Kulutusvaikutteiset sähkösopimukset, hinnan määräytyminen ja laskeminen

[kajakkivajakki]

Tää on kyllä typerä systeempi. Päivähintoihin perustuva kulutusvaikutussoppari olis paljon fiksumpi, koska se ohjaisi nimenomaan vuorokausitasolla suoraan niihin halvoille tunneille. Jos otetaan esimerkiksi 10snt/kwh kulutusvaikutussoppari hinta ja kuun keskihinta 20snt. Jos kuukauden aikana esim okt asuja on käyttänyt 1000kwh keskihinnalla 20snt/kwh eli kuun toteutuvalla keskihinnalla ja nykäsee siihen päälle 1000kwh jollain tollasilla tosi halvoilla tunneilla esim 3snt/kwh niin se kuun keskihinta onkin enää 11,5snt, jolloin teoriassa kulutusvaikutus melkein eliminoi sen käyttösähkön hinnan. En nyt äkkiseltään muista, että onko näissä joku raja montako senttiä tota kulutusvaikusta siihen hintaan maksimissaan saa päälle, mutta olis paljon loogisempi jos kulutusta ohjattaisiin vuorokausitasolla.

No kulutusvaikutussoppari on ainoa sopimusmalli, jossa sähkön hintaa EI TIEDÄ sillä hetkellä kun sähköä käyttää. Sille on silti ihan paikkansa yhtenä vaihtoehtona sähkömarkkinoilla.

Ohjaahan tämä nykyinenkin kulutusvaikutus siirtämään kulutusta sinne ~34 tunnin halvimmille tunneille, jotka on tiedossa, mutta silti ne halvimmatkin tunnit voivat nostaa kuukauden kulutusvaikutusta. Kun heilahtelut on todella isoja niin on mahdollista sähköä haaskaamallakin tienata vaikka laskisi mukaan siirron kilowattihinnan, sikäli tämä nykyinen malli ei suosi sähkönsäästämistä. Kääntöpuolella taas sitten joku sähkölämmitysasukas ei välttämäti pysty millään ns järkevillä toimin saada kuukauden kulutusvaikutusta miinukselle kun pihalla on -30c ja sähkön hinta on 30c/kwh koko vuorokauden. Ei paljoa pyllistä sitten kun keli on plussalla ja hinta lähesa nolilla, kun ei tupakaan tarvi silloin kuin murto-osan lämmitysenergiasta.

Nollaan ainakin kulutusvaikutussoppareiden ehdoissa voi kuukauden keskihinnan saada painettua.

 

[jonesky12345]

No kulutusvaikutussoppari on ainoa sopimusmalli, jossa sähkön hintaa EI TIEDÄ sillä hetkellä kun sähköä käyttää. Sille on silti ihan paikkansa yhtenä vaihtoehtona sähkömarkkinoilla.

Ohjaahan tämä nykyinenkin kulutusvaikutus siirtämään kulutusta sinne ~34 tunnin halvimmille tunneille, jotka on tiedossa, mutta silti ne halvimmatkin tunnit voivat nostaa kuukauden kulutusvaikutusta. Kun heilahtelut on todella isoja niin on mahdollista sähköä haaskaamallakin tienata vaikka laskisi mukaan siirron kilowattihinnan, sikäli tämä nykyinen malli ei suosi sähkönsäästämistä. Kääntöpuolella taas sitten joku sähkölämmitysasukas ei välttämäti pysty millään ns järkevillä toimin saada kuukauden kulutusvaikutusta miinukselle kun pihalla on -30c ja sähkön hinta on 30c/kwh koko vuorokauden. Ei paljoa pyllistä sitten kun keli on plussalla ja hinta lähesa nolilla, kun ei tupakaan tarvi silloin kuin murto-osan lämmitysenergiasta.

Nollaan ainakin kulutusvaikutussoppareiden ehdoissa voi kuukauden keskihinnan saada painettua.

