• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Kuolevatko suomalaiset sukupuuttoon? Keskustelua väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan

Niin eli ruokakulttuuri on pitkälle levinnyttä, mutta eihän tämä ole huono asia? Erikoisella kulmalla liityit keskusteluun. Kysyntää esim. Mamu-pitserioille selvästi on, kun firmat pysyy pystyssä. Omalla paikkakunnallani toimineet samoilla nimillä jo pitkään. Mitä sitten vaikka samaa ruokaa olisi muuallakin? Hienoa että muutkin saa hyvää ruokaa. Suomalaisen perinneruoan kysyntä on syystäkin vähäistä.
Pitsako on hyvää ruokaa? Lol, no toki kännissä joku rasvalätty toki menee.

On tosiaan ihme, että väkisin pitää paskakulttuureita tuoda valkoisiin maihin. Mitään järkeähän koko hommassa ei ole. Saadaan vaan miljardeja heitettyä kaivoon toki. Jos rahan hassaaminen täysin turhaan on se päämäärä, niin sittenhän on mamutus toiminut aivan mahdottoman hyvin.
 
Pitsako on hyvää ruokaa? Lol, no toki kännissä joku rasvalätty toki menee.

On tosiaan ihme, että väkisin pitää paskakulttuureita tuoda valkoisiin maihin. Mitään järkeähän koko hommassa ei ole. Saadaan vaan miljardeja heitettyä kaivoon toki. Jos rahan hassaaminen täysin turhaan on se päämäärä, niin sittenhän on mamutus toiminut aivan mahdottoman hyvin.
Onhan suomalainen ruoka välillä aliarvostettua, mutta ei kyllä todellakaan ole ikävä jotain 15–20 takaista ruokaskeneä Suomessa. Ennemmin näin päin, että monipuolista tarjontaa löytyy ihan silläkin uhalla, että Göteborgissakin sattuisi joskus eteen vastaava ravintola.
 
Niin eli ruokakulttuuri on pitkälle levinnyttä, mutta eihän tämä ole huono asia? Erikoisella kulmalla liityit keskusteluun. Kysyntää esim. Mamu-pitserioille selvästi on, kun firmat pysyy pystyssä. Omalla paikkakunnallani toimineet samoilla nimillä jo pitkään. Mitä sitten vaikka samaa ruokaa olisi muuallakin? Hienoa että muutkin saa hyvää ruokaa. Suomalaisen perinneruoan kysyntä on syystäkin vähäistä.
Jos liha varastetaan suoraan laitumelta ja veroissa ja kaikessa muussakin kusetetaan mahdollisimman paljon niin ei ihme ettei suomalainen yrittäjä pärjää tuossa kisassa.
Persereikämaasta tekee persereikämaan juuri se että siellä on viidakon laki eli vahvin määrää, kaikki kusettavat toisiaan niin paljon mahdollista ja rehellisyytttä pidetään heikkoutena yms.. Tämän takia persereikämaat ei kehity. Eurooppaan tullessaan ne tietysti jatkavat samalla tyylillä ja alkavat muuttaa Euroopan maita persereikämaiksi.
 
Ne samat pitseriat, kebab-paikat, kiinalaiset & intialaiset & thai-ravintolat jne. joita on Euroopan kaupungit täynnä, eivät vastaa ainakaan minun käsitystäni hyvästä ruokakulttuurista. Ne ovat jotakin uudenlaista monokulttuuria. Saat käytännössä samaa mättöä on se kaupunki Hanko, Göteborg tai ihan mikä vaan.
Tietysti löydät Euroopan isoista kaupungeista erittäin arvostettuja etnisiä ravintoloita, mutta 99% Suomessa olevista alan ruokapaikoista on aivan sitä samaa bulkkia, jonka löydät ihan mistä maasta vaan.
Jos ajattelee pintapuolisesti niin eikös noi mamuit noissa rafloissa ole juuri siellä missä niiden halutaan olevan!. Tienaamassa nettoveron maksajina omat rahat mitkä kaikki on pois yhteiskunnan KELAgold rahoista!!. Kyllähän tonne joukkoon varmastii mahtuu sivuun vetäjiä ihan varmasti

ps. Jos joku pizzanvääntäjä tuo tänne sukulaisensa tekemään surkealla palkalla töitä niin se on ihmiskauppaa mutta jostain syystä kun liberaalimaailmanparantaja tuo tänne 500 aasialaista yhtä surkealla palkalla pesemään mummoja se onkin vain työvoimapulan paikkaamista.
 
Niin eli ruokakulttuuri on pitkälle levinnyttä, mutta eihän tämä ole huono asia? Erikoisella kulmalla liityit keskusteluun. Kysyntää esim. Mamu-pitserioille selvästi on, kun firmat pysyy pystyssä.
Ei mamupitserioilla ole mitään kysyntää. Halvoilla pizzoilla on. Harvassa ovat ne mamujen ruokapaikat, missä kilpaillaan millään muulla kuin pelkästään hinnoilla ja myöhäisillä aukioloajoilla. Ei kukaan valitse pizzeriaa sen työtekijöiden ihonvärin perusteella. Käytännössä iso osa toiminnasta perustuu harmaaseen talouteen ja työntekijöiden hyväksikäyttöön. Lisäksi mamuruokapaikkoihin liittyy ihan omanlaisena rikollisuus. Ihmiskauppa ja mafiamaiset kartellit.

Asia on melko huonosti jos ylekin pystyy sanomaan esimerkiksi että:
Ulkomaisia työntekijöitä hyväksikäyttäviä ravintoloita löytyy joka puolelta Suomea. Riistäjänä on usein ulkomaalainen yrittäjä.

Tässäkin vaadittavat toimet ovat sellaisia, mitä oikeistohallitus ei koskaan tule toteuttamaan. Ylen jutussa on jo mainittu alipalkkauksen kriminalisointi, mutta myös yritysten tukikuvioita voisi selvittää. Ja väärinkäytöksistä voisi jopa, ajatelkaa, rangaista. Se maksaisi itsensä nopeasti takaisin.
 
