Patteriventtiilit ei koskaan jumiudu tuohon tyyliin, että neula jäisi pohjaan. Yleensä esisäädön ollessa pienellä jokin roska tukkii pienen holen josta vesi menee. Neulan ränkkäys tai esisäädön avaaminen max saa veden liikkeelle. Toki jos ei tiedä mitä tekee, reilu putkiliike vaihtaa tuon venttiilin omakotitalossa parin tunnin laskutuksella.
Älä koskaan sano "ei koskaan". Olen meinaan ihan omin silmin nähnyt ja kädessä pitänyt venakkoa, jonka neula oli juminut pohjaan.
Pohjaan ne neulat juuri nimenomaan jumiutuu. Aina syksyisin niitä saa käydä herkistelemässä työn puolesta. Useita kymmeniä pohjaan jumiutuneita siia on tullut nähtyä. Joskus on myös roskaa täynnä niin silloin ei toimi vaikka neula liikkuisi. Esisäädön pyörittely ympäriinsä joskus saa mössät liikkeelle. Jos venttiilejä alkaa vaihtamaan niin linjat vai tyhjäksi, jäädyttämiseen turvaudutaan harvoin, harvalla on laitteita ja on hidasta. Yleensä aina nopeampi laskea vedet pois sen verran että vaihto onnistuu.
Voitko ottaa "ruuvista" kuvan. Kerrostalo/rivari/okt?
60 luvun okt. "Ruuvi" siis auki-kiinni säätö ilman termostaattia/neulaa. Eli omasta mielestä toi ei voi jäädä kiinni kun säätö on auki.
Ootko irroittanut tuon käsisäätöpyörän ja kokeillut, että kara pyörii?
En. Mutta toi lienee auki koska patteri lämpenee kun ilmaruuvista päästää vettä. Jos toi tukossa/kiinni niin tuota ei tapahtuisi?
Voi tulla paluupuolelta vettä silloin ja patteri lämpenee hetkellisesti. Eli voi hyvin olla venttiili tukossa.
Lämpiäminen alkoi ja oli voimakkainta tuon "ruuvin' alapuolella näkyvässä tuloputkessa.
Oliko se täysin auki ja pyörii ihan kivuttomasti? Pyörittele edestakaisin. Jos se ei auta ja lähimmät patterit lämpenee, eikä paluuventtiili syystä tai toisesta ole kiinni, toki se venttiili voi olla karstoittunut tukkoon. Yleensä jos nuo jumittuvat muovi rupeaa pyörimään karan ympärillä eikä venttiilin asento muutu.
Omasta mielestä kara pyörii kyllä ja muutenkin tuo tuntuu aika "kevyeltä". No, pitää vielä koittaa tutkia.
Eipä oikeastaan. Hatun alla on paluusulku. Siihen ei välttämättä kannata koskea. Joissain vanhoissa suluissa pyöriteltävän sisäkaran saa ruuvattua irti ja verkko tulee sitten silmille, vähintään se vuotaa enemmän tai vähemmän koskettaessa. Sen saa kiinni kuusiokoloavaimella tai talttapäällä.
M-bus on aika yleisesti käyttety noissa vesimittareissa jos muuten ei meinaa löytyä pelkällä impulssilla niin sitten tuon kanssa kikkailulla.
Vesipattereista, etenkin niiden riittämättömästä tehosta, tuli muuten mieleen asennustapakysymys. Joskus olen nähnyt(kenties jopa täällä) jonkin havaintokuvan ja taulukon siitä, miten eri asennustavoilla eri putkiyhteisiin saapuvan ja palaavan veden kytkentä vaikuttaa radikaalisti radiaattorin lämpötehoon. Oma Google Fu ei nyt riittänyt. Siinäkin dokumentissa muistaakseni esiteltiin vain normaaliasennon variaatiot, eli ylhäältä alas samaa puolta, toisinpäin, ylhäältä ylös, alhaalta alas ja ristiin kahdella tavalla. Tietääkö joku kertoa tästä? Mulla on pari vanhanajan normaalimallin yksilehtistä patteria 90 astetta käännettynä ja molemmat yhteet alhaalla. Kuinka paljon tämä heikentää lämmitystehoa?
Taisin tähän ketjuun kirjoitella joku aika sitten patterin lämpenemisongelmasta. Vastaavan ikäinen ja suht samaa näköä oleva venttiili piti mun patterin kylmänä vaikka olevinaan säätö toimi jne. Ilmauskin muka onnistui. Jumissahan se oli sit kuitenkin.
Aivan, ilmatilan vaikutus tietysti olisi merkittävämpi monilehtisessä tai muuten kehittyneemmässä systeemissä jos asento vaihtuu.
Tässä tuo taulukkoTässä ihan kiinnostuksen vuoksi vähän suuruusluokkaa kytkennän vaikutuksesta tehoon. Karkeasti siis 25% putoaa teho jos kytkee tulon alalaitaan ja paluun ylälaitaan.
Täysin mielenkinosta, mistä kirjasesta tämä kuva on?
Lattiakaivo on tossa 10cm päässä tuosta ylivuotoputkesta.
En ole koskenu mihinkään muihin hanikoihin kuin tuohon lämpötilasäätimeen missä näkyy asteet.
Siis pelkästään tuota mustaa hanikkaa säädetään? Eli mustan päässä joku ruuvi tai vastaava ja sitä löystetään ja pyöritetään edelleen mustaa nuppia?
Lämpötilansäädin määrittelee mihin asteeseen kattila keittää veden. Musta säädin määrittelee minkä lämpöistä vettä kattilasta lähtee.
Näin mä sen mietinkin mutta en tienny mistä hanikasta se säädetään.
Mikä tarkoitus tuolla säädöllä on? Miksi varaajassa haluttaisiin pitää kuumempaa vettä, kuin mitä kiertoon päästetään?
Jos joku haluaa että kiertoon menevä vesi on huomattavasti viileämpää jolloin kuumaa vettä kuluu vähemmän?
No eipä sitä varaajaakaan kannata silloin noin kuumalla pitää. Minimissään 65c ja maksimissaan niin kuumana kuin hanavetensä haluaa.Ja se on tietty ihan jees jos hanasta ei tulis nupit kaakossa 80-asteista vettä
Mutta eikö varaajan lämpötila vaihtele jos esim yösähköllä lämmitetään?
Yleensä sitä pidetään kuumempana kuin tarpeellista jos varaajan kuuma vesi ei riitä koko perheen suihkussa käymiseen tms. Toinen on tietysti legionella. Kaikki ei jaksa käydä silloin tällöin kuumentelemassa vettä siihen 65 mitä pitäisi vaan pitää siinä jatkuvasti, ellei automaatio tee tuota. Toki mitä kuumempana vettä pitää, sitä enemmän energiaa kuluu, joskin hukkalämpö jää tilaan. Ei 65 vielä hirveän kuuma ole. Osalla nuo on kuumemmallakin.
Siinä tapauksessa joo jos haluaa hanasta 65c vettä. Mutta jos haluaa vaikka 50c niin silloin pitää olla kuristin välissä. Sitä en sitten tiiä säästääkö se loppupeleissä energiaakin jos pitää pöntön kuumempana mutta käyttää sitä vähemmän? Eli jos kovin viileää varaajan vesi niin sitä saa olla alvariinsa lämmittämässä koska sitä kuluu niin paljon? Ja tokihan 80c vettä varaajassa riittää pidemmälle kuin 65c vettä kun kuluu vähemmän.
Oikeastaan ihan ilman insinööriopintoja pelkällä viisastelun taidollakin voi kertoa, että näillä tarkoilla lukuarvoilla 55-asteista vettä ei riitä suihkuun tai hanalle asti hetkeäkään ja alusta asti mennään kauemmas.
50-asteistakaan ei riitä kovin hyvin. Matkallakin vesi voi putkistosta riippuen jonkin verran ehtiä jäähtymään, jos ihan yksittäisiä asteita aletaan nysvätä.
Niin, sehän riippuisi mittaustarkkuudesta. Pointti oli toisessa kappaleessa.
Jos varaajan lämpö on 55 ja avaat kuumavesihanan, niin varaajan lämpö madaltuu kun toisesta päästä tilalle menee kylmää vettä sinne varaajan sisään. Ellei toki ole avoin järjestelmä mallia pönttö katolla, jota aurinko lämmittää ja omavoimaisesti valuu tyhjäksi ja sitten vasta täytetään