Joo, tietyllä tavalla siis se päiväkohtanen keskiarvo olis loogisempi sille kulutuksen ohjaamiselle

 

[huimahuugo]

Joo, tietyllä tavalla siis se päiväkohtanen keskiarvo olis loogisempi sille kulutuksen ohjaamiselle

Myyjät vaan ostavat kuukausifutuurilla kiinnityksen kiinni etukäteen. Päiväfutuuri olisi mahdollinen mutta kiinnityshinta taas vastaavasti korkeampi, koska myyjällä riski kulutuksen siirtymisestä kuukauden sisällä.

 

[Variz]

Joo, tietyllä tavalla siis se päiväkohtanen keskiarvo olis loogisempi sille kulutuksen ohjaamiselle

Ei sähkön myyjän tarkoitus ole ohjata kulutusta. Hinta tietysti luonnollisesti ohjaa kulutusta, ja se tässä toteutuukin hyvin. Kun on halpaa niin on kulutusta.

 

[huimahuugo]

Pörssisähkösopimuksia saa tyypillisesti 6kk ilman kk-maksua ja sen jälkeen voi vaihtaa sähköfirmaa, kun sopimus on toistaiseksi voimassaoleva. En ole pörssisopimuksistani maksanut kk-maksua ainakaan pariin vuoteen.

Sinänsä kulutusvaikutussopimus kyllä kiinnostaisi, mutta mietin, että voiko siinä mennä hinta negatiiviseksi. Siis jos kulutusvaikutuksen saa enemmän pakkaselle kuin lukittu hinta, niin tällöin laskukaava tuottaisi negatiivisen kWh-hinnan. Onko näissä sopimuksissa kuitenkin alarajana nolla jonnekin sopimusehtoihin piilotettuna?

Riippuu sopimuksesta. Esim Väreellä lukee sopimuksessa "sähkön hinta ei voi mennä negatiiviseksi" kuitenkin testatusti negatiivisellä energian hinnalla voi kuitata kk-maksua. PKS hinta voi mennä negatiiviseksi.

Eli kannattaa tarkastaa sopparista.

 

[jonesky12345]

Ei sähkön myyjän tarkoitus ole ohjata kulutusta. Hinta tietysti luonnollisesti ohjaa kulutusta, ja se tässä toteutuukin hyvin. Kun on halpaa niin on kulutusta.

Sähkön myyjähän tarjoaa kulutusvaikutuksellisen sopimuksen, koska siitä on heille jotain taloudellista hyötyä vs kiinteä soppari ja tietysti kuluttajalle tuossa on se vaihtoehto, että sähkölasku voi alentua, jos sähköä kuluukin halvoilla tunneilla. Jos nyt mietitään skenaariota missä asiakkaana on kuitenkin normaali kuluttaja, niin käytännössä kaikki sähkönkäyttö menee optimoidusti nimenomaan vuorokausitasolla. Jotain hommia kuten joku auton lataus tai pyykinpesukoneen pyöräytys voi toki optimoida päivien syklillä jos jaksaa, mutta isommat energiakulut kuten sähkölämmitys tarvitaan kuitenkin rullaamaan jossain vaiheessa vuorokautta.

Jos kuussa on hyvin eri hintaisia ja eri kelin päiviä, niin näkisin kuluttajalle tuosta kulutusvaikutussopimuksesta järkeä sillä, että tavoite olisi aina voittaa päiväkeskiarvo. Tällöin kuluttaja voisi normaalisti minimoida sähkönkäytön eikä mitään kikkailuja poikkeuksellisen halvan sähkön päivillä olisi mukana.

Noh, itse en näissä soppareissa näe hirveästi järkeä, kun tyypillinen kulutusvaikutus on kuitenkin jotain luokkaa 1-2 senttiä niin mielummin maksaa mielenrauhaa kiinteästä sopparista, kun ne ei ole perushinnaltaan juuri kalliimpia.