Jotkut tykkäävät pikkusiskostakin. Mutta tosiaan, iso osa näistä pizza-kabab-paikoista on luokatonta paskaa. Ilman aikaisempaa koemusta tai suostuksia ei uskalla tilata. Poikkeuksena Kinkit ja Nepalilaiset missä suht tasa-laatuista safkaa.
Kebab-paikat on eri, ne on vähän kuin pizza paikat. Parhaat kebabit olen saanut naahanmuuttajan pitämästä paikasta. Ei ollut turkkilainen vaan muistaakseni kauempaa Aasiasta.
 
Suomalainen ravintolayrittäjä ei pärjää, koska ulkomaalainen yrittäjä varastaa lihansa suoraan lautemelta. Nää jutut on kuin jostain pahkasiasta.

Johtuu varmaan siitä et tiedä tai halua tietää missä mennään? Vai eikö yle ja hyysäri kerro?
Tuosta 90 000 eläimestä saattaa mustakaavuilta jäädä jotain valkolaisillekin myytäväksi?
Tuo karjan varastaminen on tietysti vaan yksi merkki kehitysmaalaistumisesta ja muuttumisesta persereikämaaksi.

Tuossa muuten tunnelmakuvaa Lontoosta 60-luvulta. Jokainen voi verrata sitä nykyiseen tunnelmaan.

 
Viimeksi muokattu:
Onhan suomalainen ruoka välillä aliarvostettua, mutta ei kyllä todellakaan ole ikävä jotain 15–20 takaista ruokaskeneä Suomessa. Ennemmin näin päin, että monipuolista tarjontaa löytyy ihan silläkin uhalla, että Göteborgissakin sattuisi joskus eteen vastaava ravintola.
Kerro nyt että mitä puuttui 15 vuotta sitten? Kyllä niitä pitsoja ja kebabbeja sai silloinkin. Oli myös intialaista, kiinalaista, thairuokaa yms yms. Mitä sä nyt selität?

Ja ei, mikään 5€ rasvakebabbi tai rasvapitsa ei ole mikään mahtava "ruokaskene". Se on krapula ja känniruokaa. Lol, 5€ ruokaskene, toki jos olet köyhä opiskelija.
 
Kerro nyt että mitä puuttui 15 vuotta sitten? Kyllä niitä pitsoja ja kebabbeja sai silloinkin. Oli myös intialaista, kiinalaista, thairuokaa yms yms. Mitä sä nyt selität?

Ja ei, mikään 5€ rasvakebabbi tai rasvapitsa ei ole mikään mahtava "ruokaskene". Se on krapula ja känniruokaa. Lol, 5€ ruokaskene, toki jos olet köyhä opiskelija.
No se onkin tässä ketjussa muutamissa viesteissä ihmetyttänyt, että monipuolistuneesta ruokatarjonnasta puhuttaessa nostetaan esille ainoastaan viiden euron ns. krapulapizzeriat. En itse ainakaan 15 vuotta sitten löytäny vastaavaa tarjontaa esimerkiksi aasialaisista ja lähi-itämaisista ravintoloista. Toki silloinkin oli pizzerioita, mutta jako erityisen halpoihin kebabmestoihin ja oikein hienoihin ravintoloihin oli oman kokemuksen mukaan syvempi. Nykyään siinä välissä on enemmän valintaa. Aasialainen ei siis enää tarkoita vain sushia tai nuudeleita.
 
No se onkin tässä ketjussa muutamissa viesteissä ihmetyttänyt, että monipuolistuneesta ruokatarjonnasta puhuttaessa nostetaan esille ainoastaan viiden euron ns. krapulapizzeriat. En itse ainakaan 15 vuotta sitten löytäny vastaavaa tarjontaa esimerkiksi aasialaisista ja lähi-itämaisista ravintoloista. Toki silloinkin oli pizzerioita, mutta jako erityisen halpoihin kebabmestoihin ja oikein hienoihin ravintoloihin oli oman kokemuksen mukaan syvempi. Nykyään siinä välissä on enemmän valintaa. Aasialainen ei siis enää tarkoita vain sushia tai nuudeleita.
Kunnon ravintoloitahan on ollut vuosikymmenä. Ainoa mikä on viime aikoina muuttunut on se että nyt on joka kulma täynnä näitä 5€ kebabbiloita.

Siinäkin on vitunmoinen ero näiden välillä. Joku intialainen ta assialainen ruoka-annos maksaa sen 12€. Lähi-idän ihmeet maksaa sen 5€ annos. Arvaa kuka maksaa palkkaa ja veronsa ja kuka ei? Paskakulttuuri on paskakulttuuria.
 
No se onkin tässä ketjussa muutamissa viesteissä ihmetyttänyt, että monipuolistuneesta ruokatarjonnasta puhuttaessa nostetaan esille ainoastaan viiden euron ns. krapulapizzeriat. En itse ainakaan 15 vuotta sitten löytäny vastaavaa tarjontaa esimerkiksi aasialaisista ja lähi-itämaisista ravintoloista. Toki silloinkin oli pizzerioita, mutta jako erityisen halpoihin kebabmestoihin ja oikein hienoihin ravintoloihin oli oman kokemuksen mukaan syvempi. Nykyään siinä välissä on enemmän valintaa. Aasialainen ei siis enää tarkoita vain sushia tai nuudeleita.
15 vuotta sittenkin oli maahanmuuttajien hyviä ravintoloita. Kasarilla tai ysärillä oli vähemmän.
 
Kunnon ravintoloitahan on ollut vuosikymmenä. Ainoa mikä on viime aikoina muuttunut on se että nyt on joka kulma täynnä näitä 5€ kebabbiloita.

Siinäkin on vitunmoinen ero näiden välillä. Joku intialainen ta assialainen ruoka-annos maksaa sen 12€. Lähi-idän ihmeet maksaa sen 5€ annos. Arvaa kuka maksaa palkkaa ja veronsa ja kuka ei? Paskakulttuuri on paskakulttuuria.
No ei varmaan asuta samoilla seuduilla sitten (Helsinki). Eikä tule heti mieleen paikkaa, jossa ihan viidellä eurolla syö lähi-itämaista ruokaa.

