Kysymyksiä & Vastauksia

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja w!rd
  • Aloitettu Aloitettu
Alipainehan sen oikeasti avaa, joten voi olla, ettei ihan herkästi avaudu tasaisella kierrosten nostamisella. Koeta liipaista kiekat äkkiä ylös, niin eiköhan se vähän raotu. Toiminta on niin yksinkertainen, että todennäköisesti toimii, jos ei ihan jumissa ole. Imuvuoto läpän alle muuttaa tietysti tilannetta. Muistaakseni sille kyllä löytyy mitattava ohjearvokin, mutta alkaa olla 30v siitä, kun noihin on viimeksi koskenut.
Sepä. Viimeksi kuplan Dellortojen kanssa kikkaillut :D. Mitään muistissa. Soliferin Bing kun on varsin simppeli vehje vs auton kaasari. Ja ei tosiaan nopeallakaan auennut. Kai se sitten saa tarpeeksi ilmaa.
 
Sepä. Viimeksi kuplan Dellortojen kanssa kikkaillut :D. Mitään muistissa. Soliferin Bing kun on varsin simppeli vehje vs auton kaasari. Ja ei tosiaan nopeallakaan auennut. Kai se sitten saa tarpeeksi ilmaa.
Voihan sitä kokeilla siten että ahdistaa pääkurkkua kämmenellä samalla kun annat kierroksia, silloin pitäisi ainakin imua tulla. Voi tosiaan olla ettei se vapaalla kaasutellessa juurikaan liiku.
 
Voihan sitä kokeilla siten että ahdistaa pääkurkkua kämmenellä samalla kun annat kierroksia, silloin pitäisi ainakin imua tulla. Voi tosiaan olla ettei se vapaalla kaasutellessa juurikaan liiku.
Pitää juu kokeilla. En havainnut mitään eroa käytöksessä vapaalla kierroksia tai tyhjäkäyntiä seuraillen kun piti käsin läppää auki. Noh pitää tutkia.
 
Jos huoltamo yrittäjä ostaa bensan tankkiin ja sit litrahinta asemilla nousee niin saako yrittäjä suoraan voittoa tuosta noususta vai miten se toimii bensanmyyjillä?
 
Ei nuo normi huoltikset osta sitä bensaa ja jälleenmyy, vaan säiliössä oleva aine on keskusliikkeen ja huoltis saa siitä vaan jonkun välityspalkkion.
 
Kuinka pahasti mua kusetetaan, jos lähden tähän? Kyseessä VW Polo 1.4 TDI 2007.

2022-06-20 09_17_06-Sinulle parhaiten sopiva autokorjaamo _ autokorjaamo.fi — Mozilla Firefox.png
 
Kuinka pahasti mua kusetetaan, jos lähden tähän? Kyseessä VW Polo 1.4 TDI 2007.
Stetson-menetelmällä arvioiden ehkä satanen-pari. Jousien vaihto yksinään yleensä sen 300, plusmiinus 50e. siihen samalla tukivarsi ja yläpää (laakeri?) + kulmat niin hiukan kuulostaa kalliilta - muttei nyt ihan 100% ryöstöltä
 
Stetson-menetelmällä arvioiden ehkä satanen-pari. Jousien vaihto yksinään yleensä sen 300, plusmiinus 50e. siihen samalla tukivarsi ja yläpää (laakeri?) + kulmat niin hiukan kuulostaa kalliilta - muttei nyt ihan 100% ryöstöltä

Joo, ei varmasti ole halvimmasta päästä tuo Motonet Korjaamo. Päädyin silti ottamaan, kun sen etuna on, että tavaraa on lähes aina hyllyssä, jos jotain uutta kriittistä vikaa löytyy. Tuntihinta noilla on joku 80e.
 
Auton vuosihuollossa tarkistavat jarrujen paksuudet. Katsovatko he jarrupalojen-ja levyjen kunnon/paksuus ihan silmämääräisesti vai ottaavatko mitat jollain tarkkuus/-työntömittarilla?
 
Viimeksi muokattu:
Paloja on monesti vähän vaikee mittailla purkamatta, levyn saattavat mitatakin kun mulla ainakin on jossain huoltolapussa ollu joskus merkattukin levyjen paksuus.
 
Kerran on levyt mitattu. Oli vissiin epäilyttävän näköiset kun olin joitain viikkoja aiemmin hionut levyn reunasta ruostepykälän pois ja hiontajäljet oli yhä näkyvissä levyn pinnassa.
 