 

[lomppi]

Harmillisen vähän tosiaan tuntuu olevan kilpailua kulutusvaikutuksellissa soppareissa Itse ottaisin ehdottomasti sellaisen jos hinnat vain vähän tulevat alas, kuitenkin kuukaudet aina 1-2,5snt miinuksella ilman suurempaa vaikutusta elämään.

 

[huimahuugo]

Noh, itse en näissä soppareissa näe hirveästi järkeä, kun tyypillinen kulutusvaikutus on kuitenkin jotain luokkaa 1-2 senttiä niin mielummin maksaa mielenrauhaa kiinteästä sopparista, kun ne ei ole perushinnaltaan juuri kalliimpia.

Tosiaan riippuu kohteesta.

Tiedän kohteen jossa tammi- helmikuun sähköt ilmaiseksi tänä vuonna. Eli jonnekin KV-soppari sopii erinomaisesti. Joillekin ei.

Tyypillisesti KV-soppari halvempi kuin kiinteä soppari.

Itsellä tyypillisesti kv -2c. Kun lisää 1c halvempi kuin kiinteä => tästä saa -3c/kwh vs kiinteä. Siinnä on jo vähän rahulia

 

[Variz]

Sähkön myyjähän tarjoaa kulutusvaikutuksellisen sopimuksen, koska siitä on heille jotain taloudellista hyötyä vs kiinteä soppari ja tietysti kuluttajalle tuossa on se vaihtoehto, että sähkölasku voi alentua, jos sähköä kuluukin halvoilla tunneilla. Jos nyt mietitään skenaariota missä asiakkaana on kuitenkin normaali kuluttaja, niin käytännössä kaikki sähkönkäyttö menee optimoidusti nimenomaan vuorokausitasolla. Jotain hommia kuten joku auton lataus tai pyykinpesukoneen pyöräytys voi toki optimoida päivien syklillä jos jaksaa, mutta isommat energiakulut kuten sähkölämmitys tarvitaan kuitenkin rullaamaan jossain vaiheessa vuorokautta.

Jos kuussa on hyvin eri hintaisia ja eri kelin päiviä, niin näkisin kuluttajalle tuosta kulutusvaikutussopimuksesta järkeä sillä, että tavoite olisi aina voittaa päiväkeskiarvo. Tällöin kuluttaja voisi normaalisti minimoida sähkönkäytön eikä mitään kikkailuja poikkeuksellisen halvan sähkön päivillä olisi mukana.

Noh, itse en näissä soppareissa näe hirveästi järkeä, kun tyypillinen kulutusvaikutus on kuitenkin jotain luokkaa 1-2 senttiä niin mielummin maksaa mielenrauhaa kiinteästä sopparista, kun ne ei ole perushinnaltaan juuri kalliimpia.

Se on vaihtoehto pörssisähkösopimukselle. Myyjä takaa kuukauden keskihinnan.
Hintahan on mietitty niin, että todennäköisesti pidemmällä ajanjaksolla pörssisähkö on aina edullisempi kuin kulutusvaikutussopimus.

Kuluttajalle päivätason optimointi voikin olla hyvä, mutta ei se sitä myyjälle ole. Sehän takaa kuukauden, ei päivän keskihinnan.

 

[larionof]

Riippuu sopimuksesta. Esim Väreellä lukee sopimuksessa "sähkön hinta ei voi mennä negatiiviseksi" kuitenkin testatusti negatiivisellä energian hinnalla voi kuitata kk-maksua. PKS hinta voi mennä negatiiviseksi.

Eli kannattaa tarkastaa sopparista.

Missä kohtaa Väreellä lukee näin? Kävin läpi kaikki Väreen asiaan liittyvät sopimukset heidän sivuiltaan ja sähköposteistani enkä tuota lausetta nähnyt.( itsellä on pösäsoppari, joten ei koske minua mutta muutama sivu taaksepäin olleen negatiivisen laskun vuoksi yritin etsiä niin Väreeltä kuin yleissitovista sähkönmyyntiehdoista, joihin nämä tukeutuvat, mainintaa negatiivisesta hinnasta)

 

[jonesky12345]

Se on vaihtoehto pörssisähkösopimukselle. Myyjä takaa kuukauden keskihinnan.
Hintahan on mietitty niin, että todennäköisesti pidemmällä ajanjaksolla pörssisähkö on aina edullisempi kuin kulutusvaikutussopimus.

Kuluttajalle päivätason optimointi voikin olla hyvä, mutta ei se sitä myyjälle ole. Sehän takaa kuukauden, ei päivän keskihinnan.

Joo no siis jos sähkön myyjät varautuu jollain kuukausitason futuurilla suojaten tuota kuluttajakauppaa, niin silloin varmasti myyjätaholle tuo kuukausitason hintaan peilaaminen on vähäriskisempää. Nyt kun helmikuussakin keskihinta on huidellut päälle 20 sentissä ja yhtäkkiä onkin jotain 5 sentin öitä tms, niin tossahan kun vetää 70 ampeeria langat punasena ja lämmittää kämppää ovet auki, niin saadaan äkkiä oma keskihinta niin alas, että sähköyhtiö parhaimmillaan maksaa sähkön käyttäjälle.

Kuten totesin, kuluttajalle ja miksei ympäristöllekin on fiksuinta, että sähköä käytetään se mitä tarvitaan ja jos porkkanaa tarjotaan siitä, että sähköä voi käyttää mielummin halvemmilla tunneilla, niin looginen seurantajakso on silti tuo vuorokausi. Itse joskus tätä pohdin ja päädyin siihen, että jos otan kiinteän sopparin kun sähköautoakaan ei ole ja kämppä lämpenee pääasiassa ilpillä, niin eipä mulla oikein ilman kikkailua ole siihen keskihinnan alentamiseen kunnollisia työkaluja, mutta jos tuo seuranta olisi päivätasolla, niin valitsemalla esimerkiksi puolet vuorokauden halvimmista tunneista onnistuisi kämpän lämmitys silti vielä ihan hyvin ja sähköä tulisi käytettyä loogisesti silloin kun verkon kuorma on alhaisempi. Nyt lyön käytännössä joka ilta saunan päälle oletettavasti suht premium aikoihin enkä mieti mitään ja kärsin tästä max kymppejä optimoivan käyttäjän kulutusvaikutussoppariin verrattuna kuukausitasolla.

 

[huimahuugo]

Missä kohtaa Väreellä lukee näin? Kävin läpi kaikki Väreen asiaan liittyvät sopimukset heidän sivuiltaan ja sähköposteistani enkä tuota lausetta nähnyt.( itsellä on pösäsoppari, joten ei koske minua mutta muutama sivu taaksepäin olleen negatiivisen laskun vuoksi yritin etsiä niin Väreeltä kuin yleissitovista sähkönmyyntiehdoista, joihin nämä tukeutuvat, mainintaa negatiivisesta hinnasta)

Itsellä tilausvahvistuksessa oheinen teksti. Veikkaan että tuo tulee vain KV-soppareihin mukaan - muissa aiheuttaa vaan turhia kysymyksiä.

Sähkön kokonaishinnan määräytymisperusteet

Sähkön kokonaishinta on sopimuksen tekohetkellä sovittu energiamaksu
lisättynä kuukausimaksulla sekä lisättynä tai vähennettynä toteutuneen
sähkönkulutuksen perusteella laskettavan kulutusvaikutuksen määrällä.
Toteutuneet kokonaishinnat ovat nähtävissä Väreen Väppi-sovelluksesta.
Väre hyvittää tai veloittaa kulutusvaikutuksen sähkölaskulla. Sähkön
kokonaishinta ei voi olla negatiivinen. Kulutusvaikutus on määritelty
kohdassa ”Kulutusvaikutus”.

 

[huimahuugo]

päädyin siihen, että jos otan kiinteän sopparin kun sähköautoakaan ei ole ja kämppä lämpenee pääasiassa ilpillä, niin eipä mulla oikein ilman kikkailua ole siihen keskihinnan alentamiseen kunnollisia työkaluja, mutta jos tuo seuranta olisi päivätasolla, niin valitsemalla esimerkiksi puolet vuorokauden halvimmista tunneista onnistuisi kämpän lämmitys silti vielä ihan hyvin ja sähköä tulisi käytettyä loogisesti silloin kun verkon kuorma on alhaisempi. Nyt lyön käytännössä joka ilta saunan päälle oletettavasti suht premium aikoihin enkä mieti

Jos vuorokauden sisällä optimointi onnistuu, niin kyllä saat negatiivisen KV:n käytännössä. Teoretisoida voi kehittää vastakkaisen esimerkin, mutta käytännössä näin. Ainakaan isosti plussalle ei voi menne. Ja KV - sopparin hinta halvempi kuin kiinteä...

Mutta tosiaan nämä ovat valintoja ja jos kulutus pieni niin pikkurahoista kysymys.

 

[jonesky12345]

Jos vuorokauden sisällä optimointi onnistuu, niin kyllä saat negatiivisen KV:n käytännössä. Teoretisoida voi kehittää vastakkaisen esimerkin, mutta käytännössä näin. Ainakaan isosti plussalle ei voi menne. Ja KV - sopparin hinta halvempi kuin kiinteä...

Mutta tosiaan nämä ovat valintoja ja jos kulutus pieni niin pikkurahoista kysymys.

Joo, no omakotitalossa asustelen ja joku 16000kwh vuodessa menee sähköä, että kyllä tossa tietysti jo eurot vaihtaa omistajaa

 

[Variz]

Joo no siis jos sähkön myyjät varautuu jollain kuukausitason futuurilla suojaten tuota kuluttajakauppaa, niin silloin varmasti myyjätaholle tuo kuukausitason hintaan peilaaminen on vähäriskisempää. Nyt kun helmikuussakin keskihinta on huidellut päälle 20 sentissä ja yhtäkkiä onkin jotain 5 sentin öitä tms, niin tossahan kun vetää 70 ampeeria langat punasena ja lämmittää kämppää ovet auki, niin saadaan äkkiä oma keskihinta niin alas, että sähköyhtiö parhaimmillaan maksaa sähkön käyttäjälle.

Kuten totesin, kuluttajalle ja miksei ympäristöllekin on fiksuinta, että sähköä käytetään se mitä tarvitaan ja jos porkkanaa tarjotaan siitä, että sähköä voi käyttää mielummin halvemmilla tunneilla, niin looginen seurantajakso on silti tuo vuorokausi. Itse joskus tätä pohdin ja päädyin siihen, että jos otan kiinteän sopparin kun sähköautoakaan ei ole ja kämppä lämpenee pääasiassa ilpillä, niin eipä mulla oikein ilman kikkailua ole siihen keskihinnan alentamiseen kunnollisia työkaluja, mutta jos tuo seuranta olisi päivätasolla, niin valitsemalla esimerkiksi puolet vuorokauden halvimmista tunneista onnistuisi kämpän lämmitys silti vielä ihan hyvin ja sähköä tulisi käytettyä loogisesti silloin kun verkon kuorma on alhaisempi. Nyt lyön käytännössä joka ilta saunan päälle oletettavasti suht premium aikoihin enkä mieti mitään ja kärsin tästä max kymppejä optimoivan käyttäjän kulutusvaikutussoppariin verrattuna kuukausitasolla.

Laskee se sähkön hinta vuorokauditasolla optimoinnillakin (verrattuna siihen että ei optimoida ollenkaan). Vielä enemmän se laskee jos voi optimoida pidemmällä ajanjaksolla.

Lisäksi on harhakuvitelmaa, että vuorokauden halvimmat tunnit olisivat välttämättä verkon kannalta parhaat. Kun sähkö on oikeasti halpaa, tuotetaan sitä uusiutuvilla. Nämä tunnit eivät välttämättä ole kalliin vuorokauden halvimpia tunteja. Ne ovat niitä kuukauden halvimpia tunteja.

Edit. Lisäksi kv sopimukset ovat järkiään edullisempia kuin kiinteät sopimukset. Jos ei uskalla hypätä suoraan pörssiin.

 

[jonesky12345]

Laskee se sähkön hinta vuorokauditasolla optimoinnillakin (verrattuna siihen että ei optimoida ollenkaan). Vielä enemmän se laskee jos voi optimoida pidemmällä ajanjaksolla.

Lisäksi on harhakuvitelmaa, että vuorokauden halvimmat tunnit olisivat välttämättä verkon kannalta parhaat. Kun sähkö on oikeasti halpaa, tuotetaan sitä uusiutuvilla. Nämä tunnit eivät välttämättä ole kalliin vuorokauden halvimpia tunteja. Ne ovat niitä kuukauden halvimpia tunteja.

Edit. Lisäksi kv sopimukset ovat järkiään edullisempia kuin kiinteät sopimukset. Jos ei uskalla hypätä suoraan pörssiin.

Ainakin nyt sahkonhinta.fi sivustolta halvin kiinteä ilman kulutusvaikutusta 7,3snt ja halvin kulutusvaikutuksellinen 7,29snt eli käytännössä samaan hintaan saa kummatkin. Noissa 24kk sopimus.

 

[larionof]

Itsellä tilausvahvistuksessa oheinen teksti. Veikkaan että tuo tulee vain KV-soppareihin mukaan - muissa aiheuttaa vaan turhia kysymyksiä.

Sähkön kokonaishinnan määräytymisperusteet

Sähkön kokonaishinta on sopimuksen tekohetkellä sovittu energiamaksu
lisättynä kuukausimaksulla sekä lisättynä tai vähennettynä toteutuneen
sähkönkulutuksen perusteella laskettavan kulutusvaikutuksen määrällä.
Toteutuneet kokonaishinnat ovat nähtävissä Väreen Väppi-sovelluksesta.
Väre hyvittää tai veloittaa kulutusvaikutuksen sähkölaskulla. Sähkön
kokonaishinta ei voi olla negatiivinen. Kulutusvaikutus on määritelty
kohdassa ”Kulutusvaikutus”.

Onko tuo teksti muuttunut parin viikon aikana kun voisin vannoa ettei tuota ollut siinä viime kuussa kun tuota tekstiä tavailin ja tänne näitä ehtoja tavailin. Tai, sitten vain en lukenut sitä kunnolla.

No, joka tapauksessa, tuo on loogista ja niin sen pitäisi olla kaikissa kulutusvaikutussopimuksissa. Kyseessä on kuitenkin kuukauden mittainen mittajakso, ei vuorokauden kuten pösässä.

 

[Variz]

Ainakin nyt sahkonhinta.fi sivustolta halvin kiinteä ilman kulutusvaikutusta 7,3snt ja halvin kulutusvaikutuksellinen 7,29snt eli käytännössä samaan hintaan saa kummatkin. Noissa 24kk sopimus.

Joo. On näköjään tasaantuneet erot. Jokin aika sitten ero sentin - kaksi.

Kv sopparilla tietenkin hinta laskee jos kulutusvaikutus on negatiivinen, kuten monella onkin. Ei se silti valtaosin pörssisopimusta voita.

Itse menen valtaosin pörssillä. Muutaman kerran kiinnittänyt kuukausia tai kvartaaleja, ja lähes aina hävinnyt pörssille.

 

[huimahuugo]

Kv sopparilla tietenkin hinta laskee jos kulutusvaikutus on negatiivinen, kuten monella onkin. Ei se silti valtaosin pörssisopimusta voita.

Riskiprofiili on hyvin erilainen. KV-soppari on vakuutus. Pörssi on raakana-ajamista. Esim tämän vuoden tammi-helmikuu on tuonut mukavasti säästöpossuun vähintään virtuaalirahaa.