Mutta siis hyvä jos itsellesi on kelvannut jo vuosikymmenet. Omasta mielestäni ollaan menty parempaan suuntaan, vaikka jonkun tarkemman kulinaristin mielestä esimerkiksi Tanskaan on vielä aikamoinen matka kurottavaa.
 
No ei varmaan asuta samoilla seuduilla sitten (Helsinki). Eikä tule heti mieleen paikkaa, jossa ihan viidellä eurolla syö lähi-itämaista ruokaa.

Mutta siis hyvä jos itsellesi on kelvannut jo vuosikymmenet. Omasta mielestäni ollaan menty parempaan suuntaan, vaikka jonkun tarkemman kulinaristin mielestä esimerkiksi Tanskaan on vielä aikamoinen matka kurottavaa.
Pointti on varmaan se että kukaan ei halua mitään vitun lähi-itäläistä paskaruokaa.
 
15 vuotta sittenkin oli maahanmuuttajien hyviä ravintoloita. Kasarilla tai ysärillä oli vähemmän.
Joo toki oli, pointti oli lähinnä se että eteen päin on siitäkin menty. Ja tässä keskustelussa tosiaan jostain syystä nostetaan esille vain noita pizzerioita.
 
Hyvin noissa näyttää asiakkaita olevan. Eli kait niitä joku sitten haluaa.
No pizza nyt ei mitään lähi-itäläistä edes ole.

Kai sille joku syy on että lähi-itäläiset ravintolat ei myy muuta kuin paskaruokaa ja eivät ole kenenkään suosikkimestoja.
 
Asiaton käytös
No en minäkään halua mitään perunavelliä mutta siitä vaan saa pistää perunavellibaarin pystyyn ja katsoa, miten menestyy. Ehkäpä keskustelu oli tässä, jos argumentit on tätä tasoa.
Pysykööt rättipäät omissa maissaan. Siellä voi syödä sitä paskaruokaansa ihan vapaasti.
 
Ainakin EU ja YK .
Agenda 2030. Tavoitteena "maailman muuttaminen". Homma naamioidaan hyvesignaloiviin sanoihin kuten kestävä kehitys jne. joita kukaan "hyvä ihminen" ei voi ainakaan julkisesti vastustaa tulematta lynkatuksi. Kuten varmaan tiedät sen tarkemmin asiaa ei voi kommentoida ilman seurauksia. Esim täällä saa bannin.
Jos haluat tietää kuka sinua kontrolloi mieti ketä et saa arvostella tai edes nimetä.

Selkein merkki propagandasta on se että samaa asiaa hoetaan ja hoetaan jolloin siitä tulee ihmisten mielissä tosi.
Esimerkkinä "diversity is our strength" hokema. Youtubessa oli meemi jossa useat länsimaiden johtajat hokivat tätä. Eipä löydä enää.
Jokainen joka vaivautuu ajattelemaan ymmärtää että diversity divides, unity unites. Eli moninaisuus jakaa ja yhtenäisyys yhdistää.
Aika liberaalisti tulkitset nyt tuota lähdettä. Haistan taipuvaisuutta salaliittohörhöilyyn. Vai löydätkö jotain kunnon viitteitä vastauksellesi kysymykseen, joka esitettiin?
 
Niin eli ruokakulttuuri on pitkälle levinnyttä, mutta eihän tämä ole huono asia? Erikoisella kulmalla liityit keskusteluun. Kysyntää esim. Mamu-pitserioille selvästi on, kun firmat pysyy pystyssä. Omalla paikkakunnallani toimineet samoilla nimillä jo pitkään. Mitä sitten vaikka samaa ruokaa olisi muuallakin? Hienoa että muutkin saa hyvää ruokaa. Suomalaisen perinneruoan kysyntä on syystäkin vähäistä.
Vastasin väitteeseesi: "Hyvä ruoka. Parempi ruokakulttuuri kuin Suomessa."
Viiden euron pitsa tai kebab-mättö, jonka saat aivan samanlaisena Helsingissä, Helsingborgissa, Helsingørissä tai ihan missä vaan, ei todellakaan ole parempaa ruokakulttuuria. Se on tylsää ja tasapäistävää,. Jos teillä ei ole parempaa ruokaa tarjolla, niin otan osaa. Kyllä minullekin kebab-annokset maittavat lounasbuffetissa silloin tällöin. Ei se silti mitään hienoa ruokakulttuuria ole.

Parempi ruokakulttuuri on sinulle ja minulle näköjään aivan erilainen asia. Se, että tulee uusia vaikutteita ruokakulttuuriin, on hyvä asia.
Voimme jatkaa tästä jossakin ruokaketjussa, jos sellainen on.
 
Vastasin väitteeseesi: "Hyvä ruoka. Parempi ruokakulttuuri kuin Suomessa."

Selvä juttu. Onko suomalainen ruokakulttuuri mielestäsi parempaa kuin ulkomainen?

Viiden euron pitsa tai kebab-mättö, jonka saat aivan samanlaisena Helsingissä, Helsingborgissa, Helsingørissä tai ihan missä vaan, ei todellakaan ole parempaa ruokakulttuuria. Se on tylsää ja tasapäistävää,. Jos teillä ei ole parempaa ruokaa tarjolla, niin otan osaa.

Miksi puhut jostain 5 euron ruoka-annoksista? Ne nyt on varmasti paskaa. Mun paikkakunnalla parhaissa pitserioissa maksaa pitsa 12e pintaan, ja sisältää laadukkaita raaka-aineita, sama kebab-ravintoloiden annokset ei irtoa vitosella ja on selvästi käytetty laadukkaita raaka-aineita, toisin kuin niissä vitosen purtavapaikoissa.

Mutta joo jatketaan takas ketjun aiheeseen.
 
Harvassa ovat ne mamujen ruokapaikat, missä kilpaillaan millään muulla kuin pelkästään hinnoilla ja myöhäisillä aukioloajoilla

Ei ne mun kokemuksella ole harvassa, vaan laadukkaita löytyy, useilta paikkakunnilta. Suomalaisten pyörittämiäkin löytyy paljon, ja niissä ei kokata suomalaista ruokakulttuuria, koska sen kysyntä on syystäkin pientä. Nykyinen ruokakulttuuri on lähes täysin muualta kopioitua. Perunasoselaatikko ja Karjalanpiirakka -ravintoloita en tiedä yhtään.

Tässäkin vaadittavat toimet ovat sellaisia, mitä oikeistohallitus ei koskaan tule toteuttamaan.

Enter Persut. Eiku... Väärinkäytökset pitäisi kitkeä kovalla kädellä, olen aivan samaa mieltä.
 
Kebab-paikat on eri, ne on vähän kuin pizza paikat. Parhaat kebabit olen saanut naahanmuuttajan pitämästä paikasta. Ei ollut turkkilainen vaan muistaakseni kauempaa Aasiasta.
Nehän juuri yleensä on samoja paikkoja, halpaa kepsua ja pizzaa. Parhaan kebabin olen syönyt Frankfurtissa juurikin jonkun turkkilaisen ravintolan tekemänä. Suomessa harvinaisuus, ja yleensä luokatonta tukku-kepsua.
 
Tämä on varmaan sitä parempaa ruokakulttuuria. Sitten ihmetellään miten mamuravintolat pystyy myymään 5€ pitsoja ja kebabbeja.

Lihavarkaudet yleistyvät Ruotsissa – lihahyllyt putsataan minuuteissa ja liha myydään ravintoloihin
Ei taida kuitenkaan ammattimaisella sisäfileiden varastelulla olla mitään tekemistä halpisravintoloiden kanssa.

E: Tai siis tavallaan hyvinkin on, mutta ei mättökebabia nyt kalleimmista ruhonosista käsityönä jauheta. Se tukkuvarras on halpaa tavaraa.
 
Viimeksi muokattu:
Nehän juuri yleensä on samoja paikkoja, halpaa kepsua ja pizzaa. Parhaan kebabin olen syönyt Frankfurtissa juurikin jonkun turkkilaisen ravintolan tekemänä. Suomessa harvinaisuus, ja yleensä luokatonta tukku-kepsua.
En ole löytänyt Helsingistä hyvää kebab-paikkaa, tuo hyvä oli maakunnissa noin 15 vuotta sitten ennen kuin muutin tänne. En ole kyllä muuallakaan syönyt yhtä hyvää. Siitä erikoinen että oli myös halpa paikka. Parasta pizzaa saa Pizza Hutista. Italialaisravintoloista saa vielä parempaa jos menee ketjujen ja hapisten ulkopuolelle. Huonoin pizzeria on ollut kotipizza. Pizza ei oikeastaan edes ole enää maahanmuuttajien varassa kuten ei kebabkaan. Aasialaiset ruuat on jo eri asia.
 
Miksi puhut jostain 5 euron ruoka-annoksista?
"Viiden euron pizza" oli yleisesti käytetty termi ruoasta, joka on liian halpaa. Tämä liittyi etenkin mamupaikkoihin ja oletettuun veronkiertoon. Minun olisi pitänyt olla selväsanaisempi. Ilmeisesti termiä ei enää tunneta. Nyt sen pitäisi olla varmaan "kahdeksan euron pizza".

Ylen juttu ja poliisin kommentit:
Viiden euron pitsoja puolustanut myyjä jäi kiinni törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta:

Ymmärtääkseni arvostettujen pitserioiden pitsat ovat hinnoiltaan lähellä 20 euroa Suomessa. Tämä ihan mutuna.

p.s. pidän suomalaista ruokakulttuuria erittäin arvostettavana. Kysymyksesi: " Onko suomalainen ruokakulttuuri mielestäsi parempaa kuin ulkomainen?" on mieltä vailla. Kaikissa ruokakulttuureissa on paljon hyvää.
Tässä hieno esimerkki suomalaisen kulttuurin puolustajasta:
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärtääkseni arvostettujen pitserioiden pitsat ovat hinnoiltaan lähellä 20 euroa Suomessa. Tämä ihan mutuna.
Katsoin lähistöltä kebabpitserioiden hintoja (ravintolan oma hinnasto paikan päällä tilattuna, ei mikään wolt hinta). Neljä pitkään samalla nimellä toiminutta paikkaa, mediaanihinta pizzalle 14,90€. Nopealla etsimisellä löytyi vähän syrjäisempi paikka, josta en ole ennen kuullutkaan ja joka myy 12,50€ hinnalla.

Sitten vielä vähän "parempi" pizzapaikka, jotkut erikoistomaatit, prosciutto, yrtit ym. täytteet lättyihin, hinta tosiaan karvan alle 20€.

Varmasti vilunkia ja veronkiertoa yhä harrastetaan. Ehkä ne paikat pitää vaan tietää mistä etsiä. Ainakin jos asuu isommalla paikkakunnalla, missä porukka huomaa heti jos yksi myy samaa tuotetta vitosen halvemmalla kuin kymmenen muuta yrittäjää.
 

Hesarissa käytiin keskustelua syntyvyyden romahtamisesta

Suomessa synnyttäjiin panostetaan: äitiyspakkaukset ja jopa 99,6 prosenttia lapsista tavoittava neuvolajärjestelmä ovat vuosien varrella keränneet kiitosta sekä suomalaisilta itseltään että kansainväliseltä medialta.

Silti Suomessa syntyy nyt vähemmän vauvoja kuin koskaan.

Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Tilastot piristyivät hieman koronavuosina 2020 ja 2021, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi taas laskuun.


Hyvä huomio heti jutun alussa, väestöpoliittiset tuet eivät ole juuri muuttuneet viime vuosikymmeninä mutta silti lasten teko ei kiinnosta entiseen malliin?


Jos syntyvyys halutaan kääntää nousu-uralle, perinteisen perhepolitiikan ohelle tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, Rotkirch ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen sanovat.

”Yksittäisillä toimenpiteillä ei voida saada suurta vaikutusta, vaan on paljon asioita, joilla on yhteisvaikutusta [syntyvyyteen]”, Iivonen sanoo.

Iivosen mukaan syntyvyystrendiin tulisi vaikuttaa vahvistamalla nuorten suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Tulevaisuudenusko rakentuu muun muassa koulutuksen saatavuudesta, opiskeluajan toimeentulosta, nuorten aikuisten asemasta työelämässä ja perheiden palveluista, Iivonen summaa.


Moni kommenttikentissä vetosi ilmastonmuutokseen syynä lapsettomuusilmiöön. Minulla on näille henkilöille ratkaisu: hirttosilmukka. Jos ei halua hankkia lapsia ilmastonmuutoksen takia, niin mikä järki täällä on olla, ei muuta kuin hirteen roikkumaan? Kuolema vapauttaa ja omat CO2 päästöt pysähtyvät heti.

Vai olisiko kuitenkin syynä itsekeskeinen elämäntyyli, kumppanin puute, taloudellinen epävarmuus tai jutussakin mainittu yliajalle meno? Ilmastonmuutos on vain älyllisesti laiska argumentti kuten yllä osoitin, jota viljellään koska ei haluta pohtia juurisyitä.


Iivosen ja Rotkirchin mielestä Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmasta löytyy joitakin syntyvyyden kannalta hyviä toimenpiteitä, mutta laajempi visio puuttuu.

”On pieniä korotuksia lapsilisään tietyille ryhmille, verovähennysoikeutta ja muita pieniä toimenpiteitä, mutta en usko, että suuri linja on toivoa luovaa. Ohjelmassa on monia julistuksenomaisia kirjauksia, joille ei ole rahoitusta”, Iivonen sanoo.

Iivonen antaa hallitusohjelmalle syntyvyyden näkökulmasta kouluarvosanan 7–. Rotkirchin tuomio on aavistuksen parempi oli 7.


Olen ihan samaa mieltä tutkijoiden kanssa. Jos sukupuuttoon kuoleminen halutaan estää, niin kannustimia tulisi pyrkiä kasvattamaan koska selkeästi nykyiset eivät riitä. Ilmeisin politiikkatoimi olisi meidän ansiotuloverotuksen ja eläkejärjestelmän tehtävä muutos. Koska eläkejärjestelmä on rakennettu sille premissille että väestönmäärä kasvaa jatkuvasti Suomessa, tulisi lapsia hankkivia palkita korkeammilla eläkkeillä ja vastaavasti leikata eläkkeitä niiltä jotka eivät tähän pyramidijärjestelmään osallistu.

Tai vielä parempi ratkaisu olisi myöntää että nykyinen pyramidihuijaukseen perustuva sosiaalitukeen rinnastettava eläkejärjestelmä on tullut jo aikaa sitten tiensä päähän, ja että eläkejärjestelmä pitäisi rakentaa sellaiseksi, joka ei ole riippuvainen huoltosuhteesta.

Ansiotuloverotuksessa sama asia, tuntuvat veroalennukset niille jotka lapsia hankkivat. Lapsilisäjärjestelmä pitäisi myös kääntää päälaelleen. Ensimmäisestä lapsesta saa isoimmat tuet, esim 200€, seuraavasta 150€, kolmannesta 100€ jne.. Nykyinen järjestelmä on kannustava lähinnä lestadioilaisille ja maahanmuuttajille koska se palkitsee mitä enemmän lapsia on, jokaisesta lapsesta tuet kasvavat.

Muita keinoja olisi jutussakin mainitut valistusohjelmat biologisten kellojen ja elämän suunnittelusta jo parikymppisenä esim. armeijassa ja korkeakouluissa.
 
Muita keinoja olisi jutussakin mainitut valistusohjelmat biologisten kellojen ja elämän suunnittelusta jo parikymppisenä esim. armeijassa ja korkeakouluissa.
Ei se maailma niin toimi. Nuorena on tärkeää ryypätä, nussia ympäriinsä ehkäisyä käyttäen ja angstata erilaisia aatteita ja harjoittaa poliittista aktivismia. Sitäpaitsi "valkoiset" miehethän ovat patriarkaatin edustajia eli siinä mielessä epäilyttäviä, ettei heidän kanssaan kannata perhettä perustaa. Äitiys on muutenkin vanhakantainen ja oikeistolainen instituutio joka alistaa naista.

Tuo on sama kuin ehdottaisi että ihmiset lopettavat tupakoinnin kun saavat tietää, että savukkeiden polttaminen aiheuttaa syöpää, sydäntautia ja kuusi muuta. Ei se niin mennyt. Tupakointi lähes katosi, mutta vasta kun savuttomuus oli muodikasta. Kaikki tiesivät että tupakka tappaa jo ennen lähes kaikkien elossa olevien tupakoitsijoiden syntymää.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Mielestäni keskeinen syy syntyvyyden romahdukseen Suomessa ja länsimaissa on asenneilmapiirin muutos perhe-elämää kohtaan. Nykyaikaisen minä-ihmisen suunnitelmiin ei perheellistyminen sovi koska silloin pitäisi laittaa jonkun muun tarpeet omien halujen edelle.

Parisuhteisiin ei enää ryhdytä siitä lähtökohdasta, että etsitään tulevaa aviopuolisoa ja kanssavanhempaa, vaan halutaan olla vapaita ja huolettomia, pitää hauskaa ja kartuttaa kokemuksia, ja biologisen kellon tikittäessä parisuhdetta ei sitten välttämättä ole tai jos on, se ei ole perheellistymiseen sopivassa tilanteessa.

Huoli ilmastonmuutoksesta tuntuu itsestä lähinnä tämän asenteen peittelyyn käytetyltä salonkikelpoiselta tekosyyltä. Monesti kun huoli ilmastosta ei kyseisten ihmisten vuosittaista lentomatkailua tai muuta kulutuskäytöstä näytä haittaavan.