Mielenkiinnosta kysyn, että onko joku myynyt lähiaikoina dieselautoaan? Vieläkö noilla on myyntiarvoa vai onko omakin dieseli ajettava vain puhki?
 
Mielenkiinnosta kysyn, että onko joku myynyt lähiaikoina dieselautoaan? Vieläkö noilla on myyntiarvoa vai onko omakin dieseli ajettava vain puhki?
Tästä dieselautojen myynnistä oli Iltasanomissa tänään juttua, monella tuntuu olevan ongelmia päästä niistä eroon jos toimittajan otantaan on yhtään luottamista:
 
Tästä dieselautojen myynnistä oli Iltasanomissa tänään juttua, monella tuntuu olevan ongelmia päästä niistä eroon jos toimittajan otantaan on yhtään luottamista:

Näin maakunnassa asuvana autokauppiaana mielestäni erittäin paska uutinen... Diesel liikkuu edelleen hyvin, mutta tuollaiset yli 200tkm mennyt isommat dieselit tahtoo nihkeästi liikkua. Mm. Vollet jotka D4/D5 koneella. Itse vaihdoin juuri toisen bensa-auton dieseliin kun sain sen verta kovan hyvityksen.
 
Tästä dieselautojen myynnistä oli Iltasanomissa tänään juttua, monella tuntuu olevan ongelmia päästä niistä eroon jos toimittajan otantaan on yhtään luottamista:

Juu tämän uutisen juuri lukaisin ja siitä tuo ajatus itsellekkin syntyi.

Itsellä tommonen 130tkm ajettu 520 bemari. Kiinnostusta olisi se vaihtaa hybridiin tai sähköön, mutta ei oikein tiedä onko nyt vai myöhemmin järkevä hetki.
 
Juu tämän uutisen juuri lukaisin ja siitä tuo ajatus itsellekkin syntyi.

Itsellä tommonen 130tkm ajettu 520 bemari. Kiinnostusta olisi se vaihtaa hybridiin tai sähköön, mutta ei oikein tiedä onko nyt vai myöhemmin järkevä hetki.

Hyvitykset tahtoo olla erittäin heikkoja jos noinpäin vaihtelee. Etelässä ei kaikki edes noinpäin vaihtoja tee.
 
Hyvitykset tahtoo olla erittäin heikkoja jos noinpäin vaihtelee. Etelässä ei kaikki edes noinpäin vaihtoja tee.

Tätä vähän pelkäsinki. Mielessä on käyny se, että ajaa tuolla nyt muutaman vuoden, myy muutamalla eurolla pois ja hankkii uuden auton tilalle. Jos jostain syystä dieselautojen arvo nyt vielä paranee niin sitten lähtee kyllä myyntiin heti.
 
Suorasuihkutteiset bensakoneet ovat autoissa susia, koska imupuoli karstoittuu. Karstoittuminen kuitenkin johtunee lähes yksinomaan pakokaasun takaisin kierrätyksestä. Ovatko suorasuihkutteiset moottorit siis ihan kelpo ratkaisu muissa laitteissa, joita eivät päästövaatimukset pilaa?
 
Oma käsitykseni on, että moottorin huohotuksen aiheuttama öljysumu imupuolella karstoittaa myös imuventtiilit ja imukanavat. Ainakin tuota pahaa karstoittumista on sellaisissakin suorasuihkukoneissa, joissa ei edes ole EGR-venttiiliä.
 
Onko huonoja kokemuksia BIlteman suksiboksista 400l? Tarttis 2-3 kertaa vuodessa.


Kuorma50 kg (enintään)
Pituus1990 mm (ulkomitat)
Leveys740 mm (ulkomitat)
Korkeus420 mm (ulkomitat)
Tilavuus400 l
Paino16 kg
 
Olen miettinyt Audini (2.0 tsfi) ilmansuodattimen kotelo virityksen tarkoitusta. Onko tässä ideana, että moottori saa viileetä ilmaa? Onko tästä virityksestä jotain haittaa? Tuo tappi liikkuu sisäänpäin painamalla
 

Liitteet

  • IMG_20220625_112156.jpg
    IMG_20220625_112156.jpg
    3,6 MB · Luettu: 76
  • IMG_20220625_115134.jpg
    IMG_20220625_115134.jpg
    4,3 MB · Luettu: 75
Kyllähän se viileää ilmaa saa parhaiten ihan tuota keulalle menevää isompaa kanavaa pitkin.

Paremminkin saa lämmintä ilmaa talvella ja jossain oli myös spekuloitu että olisi vara ilmansaanti, joka aukeaa jos koteloon tulee alipaine.
 
11 vuoden ikäisessä ja reilu 240tkm ajetussa Volkkarissa ruostekuplat eivät ole harvinaisuus. Kuvassa on isoin jälki ja lokasuojista löytyi muutama pienempi kupla.

Miten noita kannattaa lähteä korjaamaan? Ja mitä kaikkea tarvitsee hankkia? Pohjamaalia, auton värikoodilla haettua paikkamaalia ja kittiä? Raaputanko vain kylmästi ensin maalin pois ja sitten hion hiomapaperilla tasaiseksi ja ruosteen pois? Entä tarvitseeko lopussa lakata tai myllyttää korjauksen kohdalta? Car-Repin kirkasta akryylilakkaa löysin purkin ja myllytysvälineet kyllä löytyy.

Helpointa ja parasta jälkeä toki saisi viemällä ammattilaiselle, mutta se toki kustantaa enemmän ja kiinnostusta olisi opetella itse. Kunhan vain saisi pysäytettyä ruosteen leviämisen, eikä tarvitse jossain vaiheessa katsella ruskeita ruosteläikkiä. Jäljen ei tarvitse olla täydellistä.

WhatsApp Image 2022-06-26 at 19.16.53 (2).jpeg
 
Miten noita kannattaa lähteä korjaamaan? Ja mitä kaikkea tarvitsee hankkia? Pohjamaalia, auton värikoodilla haettua paikkamaalia ja kittiä? Raaputanko vain kylmästi ensin maalin pois ja sitten hion hiomapaperilla tasaiseksi ja ruosteen pois? Entä tarvitseeko lopussa lakata tai myllyttää korjauksen kohdalta? Car-Repin kirkasta akryylilakkaa löysin purkin ja myllytysvälineet kyllä löytyy.
Ilman maaliruiskuja jokseenkin niin että tarvitset automaalikaupasta siveltävän 2k epoksipohjamaalin, kitin, ja spraypulloihin ainakin autovärin auton värikoodilla ja siihen sopivan lakan ja ehkä spray-pohjamaalinkin. Puhutaan ehkä luokkaa 60e budjetista.

Ensin hiotaan ruoste pois kokonaan eli kirkkaalle pellille, jos jää kuoppia joita ei saa hiottua niin niihin kannattaa laittaa fosforihappo. Sitten kuivaan ruosteettomaan ja puhtaaseen pintaan pensselillä 2-komponenttinen epoksipohjamaali. Epoksin päälle kitti ja sen päälle spraymaalit häivyttäen eli ilman teippirajoja. Tuollaisessa metallihohdossa se sävy yleensä menee aika pieleen, mutta sehän ei sua haitannut. Autovärin jälkeen hiotaan koko korjattu paneeli mataksi (tai teippirajalla johonkin terävään ja suoraan pokkaukseen asti jos sellainen löytyy) ja lakataan uudelleen autovärin pariksi ostetulla spraylakalla. Lakkauksessa voi tulla valumia, appelsiinipintaa, sameaa. Aika seppä saa olla että tulee kerralla oikein hyvä. Sitä voi kuitenkin aina hiomalla ja myllyttämällä ja vaikka uudelleenlakkaamalla korjata loputtomiin.
 
11 vuoden ikäisessä ja reilu 240tkm ajetussa Volkkarissa ruostekuplat eivät ole harvinaisuus. Kuvassa on isoin jälki ja lokasuojista löytyi muutama pienempi kupla.

Miten noita kannattaa lähteä korjaamaan? Ja mitä kaikkea tarvitsee hankkia? Pohjamaalia, auton värikoodilla haettua paikkamaalia ja kittiä? Raaputanko vain kylmästi ensin maalin pois ja sitten hion hiomapaperilla tasaiseksi ja ruosteen pois? Entä tarvitseeko lopussa lakata tai myllyttää korjauksen kohdalta? Car-Repin kirkasta akryylilakkaa löysin purkin ja myllytysvälineet kyllä löytyy.

Helpointa ja parasta jälkeä toki saisi viemällä ammattilaiselle, mutta se toki kustantaa enemmän ja kiinnostusta olisi opetella itse. Kunhan vain saisi pysäytettyä ruosteen leviämisen, eikä tarvitse jossain vaiheessa katsella ruskeita ruosteläikkiä. Jäljen ei tarvitse olla täydellistä.

WhatsApp Image 2022-06-26 at 19.16.53 (2).jpeg
Se todellinen ruoste on tuolla kaaren sisäpuolelle ja tuolla puskurin alla saumassa.

Eli jos haluat korjata kunnolla niin puskuri ja sisälokasuoja irti ja kaikki ruoste pois ennen kuin alkaa maalia laittamaan.
 
Tai sit vaan hiot sen ruosteen pois, siinä se lähtee vanha maalikin samalla, pohjamaali, pintamaali ja kaikki muu onkin sit pelkkää hipistelyä. Tärkeintä on saada se ruoste kokonaan pois, se taas sauman kohalla voi olla hankalaa.
 
Näin maakunnassa asuvana autokauppiaana mielestäni erittäin paska uutinen... Diesel liikkuu edelleen hyvin, mutta tuollaiset yli 200tkm mennyt isommat dieselit tahtoo nihkeästi liikkua. Mm. Vollet jotka D4/D5 koneella. Itse vaihdoin juuri toisen bensa-auton dieseliin kun sain sen verta kovan hyvityksen.

Jos jostain vielä löytyisi hyväkuntoinen pahkakylki mk2 V70 tai S80 D5:sella ja nelivedolla alle 250 tkm ajettuna, niin ostaisin pois.

Nettiautossa näytti olevan jopa kaksi V70:stä tarjolla, eikä hintakaan enää vaivaa.
 
11 vuoden ikäisessä ja reilu 240tkm ajetussa Volkkarissa ruostekuplat eivät ole harvinaisuus. Kuvassa on isoin jälki ja lokasuojista löytyi muutama pienempi kupla.

Miten noita kannattaa lähteä korjaamaan? Ja mitä kaikkea tarvitsee hankkia? Pohjamaalia, auton värikoodilla haettua paikkamaalia ja kittiä? Raaputanko vain kylmästi ensin maalin pois ja sitten hion hiomapaperilla tasaiseksi ja ruosteen pois? Entä tarvitseeko lopussa lakata tai myllyttää korjauksen kohdalta? Car-Repin kirkasta akryylilakkaa löysin purkin ja myllytysvälineet kyllä löytyy.

Helpointa ja parasta jälkeä toki saisi viemällä ammattilaiselle, mutta se toki kustantaa enemmän ja kiinnostusta olisi opetella itse. Kunhan vain saisi pysäytettyä ruosteen leviämisen, eikä tarvitse jossain vaiheessa katsella ruskeita ruosteläikkiä. Jäljen ei tarvitse olla täydellistä.

WhatsApp Image 2022-06-26 at 19.16.53 (2).jpeg
Itellä tuoreemmassa pelissä sama juttu, tai on jo puhjennu (toisella puolella vasta kuplii, mutta korjaus siihenkin samalla) . Parin päivän päästä korjaus. Syynä on kuulemma hiekka puskurin (muovi) ja kaaren (metalli) välissä. Koittavat samalla hiukan suurentaa väliä, kun on vissiin vähän tiukka. Sanoivat, että yleinen vika/ominaisuus autoissa.
 

Liitteet

  • IMG_20220620_110655.jpg
    IMG_20220620_110655.jpg
    3,2 MB · Luettu: 91
Itellä tuoreemmassa pelissä sama juttu, tai on jo puhjennu (toisella puolella vasta kuplii, mutta korjaus siihenkin samalla) . Parin päivän päästä korjaus. Syynä on kuulemma hiekka puskurin (muovi) ja kaaren (metalli) välissä. Koittavat samalla hiukan suurentaa väliä, kun on vissiin vähän tiukka. Sanoivat, että yleinen vika/ominaisuus autoissa.
Milaisen hinta-arvion sait korjuakselle?
 
Sattui eteen artikkeli vakuutusyhtiön ilkivaltaturvan hyväksymisestä. Onko vakuutuksen ottajalla muka jonkinlainen näyttövelvollisuus todentaa, että joku random tyyppi on naarmuttanut auton tai potkinnut peilin paskaksi? Esim.meidän taloyhtiön parkkipaikalla ole mitään videovalvontaa. Koska alue on ohikulku paikka niin kaikenlaista sakkia siellä kulkee, ja milläs sitä todentaa kuka on peilin mennyt vääntelee?
 
Suosituksia turusta/raisiosta ikkunoiden tummennusten tekijästä? Blacksmith vaikutti hyvältä puljulta, mutta on nyt kesälomilla.
 
Sattui eteen artikkeli vakuutusyhtiön ilkivaltaturvan hyväksymisestä. Onko vakuutuksen ottajalla muka jonkinlainen näyttövelvollisuus todentaa, että joku random tyyppi on naarmuttanut auton tai potkinnut peilin paskaksi? Esim.meidän taloyhtiön parkkipaikalla ole mitään videovalvontaa. Koska alue on ohikulku paikka niin kaikenlaista sakkia siellä kulkee, ja milläs sitä todentaa kuka on peilin mennyt vääntelee?

Pohjolalla ollut yksi tuommoinen case itsellä eikä silloin ainakaan ollut mitään ongelmia eikä kyllä pitänyt todentaan tekijää :hmm:
 
Pohjolalla ollut yksi tuommoinen case itsellä eikä silloin ainakaan ollut mitään ongelmia eikä kyllä pitänyt todentaan tekijää :hmm:
Itse taas kuullut toiseen suuntaan keisseistä. Parkkipaikalla naarmut tai kolhuja ja menisi omasta liikennevakuutuksen jos ei todisteita toisin. Näin myös muistelen että Pohjolan myyjä olisi vuonna miekka ja kivi sanonut itselle kaskoja vertaillessani.
 
Mistä hyvä (hinta-laatu -suhteella mitattuna) dataloggeri lämpötilojen mittaamiseen?

Speksejä:
- Ulkopuoliset irrotettavat mitta-anturit, jotka voi dipata myös nesteeseen (mallia paistomittari)
- Datan saa ulos Excel -yhteensopivassa muodossa
- Toiminta-aika akulla/paristoilla >24 h
- Kestää kevyttä kolhimista
- -10 - 130 degC (suuntaa-antava)

Vastaus: Steinberg systems, SBS-DL-125E
 
Viimeksi muokattu:
Itse taas kuullut toiseen suuntaan keisseistä. Parkkipaikalla naarmut tai kolhuja ja menisi omasta liikennevakuutuksen jos ei todisteita toisin. Näin myös muistelen että Pohjolan myyjä olisi vuonna miekka ja kivi sanonut itselle kaskoja vertaillessani.
Tossahan katoaa se ilkivaltaturvan idea? Jos kerran on silminnäkijöitä tai videovalvontaa niin vakuutusyhtiölle riittäis, että "tossahan se syyllinen on, mene karhuu häneltä korvausta"
 
Itse taas kuullut toiseen suuntaan keisseistä. Parkkipaikalla naarmut tai kolhuja ja menisi omasta liikennevakuutuksen jos ei todisteita toisin. Näin myös muistelen että Pohjolan myyjä olisi vuonna miekka ja kivi sanonut itselle kaskoja vertaillessani.
Pysäköintiturva on sitä varten jos pysäköitynä olevaa autoa kolhitaan. Ei tuo kuuluu mihinkään ilkivaltaturvaan. Ilkivalta sitten kattaa jos vaikka joku naarmuttaa avaimella autoasia tai muuta vastaavaa mikä ei ole ajoneuvolla tehtyä.
 
Viimeksi muokattu:
Tossahan katoaa se ilkivaltaturvan idea? Jos kerran on silminnäkijöitä tai videovalvontaa niin vakuutusyhtiölle riittäis, että "tossahan se syyllinen on, mene karhuu häneltä korvausta"
Sepä se. Noissa on hauskoja pykäliä millä kikkailevat. Mikä vaurio on toisella ajoneuvolla tehty (menee pysäköintiturvaan tai kaskon alle), mikä on ihmisen tekemää ilkivaltaa ja mikä voi olla itse aiheuttettua. Noita voi kikkailla korjaamolla niin näin tai noin jos todisteita ei ole. "Tää on itse ajettu seinään koska puskurin kolhussa on likaa." "Tää on pysäköintiturvan alla koska toinen auto törmännyt eikä vain kylkeä potkaistu sisään ja sulla ei ole pysäköintiturvan joten menee kaskoon...".

Edit: Juuri siis lopetin puhelun OP:n aspan kanssa autovakuutuksista.

Edit: Esimerkiksi nuo siis antavat vakuutustarkastajan/korjaamon kikkailla tolkuttomasti jos sille päälle sattuvat. On tullut seurattu vierestä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kesähelteillä ilmastointi päällä taloudellisempaa mitä korkeampi lämpötila-asetus on päällä? Ymmärtäkseni sitä jäähdytettyä ilmaa lämmitetään tarpeen mukaan, mutta ei varmaan jos pyynti on matalampi kuin ulkolämpötila?
Eli esim. ulkolämpötila 30°C --> asetus 18° vs vaikka 25°C? Luulisi että kun se tavoitelämpötila saavutetaan niin mennään suht pienellä "ylläpitoviilennyksellä".
 
Onko kesähelteillä ilmastointi päällä taloudellisempaa mitä korkeampi lämpötila-asetus on päällä? Ymmärtäkseni sitä jäähdytettyä ilmaa lämmitetään tarpeen mukaan, mutta ei varmaan jos pyynti on matalampi kuin ulkolämpötila?
Eli esim. ulkolämpötila 30°C --> asetus 18° vs vaikka 25°C? Luulisi että kun se tavoitelämpötila saavutetaan niin mennään suht pienellä "ylläpitoviilennyksellä".
Luonnollisesti energiankulutus kasvaa kun lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä kasvaa. Eli kyllä, on taloudellisinta pyrkiä viilentämään mahdollisimman vähän.
 
Onko kesähelteillä ilmastointi päällä taloudellisempaa mitä korkeampi lämpötila-asetus on päällä? Ymmärtäkseni sitä jäähdytettyä ilmaa lämmitetään tarpeen mukaan, mutta ei varmaan jos pyynti on matalampi kuin ulkolämpötila?
Eli esim. ulkolämpötila 30°C --> asetus 18° vs vaikka 25°C? Luulisi että kun se tavoitelämpötila saavutetaan niin mennään suht pienellä "ylläpitoviilennyksellä".
Varmaan autosta puhut? Jep, oikeassa olet, eli polttoainetta/sähköä kuluu tietyssä ulkolämpötilassa jäähdytykseen sitä vähemmän mitä korkeampi on pyynti. Kannattaa myös suunnata suulakkeet enimmäkseen kattoa kohti, niin kuuma poistuu tehokkaasti, mikä auttaa myös takapenkkiläisiä.

Mahdollisuuksien mukaan on hyvä välttää ajamista päivän kuumimpaan aikaan. Sadekin lisää kulutusta ja varsinkin vastatuuli. Esim, jos olen mökillä vajaan viikon, niin ei ole niin parin tunnin päälle milloin lähden liikenteeseen. Liitteessä ajettu puolet matkasta ilman ilmastointia (illalla ja ekat 15 km hiekkateitä metsän varjossa). Bensamittari ei edes huomannut, että tultiin mökiltä kotiin.

Itse pidän Auris hybridillä pyyntiä matkaseurasta riippuen 23,5-24,5 C, kun ulkona 26-28 C, mutta 24,5-25,5, jos ulkona 29-32 C.

Vastaavasti talvella pyynti kannattaa pitää matalana. Auriksella pakkasilla/paksuilla talvitakeilla matkaseurasta/matkan pituudesta riippuen pyynti on 18,5-21,0.


Ilmalämpöpumppuja kannattaa kotona/mökillä käyttää jäähdytyskaudella jäähdytystilassa, eikä missään nimessä oletusasetuksin, eli automaatilla. Tällöin energiaa ei mene turhaan lämmitykseen. Hirsimökissä Toshiba Premium+ 25 vei +23 C-pyynnin ylläpidossa 120-130 W, kun ulkona pikkuhellettä. Sitten kolmenkympin helteellä meni 160-170 W. Alakerran sohvapöydällä oli 22,9 C ja yläkerran makkareissa pahimmillaan 26 C. Näin siis ylläpidossa. Alussa sähköä meni triplasti. Jos yläkertaa ei olisi, niin pyynti voisi olla korkeampi 24-25 C, jolloin sähköä menisi vielä vähemmän.
 

Liitteet

  • IMG_20220621_165712.jpg
    IMG_20220621_165712.jpg
    3,2 MB · Luettu: 17
Jep, autosta oli kyse (vaikka autot-alueella ollaankin, niin ehkä tämänkin voisi nimetä "Kysymyksiä&Vastauksia autoista" tms) ja kiitoksia kommenteista. Itse lähinnä mietin että ei kai ne autot ole niin typerästi suunniteltuja että ne käyttävät energiaa sen kylmän ilman lämmittämiseen vielä mutta hyvä jos näin ei ole.
 
Kukas tietää mönkkäreiden luokituksista nykyään mitään. Mietinnässä lyödä Tesla lihoiksi koska ei tule erinäisistä muutoksista johtuen kilometrejä ja ostaa mönkkärin arkiajokiksi. L7 luokan ajokki mielessä koska 60kmh ei kiinnosta pätkääkään ja Kehäteitä tulisi suhailtua varsin paljon. Tällä hetkellä kahtena isoimpana vaihtoehtona Polariksen RZR tonninen ja Scrambler tonninen jotka saisi molemmat L7 luokkaan. Aiemmin oli tuo 15kw rajoitus mutta se on poistunut eli saisi kaikki vajaa sata hepoa käyttöön. Mutta saako noilla ajaa sen 80-90kmh vai rehellisesti niin paljon kuin rajoitus sallii? Ei sillä että liiemmin yli 80kmh tulisi ajettua koska 100kmh vanhalla krossilla oli jo mukavan sekopäisen tuntuista muun liikenteen seassa kun keran motarilla uskaltautui. Olisi vain kiva tietää lakeja kun netti tarjoilee niin monenmoista pykälää ja versiota. 80kmh ABS laitteitakaan ei juuri ole jos tehoa haluaa joten pakko painaa suoraan tuohon L7 luokkaan vaikka ABS kiva olisikin. JOS siis päädyn pistämään Teslan lihoiksi.

Ja tietääkö kukaan noista vakuutuksista, meneekö prätkien mukaan vai onko yhä se ihana 200e/vuosi vakuutus kuten 10v sitten?

Myyjätkään eivät tunnu oikein tietävän koska nuo L7 luokan laitteet ovat mallia helvetin harvinaisia. Nettimotossakin vain kolme isompikoneista.
 
Kukas tietää mönkkäreiden luokituksista nykyään mitään. Mietinnässä lyödä Tesla lihoiksi koska ei tule erinäisistä muutoksista johtuen kilometrejä ja ostaa mönkkärin arkiajokiksi. L7 luokan ajokki mielessä koska 60kmh ei kiinnosta pätkääkään ja Kehäteitä tulisi suhailtua varsin paljon. Tällä hetkellä kahtena isoimpana vaihtoehtona Polariksen RZR tonninen ja Scrambler tonninen jotka saisi molemmat L7 luokkaan. Aiemmin oli tuo 15kw rajoitus mutta se on poistunut eli saisi kaikki vajaa sata hepoa käyttöön. Mutta saako noilla ajaa sen 80-90kmh vai rehellisesti niin paljon kuin rajoitus sallii? Ei sillä että liiemmin yli 80kmh tulisi ajettua koska 100kmh vanhalla krossilla oli jo mukavan sekopäisen tuntuista muun liikenteen seassa kun keran motarilla uskaltautui. Olisi vain kiva tietää lakeja kun netti tarjoilee niin monenmoista pykälää ja versiota. 80kmh ABS laitteitakaan ei juuri ole jos tehoa haluaa joten pakko painaa suoraan tuohon L7 luokkaan vaikka ABS kiva olisikin. JOS siis päädyn pistämään Teslan lihoiksi.

Ja tietääkö kukaan noista vakuutuksista, meneekö prätkien mukaan vai onko yhä se ihana 200e/vuosi vakuutus kuten 10v sitten?

Myyjätkään eivät tunnu oikein tietävän koska nuo L7 luokan laitteet ovat mallia helvetin harvinaisia. Nettimotossakin vain kolme isompikoneista.

Tässä jotain aiheesta.


Screenshot_3.png
 
Tuon löysin juu heti mutta samaan aikaan pari myyjää eri liikkeistä puhui 90kmh rajoituksesta yms. Koska muistelen ulkomuistista että vanhojen pykälien mukaan 15kw mutta sait ajaa niin kovaa kuin halusit (eli kevyellä krossilla noin reilut satku) mutta mikä on tosiaan nykytilanne.
 
Kukas tietää mönkkäreiden luokituksista nykyään mitään. Mietinnässä lyödä Tesla lihoiksi koska ei tule erinäisistä muutoksista johtuen kilometrejä ja ostaa mönkkärin arkiajokiksi. L7 luokan ajokki mielessä koska 60kmh ei kiinnosta pätkääkään ja Kehäteitä tulisi suhailtua varsin paljon. Tällä hetkellä kahtena isoimpana vaihtoehtona Polariksen RZR tonninen ja Scrambler tonninen jotka saisi molemmat L7 luokkaan. Aiemmin oli tuo 15kw rajoitus mutta se on poistunut eli saisi kaikki vajaa sata hepoa käyttöön. Mutta saako noilla ajaa sen 80-90kmh vai rehellisesti niin paljon kuin rajoitus sallii? Ei sillä että liiemmin yli 80kmh tulisi ajettua koska 100kmh vanhalla krossilla oli jo mukavan sekopäisen tuntuista muun liikenteen seassa kun keran motarilla uskaltautui. Olisi vain kiva tietää lakeja kun netti tarjoilee niin monenmoista pykälää ja versiota. 80kmh ABS laitteitakaan ei juuri ole jos tehoa haluaa joten pakko painaa suoraan tuohon L7 luokkaan vaikka ABS kiva olisikin. JOS siis päädyn pistämään Teslan lihoiksi.

Ja tietääkö kukaan noista vakuutuksista, meneekö prätkien mukaan vai onko yhä se ihana 200e/vuosi vakuutus kuten 10v sitten?

Myyjätkään eivät tunnu oikein tietävän koska nuo L7 luokan laitteet ovat mallia helvetin harvinaisia. Nettimotossakin vain kolme isompikoneista.
Tieliikennelaista (liite 5.1) ei löydy mitään 90 km/h suurin sallittu -vehkeitä. Kohdassa g on absillinen traktorimönkijä, 80 km/h. Mun mielestä L7:t eivät sopineet mihinkään kohtaan, joten näkisin niillä saavan ajaa tiekohtaisen rajoituksen mukaan.

Ajoneuvolain 21. pykälässä lukee, että luokituksesta L-luokan ajoneuvoiksi säädetään L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa. En tiedä mistä moinen asetus löytyisi.

Trafin sivuilla oli noita 15 kW ja 90 km/h -mainintoja, mutta tekstit olivat vuosilta 2013-2016. Silloin oli voimassa vanhempi tieliikennelaki, jonka aikana Trafi sai antaa määräyksiä L-luokan ajoneuvojen alaluokista.


Tehonpuutteen takia ei tarvitse hylätä 80 km/h absimönkijöitä.

Esim. Can Amilta:
Maverick Sport DPS 1000 R, 95 hv, 637 kg -> 6,71 kg/hv

Renegade X XC 1000 T, 80 hv, 323 kg -> 4,04 kg/hv

Katsomasi Polaris Scrambler XP 1000 S, 89 hv, 417 kg -> 4,69 kg/hv



 

Liitteet

  • Screenshot_20220702-012605.png
    Screenshot_20220702-012605.png
    371,4 KB · Luettu: 18
  • Screenshot_20220702-012339.png
    Screenshot_20220702-012339.png
    852,3 KB · Luettu: 21
  • Screenshot_20220702-012311.png
    Screenshot_20220702-012311.png
    640,6 KB · Luettu: 21
En nyt jaksa tässä rommipäissäni ettiä, mutta ainakin aikaisemmin oli noi ns. valkokilpiset ihan vapaita nopeuden suhteen. Voi olla vieläkin, luultavasti onkin. Traktoreissa sitten absilliset maks. sen 80km/h, tosin niissä ei taida olla mitään rajoituksia rajoittimen osin.

Omalla kokemuksella tommonen ns. perusmönkkäri, absillinen tai ilman, maksimi kestopäällysteellä on jossain 70km/h:n luokkaa, on vaan sen verran paska ajaa palakumilla. Jos laitetaan alle ns. katukumit(auton renkaat) niin paranee todella paljon, mutta maasto onkin sitten jo toinen juttu noilla katukumeilla.
 
Miten päin ilmanotto oikein menee tässä 1.6l THP koneessa, turbo ottanee ilmansa tokan kuvan putken 1 kautta, mutta mitä kautta mahtaa mennä normaali ilmanotto?
Lisäksi missä mahtanee sijaita MAP anturi tässä koneessa?
file.php
file.php
 
Tuli ostettua tuossa ihan uus auto ja mietin vahaus / pesusysteemejä tässä (eka uus auto, muut olleet vanhoja). Kova vahaus ilmeisesti järkevin kerran vuodessa mut onko se syytä tehdä mahdollisimman pian nyt oston jälkeen? Entä onko noiden automaattipesuloiden vahauksissa mitään mieltä? Olis helppoa kun saan ABC Carwashistä kaikki pesut ja vahaukset puoleen hintaan aina. Pesut ainakin siellä sit mut mietityttää noiden vahausten hyöty jos esim tekee kovan vahauksen? Vai riittäiskö pelkkä automaattivahva tietyn väliajoin? Kiitti jo eukäteen.
 

Statistiikka

Viestiketjut
254 198
Viestejä
4 423 325
Jäsenet
73 300
Uusin jäsen
Joonaxx

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom