Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[jhalmu]

Pop Ossiin tuntuu tulevan aika usein noit päivityksiä, niin asensin How to set up automatic updates for Ubuntu Linux 18.04 - nixCraft Unattended-upgrades noilla ohjeilla.
Tuossa ohje toisella lailla: How to Enable Unattended Upgrades on Ubuntu/Debian
Tosin lähettämiseen asensin ssmtp postin lähettäjäksi kun oli paljon simppelimpi. Tuossa ohjeet miten gmailin kautta saa postin: SSMTP gmail configuration : gmail antaa aika hyvän virheilmoituksen ja siihen pitää laittaa turvakoodi gmailin ohjeiden mukaan.
Käyttääkö joku vastaavaa?

Ehken nyt tajua conffata tuota loppuun, mutta simppelimpi apt-cron löytyi, testataan sitä.
Edit: En nyt itseasiassa käytännössä tiedä kuinka usein toi perusasetus hakee uusia päivityksiä, vai hakeeko toi Unatteded Upggades niitä kun tuntuu että melkein parikin kertaa päivässä pitäis päivittää.

Tietenkin jos olis joku nappi jonka kautta päivittää, ettei tarvitsis PoP Shoppia aina avata (tai terminaalia) niin sekin olis parempi.

 

[SheikYerbouti]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

 

[dome]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Viestistä päätellen tarkoitat enemmän komentoriviltä tapahtuvaa räpeltämistä? Kaikkia asioita ei tutoriaaleja, tai manuaaleja lukemalla opi eli ne on vain kohdattava itse. Ohjeiden seuraaminen erilaisten asioiden kanssa on täysin ok, olennaista olisi edes vähän ymmärtää mitä on tekemässä ja miksi eikä sokkona kopioida komentoja.

Jos ihan peruskomennot on hakusessa niin paljon löytyy jo youtubestakin hyviä ohjeita. Myös udemyssä on ihan hyviä kurssimatskuja jos moisia haluaa seurata. Kannattaa myös tsekata joku video linuxin hakemistorakenteesta mikä on melko olennainen ymmärtää löytääkseen eri asioita.

Mitään yhtä kultaista opusta millä osaisi kaiken olennaisen ei ole. Paras tapa on oppia tekemisen kautta, törmätä ongelmiin ja pikkuhiljaa oppia ratkomaan niistä edes osa omin avuin. Tähän auttaa jos keksii omia tarpeita mihin haluaisi palvelinta käyttää ja alkaa sen pohjalta pystytellä. Päämäärätön virittely vie motivaation nopeasti ainakin allekirjoittaneelta.

Kaikkia komentojen vipuja ja yksityiskohtia ei todellakaan tarvitse osata eikä kaikkia edes yleisimpien komentojen osalta aina muista näin vuosienkaan jälkeen. Ne löytyy kyllä manuaaleista tarvittaessa ja olennaista on ymmärtää mitä on tekemässä.

 

[A Lake Elk]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Gentoo Linuxin asennuksesta oppii todella paljon Linuxin sielunelämästä kun siinä ei ole mitään automaattista installeria, vaan kaiken joutuu tekemään ja säätämään itse mukaan lukien kernelin. Itsellä toi tapa oli juuri se, jolla opin paljon Linuxista. Huonopuoli (tai no riippuu näkökulmasta) on, että kaikki asennettavat softat käännetään lähdekoodeista, joten niihin menee helposti aikaa, etenkin suurimpiin esim. KDE kokonaisuudessaan (olikohan se meta-paketti nimeltään muistaakseni).

Kannattaa etukäteen lukasta Gentoon Handbookkia, että tietää mitä on edessä, jos tuohon ryhtyy: Gentoo AMD64 Handbook - Gentoo Wiki

 

[SheikYerbouti]

Viestistä päätellen tarkoitat enemmän komentoriviltä tapahtuvaa räpeltämistä? Kaikkia asioita ei tutoriaaleja, tai manuaaleja lukemalla opi eli ne on vain kohdattava itse.

Juuri sitä. Ongelmana nykyisessä lähestymistavassa, jossa ratkon ongelmat sitä mukaa kun ne tulee vastaan on se, että silloin mennään aina helpoimman kautta. Eli googlataan ongelma ja ratkaisu siihen. Aina hetken yrittää itse ratkoa, mutta nopeasti luovuttaa. Kirjassa olisi se hyvä, että siinä voisi lähteä vaan sivulta 1 liikkeelle ja sivulla 1000 osaisi sitten jo paljon. Ja voisi tarpeen mukaan sitten palata niihin merkitseviin sivuihin kun ongelman kohtaa uudelleen.

Toinen vaihtoehto olisi myös youtube-kurssit ynnä muut, mutta jotenkin sitä haluaisi old school tyyliin paperia käsiinsä, saisi hypittyä sivujen välillä omaan tahtiin ja kirja olisi aina tarpeen mukaan käsillä.

Gentoo Linuxin asennuksesta oppii todella paljon Linuxin sielunelämästä kun siinä ei ole mitään automaattista installeria, vaan kaiken joutuu tekemään ja säätämään itse mukaan lukien kernelin.

Tämähän vaikuttaa kiinnostavalta, täytyy tutustua. Kiitos vinkistä.

 

[dome]

Juuri sitä. Ongelmana nykyisessä lähestymistavassa, jossa ratkon ongelmat sitä mukaa kun ne tulee vastaan on se, että silloin mennään aina helpoimman kautta. Eli googlataan ongelma ja ratkaisu siihen. Aina hetken yrittää itse ratkoa, mutta nopeasti luovuttaa. Kirjassa olisi se hyvä, että siinä voisi lähteä vaan sivulta 1 liikkeelle ja sivulla 1000 osaisi sitten jo paljon. Ja voisi tarpeen mukaan sitten palata niihin merkitseviin sivuihin kun ongelman kohtaa uudelleen.

Näinhän se on. Usein noista jää kuitenkin jonkinlainen tiedonmurunen mieleen ja sitä osaa ehkä hyödyntää seuraavalla kerralla kun jotain vastaavaa tulee eteen. Toistoja vaan niin joskus voi sanoa jotain osaavansa

Arch linux on toinen ihan hyvä harjoittelukohde jos kiinnostaa hieman enemmän tehdä asennellessa menemättä ihan niin syvälle kuin gentoon kanssa. Archin oma wiki on myös törkeän hyvä erilaisine ohjeineen.

 

[ississ]

Juuri sitä. Ongelmana nykyisessä lähestymistavassa, jossa ratkon ongelmat sitä mukaa kun ne tulee vastaan on se, että silloin mennään aina helpoimman kautta. Eli googlataan ongelma ja ratkaisu siihen. Aina hetken yrittää itse ratkoa, mutta nopeasti luovuttaa. Kirjassa olisi se hyvä, että siinä voisi lähteä vaan sivulta 1 liikkeelle ja sivulla 1000 osaisi sitten jo paljon. Ja voisi tarpeen mukaan sitten palata niihin merkitseviin sivuihin kun ongelman kohtaa uudelleen.

Riippuu vähän siitäkin mitä komentorivillä pitää ja haluaa tehdä.
Melkein kaikilla jakeluilla on vähän omat jutut joita pitää tehdä asennuksessa ja mistä mitäkin säädetään, joskus google on korvaamaton...

Itse hommasin aikoinaan muutaman kirjan, ainakin "portable shell programming" ja "using sed and awk" kannattaa lukaista. Ja tietysti käytetyn shellin dokumentaatio.
Noilla saa tehtyä kätevästi komentorivillä monenlaista, myös muissa vastaavissa kuin linuxissa.

Pieni perusasennus on yksi vaihtoehto ja asentaa sitten ohjelmat tai ainakin osan jostain muualta kuin paketinhallinnasta (eli kääntää itse) niin oppii varmasti paljon, tosin matkalle voi tulla monta mutkaa kun pitää varmistaa kirjastoversiot jne. Suosittelen lämpimästi oppimismatkalle

Ehkä vieläkin saisi vastaavia kirjoja kuin aikoinaan oli pc- käyttäjän käsikirjat, linux-oppaita useampikin ja samoin win(3.x & 95). Kirjastosta voisi löytyä. Monet asiat toimivat edelleen samoin vaikka kehitys onkin kulkenut vuosia johonkin suuntaan.

 

[Barbarossa]

Tämähän vaikuttaa kiinnostavalta, täytyy tutustua. Kiitos vinkistä.

Kannattaa varoa ettei se jää päälle. Nimim. joskus vuosituhannen taitteessa läksin huvikseni kokeilemaan niin päättömän kuuloista konseptia (sen ajan raudalla). Nyt ärsyttää aina kun tarvitsee easy mode distroa värkätä...

 

[topiv]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu.

Jos englanti taipuu, täällä on 25 erilaista pdf- kirjaa ladattavissa linux-aloittelijalle:

20 Best Linux Books You Can Download For Free Legally

Let me share the best resource to learn Linux for free. This is a collection of Linux PDFs that you can download for free to learn Linux.

itsfoss.com

Suosittelen myös käymään paikallisessa kirjastossa ja lisäksi katsomaan Youtube-videoita, lukemaan blogikirjoituksia ja miksei kirjoittamaan omaa blogia, jossa tallentaa oppimiaan asioita muidenkin iloksi.

 

[jhalmu]

Konkreettista työskentelyä tulee myös kun pistää pystyyn mahdollisimman turvallisen weppipalvelimen ym. Mulle joskus nuorena pistettiin käteen yhdessä pikkufirmassa UNIX-manuaali ja pistettiin takahuoneeseen sitä lukemaan ja sanottiin että ulos saat tulla vasta kun osaa kaiken. En oppinut. Ei ollut siis mitään konkreettista tietoa koko hommasta tai mitä muka opiskelen. Täytyy kyllä kattoo noit kirjoja kanssa.
Tälläiset on kanssa kivoja:

 

[=JP=]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Aloita virtuaalikoneella, jossa voi turvallisesti tehdä kokeiluja ja opiskella miten Linux systeemit toimii. Snapshottien avustuksella palaaminen takaisin toimivaan järjestelmään on aina nopeaa ja helppoa, eli tekemällä oppii samalla kun opuksia lueskelee...

 

[micko]

Gentoo Linuxin asennuksesta oppii todella paljon Linuxin sielunelämästä kun siinä ei ole mitään automaattista installeria, vaan kaiken joutuu tekemään ja säätämään itse mukaan lukien kernelin. Itsellä toi tapa oli juuri se, jolla opin paljon Linuxista. Huonopuoli (tai no riippuu näkökulmasta) on, että kaikki asennettavat softat käännetään lähdekoodeista, joten niihin menee helposti aikaa, etenkin suurimpiin esim. KDE kokonaisuudessaan (olikohan se meta-paketti nimeltään muistaakseni).

Kannattaa etukäteen lukasta Gentoon Handbookkia, että tietää mitä on edessä, jos tuohon ryhtyy: Gentoo AMD64 Handbook - Gentoo Wiki

Näin tein 2004 ja se oli menoa Linuxmaailmaan.

Seuraava taso tuosta on Linux From Scratch, missä oppii vielä syvemmin kaikenlaista Linuxin ja varsinkin jakelupakettien sielunelämästä. Jos vaan siis lukee ajatuksella kaiken, eikä vain copypastea komentoja.

 

[Juha Uotila]

Tuli ihan mielenkiinnosta vaihdettua pitkästä aikaa Arch Linuxista -> Fedora 32.

Nyt ongelmana on, etten saa jostain syystä Intelin VA-API ajureita toimimaan. Olen jo asentanut libva-intel-driver:n ja itse driver filu näkyy /usr/lib64/dri/:n alla, mutta vainfo palauttaa vaan seuraavan virheen:

libva info: VA-API version 1.7.0
libva info: User environment variable requested driver 'i965'
libva info: Trying to open /usr/lib64/dri/i965_drv_video.so
libva info: Found init function __vaDriverInit_1_7
libva error: /usr/lib64/dri/i965_drv_video.so init failed
libva info: va_openDriver() returns -1
vaInitialize failed with error code -1 (unknown libva error),exit

iGPU tiedot:

Graphics:
  Device-1: Intel UHD Graphics driver: i915 v: kernel
  Device-2: Chicony Integrated Camera type: USB driver: uvcvideo
  Display: wayland server: Fedora Project X.org 1.20.8 driver: i915
  note: display driver n/a - try sudo/root resolution: 3440x1440~85Hz
  OpenGL: renderer: Mesa Intel UHD Graphics (CML GT2) v: 4.6 Mesa 20.1.5

Mistähän tässä lähtisi katsomaan korjausta? Enpä nyt muistanut Archissa tuota kokeilla kun sen joskus olin laittanut toimimaan.

 

[Barbarossa]

Tuli ihan mielenkiinnosta vaihdettua pitkästä aikaa Arch Linuxista -> Fedora 32.

Nyt ongelmana on, etten saa jostain syystä Intelin VA-API ajureita toimimaan. Olen jo asentanut libva-intel-driver:n ja itse driver filu näkyy /usr/lib64/dri/:n alla, mutta vainfo palauttaa vaan seuraavan virheen:

libva info: VA-API version 1.7.0
libva info: User environment variable requested driver 'i965'
libva info: Trying to open /usr/lib64/dri/i965_drv_video.so
libva info: Found init function __vaDriverInit_1_7
libva error: /usr/lib64/dri/i965_drv_video.so init failed
libva info: va_openDriver() returns -1
vaInitialize failed with error code -1 (unknown libva error),exit

iGPU tiedot:

Graphics:
  Device-1: Intel UHD Graphics driver: i915 v: kernel
  Device-2: Chicony Integrated Camera type: USB driver: uvcvideo
  Display: wayland server: Fedora Project X.org 1.20.8 driver: i915
  note: display driver n/a - try sudo/root resolution: 3440x1440~85Hz
  OpenGL: renderer: Mesa Intel UHD Graphics (CML GT2) v: 4.6 Mesa 20.1.5

Mistähän tässä lähtisi katsomaan korjausta? Enpä nyt muistanut Archissa tuota kokeilla kun sen joskus olin laittanut toimimaan.

Tuo i965 ajuri ei taida tukea Haswelliä uudempaa rautaa ja sinulla näyttäisi olevan Comet Lake.

 

[Juha Uotila]

Tuo i965 ajuri ei taida tukea Haswelliä uudempaa rautaa ja sinulla näyttäisi olevan Comet Lake.

Se tuossa vähän ihmetyttää että miksi tuo yrittää käyttää tuota. Kun näyttäisi muuten että kennelistä tulee i915 ajuri käyttöön.

Yritin /etc/environment laittaa myös asetuksia mutta kun i915 ajuria ei ole tuolla dri hakemistossa niin ei sekään toimi.

Vai onko nyt siis niin ettei tälle vielä ole tukea ollenkaan.

 

[Barbarossa]

Se tuossa vähän ihmetyttää että miksi tuo yrittää käyttää tuota. Kun näyttäisi muuten että kennelistä tulee i915 ajuri käyttöön.

Yritin /etc/environment laittaa myös asetuksia mutta kun i915 ajuria ei ole tuolla dri hakemistossa niin ei sekään toimi.

Vai onko nyt siis niin ettei tälle vielä ole tukea ollenkaan.

Taitaa olla tämä mitä tarvitset: intel-media-driver-20.1.1-1.fc32.x86_64.rpm Fedora 32 Download

Tuo Intelin Linux-grafiikka-ajuri on hieman sekava, i915 taitaa olla kernelissä olevan ajurin nimi joka käsittääkseni tukee i915 -> nykypäivään. Mesassa on ilmeisesti 'iris' uudemmalle raudalle, ja kaipa tuo intel-media-driver on sitten se uusi VAAPI-ajuri.

 

[kaakau<"'\\/>]

Pitäisi saada Ubuntulla toimiva crontabin pyörittämä skripti mikä tekee seuraavaa:

Pingaa tiettyä lähiverkon ip:tä aina kun skripti ajetaan (crontab ajaa skriptin 5min välein)
Samalla ajokerralla tarkistaa pingauksen, tuleeko pingiin vastaus.
Jos tulee vastaus, skripti loppuu.

Jos ei tule vastausta, kokeilee heti pingata uudelleen.
Jos nyt tulee vastaus, skripti loppuu.
Jos ei tule edelleenkään vastausta, kokeilee pingata uudelleen minuutin päästä.
Jos tulee vastaus nyt, skripti loppuu.
Jos ei tule vastausta, käynnistyy järjestelmä uudelleen.


Itselle kun ei ole tuttuja nuo linuxin komennot, niin en tiedä mitä tuonne skriptiin pitäisi työntää että osaa pingata ja hakea sen vastauksen.

Jotain tällaista, en muista varmasti eroteltiinko komennot newlineilla, niin laitoin komennot yhdelle riville. Pitää varmaan laittaa rootin crontabiin, kun rebootti vaatinee rootin oikeudet.

*/5 * * * * ip=192.168.1.1; ping -c1 $ip && exit; ping -c1 $ip && exit; sleep 60; ping -c1 $ip && exit; systemctl reboot

 

[ississ]

Jotain tällaista, en muista varmasti eroteltiinko komennot newlineilla, niin laitoin komennot yhdelle riville. Pitää varmaan laittaa rootin crontabiin, kun rebootti vaatinee rootin oikeudet.

*/5 * * * * ip=192.168.1.1; ping -c1 $ip && exit; ping -c1 $ip && exit; sleep 60; ping -c1 $ip && exit; systemctl reboot

Ehkä tuosta voisi jo tehdä skriptin...

Tuollainen kuuluisi varmaan systeemin crontabiin, ei minkään käyttäjän (edes root).
Tietysti sys ajetaan rootin oikeuksilla.

 

[Barbarossa]

Pitäisi saada Ubuntulla toimiva crontabin pyörittämä skripti mikä tekee seuraavaa:

Pingaa tiettyä lähiverkon ip:tä aina kun skripti ajetaan (crontab ajaa skriptin 5min välein)
Samalla ajokerralla tarkistaa pingauksen, tuleeko pingiin vastaus.
Jos tulee vastaus, skripti loppuu.

Jos ei tule vastausta, kokeilee heti pingata uudelleen.
Jos nyt tulee vastaus, skripti loppuu.
Jos ei tule edelleenkään vastausta, kokeilee pingata uudelleen minuutin päästä.
Jos tulee vastaus nyt, skripti loppuu.
Jos ei tule vastausta, käynnistyy järjestelmä uudelleen.


Itselle kun ei ole tuttuja nuo linuxin komennot, niin en tiedä mitä tuonne skriptiin pitäisi työntää että osaa pingata ja hakea sen vastauksen.

Tämä onnistuisi watchdogillakin, konfiguroisi siihen pelkän ping testin jos ei muita tarvitse. Muistaa sitten käyttää systemd watchdog-ping.serviceä pelkän watchdog.servicen sijaan.

 

[Juha Uotila]

Taitaa olla tämä mitä tarvitset: intel-media-driver-20.1.1-1.fc32.x86_64.rpm Fedora 32 Download

Tuo Intelin Linux-grafiikka-ajuri on hieman sekava, i915 taitaa olla kernelissä olevan ajurin nimi joka käsittääkseni tukee i915 -> nykypäivään. Mesassa on ilmeisesti 'iris' uudemmalle raudalle, ja kaipa tuo intel-media-driver on sitten se uusi VAAPI-ajuri.

Joo nyt vainfo toimii kun asenteli tuon media-driverin.

Mutta esim chromium-freeworld jossa on nuo tarvittavat codecit ja VA-API tuki ei kuitenkaan toimi kun katsoo esim youtubessa videota (h264ify laajennus asennettu). Onkohan nyt vielä niin että tuota media-driveria ei sitten vielä tueta, ilmeisesti ainakaan Firefoxilla tuolla ajurilla ei toimi (ArchWiki kertoo ettei olisi tuettu, liekkö sama sitten chromiumin osalta).

 

[telcoM]

Aikaisemmassa postauksessa luki:

libva info: User environment variable requested driver 'i965'

mikä viittaisi siihen että jossain saattaa olla asetettuna ympäristömuuttuja tyyliin

export LIBVA_DRIVER_NAME=i965

kun tuon asetetun arvon pitäisi intel-media-driver ajuria käytettäessä ilmeisesti olla "iHD" eikä "i965".

 

[Juha Uotila]

Aikaisemmassa postauksessa luki:

libva info: User environment variable requested driver 'i965'

mikä viittaisi siihen että jossain saattaa olla asetettuna ympäristömuuttuja tyyliin

export LIBVA_DRIVER_NAME=i965

kun tuon asetetun arvon pitäisi intel-media-driver ajuria käytettäessä ilmeisesti olla "iHD" eikä "i965".

Joo sain tuon toimimaan, kokeilin jossain vaiheessa noita muuttujia mutta ne oli tuossa jo disabloitu. Ongelma tosiaan oli se että nuo libva-intel-driver ja libva-intel-hybrid-driver eivät ilmeisti tuo tätä Comet Lake:n iGPU:ta. asensin tuon intel-media-driverin ja nyt ainakin vainfo ei enää herjaa (käyttää iHD ajuria nähtävästi). Vielä pitää tutkia miksi esim Chromium-freeworld ei kuitenkaan esim youtuben kanssa pelitä.

 

[Algron28]

Kyllä taas sais viedä pingviinin saunan taakse ja ampua.

Taas kerran NFS verkkojako lakkasi toimimasta.

Kyseessä kubuntu. Jako näkyy ok ja tiedosto sieltä aukeavat kuten pitääkin MUTTA, jos koittaa kopioida tuonne tiedostoa koneelta niin ensin tiedosto näyttää siirtyvän mutta sitten Dolphin jumahtaa kopioinnin loppupuolella niin että lakkaa vastaamasta (näyttää edelleen että siirto kesken).

Tiedosto kyllä löytyy verkkolevyltä, mutta ei aukea (korruptoitunut). Kyseessä Qnapissa oleva jako. Mitenhän tuota kannattaisi alkaa pamputtaa?

 

[Markok]

Kyllä taas sais viedä pingviinin saunan taakse ja ampua.

Taas kerran NFS verkkojako lakkasi toimimasta.

Kyseessä kubuntu. Jako näkyy ok ja tiedosto sieltä aukeavat kuten pitääkin MUTTA, jos koittaa kopioida tuonne tiedostoa koneelta niin ensin tiedosto näyttää siirtyvän mutta sitten Dolphin jumahtaa kopioinnin loppupuolella niin että lakkaa vastaamasta (näyttää edelleen että siirto kesken).

Tiedosto kyllä löytyy verkkolevyltä, mutta ei aukea (korruptoitunut). Kyseessä Qnapissa oleva jako. Mitenhän tuota kannattaisi alkaa pamputtaa?

Oletko kokeillut käynnistää työasemaa ja verkkopalvelinta uudestaan?

 

[Algron28]

Oletko kokeillut käynnistää työasemaa ja verkkopalvelinta uudestaan?

Kyllä. Ja useampaan kertaan.

 

[Markok]

Kyllä. Ja useampaan kertaan.

Näkyykö lokeissa mitään? Oletko kokeillut pienillä tiedostoilla (kt/mt)? Tekeekö samaa?

 

[Algron28]

Näkyykö lokeissa mitään? Oletko kokeillut pienillä tiedostoilla (kt/mt)? Tekeekö samaa?

Isot ja pienet tekee samaa, mutta pienissä näyttää että tuo "jumivaihe" joskus päättyvän kun isot jumahtaa täysin. Samoin jos kopioi useampaa tiedostoa kerralla niin ensimmäisen tiedoston kopioinnin jälkeen iskee jumiin. Kaikissa tapauksissa se mitä verkkoon on siirtynyt on käyttökelvotonta. Mistähän logeista ja miten tuota syytä kannattaisi etsiä?

Tuota ei tuossa kuukauteen tarvinnut ja siinä välissä on päivitetty Kubuntu ja Qnap sekä verkon vasteaika kasvoi ollen nyt noin 15ms. Samaan aikaan Qnap <--> windows verkkojako toimii täysin hyvin.

 

[VoNpo]

Mitä musiikkisoitinta suosittelette linuxille?
Toiveet:
- Graafinen ulkoasu (artistit, genret, levykannet yms nätisti järjestyksessä)
- Ei tarvetta spotify, tidal yms streamauspalveluiden integroinnille
- Tarkoitus soittaa NASsille siirrettyjä FLACeja
- Nettiradio, jolla kuunnella kätevästi kotimaisia kanavia

Onko mitään joka täyttää kaikki kohdat?

 

[Barbarossa]

Mitä musiikkisoitinta suosittelette linuxille?
Toiveet:
- Graafinen ulkoasu (artistit, genret, levykannet yms nätisti järjestyksessä)
- Ei tarvetta spotify, tidal yms streamauspalveluiden integroinnille
- Tarkoitus soittaa NASsille siirrettyjä FLACeja
- Nettiradio, jolla kuunnella kätevästi kotimaisia kanavia

Onko mitään joka täyttää kaikki kohdat?

Audacious on ollut itselläni vastaavassa käytössä. Nettiradioista ei tosin havaintoa kun en käytä, ja olen järjestellyt tavarat verkkolevylle hakemistorakenteella niin vaikea sanoa järjestelisikö tuo niitä omatoimisesti kovin nätisti. Amarok toiminee myös ellei ole allerginen KDE:n bloatille.

(E: Paitsi että Amarok saattaa olla jämähtänyt KDE4 aikaan, Kaffeine lienee sen korvaaja mutta en ole koskaan käyttänyt)

 

[kaakau<"'\\/>]

Itse käytän myös Audaciousta ja kuuntelen pelkästään nettiradiota.

 

[jhalmu]

Itsellä Lollypop. Tosin valmiita radiokanavia ei ole, ne pitää itse lisätä. Gnomelle.

 

[ojisama]

Pitäisi saada Ubuntulla toimiva crontabin pyörittämä skripti mikä tekee seuraavaa:

Pingaa tiettyä lähiverkon ip:tä aina kun skripti ajetaan (crontab ajaa skriptin 5min välein)
Samalla ajokerralla tarkistaa pingauksen, tuleeko pingiin vastaus.
Jos tulee vastaus, skripti loppuu.

Jos ei tule vastausta, kokeilee heti pingata uudelleen.
Jos nyt tulee vastaus, skripti loppuu.
Jos ei tule edelleenkään vastausta, kokeilee pingata uudelleen minuutin päästä.
Jos tulee vastaus nyt, skripti loppuu.
Jos ei tule vastausta, käynnistyy järjestelmä uudelleen.


Itselle kun ei ole tuttuja nuo linuxin komennot, niin en tiedä mitä tuonne skriptiin pitäisi työntää että osaa pingata ja hakea sen vastauksen.

Ihan mielenkiinnosta täytyy kysyä, että onko tosiaan tarkoitus käynnistää pingaava järjestelmä uudestaan tuossa, eikä se joka ei vastaa? (Vaikka kuulostaakin ihan mahdolliselta)

 

[Hyrava]

Entä jos bootin sijaan vaan käyttäisi verkkointerfacen alhaalla? Itsellä oli aikanaan yhden koneen kanssa vastaava ongelma jos verkko pätkäisi, ei aina omin voimin nostanut yhteyttä takaisin ilman ifdown/ifup -kikkailua.

 

[croc]

Sekin tietty mietityttää, että miksi yhteys katkeaa. Ehkä oikeampi tapa olisi debugata yhteyden katkeamiselle jokin syy ja puuttua siihen.. eikä lähteä tekemään sitä ns. purkka viritelmällä. Linuxia harvemmin tarvii sammutella.

 

[JiiPee]

Kyllä. Välillä piholea pyörittävä masiina kadottaa yhteyden reitittimeen ja lähtee toimimaan vain jos tuon masiinan käynnistää uudelleen (tapahtuu yleensä sähkökatkojen aikaan, reititin nousee ylös liian hitaasti ja pihole ei tästä tykkää).

Tarkoitus on pingata reititintä (tai jotain muuta lähiverkosta) ja kun pingi katkeaa niin piholen masiina käynnistyy uudelleen.

Millä distrolla pyörittelet sitä piholea? Ittellä on tässä Wintoosassa Hyper-V:n alla pihole ajossa ja on toiminu nyt kuukauden päivät ihan ongelmitta. Tokenee sähkökatkoista ja kaikesta. Ihan ollu asenna ja unohda kokemus siis. Niin ja Fedora 32 distrona.

Onko sulla piholen IP määritelty käsin vai hakeeko dhcp:llä reitittimeltä IP:n? Jos jälkimmäinen niin conffaa staattinen osoite jos siis olet natin takana niin pitäisi ongelman kadota.

 

[JiiPee]

Olikohan Ubuntu. Tai joku siihen pohjautuva.
Piholella on käsin määritelty ip ja reitittimelle vielä konffattu se varatuksi kyseisen laitteen mac-osoitteelle niin ei voi muut laitteet varastaa sitä.

Pääset siihen locaalina kiinni silloin kun ei toimi? Tsekkaa että onko se verkko ylhäällä jota pihole käyttää. Jos esim. on wlanin yli tai jotain niin se varmaan tukehtuu siihen. Jos on NetworkManager hoitamassa verkkoa niin sen kyllä pitäisi nostaa sitä uudelleen automaattisesti.

 

[ississ]

Olikohan Ubuntu. Tai joku siihen pohjautuva.
Piholella on käsin määritelty ip ja reitittimelle vielä konffattu se varatuksi kyseisen laitteen mac-osoitteelle niin ei voi muut laitteet varastaa sitä.

Laittaisin kyllä kiinteät ip:t dhcp-alueen ulkopuolelle ilman mac- varauksia. Ja jos on mac- varaus niin silloin koneeseen dhcp eikä kiinteä.

 

[Ratsia]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Kaiken kattavaa hyvää opusta tuskin löytyy, enemmän opit kun alat tekemään jotain itsellesi mielekästä ja etsit seikkaperäisiä oppaita tarpeen mukaan. Mikä sinulla on tavoitteena?

Jos kotikäyttö ja yleinen puuhastelu, niin tekaise vaikka mediaserveri (kodi?), jossa on tiedostojako ja printteri jaossa samballa, ja mahdollisesti eri virtuaalikoneeseen pi-hole mainosblokkeri sekä caching dns proxy. Distroksi Ubuntu tai Fedora.
Jos työjuttuja, niin distroksi Debian/CentOS ja konffaat (yksi palvelu kerrallaan) kotilabran josta löytyy keskitetty käyttäjänhallinta openldapilla, nimipalvelu, weppiserveri, git, elastic stack lokeille, johonkin pari konttia pyörimään ja kaikkia edellämainittuja operoidaan tietty ansiblella. Kovennukset lopuksi kehiin näiden mukaan:

https://www.cisecurity.org/cis-benchmarks/

Ohjeiden noudattaminen pilkulleen on yleensä paras vaihtoehto, ei niitä ammattilaisetkaan sokkona sovella.
Distribuutiosuosituksista voi olla eri mieltä, itse suosin lähellä upstreamia olevia. Muitakin voi toki käyttää.

Red Hatin ohjeet käyvät sellaisenaan CentOS:lle, tuolta löytyy (valitse versio vasemmasta reunasta):

Red Hat Enterprise Linux | Red Hat Product Documentation

Red Hat Enterprise Linux | Red Hat Documentation

access.redhat.com

 

[croc]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Itse olen opiskellut Linux/Unix - palvelimet hyvin pitkälle itse erehdyksien kautta. Joskus 90-luvun puolivälissä minulla oli ylimääräinen tietokone nurkassa hurisemassa johon aloin värkkäämään linux- palvelinta ja aloin opetella järjestelmän sielunelämää. Aluksi asensin koneelle debianin mahdollisimman minimalistisesti, eli asennuksen jälkeen asennettuna ei ollut mitään ns. turhaa vain juuri ne palikat että tietokone lähti käyntiin ja siihen pystyi kirjautumaan. Silloin yksi ensimmäisistä asioista oli kernelin kääntäminen niin, että mukana ei ollut mitään muuta kuin tarpeelliset palikat kyseiseen kokoonpanoon ja samalla opin ymmärtämään järjestelmän sielunelämää.

Nykyään kun asentaa perus desktop distron niin useimmissa distroissa on vaikka mitä palveluita/ohjelmia valmiiksi asennettuna varmuuden vuoksi, jospa käyttäjä niitä joskus saattaisi kaipaamaan. Tämä tietysti vaikeuttaa ymmärtämään mitä linux oikeasti tarvitsee toimiakseen, kun koneella pyörii kymmeniä prosesseja jotka eivät aluksi todennäköisesti sano mitään. Samalla kaikkien näiden prosessien tarkoitusten opiskelu saattaa olla hidastakin ja osittain turhaakin, koska nykyään valtaosa distroista asentavat helppokäyttöisyyden nimissä valmiiksi erilaisia paketteja "varmuuden vuoksi".

Eli mielestäni saattaa olla helpompi lähteä liikkeelle hyvin minimalistisesta Linux asennuksesta ja sitten itse asentaa siihen niitä palikoita joita ajattelee tarvitsevansa, kuten tiedostopalvelin, webbipalvelin, ssh, käyttäjät ja tietysti tiedostojen oikeudet on syytä opiskella jne.

Nykypäivänä tosin Kernelin kääntäminen ei ole niin suuressa muodissa(kuin aikaisemmin), sillä järjestelmiä ei ole pakko optimoida viimeiseen saakka kokoonpanoon sopivaksi, sillä oletuksena on että koneissa riittää tehoa pyörittämään myös ns. turhia prosesseja ja samalla asennus saadaan toimimaan käyttäjäystävällisesti, kun varmuuden vuoksi distron installeri asentaa palikoita joita joku käyttäjä/kokoonpano saattaa joskus tarvita(joilla ei välttämättä tee mitään omassa kokoonpanossa).. vähän kuten windowsissakin tulee ohjelmia/ominaisuuksia mukana, joita kaikki ei suinkaan tarvitse.

Nykyään Googlella löytää hyvin apua erilaisten palvelin sovellusten asentamiseen linuxissa. Itse ehkä lähtisin opiskelemaan niin että asentaisin jonkin hyvin minilalistisen distron ja sen jälkeen asentaisin siihen palveluita oman tarpeen mukaan käsin.. ilman graafisia apuvälineitä. Tässä erilaiset konffi tiedostot tulevat tutksi ja niiden manuaalinen puukottaminen ilman graafisia GUI härpäkkeitä. Usein graafiset GUI härpäkkeet vain editoivat näitä .conf tiedostoja ja jälki saattaa olla hyvinkin erilaista miten itse olisit niitä muokannut. Esimerkkinä voidaan sanoa että minulle on monta kertaa tapahtunut niin, että aluksi olen hieronut teksti editorilla .conf tiedostot kuntoon ja toimiviksi, mutta sitten jälkikäteen jokin GUI- työkalu joka on tehty helpottamaan asetusten määrittämistä on rikkonut/ylikirjoittanut jo aikaisemmin toimivaksi editoidut konffi tiedostot.

Ajan tässä lähinnä takaa että jos oikeasti haluat oppia linuxin sielunelämästä, niin kannattanee asentaa jokin hyvin minimalistinen järjestelmä ja sitten kun se on tullut tutuksi voit alkaa lisäämään siihen tavitsemiasi palikoita. Tällöin järjestelmän prosessit tulevat tutuksi ja ei tarvitse ihmetellä "mikähän tuokin oudon niminen prosessi on". Sillä uuden käyttäjän on helpompi ymmärtää minimalistisemman järjestelmän noin 10-20 prosessia, kuin vaikkapa nykypäivän työpöytä distroa joissa suoraan asennettuna saattaa olla vaikkapa 50prosessia pyörimässä puhtaan asennuksen jälkeen.

Nykyään netti on hyviä ohjeita pullollaan miten saadaan tehtyä mitäkin, eikä kannata unohtaa linuxiin omia manuaaleja "man sivut" jotka usein ovat varsin kattavia.

Tämä on toki vain yksi esimerkki miten itse olen Linux/Unix järjestelmien sielunelämän aikanaan oppinut ja tämä on myöhemmin myös auttanut minua erittäin paljon työelämässä. Tämän päivän standardeilla usein halutaan pakasta vetää se toimiva linux distro ja sitten saattaakin mennä sormi suuhun, kun ei ymmärretä sen toimintaa syvällisemmin. Toki kaikkien ei sitä tarvitse ymmärtääkään jos tarkoitus on vain käyttää graafista käyttöliittymää ja vältella terminaalia kuin ruttoa.

Mutta asenna rohkeasti vaikkapa jokin hyvin minimalistinen distro virtuaalikoneeseen (esim. ilmainen VirtualBox ohjelma)niin siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Aluksi verkkojaot kuntoon isäntäkoneen kanssa, tutustumien LAMP stackiin ja ennen kaikkea tietoturvaa silmällä pitäen.. apua löytyy varmasti internetin hakukoneilla.
Toki tämä vaatii hieman paneutumista, mutta uskon että opit näin enemmän jos aidosti haluat oppia muutakin kuin naksuttelemaan hiirellä graafisessa käyttöliittymässä. Näitä graafisia käyttöliittymiä on myös paljon erilaisia eli eri linux distrojen käyttöliittymät ei suinkaan aina ole totutun oloinen, mutta viimeistään terminaalista käsin saat ainakin periaatteessa tehtyä asiat "lähes" samalla tavalla.. oli sitten kyseessä mikä distro tahansa.

 

[Juha Uotila]

Alkaa pikkuhiljaa ilmestymään nuo ensimmäiset Fedoralla varustetut Thinkpadit myyntiin.

ThinkPad X1 Carbon Gen 8 | Our Best Business Laptop

5⭐ reviews ✔️ FREE next business day shipping ✔️ On Lenovo ThinkPad X1 Carbon Gen 8 slim & light 14" business laptops with Intel® Core™ & Rapid Charge

www.lenovo.com

Ei näy vielä Suomen kaupassa mutta pitäisi tulla pian

 

[jhalmu]

itse konffasin pilveen oman serverin. On samalla ns. langan päässä eli täydessä käytössä. Maksaa n. 30€/v. Tokihan siinä ei puhdasta tai minimaalista esim Debiania saa, vaan palveluntarjoajan määrittelemän, mutta silti - niissä ei ole turhia gui-härpäkkeitä yleensä mukana. Samalla motivoitui hyvin pistämään tietoturvan mahdollisimman hyvin kuntoon.

Tällä hetkellä en pyöritä kuin wordpressiä, mutta senkin mahdollisimman turvalliseksi saamisessa oli tietenkin omat kohtansa. Ainakin tulee tietoiseksi, mistä turvallisuustasoa seuraa. Yleensä nuo pilvi-distrot, tai ainakin mun käyttämä, päivittää tietoturvahimmelit automaattisesti. Saman tein myös omalle käyttökoneelle, paitsi että päivittää kaikki, kun tässä !PopOS:sissa tulee niin hirveästi päivityksiä lähes päivittäin.

Mutta hyvä on tosiaan mainittu virtuaalikone tai joku erillinen kone pistää ekana pystyyn, niin voi siellä saada tuntumaa ennen kuin vapauttaa piuhat World Wide Webbiin. Kaikkein tärkein on tässäkin se rutiini, kerran tehty ei kauan päässä pysy, mutta toki helpottaa seuraavaa kertaa. Tai ainakin, mikä hyvin tärkeää, auttaa löytämään tiedon mitä tarvitsee, nopeammin. Nyt pitäis pöytäkoneeseen pistää levyjen mounttaus automaattiseksi, en ole vielä jaksanut, mutta olen sen ennenkin tehnyt ja tiedän mistä löydän hyvät ohjeet niin on helpompaa kuin ekalla kerralla. Toki loogisia juttuajan nämä eli kun tuntee sen sielunelämän eli linuxin periaatteet, niin sitä enemmän pystyy päättelemään suoraan.

 

[jhalmu]

Alkaa pikkuhiljaa ilmestymään nuo ensimmäiset Fedoralla varustetut Thinkpadit myyntiin.

Joo hyvältä näyttää. Rauta on sopivaa, mikä useimmiten on nytkin melko monessa laitteessa. Ja parasta, jos se on yhtä lisenssiä halvempi. Muttenhan sitä mielellään ottaa sen windows-lisenssin ja asentaa itse. Fedoraa ei olekaan tullut käytettyä about koskaan, mutta X1:sestä on tullut haaveiltua kauan (vaikka ei tarvii).

 

[Juha Uotila]

Joo hyvältä näyttää. Rauta on sopivaa, mikä useimmiten on nytkin melko monessa laitteessa. Ja parasta, jos se on yhtä lisenssiä halvempi. Muttenhan sitä mielellään ottaa sen windows-lisenssin ja asentaa itse. Fedoraa ei olekaan tullut käytettyä about koskaan, mutta X1:sestä on tullut haaveiltua kauan (vaikka ei tarvii).

Joo tää X1C8g on kyllä ollu oiva peli, hommasin joskus toukokuussa tän ku tuli julki, silloin ei ollu mitään tietoa koska nuo fedora versiot saatais ulos ja koneelle oli tarve. Toimii kyllä tosiaan suoraan kaikki out of the box (sormenjälkilukijan driverin joutu vielä tuolloin asentamaan lvfs:n testing-reposta, liekkö jo nyt ihan stablessa tuokin ajuri.

 

[=JP=]

Tuli itsekin asennettua Fedora x260 Thinkpadiin, en tiedä onko suoraan virallisesti tuettujen listalla, mutta kaikki toimii täysin samantein ilman mitään käyttäjän toimenpiteitä. Ainoa ilkeä vaan, että joutunee asentamaan uusiksi loppuvuodesta, koska Fedora siirtyy virallisesti BTRFS -tiedostojärjestelmään, jolloinka varmuuskopiointikin helpottuu melkoisesti snapshottien muodossa, onnistuuhan tuo nytkin manuaalisesti, mutta virallinen tuki nyt kuitenkin tuo lisää varmuutta toimivuuteen ja ominaisuuksiin...

Btrfs Coming to Fedora 33 - Fedora Magazine

The default filesystem will be BTRFS for Fedora 33 and onwards. Read more here about what that means for the Fedora community.

fedoramagazine.org

Silloin myöskin siirtynen takaisin XFCE -työpöytään, asensin ihan default Gnomen nyt tuohon, ku ajattelin pitkästä aikaa kokeilla, josko siirtyisi, mutta ei se vaan maistu meikäläiselle, katsoo ny, muuttuuko mieli tässä syksyn mittaan, ennen uudelleen asennusta. On vaan tuo XFCE niin paljon kevyempi ja omaan silmään kivempi, ku en tarvii mitään animaatio sun muita silmäkarkkeja käyttöliittymään, haluan tehdä sillä hommia...

Ikinä ennen en ole käyttänyt Fedoraa, joten ajattelin sitten kokeilla ja tykästynyt kyllä sen toimintaan. Mukava keskitie Debian stable ja Arch rolling release välillä, eli mukavan tuoretta pakettia vakaassa systeemissä vaikuttaa toimivalta yhdistelmältä.

 

[Juha Uotila]

Tuli itsekin asennettua Fedora x260 Thinkpadiin, en tiedä onko suoraan virallisesti tuettujen listalla, mutta kaikki toimii täysin samantein ilman mitään käyttäjän toimenpiteitä. Ainoa ilkeä vaan, että joutunee asentamaan uusiksi loppuvuodesta, koska Fedora siirtyy virallisesti BTRFS -tiedostojärjestelmään, jolloinka varmuuskopiointikin helpottuu melkoisesti snapshottien muodossa, onnistuuhan tuo nytkin manuaalisesti, mutta virallinen tuki nyt kuitenkin tuo lisää varmuutta toimivuuteen ja ominaisuuksiin...

Btrfs Coming to Fedora 33 - Fedora Magazine

The default filesystem will be BTRFS for Fedora 33 and onwards. Read more here about what that means for the Fedora community.

fedoramagazine.org

Silloin myöskin siirtynen takaisin XFCE -työpöytään, asensin ihan default Gnomen nyt tuohon, ku ajattelin pitkästä aikaa kokeilla, josko siirtyisi, mutta ei se vaan maistu meikäläiselle, katsoo ny, muuttuuko mieli tässä syksyn mittaan, ennen uudelleen asennusta. On vaan tuo XFCE niin paljon kevyempi ja omaan silmään kivempi, ku en tarvii mitään animaatio sun muita silmäkarkkeja käyttöliittymään, haluan tehdä sillä hommia...

Jep Fedora on kyllä hyvä. Itsellä tällä hetkellä tässä carbonissa customoitu Pop_OS asennus, jossa BTRFS+auto timeshift backup+auto snapshotit. Tekisi tosiaan mieli vaihtaa Fedoraan tämä setti, mutta ei taida vielä viitsiä kun tuo BTRFS tulee sitten lokakuussa ja joutuis vedellä uudestaan.

Huomenna muuten alkaa Fedoran BTRFS testing week Contribute at the Fedora Test Week for Btrfs - Fedora Magazine

 

[ojisama]

itse konffasin pilveen oman serverin. On samalla ns. langan päässä eli täydessä käytössä. Maksaa n. 30€/v. Tokihan siinä ei puhdasta tai minimaalista esim Debiania saa, vaan palveluntarjoajan määrittelemän, mutta silti - niissä ei ole turhia gui-härpäkkeitä yleensä mukana. Samalla motivoitui hyvin pistämään tietoturvan mahdollisimman hyvin kuntoon.

Tällä hetkellä en pyöritä kuin wordpressiä, mutta senkin mahdollisimman turvalliseksi saamisessa oli tietenkin omat kohtansa. Ainakin tulee tietoiseksi, mistä turvallisuustasoa seuraa. Yleensä nuo pilvi-distrot, tai ainakin mun käyttämä, päivittää tietoturvahimmelit automaattisesti. Saman tein myös omalle käyttökoneelle, paitsi että päivittää kaikki, kun tässä !PopOS:sissa tulee niin hirveästi päivityksiä lähes päivittäin.

Mutta hyvä on tosiaan mainittu virtuaalikone tai joku erillinen kone pistää ekana pystyyn, niin voi siellä saada tuntumaa ennen kuin vapauttaa piuhat World Wide Webbiin. Kaikkein tärkein on tässäkin se rutiini, kerran tehty ei kauan päässä pysy, mutta toki helpottaa seuraavaa kertaa. Tai ainakin, mikä hyvin tärkeää, auttaa löytämään tiedon mitä tarvitsee, nopeammin. Nyt pitäis pöytäkoneeseen pistää levyjen mounttaus automaattiseksi, en ole vielä jaksanut, mutta olen sen ennenkin tehnyt ja tiedän mistä löydän hyvät ohjeet niin on helpompaa kuin ekalla kerralla. Toki loogisia juttuajan nämä eli kun tuntee sen sielunelämän eli linuxin periaatteet, niin sitä enemmän pystyy päättelemään suoraan.

Ensimmäisenä kun säätää avainpohjaisen kirjautumisen kuntoon, niin sitten jaksaa säätää, kun ei tarvitse muistaa salasanoja.

Noi pilvessä olevat serverit on sikäli hauskoja, että niistä löytyy yleensä resetointimahdollisuudet helposti. Normihinnatkaan ei pahoja, black fridayna yleensä vielä parempaan hintaan (-50% tms). Joissakin voi initialisoida omallakin .iso:lla, inception hostingilla josta alla oleva esimerkki, ei tainnut olla tuota mahdollisuutta). En muista tarkkoja speksejä, mutta mulla on tuolta pyörimässä jokusen vuoden 3€/3kk palvelin.

Location vCPU's RAM Storage Bandwidth Price Order Virt Type
UK - London 2 1GB 10GB NVMe SSD 1000GB €2.50/mo KVM

Vaihtoehtoisesti WSL2:lla Windows 10:ssä pääsisi myös aika pitkälle, mutta käyttäisi ehkä alkuun juurikin jotain erillistä (virtuaali)konetta.

 

[AV3531]

Onko jotain tiettyä opusta, jolla aloittelija pääsisi Linuxista jyvälle ja oppisi vähän enemmänkin? Eli jotain, jossa on sekä vähän alkeita että sitä edistyneempääkin käyttöä neuvottu. Olen RPi:llä väännellyt VPN-bokseja ynnä muita pientä, mutta pääosin ohjeiden mukaan ja vain vähän itse soveltaen. Nyt haluaisin oppia tekemään jotain ihan aidosti itse Linuxissa.

Suosittelen teosta Sebastiaan Tammer: Learn Linux Shell Scripting - Fundamentals of Bash 4.4.

Itse hommasin sen duuniin ja luen aina kun Bashin erikoisuudet mietityttää.

 

[runboy93]

Mozilla pistää vastaan vanhoille ei virallisille chromium VAAPI säädöille linux puolella, +1 minulta kyllä.

Firefox 81 Enters Beta with GPU Acceleration Enabled by Default on Linux - 9to5Linux

The Mozilla Firefox 81 web browser entered public beta testing with VAAPI hardware acceleration enabled by default on Linux systems.

9to5linux.com

 

[Juha Uotila]

Mozilla pistää vastaan vanhoille ei virallisille chromium VAAPI säädöille linux puolella, +1 minulta kyllä.

Firefox 81 Enters Beta with GPU Acceleration Enabled by Default on Linux - 9to5Linux

The Mozilla Firefox 81 web browser entered public beta testing with VAAPI hardware acceleration enabled by default on Linux systems.

9to5linux.com

Vielä kun saisivat tuon oikeasti toimivaan. Edelleenkään tuo ei tue kaikkia Intelin uusimpia integroituja ja niiden linux ajureita.

 

[TenderBeef]

Linux Mint 20 Cinnamonilla ja bootissa ennen kryptauksen avaamista tulee tälläistä:



Joutuuko noista olemaan huolissaan?