Monilla toki taustalla on myös taloudelliset syyt, eli halutaan koulut valmiiksi ja vakituinen työsuhde joka nyky-yhteiskunnassa korkeakoulutetulla tarkoittaa lähemmäs 30v ikää kun perhettä aletaan edes suunnitella vaikka halua ja sopiva puoliso löytyisikin.

Tavallaan surullista tässä kaikessa on se, että oman perstuntuman mukaan monet vapaaehtoisesti lapsettomat ja lapsentekoa hamaan tulevaisuuteen lykänneet jossain vaiheessa tajuavatkin haluavansa perheen. Jos ikää on tässä vaiheessa lähemmäs 40v, ei lapsen saaminen enää olekaan itsestään selvää ja lapsiluku jää todennäköisesti pienemmäksi.
 
Mielestäni keskeinen syy syntyvyyden romahdukseen Suomessa ja länsimaissa on asenneilmapiirin muutos perhe-elämää kohtaan. Nykyaikaisen minä-ihmisen suunnitelmiin ei perheellistyminen sovi koska silloin pitäisi laittaa jonkun muun tarpeet omien halujen edelle.

Tämä on hyvin totta. Mikäli lisääntyminen lisäisi merkittävästi elämänlaatua niin se houkuttelisi varmaan enemmän, mutta 2023 elämme erinlaisessa todellisuudessa kuin menneiden aikojen maaseutu-Suomessa jossa lapsia käytettiin työvoimana maatiloilla. Ennen sanottiin että "lapsi tuo leivän tullessaan". Nykyään voisi sanoa että lapsi vie leivän tullessaan. Tilastokeskuksen ja THL:n laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa vanhemmilleen noin 130 000 euroa.

Kaupungistuminen = Kaupungeissa on paljon virikkeitä ja vaihtoehtoja lapsiperhe-elämälle. Ihmiset asuvat kalliisti ja ahtaasti, lisähuoneet lapsia varten maksaa maltaita ja varsinkin asuinalueella jossa on paremmat koulut ja oppilasmateriaali.
Elämä ilman lapsia on kaupungeissa halvempaa, helpompaa ja stressittömämpää.

Parisuhteet eivät kestä = ei välttämättä houkuttele lisääntymään kun on tietoinen huomattavasta eron riskistä.

Elämänlaadun paskentuminen ei houkuttele = ”Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa” Ilonpilaaja | Ylioppilaslehti

Poliittiset valinnat = Suurin osa puolueista sallii lopputtoman pakolaisperäisen massamaahanmuuton ja suurin osa äänestäjistä äänestää näitä puolueita, vaikka on nähtävillä ihan naapurimaista että tämä poliittinen valinta tuhoaa pitkällä tähtäimellä maan turvallisuuden. Esim. Ruotsissa on nykyään eniten aseväkivaltaa koko Euroopassa, ja sama juttu seksuaalirikoksissa johtuen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Suomessa on jo videoista nähtävillä että kuinka mamulapset alistaa ja hakkaa kantaväestön lapsia menemään. Moni ei välttämättä halua jälkikasvua tälläiseen todellisuuteen ja tulevaisuuteen. Helpompaa pärjätä kehitysmaalaistuvassa ja turvattomammassa yhteiskunnassa ilman huolta jälkeläisistä.
 
Elämänlaadun paskentuminen ei houkuttele = ”Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa” Ilonpilaaja | Ylioppilaslehti
Tuohon täytyy sen verran kommentoida, että tulokset riippuu siitä minkä ikäisten lasten vanhemmilta asiaa kysytään:

Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.

Yli 50-vuotiaiden joukossa lapsettomat ovat onnettomimpia, ja 2–4 lapsen vanhemmat onnellisimpia.
Lähde: Tilastokeskus

Tästä on ehkä tulkittavissa se, että pikkulapsiajat vähine yöunineen, syöttämisineen ja vaipanvaihtoineen eivät yleisellä tasolla ole ihmisten mielestä laadukkainta aikaa elämässä, mutta kun lapset kasvavat ja edes vähän itsenäistyvät, tilanne tasaantuu. Kun sitten kasvatustyö on saatu maaliin eivät lapset enää rasita yhtään vaan päinvastoin tuovat lapset mielekästä sisältöä elämään.

Tätä ei ainakaan pikasilmäyksellä tuossa Ylioppilaslehden jutussa mainittu. Medialla on rooli asenteiden muokkaajana ja mikäli perhe-elämä tuodaan mediassa toistuvasti esiin negatiivisessa ja vapaaehtoinen lapsettomuus positiivisessa valossa, onko ihme jos nuorten mielikuvat asiasta muuttuvat negatiiviseen suuntaan eikä perheellistyminen enää kiinnosta.

Toki siihenkään ei oikein voi (tai ainakaan pitäisi voida) vaikuttaa mitä lehdistö kirjoittaa.
 
Tuohon täytyy sen verran kommentoida, että tulokset riippuu siitä minkä ikäisten lasten vanhemmilta asiaa kysytään:


Lähde: Tilastokeskus

Tästä on ehkä tulkittavissa se, että pikkulapsiajat vähine yöunineen, syöttämisineen ja vaipanvaihtoineen eivät yleisellä tasolla ole ihmisten mielestä laadukkainta aikaa elämässä, mutta kun lapset kasvavat ja edes vähän itsenäistyvät, tilanne tasaantuu. Kun sitten kasvatustyö on saatu maaliin eivät lapset enää rasita yhtään vaan päinvastoin tuovat lapset mielekästä sisältöä elämään.

Tätä ei ainakaan pikasilmäyksellä tuossa Ylioppilaslehden jutussa mainittu. Medialla on rooli asenteiden muokkaajana ja mikäli perhe-elämä tuodaan mediassa toistuvasti esiin negatiivisessa ja vapaaehtoinen lapsettomuus positiivisessa valossa, onko ihme jos nuorten mielikuvat asiasta muuttuvat negatiiviseen suuntaan eikä perheellistyminen enää kiinnosta.

Toki siihenkään ei oikein voi (tai ainakaan pitäisi voida) vaikuttaa mitä lehdistö kirjoittaa.
Tuossa jutussa kirjoitettiin että lisääntyneiden onnellisuus kohoaa lasten muuttaessa pois omilleen.

"Harvardin yliopiston psykologian professori Daniel Gilbert summaa tutkimustuloksia kirjassaan Stumbling on Happiness. Hän toteaa kaikkien tutkimusten osoittavan suunnilleen samaa: pariskunnat ovat onnellisimpia ennen lapsia, ja seuraava onnen hetki koittaa lasten muuttaessa kotoa pois omilleen. Yksi suuri syy siihen, miksi lapsia hankkineet pariskunnat ovat lapsettomia onnettomampia, onkin se, että lasten myötä parisuhteen laatu romahtaa"
 
Tuohon täytyy sen verran kommentoida, että tulokset riippuu siitä minkä ikäisten lasten vanhemmilta asiaa kysytään:


Lähde: Tilastokeskus

Tästä on ehkä tulkittavissa se, että pikkulapsiajat vähine yöunineen, syöttämisineen ja vaipanvaihtoineen eivät yleisellä tasolla ole ihmisten mielestä laadukkainta aikaa elämässä, mutta kun lapset kasvavat ja edes vähän itsenäistyvät, tilanne tasaantuu. Kun sitten kasvatustyö on saatu maaliin eivät lapset enää rasita yhtään vaan päinvastoin tuovat lapset mielekästä sisältöä elämään.

Tätä ei ainakaan pikasilmäyksellä tuossa Ylioppilaslehden jutussa mainittu. Medialla on rooli asenteiden muokkaajana ja mikäli perhe-elämä tuodaan mediassa toistuvasti esiin negatiivisessa ja vapaaehtoinen lapsettomuus positiivisessa valossa, onko ihme jos nuorten mielikuvat asiasta muuttuvat negatiiviseen suuntaan eikä perheellistyminen enää kiinnosta.

Toki siihenkään ei oikein voi (tai ainakaan pitäisi voida) vaikuttaa mitä lehdistö kirjoittaa.
Ja on se ihan hyvä, että lapsettomuus (vapaaehtoinen sekä tahaton) esitetään positiivisessa valossa, jotta lapsettomien ei tarvitsisi tuntea oloaan arvottomaksi tai oudoksi. Siis myös niiden, jotka tarkoituksella jättävät lapset hankkimatta.

Mutta tässäkin toki balanssi on tärkeää, eli toivottavasti perhe-elämäkin esitettäisiin monipuolisesti myös positiivisessa valossa. Voi tosin olla, että aiemmin ei monista vanhemmuuden raskaista asioista edes puhuttu ja nyt niistä kehdataan puhua.
 
Suomessa on jo videoista nähtävillä että kuinka mamulapset alistaa ja hakkaa kantaväestön lapsia menemään. Moni ei välttämättä halua jälkikasvua tälläiseen todellisuuteen ja tulevaisuuteen. Helpompaa pärjätä kehitysmaalaistuvassa ja turvattomammassa yhteiskunnassa ilman huolta jälkeläisistä.

Tämä on itselläkin se suurin pelko tulevaisuudesta (minulla on lapsia). Esim. Ruotsi, Ranska ja Britit ovat jo ohittaneet Amerikan rikosluvut ja Suomi ja muu Eurooppa ei voi muuta kuin seurata perässä. Pian on aivan normaalia odottaa että saa puukosta ukona, tai ammutaan.

Mutta kun miettii yleistä mielipidettä, että kuinka "Ruotsin tiestä" varoittavat nauretaan ja pilkataan, niin tuntuu ettei suurinta osaa kiinnosta, eli tuskin on tämä kaikilla syy jättää lapset hankkimatta, jos eivät edes tunnusta sitä tosiasiaa, että jopa yltiöväkivaltainen Amerikka on pian Eurooppaa turvallisempi.

Eiköhän se suurin syy sukupuutolle ole juurikin tuo trendi, että on OK olla lapseton, kun niin moni muukin kaveripiirissä on.

Ja hyvä näin! Viimeinen asia mitä tarvitaan on, että painostetaan sellaiset ihmiset hankkimana lapsia jotka eivät sitä halua. Mutta toisaalta, aika moni muuttuu huomattavasti kun saa niitä lapsia ja katujunkkarista kasvaa 100% välittävä ja rakastava koti-isä.
 
Suomessa on jo videoista nähtävillä että kuinka mamulapset alistaa ja hakkaa kantaväestön lapsia menemään. Moni ei välttämättä halua jälkikasvua tälläiseen todellisuuteen ja tulevaisuuteen.
Tämä on itselläkin se suurin pelko tulevaisuudesta (minulla on lapsia). Esim. Ruotsi, Ranska ja Britit ovat jo ohittaneet Amerikan rikosluvut ja Suomi ja muu Eurooppa ei voi muuta kuin seurata perässä. Pian on aivan normaalia odottaa että saa puukosta ukona, tai ammutaan.

Onneksi ollaan pysytty 90-2010 lukujen huippuvuosista kaukana, jolloin nuorten tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt oli huomattavasti yleisempiä. Onneksi toki nyt kasvuun kiinnitetään erityistä huomiota, etenkin alle 15-vuotiaiden tekemiin rikoksiin.

Olitte varmaan vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen ihan hermoraunioina nuorten tekemien ryöstöjen ja pahoinpitelyjen takia?
 
Onneksi ollaan pysytty 90-2010 lukujen huippuvuosista kaukana, jolloin nuorten tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt oli huomattavasti yleisempiä. Onneksi toki nyt kasvuun kiinnitetään erityistä huomiota, etenkin alle 15-vuotiaiden tekemiin rikoksiin.

Olitte varmaan vuosituhanteen vaihteessa ja sen jälkeen ihan hermoraunioina nuorten tekemien ryöstöjen ja pahoinpitelyjen takia?
Suomessa ollaan sivistytty vuosikymmenten aikana ja väkivaltaisuus on ollut jatkuvassa laskussa, ja nyt tämä kehitys on katkennut ja lähtenyt räjähdysmäiseen nousuun.
Tähän ei pitäisi kiinnittää huomiota, ja ei ole aihetta olla huolissaan syystä x?
 
Tähän ei pitäisi kiinnittää huomiota, ja ei ole aihetta olla huolissaan syystä x?

En tiedä miksi ei pitäisi kiinnittää huomiota ja olla huolissaan?

Mutta itse asiaan. Väestöliitolla on hyvää tutkimustietoa syntyvyydestä. Kaikkia syitä ei tiedetä, mutta lapset ei ole nykyään niin keskiössä kuin ennen ja toive lapsilukukin on pienentynyt. Lisäksi ne jotka haluavat lapsia, lykkäävät lapsentekoa, joka taas vaikuttaa lasten saantiin ja etenkin lapsilukuun.

Syntyvyyden alenemisen kaikkia syitä ei täysin tunneta. Tiedämme kuitenkin, että lapsilukuihanne ja lastensaannin ajoitus vaikuttavat siihen melko paljon. Lapset eivät enää ole välttämättä keskiössä, kun nuoret aikuiset suunnittelevat elämäänsä. Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeessa (Eronen ym., 2022) selvitettiin, mitä 20–29-vuotiaat nuoret haluavat saavuttaa elämässään. Tärkeimmiksi nousivat parisuhde ja rakkaus, mielekäs työ ja vakaa toimeentulo, jotka olivat yli joka toisella viiden tärkeimmän asian joukossa. Vasta näiden jälkeen nuoret listasivat esimerkiksi hyvinvointinsa. Omien lasten saamista piti tärkeimpien asioiden joukossa reilu kolmannes vastaajista. Tulos on monella tapaa kiinnostava ja parantaa ymmärrystä pian tai jo lastensaanti-iässä olevien suomalaisten mielenmaisemasta. Nuoret siis tavoittelevat rakkautta ja parisuhdetta, mutta vain joka kolmas pitää omien lasten saamista tärkeänä. Uraa arvostetaan jopa yli oman hyvinvoinnin.

Näistä syistä suomalaiset saavat keskimäärin vähemmän lapsia kuin toivovat. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen perhebarometrikyselyissä ja kansainvälisissä Eurobarometreissä suomalaiset 20–45-vuotiaat pitivät ihanteellisena lapsilukuna itselleen noin 2,3 lasta (Miettinen, 2015), mutta heidän lopullisen lapsilukunsa ennustetaan jäävän jopa alle 1,7:ään (Hellstrand ym., 2021). Kutsumme eroa toteutuvan tai toteutuneen ja ihanteellisen lapsiluvun välillä jatkossa toive-toteutuseroksi tai lyhemmin min toive-eroksi (engl. child gap). Toive toteutusero kapenee iän myötä kahdesta syystä: toisaalta ihmiset saavat osan toivomistaan lapsista tai kaikki toivomansa lapset, mutta toisaalta he tyypillisesti myös madaltavat ihannettaan, jos se näyttää jäävän kauas heidän toteutumassa olevasta lapsiluvustaan.
 
Tuossa jutussa kirjoitettiin että lisääntyneiden onnellisuus kohoaa lasten muuttaessa pois omilleen
Tuossa ei vaan vissiin vertailtu lapsellisten ja lapsettomien kokemaa onnellisuutta ikäluokittain kuten tuossa tilastokeskuksen jutussa, vaan lapsen saaneiden kokemaa onnellisuutta vanhemmuuden eri vaiheissa.

Nyt kun luin tuon Yo-lehden jutun tarkemmin, niin oli siellä myös maininta tutkimuksesta jonka mukaan "yli 40-vuotiaiden onnellisuutta lapset eivät enää erityisesti laske, ja 50-vuotiaana parionni hiipuu, oli lapsia tai ei."

Ja on se ihan hyvä, että lapsettomuus (vapaaehtoinen sekä tahaton) esitetään positiivisessa valossa, jotta lapsettomien ei tarvitsisi tuntea oloaan arvottomaksi tai oudoksi.
Tämäkin on ihan totta, ei lapsia pitäisi kenenkään tehdä yhteiskunnan tai kanssaihmisten toiveesta vaan omasta halusta, mutta kuten mainitsit balanssi asian julkisessa käsittelyssä olisi hyvä säilyttää.
 
Hyviä kommentteja asiaan liittyen. Allekirjoitan monta niistä kuten sen että koulut pitää ensin käydä ja sitten ollaankin jo lähellä 25 ikävuotta. Lasten kanssa opiskelu on vaikeaa ja raskasta. Itse perheellisenä nostaisin isoksi tekijäksi myös tukiverkkojan puuttumisen. Lapsia tehdään vanhempana jolloin isovanhemmat ovat jo ehkä huonossa kunnossa tai isovanhemmat asuvat eri puolella Suomea. Jos ei saa vapaata lastenhoidosta juuri koskaan niin tuskimpa sieltä lapsia tulee enempää 1-2 jälkeen kun itse ei pääse tekemään omia juttuja.
 
En tiedä miksi ei pitäisi kiinnittää huomiota ja olla huolissaan?

Mutta itse asiaan. Väestöliitolla on hyvää tutkimustietoa syntyvyydestä. Kaikkia syitä ei tiedetä, mutta lapset ei ole nykyään niin keskiössä kuin ennen ja toive lapsilukukin on pienentynyt. Lisäksi ne jotka haluavat lapsia, lykkäävät lapsentekoa, joka taas vaikuttaa lasten saantiin ja etenkin lapsilukuun.
Väestöliiton tutkimusprofessori on sitä mieltä että deittipalveluiden takia pitkäaikaisen kumppanin löytäminen on vaikeampaa.
15177046.jpg

Artikkeli maksumuurin takana niin en tiedä tarkemmin mitä siellä sanotaan mutta ennen 2010-luvun taitetta mielestäni oli päinvastoin.
Tuolloin valtavirtaa oli "rehelliset" algoritmittomat alustat, joissa ei ollut epäinhimillistävää pelillistä suunnittelua.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 829
Viestejä
4 548 515
Jäsenet
74 850
Uusin jäsen
Max-fix

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom