Lies of P (PC, xbox, PS)

[Hesemonni]

Hauskaa rompetta, joka päätyi NG+ vikaan bossiin. Ei vaan mennyt 2-phase enää läpi, vaikka kuinka hakkasi päätä seinään. Nappasin sitten sen bad endingin stargazerista ja uninstasin pelin.

Erittäin viihdyttävä peli, vaikka tietyiltä mekaniikoiltaan aika armoton ja varmaan ei kukaan valittaisi vaikka perfect parryssa olisi muutama frame enemmän armoa Toki näitä gitgud-juttuja.

Tällaisten pelien takia ihan mielellään pitää Gamepass-tilausta voimassa jatkossakin.

Pelin inspiroimana pitänee pelata se Sekiro vihdoinkin.

Techniqueen panostin koko pelin ja lemppariaseiksi muodostui Queen's dancing swords (tms), Katana ja Golden Lie. Raskaampien ja hitaampien aseiden käyttö ei kyllä tässä pelissä innosta, koska niiden animaatiot ovat niin hitaita ja vihut pystyy ne tuosta vaan keskeyttämään. Viime pätsin myötä sentään kolmen palikan Fable artsit taitaa onnistua ilman, että vihu keskeyttää ne.

Itse läpsyttelin oikeastaan koko pelin Trident of the Covenantilla juuri aseen ulottuvuuden takia, missä nopeudella ei sinänsä ollut merkitystä. Jos vihu osumasta huolimatta jatkoi kävelyään, eikä staggeroitunut, niin sitten vain dodge näpäytys ja lähestyvää vihua uudestaan kolmikärjellä nekkuun.

Välillä tuntui jopa ns. easy modelta pelata noin. Alussa koetin rapierilla, mutta oli niin heikkoja kamppeita, ettei tuo oikein innostanut ja edelleen joutui olemaan vihollisen iskuetäisyydellä.

Two Dragon Swordin raskaan iskun parryn ajoitusta en ikinä onnistunut sisäistämään ja vaikka tuo näyttää YT-videoissa aivan OP-kamppeelta, niin omassa käytössä lähinnä säälittävää räpistelyä.

 

[TRSP82]

Itse olen varmaan 75% pelistä mennyt Booster handle + sawblade. Kun on vielä P-organista avannut stagger-vaikutusta, niin tuntuu aika mukavalle aseelle. Normivihujen kanssa boostattu heavyisku on erittäin tehokas ja yleensä vihu vielä avaa suojauksen kun olet tekemässä iskua. Puppet string toisessa kädessä tappiin saakka päivitettynä, jolloin pystyy silläkin combottamaan kivasti normivihuja vastaan.

Aletaan ilmeisesti olemaan viimeisellä kolmanneksella kun noita chaptereita on etukäteen katsellut. Katsotaan joutuuko vielä palaamaan nopeampaan aseeseen, koska bosseissa ei meinaa kyllä riittää nopeus. Specterin kanssa noita nyt mennyt läpi, sopivalla kuutiolla erittäin pätevä apuri ollut toistaiseksi.

 

[Jumi]

Läpi meni. Erittäin hyvä peli, parempi mitä odotin ja vahva vuoden peli ehdokas.

Tämä on tosiaan niin hyvin tehty, että valitusta löytyy lähinnä NPC:istä. Niistä vain pari olivat kiinnostavia ja pelin loppuvaiheilla huomasin, että näistä ois voinu ottaa vaikka mitä irti. Tarinan kerronta ois voinu olla myös kiinnostavampaa, mutta se voi johtua siitä että totuus-valhe valinnoissa valitsin väärin ja jäi kiinnostavia asioita tietämättä. Loppupomo oli kummallinen, kun tuntui että se oli vain sellainen päälle liimattu, eikä siitäkään otettu mitään irti, vaikka se jotain melkein kiinnostavaa yritti taistelun lomassa selittää.

Aseena oli suurimman osan ajasta booster handle & bone cutting saw, joka oli hidas mutta ulottuva. Ihan loppupelistä vaihdoin nopeampaan kahvaan ja "tuliterään". Aloitin NG+ ja siellä on nyt ollut katana käytössä. Specterejä käytin parissa pomossa, oisin käyttäny enemmänkin mutta ei niistä tuntunut olevan apua juuri niissä kohdissa kun oisin halunnut.

Kenttäsuunnittelu oli loistavaa ja koko pelissä taisi olla vain yksi lyömällä rikottava salaseinä? Siellä junassa mistä herätään kun siellä käydään toisen kerran, penkin ja seinän takana on Gepetton työpaja ja jotain tavaraa. Yhteen bugiin törmäsin myös kun NPC oli yhtä aikaa kuollut yhdessä paikassa ja elossa toisessa.

Oli hyvä ratkaisu vähentää joidenkin pomojen ekan vaiheen hp:tä, kun ei ne ekat vaiheet lopulta olleet kuin hidasteita ja toiseen vaiheen opettelu alkoi ärsyttää parissa pomossa. Sellainen ärsyttävä juttu tuli mieleen että aika monesti jouduin seinää vasten ja sieltä ei enää päässyt pois kun vihu oli tiellä ja kamerakin näytti minne sattuu. Massiivinen bonesaw myös otti helposti seiniin, mutta se tuntui ihan reilulta.

Jatko-osaa odotellessa... Kumma ettei muut isot firmat (vaikka Ubisoft) yritä tehdä tälläistä oikeasti hyvää peliä.

 

[Asorb]

Jatko-osaa odotellessa... Kumma ettei muut isot firmat (vaikka Ubisoft) yritä tehdä tälläistä oikeasti hyvää peliä.

Tätä ihan oikeasi myös ihmetellyt, että miten vähän nykyään osataan tehdä pelejä, joita on _hauska_ pelata. Nykyään kaiken pitää olla niitä 100 tunnin openworld juoksupoikapelejä, joiden pelaaminen tuntuu lähinnä työltä. Itse pelaamisen hauskuus puuttuu, ja tilalla on valtava määrä itseään toistavaa tekemistä tai haasteetonta kiskoilla etenemistä. Tuossa uudessa God of Warissakin jaksa pelata vain 1-2h sessioita, koska itse pelaaminen ei vain ole kovin hauskaa, vaikka peli muuten hieno onkin. Nykypeleissä liian usein tuntuu, että on ihan sama pelaatko itse vai katsotko streamia, kun joku toinen pelaa, koska peli pelaa joka tapauksessa lähes itse itseään.

Ilo tosiaan pelata tällaista positiivista yllättäjää, jossa pelattavuus on keskiössä ja pelaaminen haastavaa sekä hauskaa. Viimeksi tällainen positiivinen yllätys taisi olla Returnalin kohdalla, joten ei näitä usein tule. Armored Core 6 oli myös vähän tätä samaa, mitä peleiltä kaipaa.

Ja OT, jos Soulslikeistä pitävällä on Returnal kokeilematta, niin se seuraavaksi työn alle. Varmasti kuluneiden vuosien parhaita ja aliarvostetuimpia pelejä, jossa on kyllä eri genrestä huolimatta yllättävän paljon yhtäläisyyksiä näihin soulslikeihin.

 

[Theory]

Aivan liian vaikea tällaiselle satunnaiselle sunnuntaipelurille. Ekaan isompaan vastustajaan tippui hanskat.Tässä ei liene vaikeustason säätöä?

Kannattaa farmata, eli tappaa vihollisia ja kerätä ergoa. Vitalitya alkuun pelkästään. Siinä vaiheessa kun se eka seinä kaatuu nakuttamalla, niin seuraavat menee lekalla ja yhden näistä peleistä (demons souls -remakesta aloittaisin jos löytyy pleikka) pelattua meneekin aina alku murskauspallolla.

Nyt luin kaikki viestit kun en halunnut spoilata itseäni. Hauska miten eri aseita ihmiset ovat käyttäneet. Omaksi suosikiksi on tullut blind double-headed spear ja siihen miekan tupiksi Tyrant dagger. Bosseissa kokeilin paljon eri aseita, jotka siis pidin pitkään tasavahvuisina, mutta tuolla aina meni pisimmälle. Muistuttaa siis Rapieria huomattavan paljon, mutta vähän tehokkaampi ja staggeroi paremmin.

Koko ajan takaraivossa, että Advanced buildi olisi varmasti paras, mutta toisaalta tälläkin edennyt ihan hyvin. Olen nauhoittanut jokaisen minuutin (siis jopa mun aarteenetsintä-jakson, josta tuli surkuhupaisa kun ei mennyt samalla tavalla strömsössä kuin isoilla pojilla rapakon takana lets play videoissa). Ensimmäinen jakso meni sillä tavalla jouheasti, että ei ole sillä tavalla hyötyä aloittelijalle, mutta sittemmin saanut hakata ihan kunnolla tai omaan makuun just sopivasti.

Youtubesta löytyy nyt kaikki Puppet Kingiin asti. Siinä koko soittolista, jos joku innostuu katsomaan tai haluaa katsoa jonkun bossin tms.



Käytin siihen tokaan poliisibossiin spectrea kun olin jo valmiiksi vähilla heloilla ihan vaan kokeillakseni, mutta se oli sillä tavalla ylihyvä, että tarkoituksella olisi joutunut kuolemaan kun hyväksikäytti aggro-systeemiä vanhana souls-veteraanina. Kaikki muut on mennyt ilman spectrea tekniikka-buildilla.

Bosseista voisi antaa kymppi+ Neowitzille. Varsinkin tuo nukkekuningas oli huippu (puitteet koko taistelulle ja mekaniikka). Nyt mulla latautuu eilinen Victor-episodi, sekin oli eeppinen.

 

[Theory]

Voisi sanoa, että ihan käsittämätöntä, että Lies of P on julkaistu ja ollut ulkona jo jotain viikkoja, mutta io-techin threadi mahtuu kahdelle sivulle... mutta toki ymmärtää, että jäänyt Starfieldin ja BG3 jalkoihin (varsinkin ensiksi mainitun kun kummatkin löytyy game passista). Ihan hiton hauska peli, kuten moni muukin yllä todennut.

Mä oon mennyt aika pitkälle dodge taktiikalla muuten. Jotenkin harhaanjohtavaa kun peli sanoi aluksi, että kun vastustaja muuttuu punaiseksi, niin turha yrittää dodgea. Siihenkin saa lisää skillejä. Omasta mielestä täydellisesti tasapainossa kun dark soulseissa ainoastaan dodge ja sekirossa ainoastaan guard block. Tässä on vaikea sanoa kumpi on edes preferoitu. Joku voi nillittää toki, etten ole tajunnut jotain ja mun blokkaaminen on surkeaa, joten sen takia kieriskelen niin paljon, mutta "viable" taktiikka joka tapauksessa.

Nyt löysin lempiaseeni. City longspear. Tuolla movesetilla ja ulottovuudella oon vääntänyt kaikista voitokkaimmin elden ringin pvp:tä.

Imo: juoni on paljon parempi ja ainakin helpommin avautuva kuin esikuvallaan.

 

[Restoni]

Eipä ole varmaan kuin reilut viisi tuntia pelattuna, mutta voi pojat kun maittaa hyvälle. Tällä hetkellä vaikuttaisi helposti menevän soulslikejen A-sarjaan Soulsien, Bornen ja Niohien seuraksi!

 

[Jumi]

Mä oon mennyt aika pitkälle dodge taktiikalla muuten. Jotenkin harhaanjohtavaa kun peli sanoi aluksi, että kun vastustaja muuttuu punaiseksi, niin turha yrittää dodgea. Siihenkin saa lisää skillejä. Omasta mielestä täydellisesti tasapainossa kun dark soulseissa ainoastaan dodge ja sekirossa ainoastaan guard block. Tässä on vaikea sanoa kumpi on edes preferoitu.

Juu nuin se menee. Demossa dodge oli surkea puolen metrin hypähdys ilman invibilisity frameja, mutta demon palautteen perusteella tekijät kertoivat parantaneensa sitä ja nyt se on pidempi kuperkeikka parilla invibilisity framella. En oppinut siltikään käyttämään sitä ekalla läpipeluulla kun oli jäänyt demosta mieleen ettei kannata edes yrittää. Nyt toisella kierroksella on tullut väisteltyä paljon ja nopean aseen ansiosta se on ihan hyvä taktiikka, kun monesti on aikaa lyödä kerran sivusta dodgen jälkeen. Toisin kun ekan kierroksen hitaalla aseella, jolla kannatti torjua ja sitten lyödä pari kertaa että sai hp:t takaisin.

 

[Theory]

Miten voi vastata arvuuttelijan kysymyksiin aina oikein ja sitten

Spoileri

hänet tavatessaan

vastata väärin. Oli täysin kerrottu melkein suoraan miten pitää vastata ja arvasin kysymyksen jo ennakkoon, mutta silti vastasin väärin... arhhhh... sen jälkeen sain oikein kunnon ripityksen ja sain itseni tuntemaan epäonnistuneeksi. Vitutti monta tuntia.

Loistava peli. Olisi tuntunut hyvältä onnistua tuossa, mutta just sillä tavalla sai suuttumaan itselleen, että tunne sekin. En voi laittaa pelin piikkiin omaa epäonnistumistani.

 

[Asorb]

Ei helvetin helvetti, olisi voinut olla joku varoitus että lopussa jos vastaa väärin, viimeinen Bossi jää näkemättä. Nyt kyllä *tuttaa kuin pientä oravaa.

 

[Jumi]

Ei helvetin helvetti, olisi voinut olla joku varoitus että lopussa jos vastaa väärin, viimeinen Bossi jää näkemättä. Nyt kyllä *tuttaa kuin pientä oravaa.

Missasin itekki, mutta ei harmittanu ku huomasin sen vasta jostaki lorevideosta. Toinen kierros on onneksi nopea ja pääsee kuulemaan mitä nukkepomot selittää. Niistä kirjeistä/viesteistä joista ei oikein tajunnu mitään ekalla kierroksella tulee myös luettua uudella silmällä, mutta ei ne siltikään ole niin hyviä ku voisivat olla. Paljon on yritystä, mutta jotain jää puuttumaan. Mikähän juttu seki oli ku löytyy juna-asemalta matkalippu, sitte vähän ajan päästä seinällä on aikataulu ja junan etsimällä matkalippu ois ollu B-raiteelle, mutta ainoat kiinnostavat jutut löytyy A- ja C-raiteilta!?? Heitteleekö ne random viestejä sinne tänne, vai missaanko jotain? Oisin luullu että matkalippu liittyy NPC:hen, mutta väärä paikka häiritsee.

 

[Theory]

Sain koko läpipeluun maaliin! Vielä pitäisi hakea joitain juttuja, jotka jäi huomaamatta ja nyt voin kerätä netin ohjeiden kanssa, mutta muuten paketissa. Sain parhaan lopun itse. Ei enää vituta arvuuttelija-questi, vaikka sillä oli toki asiaan vaikutusta, mutta kompensoin muuten ja onneksi eivät vaatineet sellaista tee kaikki täydellisesti tietyn mallin mukaan pelikertaa.

Tein suositteluvideon (käytännössä pitkä monologi) pelille:




Niin täydellinen peli käytännössä kopioksi kuin mikään vaan voi olla. Monet asiat tekevät paremmin kuin fromsoftware ja juoni on yksi niistä.

Mun läpipeluusta löytyy jaksosta 24 alkaen 55min kohdasta tekniikkabuildin respec. Heti seuraava bossi kaatui ensiyrittämällä ja esim. viimeinen meni toisella yrittämällä. Tokaa bossia lukuunottamatta ilman spectrea tai kuutiota. Ei mikään sellainen build, jossa olisi yritetty hakea edes kunnolla synergiaetuja tai millään tavalla cheese, mutta hyvä perusbuildi.

 

[Theory]

Onko kukaan Lies of P:n pelaaja ehtinyt pelata Lords of The Fallenia? Nopeasti katsottuna lords of the fallen on huonommin arvosteltu, mutta on enemmän souls-kopio. Onko yhtä hyvä? Ei samalla tapaa säväyttänyt gameplay-video, mutta mielelläni olisin väärässä. Mun mielestä tässä oli taistelukin ihan fromsoftware tasoa. Ainoastaan Poisen puuttuminen häiritsee, jonka takia strena-aseita on vaikea suositella kenellekään. Varsinkin kun paras bigmash-tyylinen ase on tekniikkabuildissa

Spoileri: Älä katso ennen kuin olet pelannut pelin läpi

Pelin paras etenemisase (ei sovi ollenkaan joihinkin bosseihin): Live Puppet's Axe Blade+Dancer's Curved Sword

Olen edelleen ihmeissään miten vähän huomiota LoP on saanut täällä tai maailmalla ja nyt ng+ viimeinen boss menossa (pelasin melkein putkeen aikalailla nopeutetusti) ja on yhtä hyvä edelleenkin. Viimeinen boss on säälimätön Kaikki muut menneet ykkösellä tai kakkosella, jos olen halunnut katsoa mitä uutta bossissa on uudella läpipeluulla tai ainakin vähemmillä yrityksillä. Samat ollut vaikeita nytkin: arkkipiispa ja laxrasia.

Juoni on hiton hyvä. Hieman samaa tyyliä haluttu kuin darksoulsissa, jossa juoni pitää keksiä joidenkin aseiden kuvaustekstien perusteella, mutta tehty mielestäni äärimmäisen onnistunut "tyhmennys" siihen ja se, että tarina on mukaelma kaikkien tuntemasta pinokkiosta jotenkin vaan nostaa arvosanaa. Seuraavana Wonders of A?

 

[Theory]

Niille kaikki pisteet, jotka on vasta toisella pelikerralla kohdanneet voitokkaasti nameless puppetin. Vedin ensimmäisellä pelikerralla kahdella yrityksellä ja nyt menee ainakin toistakymmentä.

 

[Ziilot]

Todella hyvä peli oli. Mukavasti QOL-featureita FromSoftwaren peleihin verrattuna. Ehkä vähän helpompi peli oli, kun ei juurikaan tullut jäätyä jumiin ja tarvinnut farmata leveleitä päästäkseen eteenpäin. Lords of the Fallen kiinnostaa myös, mutta sen voi sitten ostaa jostain alennusmyynneistä.

 

[Jumi]

Onko kukaan Lies of P:n pelaaja ehtinyt pelata Lords of The Fallenia? Nopeasti katsottuna lords of the fallen on huonommin arvosteltu, mutta on enemmän souls-kopio. Onko yhtä hyvä?

En ole pelannu, mutta varmaan se ihan hyvä on ku Lords of Fallenin tekijä Deck13 on erikoistunut souls-likeihin. Saman firman The Surge on takuu hyvä ja oli pitkään tunnelmaa myöten paras souls-like, sen tunnusti jopa From Software Elden Ringin julkaisussa. The Surge 2 on teknisesti ja gameplayn kannalta hyvä, mutta tunnelma ja juoni oli jonkun harrastelijan tekemä.

Sekiron ja Niohin sekoitus Wo Long on myös hyvä, ja voisi sanoa että Lies of P on kopio siitä.

 

[Paztak]

Voi rähmylä,

Nyt olisi hyvät neuvot tervetulleita.
Kävi sillä tavalla hassusti, että Path of the Pilgrim kentässä kun tämä hahmo

Spoileri: kuva

hyökkää päälle ja särkee aidan niin, että siitä pääse etenemään, minun peli kaatui juuri kun olin saanut vihollisen tapattua. Näköjään uusimpien nvidia ajureiden jälkeen rupesi nyt käymään tätä kaatumista.
No nyt kun peliä jatkaa niin se kaveri ei enää hyökkää tuolta seinän takaa ja tästä syystä en pääse etenemään pelissä

On niin hyvä peli, että on ihan siinä hilkulla ettenkö vain aloittaisi uutta, mutta nyt olen kyllä jo aika pitkällä niin ei taida jaksaa. Harmi jos peli jää nyt tähän....

Bloodbornen jälkeen paras "soulslike" peli, ja oikeastaan parempikin koska PC ja rajatanon määrä freimejä

 

[Restoni]

En ole pelannu, mutta varmaan se ihan hyvä on ku Lords of Fallenin tekijä Deck13 on erikoistunut souls-likeihin. Saman firman The Surge on takuu hyvä ja oli pitkään tunnelmaa myöten paras souls-like, sen tunnusti jopa From Software Elden Ringin julkaisussa. The Surge 2 on teknisesti ja gameplayn kannalta hyvä, mutta tunnelma ja juoni oli jonkun harrastelijan tekemä.

Sekiron ja Niohin sekoitus Wo Long on myös hyvä, ja voisi sanoa että Lies of P on kopio siitä.

Deck13 ei muuten ole tehnyt tätä uutta Lords of Fallenia.

En kyllä pysty näkemään Lies of Pn ja Wo Longin vertausta, Wo Long ihan puhtaasti Niohin kevytversio, kun taas Lies of P vertautuu selvästi Fromin tuotoksiin, ennen kaikkea Bloodborneen. Vaikka torjuntasysteemi ja ropottikäsi antavatkin selkeän Sekiro mausteen.

 

[CaptainBrannigan]

Onko kukaan Lies of P:n pelaaja ehtinyt pelata Lords of The Fallenia? Nopeasti katsottuna lords of the fallen on huonommin arvosteltu, mutta on enemmän souls-kopio. Onko yhtä hyvä?

Itse pelasin vasta Lies of P:n läpi ja tykkäsin kyllä kovasti. LotF:in hommasin ja muutama tunti tullut nyt pelailtua. On tämä kyllä hyvin maistunut tähän mennessä. Hankala sanoa vielä tässä vaiheessa oikein, kuinka hyvä loppu peleissä tulee olemaan. En kyllä lähtisi hirveästi vertailemaan Lies of P:tä ja LotF:ia keskenään. LotF pelattavuudeltaan mielestäni lähempänä Dark Soulseja, kun taas Lies of P lähempänä Sekiroa.

 

[Theory]

En ole pelannu, mutta varmaan se ihan hyvä on ku Lords of Fallenin tekijä Deck13 on erikoistunut souls-likeihin. Saman firman The Surge on takuu hyvä ja oli pitkään tunnelmaa myöten paras souls-like, sen tunnusti jopa From Software Elden Ringin julkaisussa. The Surge 2 on teknisesti ja gameplayn kannalta hyvä, mutta tunnelma ja juoni oli jonkun harrastelijan tekemä.

Sekiron ja Niohin sekoitus Wo Long on myös hyvä, ja voisi sanoa että Lies of P on kopio siitä.

Wo Long on ihan surkea Tosin ole ikinä ymmärtänyt Nioh-pelejäkään tai ainakaan sitä miten niin hiton moni pitää niitä suurinpiirtein parhaimpana mitä on ikinä tehnyt.

En ymmärrä myöskään miten joku voi sitä verrata tähän. Mua häiritsee se Niohin loottisysteemi jo yksistään. Se on niin kauhea, että kuka tahansa tosissaan yrittävä pelitalo tekisi kokonaan uusiksi. Tai sitä, että palaat vanhaan mestaan tekemään yhden questin, jonka joku RNG on sattunut luomaan. Siis joskus joku tuollainen yksittäinen asia vääristää tai ainakin vaikeuttaa huomattavasti kokonaisuuden arvottamista kun joku on niin absurdisti tehty.

Itse pelasin vasta Lies of P:n läpi ja tykkäsin kyllä kovasti. LotF:in hommasin ja muutama tunti tullut nyt pelailtua. On tämä kyllä hyvin maistunut tähän mennessä. Hankala sanoa vielä tässä vaiheessa oikein, kuinka hyvä loppu peleissä tulee olemaan. En kyllä lähtisi hirveästi vertailemaan Lies of P:tä ja LotF:ia keskenään. LotF pelattavuudeltaan mielestäni lähempänä Dark Soulseja, kun taas Lies of P lähempänä Sekiroa.

Kummatkin lopulta hyvin samanlaisia pelimekaniikaltaan. Kunhan on vaan hyvin tehty ja siten tehtynä kummatkin huippuja.

 

[Restoni]

Wo Long on ihan surkea Tosin ole ikinä ymmärtänyt Nioh-pelejäkään tai ainakaan sitä miten niin hiton moni pitää niitä suurinpiirtein parhaimpana mitä on ikinä tehnyt.

En ymmärrä myöskään miten joku voi sitä verrata tähän. Mua häiritsee se Niohin loottisysteemi jo yksistään. Se on niin kauhea, että kuka tahansa tosissaan yrittävä pelitalo tekisi kokonaan uusiksi. Tai sitä, että palaat vanhaan mestaan tekemään yhden questin, jonka joku RNG on sattunut luomaan. Siis joskus joku tuollainen yksittäinen asia vääristää tai ainakin vaikeuttaa huomattavasti kokonaisuuden arvottamista kun joku on niin absurdisti tehty.

Et ole Diabloistakaan tykännyt? Diabloistahan on ihan suoraan otettu tuo hirveän kama määrän keräily, pikkuhiljaa paremmaksi ja paremmaksi, kaman craftaaminen ja tuunaaminen jne. On se vaan koukuttavaa ja nautinnollista hommaa, mutta niinkuin Diabloissakin, se kamojen ja buildien tuunaaminen pääsee kunnolla vauhtiin vasta sitten uusilla kierroksilla ja vaikeustasoilla. Tämä yhdistettynä mainioon hahmonkehitykseen ja rautaiseen soulslike-rakenteeseen sekä äärimmäisen sulavaan pelattavuuteen niin on melkoista huumetta.

RNG-luotuja questejahan Nioheissa ei ole, vaikka samoja maisemia monesti kierrätetäänkin erilaisin maustein, homman sielunahan on, kuten Diabloissa, kaman ja expan haaliminen sekä kokoajan kovempien mörköjen tappaminen. Vaikka Niohit toimii mainiosti myös "perus-soulslikenä" pelaa kerran läpi ja vaihtoon, mutta pelin erilainen luonne ja todellinen mekaniikkojen monipuolisuus tulee kunnolla esiin vasta uusilla kierroksilla sekä kun peliin suhtautuu Diablo-likenä.

Wo Long tiputti pallon siinä että se yksinkertaisti ja poisti paljon huippuun viilattuja mekaniikkoja sekä ominaisuuksia verraten Niohiin. Peliä pelatessa tuli koko ajan mieleen "Nioh-lite". Mainio soulslike-peli sekin oli kertaalleen läpipelata, mutta siitä puuttui se, mikä Nioheissa pakottaa jahtaamaan kokoajan isompia mörkölaumoja ja haasteita. Annan kyllä Wo Longille uuden mahdollisuuden kunhan nyt viimeinenkin lisäri tulee ulos, peruspalikat siinäkin on todella kohallaan, vaatisi vaan lisää läskiä sinne mekaniikkojen puolelle, mikä hassua tosiaan on, ne kaikki oli jo loistavasti paikallaan Niohissa.

 

[farsus]

62h ja peli läpi. Ensimmäinen täntyylinen peli itelle, aluks oli aika paljon vaikeuksia. En hoksannu kehittää hahmoa yms. Googletti välillä nii rupes pääseen kärryille ja sitte alkoikin maistuun kunnolla. Spectreä käytin joka bossitaistelussa, silti sai hakata muutamia kertoja. Parissa vastuksessa sai yli 3h yrittää että meni läpi. Enimmäkseen pelasin uw ips näytöllä, mutta kun kanto koneen olkkariin ja kytki 77" olediin, hdr päälle niin eipä paluuta ollut ips. Nätin näköinen ja hyvä tunnelma pelissä. Oisko seuraavana sitten Dark soulssit tai lords of the fallen.

 

[Jakki]

62h ja peli läpi. Ensimmäinen täntyylinen peli itelle, aluks oli aika paljon vaikeuksia. En hoksannu kehittää hahmoa yms. Googletti välillä nii rupes pääseen kärryille ja sitte alkoikin maistuun kunnolla. Spectreä käytin joka bossitaistelussa, silti sai hakata muutamia kertoja. Parissa vastuksessa sai yli 3h yrittää että meni läpi. Enimmäkseen pelasin uw ips näytöllä, mutta kun kanto koneen olkkariin ja kytki 77" olediin, hdr päälle niin eipä paluuta ollut ips. Nätin näköinen ja hyvä tunnelma pelissä. Oisko seuraavana sitten Dark soulssit tai lords of the fallen.

Vahva ääni Sekirolle tai Elden Ringille. LotFia en ole vielä edes ostanut, kun odotan päivityksiä.

Varmaan epäsuosittu mielipide, mutta Dark Soulsit on tosi vanhentuneen olosia nykyään, ehkä DS3 nyt vielä menee.

 

[farsus]

Joo ei graafisesti kummosia nuo ds mutta ilmeisesti pelinä hyviä, täytyy oottaa että alesta saa halvalla tai refundata sit jos ei lähe.

 

[Restoni]

Sekiroa en suosittelisi, hahmonkehitys olematonta, ei pysty skillssejä kompensoimaan mitenkään, ehdottomasti vaikein soulslike. Darkkis kolmonen on ainakin täysin suositeltava Lies of Pn jälkeen, ja Bloodborne tietenkin. Miksei myös Elden Ring, vaikka openworldin kanssa on vähän eri luontoinen.

 

[Jumi]

Joo ei graafisesti kummosia nuo ds mutta ilmeisesti pelinä hyviä, täytyy oottaa että alesta saa halvalla tai refundata sit jos ei lähe.

Ehdottomasti pelaamisen arvoisia kaikki Dark Soulsit vieläkin, ja ykkönen on se klassikko mihin viitataan kun puhutaan Dark Soulseista. Ei nämä muut pelit pysty samaan tunnelmaan vaikka yrittävät.

Grafiikat ei ole vanhentuneet niinkään, mutta pieniä pelimekaanisia juttuja puuttuu, esim. aseissa ei ole erikoisliikkeitä kuin vasta DS3:ssa.

 

[Jakki]

Sekiroa en suosittelisi, hahmonkehitys olematonta, ei pysty skillssejä kompensoimaan mitenkään, ehdottomasti vaikein soulslike. Darkkis kolmonen on ainakin täysin suositeltava Lies of Pn jälkeen, ja Bloodborne tietenkin. Miksei myös Elden Ring, vaikka openworldin kanssa on vähän eri luontoinen.

Sekiro on toki paljon lineaarisempi peli kaikinpuolin, mutta sekin on tavallaan sen vahvuus - koko pelin käytät samaa miekkaa ja skillejä murehtimatta onko sulla nyt oikeat armorit tai tarpeeksi päivitetyt aseet, ja peli tarjoaa täten just sellaisen kokemuksen kuin pelinkehittäjät ovat halunneet.
Omasta mielestä Lies of P oli vaikeampi kuin Sekiro. Sekiron pelaamisessa kun kehittyi ja pelimekaniikat vihdoin "klikkaa" niin koko peli helpottuu sen myötä.

Toki kukin tyylillään, tajuan hyvin jos enemmän Dark Soulsin tyyppiset pelit nappaa vrt. Sekiro, on sen verran eri tyylisiä kuitenkin.

 

[Restoni]

Sekiro on toki paljon lineaarisempi peli kaikinpuolin, mutta sekin on tavallaan sen vahvuus - koko pelin käytät samaa miekkaa ja skillejä murehtimatta onko sulla nyt oikeat armorit tai tarpeeksi päivitetyt aseet, ja peli tarjoaa täten just sellaisen kokemuksen kuin pelinkehittäjät ovat halunneet.
Omasta mielestä Lies of P oli vaikeampi kuin Sekiro. Sekiron pelaamisessa kun kehittyi ja pelimekaniikat vihdoin "klikkaa" niin koko peli helpottuu sen myötä.

Toki kukin tyylillään, tajuan hyvin jos enemmän Dark Soulsin tyyppiset pelit nappaa vrt. Sekiro, on sen verran eri tyylisiä kuitenkin.

Siis tosi hyvä peli oli Sekirokin, mutta siinä tosiaan piti osata pelata, itseltä lopulta jäi kesken, pitää kyllä joskus ottaa uusiksi. Soulseissa, ja kutakuinkin kaikissa muissakin soulslikeissa, kuten Lies of Pssäkin, vaikeustasoa pystyy kompensoimaan fiksulla hahmonrakentelulla, aseiden päivittelyllä, grindaamisella ja erilaisilla summoneilla bosseja vastaan. Sen puoleen pidän Sekiroa aika jyrkkänä hyppynsä syvään päähän kun siinä tämä puoli on joko poistettu kokonaan tai vaikutus minimoitu. Tosin kyllähän Sekironkin pelattavuus on rautaa, että kyllä sekin kannattaa kokea, mutta vaikea on.

 

[Distillation]

Sai Sekirossakin sen överi miekka skillin jota pysty spämmäilemään, en muista sen nimeä enää, mutta se mistä tuli iso puna/musta lyönti.

 

[Restoni]

Se toki vielä sanottava, että vaikka kaikki muutkin jo mainitut ovat mitä mainioimpia pelejä, mutta jos Lies of P oli genreen eka kosketus, niin Bloodborne ja Dark Souls 3 ovat järkevimmät paikat jatkaa, koska niitähän Lies of P eniten on kopsannut, tai siis ottanut vaikutteita, ja täten ovat pelillisesti kaikkein saman tyylisempiä.

 

[Kuro]

Demosta vakuuttuneena tuli hommattua ja nyt 42 tuntia kellossa kun läpi, ihan kelpo Souls-like vaikka loppua kohti alkoi hiukan puuduttamaan.
Kehittäjien ensimmäiseksi Souls-peliksi kuitenkin aplodien arvoinen tekele ja innolla jää odottamaan mitä tulee seuraavaksi.

 

[Theory]

Vahva ääni Sekirolle tai Elden Ringille. LotFia en ole vielä edes ostanut, kun odotan päivityksiä.

Varmaan epäsuosittu mielipide, mutta Dark Soulsit on tosi vanhentuneen olosia nykyään, ehkä DS3 nyt vielä menee.

Samaa mieltä. Surkuhupaisan suosittu mielipide on, että pelin teknisillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä, kun pelimekaniikka itsessään on huippu. Vähän sellainen karikatyyrimäinen hipsteri-asenne. En jaksanut pelaa dark souls ykköstä läpi. Tuntui muutenkin huonolta ja vähän raakileelta kun ei ole sellaista tämä on jotain täysin uutta, jonka ymmärrän hyvin, jos on julkaisun aikoihin pelannut (pidin jostain syystä kyllä todella paljon kakkosesta, joka on samalla tapaa epäsuosittu mielipide).

Bluepointin tekemä Demons Souls remake teknisesti paljon parempi kuin myöhemmin ilmestynyt Elden Ring. Ja teknisesti tämä LoP on parempi kuin yksikään FromSoftwaren peli.

En enää jaksanut pelata ng2+ loppuun, mutta sanoin kaverille, että tein tästä pelistä nauhoituksen youtubeen ja hän kysyi heti, että onko sekin hardcore peli (kuolemasta joutuu aloittamaan alusta). Sanoin, ettei ole, mutta voisi hyvinkin olla ja siitä se idea lähti. Pääsin jo arkkipiispan ohi (ei ollut sekään eka yritys), mutta tipuin siinä seuraavassa kylässä palkilta alas ja sieltä hyppäsi miniboss portin läpi. Valmistautumattomana ja vähillä pulce cellseillä kusin sen fightin ja lähdin pakoon. Just kun teleporttasin, niin hitto koira heitti jonkun megahypyn ja tappoi mut. ARRRHH...

Muillekin ideana haasteruniksi. Saa olla koko ajan varpaisillaan ja hyvä hardcore peli on sellainen, että kuolema tuntuu aina omalta mokalta ja tämä on just sellainen.

 

[Theory]

Et ole Diabloistakaan tykännyt?

Oon tykännyt jooh diabloista, kunnes nyt nelosessa 74 levelinen hc-hahmo kaatui disconnectiin. Yli kakskyt vuotta sitten kun pelattiin kavereiden kanssa diablo kakkosta kunnes tajusin, että me farmataan loottia sitä varten, että se lootin farmaus olisi helpompaa ja siinä ei ole mitään järkeä. Lopetin siihen paikkaan ja palasin diablo kolmosta pelaamaan vasta tänä vuonna.

Diablossa loot systeemi on paljon parempi. Niohissa saisi edes puolittaa lootin ja silti olisi liikaa. Tuntuu jotenkin niin järjettömältä ratkaisulta, että koko muuta peliäkin katsoo kriittisemmin silmin sen takia. Lisäksi se, että hiotaan samoja paikkoja ihan niin kuin rng-generaattorista tehdyllä questillä. En vaan syttynyt yhtään siihen pelisarjaan ja aina ihmetellyt miten paljon ihmiset pitää siitä, mutta ei toki ole itseltä pois. Olen aina pitänyt fromsoftwaren kaikki viimeisen päälle käsin suunnitellusta mekaniikasta. Elden Ring oli huippu, mutta mieluummin olisin pelannut lineaarisemman pelin, mutta taidan olla vähemmistössä sen suhteen. Toivon, että dark souls nelonen on samalla tapaa lineaarinen kuin vanhatkin ja veikkaan vahvasti sen kyllä olevan. Joku juttu siinä on, että sen pelin pystyy suunnittelemaan ihan tunnetasolla asti.

Siinä missä Nioh kopioi huonosti tai ainakin huonosti sopivalla tavalla Diablon loot-systeemia (ehkä johtuu genren erosta, en osaa heittämällä sanoa), niin Lies of P kopioi mestarillisesti Fromsoftwaren menestysreseptiä. Niohissa se loot oli käytännössä merkityksetöntä kun diablossa sitä oikein odotti kun jotkut legendaryt saattoi muuttaa jopa koko pelaamistyyliä.

 

[Restoni]

Niohissa se loot oli käytännössä merkityksetöntä kun diablossa sitä oikein odotti kun jotkut legendaryt saattoi muuttaa jopa koko pelaamistyyliä.

En oikein ymmärrä miten lootti olisi Niohissa vähemmän merkityksellistä kuin Diabloissa. Niohissa eri tyyppinen tipahtanut ase muuttaa pelityyliä vähintään saman verran kuin mikään Diabloissa. Sitten kyllä uusilla kierroksilla tuskin enää tipahtelee uusia käyttöön tulevia aseita craftattujen tilalle. Mutta joo, kyl pystyn ymmärtämään jos tuo ei kaikille osu, meitsi kyllä tykkää tuostakin tyylistä.

 

[Pesari]

Peli saanut alkua helpottavan päivityksen. Pitää varmaan odotella vielä pari kuukautta ennen alotusta, kun helpotuksia tippuu vähän väliä.

Lies of P update makes early game easier and tweaks combat

Lies of P has received a new update that adds a number of new features and tweaks.

www.eurogamer.net

The game will now be a little easier in the early stages, thanks to adjusted attack speed of some monsters in the field and increased stance break duration, more Quartz available earlier on, and the Rising Dodge now a default ability.

Further, balance adjustments have been made to combat, with some weapons now dealing increased damage, plus lighter blades gaining more Guard Regain and heavier blades gaining less.

 

[Distillation]

Tänään kaatu 2 viimistä bossia, odotin pelistä kyllä vaikempaa arvostelujen perusteella, mutta en kyllä jäänyt missään vaiheessa ”jumiin” niinkuin kävi muutaman fromsoftwaren pelien kanssa.

 

[k334]

Tänään kaatu 2 viimistä bossia, odotin pelistä kyllä vaikempaa arvostelujen perusteella, mutta en kyllä jäänyt missään vaiheessa ”jumiin” niinkuin kävi muutaman fromsoftwaren pelien kanssa.

Pomoja on nerffattu alkuperäisestä.

 

[slayer665]

Pelasin pari kertaa läpi. Toinen heti launchissa ja nyt myöhemmin uudestaan. Täytyy sanoa että vaikeus ero on kuin yöllä ja päivällä. Ehdottomasti paras Souls-peli DS3, Bloodbourne ja Eldenringin jälkeen.

 

[oriental]

Läpi tuli pelattua "dex ukolla", kohtuu helppo suurimmaksi osaksi, osittain vaikeampi kuin dark soulssit, jotka on hyvin helppoja suurimmaksi osaksi, kun pelaa varovasti ja väistelee.

Soulssit yms. oon pelannut aina maageilla enkä ole edes melee ukkoja koittanut, niin torjuntaa en osaa/tykkää käyttää ollenkaan. Maagilla siis vaan vedetään ukemia eli väistellään sopivalla hetkellä

Tässäkään en käyttänyt torjuntaa kuin pari kertaa, ympäriinsä pyöriminen on selvästi tökkivämpää kuin soulsseissa, mistä lisähaaste johtuikin.

Mutta kyllä sitä kaikille pärjäsi jaloissa pyörimällä ja väistelemällä.

Sinällään harmi ettei ole taikuutta tässä, siinä on vaan oma viehätys pyöriä ilman mitään armoreita ja pistää vihuja kylmäksi.

Vähän liian putkijuoksua homma oli välillä ja vaikeustaso vaihteli omituisesti, monet bossit meni ekalla ja joitakin sai koittaa 5-10x.

Että siinä menee vähän souls genressä ohi, kun niissä on yleensä pärjännyt kunhan vaan huolellisesti ajoittaa väistöt. Toki torjunnalla ja countereilla varmaan tässä pääsee helpommalla, mutta jotenkin se ei vaan tunnu luonnolliselle.

 

[Rokkijani]

Tulipas aloitettua viimeinkin tämä. Chapter 4 menossa ja tosiaan peli paranee, kun lisämekaniikkaa tulee. Rollaus on minulle ainakin välillä melko töhöilyä. Jotenkin en pääse siinä kiinni. En ole tottunut torjumaan niin yrittää skarpata siinä ja saisi sitten perfect blockia. Välillä onnistuu.

 

[Rokkijani]

On tämä kyllä kova peli!

Ujostelematta on lainattu Fromin peleistä, mutta kasattu kyllä tiukka paketti niin ei ole haitannut. Vitos chapterissa olen. Salamander daggeriin ihastunut kovasti.

 

[TRSP82]

On tämä kyllä kova peli!

Ujostelematta on lainattu Fromin peleistä, mutta kasattu kyllä tiukka paketti niin ei ole haitannut. Vitos chapterissa olen. Salamander daggeriin ihastunut kovasti.

Kieltämättä lainaukset on jo niin härskejä tietyiltä osin, että ihme kun ei ole tullut isompaa haloota. Toki ei kai sitä muilta kannata lainatakkaan kuin parhaalta

Huippupeli kyllä kaikkineen ja esim aseiden/hahmon customointi mielestäni loi mukavasti uutta genreen.

 

[Rokkijani]

Kieltämättä lainaukset on jo niin härskejä tietyiltä osin, että ihme kun ei ole tullut isompaa haloota. Toki ei kai sitä muilta kannata lainatakkaan kuin parhaalta

Huippupeli kyllä kaikkineen ja esim aseiden/hahmon customointi mielestäni loi mukavasti uutta genreen.

Heh joo. Itsekin tänään pari kertaa naurahdellut yksin ja sanoin ajatuksissani, että nyt on härskiä jo.

Tosiaan nuo customoinnit näyttää olevan kohdallaan. Kutos chapter lähti tuossa.

 

[Heseman]

Noniin, tämä on nyt läpi ja ilman apureita. Yleiset kommentti löytyy yleisketjusta, täällä voisin kommentoida bosseja. Kuten siellä jo totesin, tässä alkupuoliskon vaikeustaso oli itselleni about täydellinen, loppupuolen bosseissa olikin sitten taas jo haastetta. En halua edes ajatella, mitä ne olivat ennen nerffausta.

Spoileri: Bosseista

Ensimmäinen johon meni kohtuullisesti aikaa oli King of Puppets, tarkemmin sanottuma Romeo-osuus. Tyyppi oli sen verran nopea, että oli parempi vaihtaa väistelyyn ja sillä taktiikalla pääsin sen lopulta läpi.

Champion Victor oli seuraava, joskin sekin meni kohtuullisessa ajassa väistelemällä.

Suohirviö oli ensimmäinen johon alkoi kulua tuhottomasti aikaa. Kesti kauan, ennen kuin opin oikea-aikaiset torjunnat mutta sitten tajusin, että heti kun käsi on lähtenyt liikkeelle pitää laittaa LB pohjaan. Lopulta alkoi ekan osuuden oppia sen verran hyvin, että pääsi riittävillä parannusjuomilla kakkosvaiheeseen ja lopulta senkin oppi riittävästi.

Corrupted Parade Master oli yllättävän paha vastus, siihen vaikutti osaltaan myös decay joka oli todella ärsyttävä kun syövytti aseenkin.

Black Rabbit Brotherhood oli se, jossa alkoi verenpaineet nousta. En ole koskaan pitänyt gankkibosseista ja tämä oli sieltä pahimamsta päästä. Lisäksi kun P:llä ei ole poisea pätkääkään vaan heti kun joku lyö tai itse osuu seinään niin jäädytään ja vastustajat saavat vapareita... No, lopulta sekin meni kun tähtäsin backstabbeja jänöjusseihin. Haudasta noussut vanhinkin kaatui kun alkoi oppia ajoitukset + väistöt.

Door Guardian oli edellisen jälkeen pelkkä vitsi, sarjaa jalkaan ja päähän.

Laxasia, voi Laxiasia... Eka vaihe suht. siedettävä, joskin kestää kauan kiitos haarniskan. Toinen taas, voi hemmetti kun Laksatiivi on nopea. Periaatteessa yksinkertainen mutta nopeus haittaa oppimista kun muutama lyönti tulee niin nopeasti että onkin äkkiä kuollut. Lisäksi kun ei aina terveysjuomiakaan ole paljoa kakkosvaiheeseen säästynyt eikä niiden käyttöönkään ole aina aikaa. Lopulta sekin kuitenkin meni.

Manus oli suht. simppeli loppubossiksi, taisin kuolla ekaan vaiheeseen vain 1-2 kertaa kokonaisuudessaan. Pari tuntia taisi mennä.

Nimetön Nukke oli suht. siedettävä myös, siihen meni vain tunti. Joskin olisi siihen voinut olla apuriallas tarjolla, vaikka valinnainen bossi onkin. No, katsotaan, millainen se on NG+.