Laiturin suojakäsittely myrkyttömästi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Benji
  • Aloitettu Aloitettu
B

Benji

Liittynyt
27.12.2016
Viestejä
712
Mökille on hommattu uusi laituri ja olisi varmaan hyvä suojakäsitellä se heti. Katselin erilaisten suoja-öljyjen käyttöturvallisuustiedotteita ja kaikki näyttivät olevan vesieliöille haitallisia. Jotenkin moraali pistää vastaan käyttää sellaisia laituriin. Sopiikohan ihan tavallinen kylmäpuristettu pellavaöljy painekyllästetylle puulle? ja onko mitään järkeä laituria sutia semmoisella?
 
tikkurila.fi

Saaristo Laituriöljy | Tikkurila

Vesiohenteinen, kasviöljypohjainen öljy puisille laitureille. Suojaa puuta kosteudelta ja lialta ja vähentää pinnan halkeilua.
tikkurila.fi tikkurila.fi

Ei tuotakaan nyt kannata järveen kaataa, mutta ihan turvallinen tuote.

"Saaristo Laituriöljy on ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto ja sopii veden yläpuolisten puuosien käsittelyyn."
 
Tuossakin on niin ikään vesieliöille vaarallisia aineita:
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille.
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

Määrät kaiketi pieniä, mutta kait sillä joku vaikutus on kun noita ämpärikaupalla valmistetaan. Moni asia kuitenkin päätyy lopulta vesistöön. Olisi kyllä mahtavaa löytää ihan periaatteesta aine, jossa ei moisia myrkkyjä ole yhtään.

EDIT:
Taidan mennä tällä: Kylmäpuristettu pellavaöljy
 
Viimeksi muokattu:
Tuossakin samat myrkyllisyydet, valitettavasti (määrät tietty erittäin pieniä):
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille.
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
 
Kyllästetty puu kestää aika pitkään ilmankin öljyjä.

Jos ympäristönäkökulmia mietitään, niin kyllästetyn puun käyttäminen ei nähdäkseni ole mikään ympäristöteko. Tosin tämä menee vähän mutun puolelle.
 
Itselläni sama mutu, mutta laituri on jo hankittu toisen toimesta. Ekologista on myös pitää huolta laiturista, jotta nykyinen kestäisi mahdollisimman pitkään.
 
Pitääpä tutkia sopiiko kyllästetylle puulle. Mielenkiintoinen vaihtoehto!
 
Tervaa minäkin ehdottaisin, mutta laimentaisin keitetyllä pellavaöljyllä.

Ei tosin oikeen toimi kyllästetyn kanssa, sillä kupari ja terva eivät oikeen tykkää toisistaan, jolloin terva ei imeydy kovin syvälle, ja kuluu suhteellisen helposti pois pinnoilta joilla on kulutusta.
 
Ihan mielenkiinnosta, mitä aineita painekyllästämiseen nykyään käytetään? Onko niissä kuparia?
 
Terva+pellavaöljy+puutärpätti suhteessa 1:1:1 voisi olla hyvä, ns. Roslagin mahonki (Roslagin mahonki – Wikipedia). Tuossa puutärpätin on tarkoitus tehostaa imeytymistä. Jos ei halua itse läträtä, niin tuota saa valmiinakin esim. Uulalta: Roslagin Mahonki ® | Hirsi- ja puupintojen käsittelyyn | Ulkokäyttöön | Uula

Tuskin mikään suojaukseen tarkoitettu aine on täysin ympäristöystävällistä, koska silloin se ei suojaisi kovinkaan hyvin. Siitä painekyllästetystä puusta luultavasti liukenee sen verran kaikenlaista, että joku suojaöljy ei enää siinä konkurssissa paljoa paina.
 
Tuossa Roslagista on jo yli 20% Aquatic Chronic 3: H412- Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. -tasoista ainetta.

Totta, että vahinko on jo tapahtunut, mutta tämä on myös periaatteellinen asia itselleni. En halua ainakaan enempää pahentaa tilannetta. Yksi laituri ziljoonan joukossa tuskin vaikuttaa yhtään mitään mihinkään. Enempi arvovalintakysymys ja esimerkki, että näitä asioita voi myös ajatella sekä tehdä valintoja. Isompi vaikutus saavutettaneen sillä, että muutkin alkavat ajattelemaan asiaa esimerkin nähtyään.
 
Benji sanoi:
Mökille on hommattu uusi laituri ja olisi varmaan hyvä suojakäsitellä se heti. Katselin erilaisten suoja-öljyjen käyttöturvallisuustiedotteita ja kaikki näyttivät olevan vesieliöille haitallisia. Jotenkin moraali pistää vastaan käyttää sellaisia laituriin. Sopiikohan ihan tavallinen kylmäpuristettu pellavaöljy painekyllästetylle puulle? ja onko mitään järkeä laituria sutia semmoisella?
Napsauta laajentaaksesi...
Mikäli laituri on tehty painekyllästetystä tavarasta, ei sitä kannata ensimmäisenä kesänä vielä käsitellä mitenkään, turhan märkää tavaraa.
Ensi kesänä aikaisintaan.
 
Ympäristöystävällisyyden arviointi on aina paikallaan, mutta paras ratkaisu ei välttämättä ole välttää kaikkia varoitusmerkintöjä. Nykyään melkein kaikki on jollain tavalla myrkyllistä - vähintään haitallista vesieliöille. Kaikki tällä tavoin merkityt aineet eivät ole yhtä pahasta, ja osa voi olla käytännössä harmittomia yksityistalouden mittakaavassa. Jotta homma ei olisi liian helppoa, niin minä ainakaan en osaa sanoa, onko jokin aine 1% pitoisuudella kyllästeessä vähemmän paha kuin toinen samoilla tai vastaavilla koodeilla merkitty 20% pitoisuudella.
 
selectamatic sanoi:
Nykyinen painekyllästetty puu ei aikaa kestä ilman lisäkäsittelyjä. Johan niistä värikin lähtee vuodessa.

yle.fi

Outo sieni lahottaa uusia siltoja – useita vaurioituneita jo löytynyt, ja nyt siltoja tutkitaan ympäri maata

Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen uudehkoissa puuosissa. Ongelman laajuutta selvitetään parhaillaan.
yle.fi yle.fi
Napsauta laajentaaksesi...
Väri lähtee uv säteilyn vuoksi pinnasta, sisältä on ihan yhtä tummaa.
Voi noita käsitellä mutta niiden kestoa se ei kyllä paljoa pidennä.
Nyt puhe vielä siis A luokasta, AB luokan kestopuussa voi vähän olla etua jos jaksaa joka vuosi käsitellä.
 
Pellavaöljy, niin raaka- kuin keitetty pellavaöljy (vernissa) homehtuu aika äkäiseen ilman mitään hometehoaineita. En laituriin laittaisi enkä kyllä ulos millekään puupinnalle. Uusi kestopuu on hyvä olla ilman käsittelyä puoli vuotta - vuosi. Kaikissa ulkokäyttöön tarkoitetuissa käsittelyaineissa on tehoaineita joiden tarkoitus on estää itse pintakäsittelyn toimiminen homeen kasvualustana. Määrät vaihtelee riippuen tuotteista mutta kaikissa niitä on.

Tällaisia käsittelyaineita on jonkin verran tullut viime aikoina markkinoille:

Puunsuoja kisel - kyllästäminen | Puunhoito | Hagmans

Organowood Puunsuoja 01.

Pinta menee vaalean harmaaksi aikaa myöden ja ei tommosen päälle varmaan mitään perusaineita voi laittaa jatkossa joten ulkonäöllisesti ei väriä sitten muuteta kovin helposti.

Edit: lisäsin Organowoodin linkin.
 
Viimeksi muokattu:
Janetski sanoi:
Pellavaöljy, niin raaka- kuin keitetty pellavaöljy (vernissa) homehtuu aika äkäiseen ilman mitään hometehoaineita. En laituriin laittaisi enkä kyllä ulos millekään puupinnalle. Uusi kestopuu on hyvä olla ilman käsittelyä puoli vuotta - vuosi. Kaikissa ulkokäyttöön tarkoitetuissa käsittelyaineissa on tehoaineita joiden tarkoitus on estää itse pintakäsittelyn toimiminen homeen kasvualustana. Määrät vaihtelee riippuen tuotteista mutta kaikissa niitä on.

Tällaisia käsittelyaineita on jonkin verran tullut viime aikoina markkinoille:

Puunsuoja kisel - kyllästäminen | Puunhoito | Hagmans

Organowood Puunsuoja 01.

Pinta menee vaalean harmaaksi aikaa myöden ja ei tommosen päälle varmaan mitään perusaineita voi laittaa jatkossa joten ulkonäöllisesti ei väriä sitten muuteta kovin helposti.

Edit: lisäsin Organowoodin linkin.
Napsauta laajentaaksesi...
Noiden lisäksi on ainakin vielä Sioo X.
sioo.fi

Sioo:x Puunsuoja - luonnollisen harmaa ympäristöystävällinen puunsuoja

Uusi 2-vaiheinen, patentoitu, vesiohenteinen ja tehokas fossiloiva puunkäsittely. Puupintojen hoito ja suojaus, jopa 15v. Ehkäisee halkeilua ja tikkuuntumista.
sioo.fi sioo.fi

Mä tosin olen ymmärtänyt että nää ei olisi oikeastaan sen ympäristöystävällisempiä kuin normaalit puunsuojat?
 
Janetski sanoi:
Pellavaöljy, niin raaka- kuin keitetty pellavaöljy (vernissa) homehtuu aika äkäiseen ilman mitään hometehoaineita. En laituriin laittaisi enkä kyllä ulos millekään puupinnalle. Uusi kestopuu on hyvä olla ilman käsittelyä puoli vuotta - vuosi. Kaikissa ulkokäyttöön tarkoitetuissa käsittelyaineissa on tehoaineita joiden tarkoitus on estää itse pintakäsittelyn toimiminen homeen kasvualustana. Määrät vaihtelee riippuen tuotteista mutta kaikissa niitä on.

Tällaisia käsittelyaineita on jonkin verran tullut viime aikoina markkinoille:

Puunsuoja kisel - kyllästäminen | Puunhoito | Hagmans

Organowood Puunsuoja 01.

Pinta menee vaalean harmaaksi aikaa myöden ja ei tommosen päälle varmaan mitään perusaineita voi laittaa jatkossa joten ulkonäöllisesti ei väriä sitten muuteta kovin helposti.

Edit: lisäsin Organowoodin linkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Pellavaöljy ei kyllä homehdu, jos siihen sekoitetaan jotain muuta luonnonmukaista tavaraa, esim. tervaa.

Puun voi myös ensin käsitellä rautavihtrillillä (rautasulfaatti), jota usein käytetään lähinnä ulkonäkösyistä, mutta toimii myös hyvänä pintasolurakenteen tappajana, jolloin kasvustolle ei synny hyvää orgaanista alustaa.

Jos puu ei olisi painekyllästettyä, voisi pintakäsittelyn vielä polttaa, jolloin pinta on käytännössä elämätön. Painekylllästetty näin käsiteltynä luovuttaa kyllä aikamoisen määrän epäpuhtauksia ilmaan, joten sille hiiltäminen ei ole hyvä vaihtoehto.
 
ihottuma sanoi:
Pellavaöljy ei kyllä homehdu, jos siihen sekoitetaan jotain muuta luonnonmukaista tavaraa, esim. tervaa.

Puun voi myös ensin käsitellä rautavihtrillillä (rautasulfaatti), jota usein käytetään lähinnä ulkonäkösyistä, mutta toimii myös hyvänä pintasolurakenteen tappajana, jolloin kasvustolle ei synny hyvää orgaanista alustaa.

Jos puu ei olisi painekyllästettyä, voisi pintakäsittelyn vielä polttaa, jolloin pinta on käytännössä elämätön. Painekylllästetty näin käsiteltynä luovuttaa kyllä aikamoisen määrän epäpuhtauksia ilmaan, joten sille hiiltäminen ei ole hyvä vaihtoehto.
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä se sopivissa olosuhteissa homehtuu vaikka tervaa laittaisikin sekaan. Siksi ns. valmiissa seoksissa on erikseen tehoaineet lisätty. Markkinoilta löytyy myös ns. ulkovernissaa johon erikseen on lisätty hometehoaineita mutta sitten taas tulee se ympäristöystävällisyys vastaan. Terva on myös luokiteltu vesieliöstölle haitalliseksi joten se ei varsinaisesti silloin sovellu jos mennään aloituspostauksessa määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Rautasulfaattia en ole painekyllästetyllä puulla kokeillut, yleinen käsitys taitaa olla ettei oikein järkevää ole. Rautasulfaatti on myös määritelty vesieliöstölle haitalliseksi.

Kokonaispäästöjen kannalta on varmaan järkevin ettei laiturille tee mitään, puutavarasta irtoaa se mikä irtoaa ja ei ainakaan pintakäsittelyillä tuota kokonaisuutta lisää. :hmm:
 
Kiitoksia kaikille osallistumisesta keskusteluun ja hyvien näkökulmien esille tuomisesta. Enpä olisi tuota homehtumista tullut ajatelleeksi. Olisikohan tästä aiheesta jotain linkkiä? Olin jo päätynyt tuohon puhtaaseen pellavaöljyyn, mutta täytynee harkita uudemman kerran.

Hankalaksi menee, mutta onhan se ymmärrettävää, että on sangen haastavaa ympäristöystävällisesti estää luontoa tekemästä jotain jota se on melkoisen tovin harjoitellut.
 
Ormu sanoi:
Arseenia sisältäviä CCA-kyllästeitä tai kreosoottia ei saa nykyään käyttää ainakaan tavallisille kuluttajille tuotettavassa puutavarassa.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä liittynee laajemmin siihen, että tunnetusti syöpää aiheuttavia yhdisteitä ei pääsääntöisesti saa elinkeinotoiminnassa ja kuluttajatuotteissa luovuttaa. Jossain törmäsin siihen, että vanhoja puhelinpylväitä myytiin Y-tunnuksella, mutta ei ilman. Toisaalla siihen, että joku antoi epävirallisesti luvan hakea muutama, jos asiasta ei puhuta. Perinteisiä veteen valettavia tinakenkiäkään ei enää saa, vaikka ilmeisesti jotain metallisia kuitenkin. Nekin ovat niin helvetin vaarallisia, että mehiläisvahaa lähinnä tarjotaan tilalle.

Kunnollista juotostinaakaan ei vissiin periaatteessa enää saa mistään, koska ekoterrorismi. Tämä on tietysti helppo kiertää millä tahansa Y-tunnuksella. Vanhojen laitteiden korjaustyöhön voi tarvita juotosainetta esimerkiksi maatilalla tai kampaamossa.

Alkaa vaan olla aika kurjaa, kun normaaleja asioita laillisesti ostaakseen kansalaisella täytyy olla pöytälaatikkofirma. Nanny State -dystopia on saavuttanut uuden merkkipaalun.
 
Janetski sanoi:
Rautasulfaattia en ole painekyllästetyllä puulla kokeillut, yleinen käsitys taitaa olla ettei oikein järkevää ole. Rautasulfaatti on myös määritelty vesieliöstölle haitalliseksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Tätähän käytetään suuri määrä vanhanaikaiseen punamultamaaliin, kun se tehdään perinteisesti. Kovin paha myrkky se ei ole sikäli, että sillä ei maalata veteen upotettavia asioita.

"Perinteinen punamaali" ei ole samaa tuotetta. Siinä on perinteistä vain väri. Tosin sekin kai saattaa sisältää tapauksesta riippuen samaa yhdistettä.

Janetski sanoi:
Kokonaispäästöjen kannalta on varmaan järkevin ettei laiturille tee mitään, puutavarasta irtoaa se mikä irtoaa ja ei ainakaan pintakäsittelyillä tuota kokonaisuutta lisää. :hmm:
Napsauta laajentaaksesi...
Toisaalta kun ei tee mitään ja pesee sitä jollain yhtä harmittomalla, niin taas menee veteen "vesieliöille haitallista". Tai jos saunoo ja ui, niin ihosta menee vesistöön jotain jäämiä hygieniatuotteista, jotka nekin ovat hirveän haitallisia. Tai jos veneellä ajaa, niin aina menee vesistöön vesieliöille erittäin haitallista. Tai laskee katiskan veteen. Kaikki on myrkkyä.

Aika pitkälle varmaan pääsee sillä, ettei kaada bensaa veteen eikä rakenna laituria vanhoista puhelinpylväistä.

Benji sanoi:
Hankalaksi menee, mutta onhan se ymmärrettävää, että on sangen haastavaa ympäristöystävällisesti estää luontoa tekemästä jotain jota se on melkoisen tovin harjoitellut.
Napsauta laajentaaksesi...
Hankalaahan se on joskus ollut kun tietoa on ollut vähän, tai toisaalta ei ole välitetty mistään. "Ympäristöystävällistä" sen sijaan on melkein kaikki, mitä nykyään voi kuluttajatuottein laillisesti tehdä. Kovin pahaa ympäristöllistä epätekoa ei pääse vahingossa tekemään.

Joku kauhistelee laimennettua 300 millilitran Roundup-sprayta ja käyttää korkeakoulutettuna mieluummin tunteja työaikaansa (satojen eurojen nettotappio yhteiskunnalle tai pois omasta oikeasta vapaa-ajasta, mutta kuka mistäkin tykkää) hoitaakseen terapiapuutarhaansa "ympäristöystävällisesti". Ettei ne pandat ja saimaannorpat ja vammaiset lapset kuole. Silmään ei tietysti istu, että siinä 300 neliön peltotontin vieressä painetaan samaa ainetta vähän jytymmällä seoksella 1200 litraa kerralla muutama lasti, ja asukkaan keuhkoonkin menee enemmän kuin siinä pullossa on tehoainetta, eikä sekään haittaa mitään. Sitten Prismaan ostamaan puolalaista ruisleipää, johon on juuri ennen sadonkorjuuta laskettu samaa paskaa, jota täällä käytetään varovasti muussa yhteydessä. Edit: Anteeksi, alan olla suhteellisen vitun kännissä.

Eihän se ylimääräisten juttujen rakentaminen toki linkolalaisittain ympäristöystävällistä ole, ja ylimääräistä kulutustahan voi seurata juuri kemikaalien välttelystä kun puu mätänee. Siitähän luomuviljelyssäkin on kysymys; ostetaan hyvää omaatuntoa sillä, kun maksetaan vähän enemmän kun joku tuhlaa vähän enemmän resursseja tuottaakseen vähän vähemmän vähän huonompaa tuotetta vailla mitään hyötyä.
 
Viimeksi muokattu:
Keräät kuusen pihkaa ja voitelet sillä laiturin. On varmasti luonnonmukainen. Jos päädyt tälläiseen ratkaisuun niin voitko tulla jakamaan kokemuksia parin vuoden kuluttua.
 
Meillä taisi saaristossa kestää n. 20 vuotta kiinteän laiturin kansilaudoitus, sitten alkoi olemaan vaihtokunnosa. Runko edelleen alkuperäinen (200x200 kestopuuta) nyt laiturilla ikää 25v. Koskaan ei ole millään käsitelty.
 
Rakennat sitten seuraavan laiturin vaikka jalavasta, voi tulla vähän kalliiksi mutta minkäs teet :hmm:

www.express.co.uk

Workers unearth underground network of rare wooden water pipes

WORKERS have unearthed an underground network of rare wooden water pipes - dating back more than 200 years. Fifteen pieces of elm piping were discovered during an excavation at George Square, Edinburgh.
www.express.co.uk www.express.co.uk
 
Honzo sanoi:
Meillä taisi saaristossa kestää n. 20 vuotta kiinteän laiturin kansilaudoitus, sitten alkoi olemaan vaihtokunnosa. Runko edelleen alkuperäinen (200x200 kestopuuta) nyt laiturilla ikää 25v. Koskaan ei ole millään käsitelty.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei voi tätäkään oikein verrata nykypäivään sillä mistään et saa tuollaista 20v takaista kansivärkkiä koska käsittely on mennyt säännösten takia reilusti huonommaksi. Runkokin olisi nykytavaralla huonommassa kunnossa vaikkakin käsittääkseni nykyäänkin nuo isommat parrut käsitellään jotenkin eri tavalla kuin ohut kama.

Tuskin kestää nykytavara edes 5 vuotta siten että siinä on oikeasti vielä mukava kävellä paljain jaloin, kengät jalassa toki ihan sama kuinka tikkuista on.
 
Benji sanoi:
Kiitoksia kaikille osallistumisesta keskusteluun ja hyvien näkökulmien esille tuomisesta. Enpä olisi tuota homehtumista tullut ajatelleeksi. Olisikohan tästä aiheesta jotain linkkiä? Olin jo päätynyt tuohon puhtaaseen pellavaöljyyn, mutta täytynee harkita uudemman kerran.

Hankalaksi menee, mutta onhan se ymmärrettävää, että on sangen haastavaa ympäristöystävällisesti estää luontoa tekemästä jotain jota se on melkoisen tovin harjoitellut.
Napsauta laajentaaksesi...

Kasvipohjaset öljyt on sienien ja homeen ruokaa eli parempi jättää käsittelemättä.
 
Anna olla ja korvaa laudat parinvuoden päästä komposiittilaudoilla, niin kestää loppuikäsi.
 
selectamatic sanoi:
Anna olla ja korvaa laudat parinvuoden päästä komposiittilaudoilla, niin kestää loppuikäsi.
Napsauta laajentaaksesi...
Riippu vähän, mihin laituria on tarkoitus käyttää. Komposiitti ei kestä iskuja juuri yhtään. Eli venelaiturissa, jossa vene saattaa osua kansilautoihin, ei komposiitti kestä.
 
Helppo ja yksinkertainen ratkaisu: osta edullista, homeenestoainetta sisältävää (esim. tolyylifluanidi) väritöntä puunsuojaöljyä (ei vesiohenteista) ja sekoita siihen tervaa kunnes saat halutun sävyn .

Öljyn voi korvata vernissalla.

14 vuotta ollut nyt laiturit ojossaan(painekyllästettyä) ja pari kertaa olen lisännyt pintalautoihin ihan vaan koska halusin tummemman sävyn...

Etikkahappo on sitten toinen hyvä aine, mulla on ovet käsitelty etikkahappo + teräsvillasekoituksella, tuo teräsvilla "sulaa" tuon etikkahapon sekaan ja varsinkin tuoreen käsittelemättömän puun saa homeen kestäväksi ja vanhemman näköiseksi tuolla keinolla...
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 467
Viestejä
4 538 825
Jäsenet
74 801
Uusin jäsen
yliz

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom