä on vielä työtä edessä että ajurit on kernelissä suoraan mukana. Ei se AMD:llä ihan hetkessä tapahtunut. Varmasti saa nvidia useaan otteeseen yrittää että koodi hyväksytään.
Mutta erittäin hyvä homma että vihdoin taipuivat.

Ei varmasti helpota tuota savottaa se että tässä ollaan tuomassa ainoastaan avointa kerneliajuria, nahkiksen userspace puoli jää edelleen suljetuksi. Perinteisesti suhtautuminen ollut vähän nihkeää kernelin kehittäjillä kun on tyrkytetty ajuria jonka ainoa käyttäjä on joku suljettu proprietary kapula.

 

[teho75]

Mulla on uusin Ubuntu, asennettu pari päivää sitten.
Latasin ja asensin Ubuntun ohjelmistoasennus työkalulla PaintPP-ohjelman ja se ilmoitti asentuneeksi.
Kuitenkaan minkäänlaista kuvaketta ei tullut mihinkään siitä ja en osaa päätteellä ajaa tuota ohjelmaa.
Miten voisin käynnistää PaintPP?