 

[breez]

Kun heilahtelut on todella isoja niin on mahdollista sähköä haaskaamallakin tienata vaikka laskisi mukaan siirron kilowattihinnan, sikäli tämä nykyinen malli ei suosi sähkönsäästämistä.

Voitko antaa laskuesimerkin, jossa tämä toteutuu eli sähkön käyttöä lisäämällä lasku pienenee ilman, että pörssisähkön hinta on milloinkaan negatiivinen? Voit olettaa siirron hinnaksi 0.

 

[Variz]

Voitko antaa laskuesimerkin, jossa tämä toteutuu eli sähkön käyttöä lisäämällä lasku pienenee ilman, että pörssisähkön hinta on milloinkaan negatiivinen? Voit olettaa siirron hinnaksi 0.

Koska ollaan kukutusvaikutusketjussa, niin lienee puhe kulutusvaikutussopimuksesta.

Oletetaan kuukauden pörssin keskihinta on ollut 10snt/kWh ja kv sopimuksen perushinta hinta on 6snt/kWh.
Aina kun pörssisähkön hinta on alle 4snt/kWh on sähköstä maksamasi hinta negatiivinen. Toisin sanoen kyseisen vartin aikana käyttämällä sähköä lasku pienenee.
Tosimaailmassa tietenkin pitää maksaa siirrosta, joten pitäisi olla viekä sen verran alle "tienatakseen".

Edit. Tietenkään noita keskihintoja ei voi tietää ennenkuin kuukausi on jo ohi.

 

[huimahuugo]

Koska ollaan kukutusvaikutusketjussa, niin lienee puhe kulutusvaikutussopimuksesta.

Oletetaan kuukauden pörssin keskihinta on ollut 10snt/kWh ja kv sopimuksen perushinta hinta on 6snt/kWh.
Aina kun pörssisähkön hinta on alle 4snt/kWh on sähköstä maksamasi hinta negatiivinen. Toisin sanoen kyseisen vartin aikana käyttämällä sähköä lasku pienenee.

Edellyttää että halvan sähkön aikana kulutus on suurempi kuin kuukauden keskikulutus.
Tällöin käytetyn sähkön keskihinta laskee enemmän kuin kuukauden keskiarvo => KV pienenee.
Mutta johtaako tämäkään laskun loppusumman pienenemiseen? Sanoisin että ei johda - ainakin siirto ja vero pitää tästä huolen.

==> minusta KV-sopparilla ei voi tienata käyttämällä sähköä turhaan. Ainakin käytännössä tilanne on äin.

 

[Variz]

Edellyttää että halvan sähkön aikana kulutus on suurempi kuin kuukauden keskikulutus.
Tällöin käytetyn sähkön keskihinta laskee enemmän kuin kuukauden keskiarvo => KV pienenee.
Mutta johtaako tämäkään laskun loppusumman pienenemiseen? Sanoisin että ei johda - ainakin siirto ja vero pitää tästä huolen.

==> minusta KV-sopparilla ei voi tienata käyttämällä sähköä turhaan. Ainakin käytännössä tilanne on äin.

Ei riipu kulutuksen määrästä mitenkään.

Kv sopimuksessa jokaisen vartin hinta on pörssihinta + kv-perushinta - pörssin keskihinta.

Jossa
pörssihinta on kyseisen vartin hinta
Kv-perushinta on kv sopparin perushinta
Pörssin keskihinta on pörssisähkön kuukauden keskihinta

Kv sopimuksessa maksetaan aina pörssihintaa jossa offset (kv-perushinta - pörssi keskihinta). Näitä ei tietenkään voi tietää silloin kun sähköä käyttää, mutta jälkeenpäin ne on helppo laskea.

Edit. Vieläkin pitää maksaa siirrosta, joten ihan helposti ei tienaamaan pääse. Tammikuussa kuitenkin oli niin kova keskihinta, ja suuret hintojen vaihtelut että oli varmasti mahdollista päästä nollaan.

Edit2. Minä pääsin alle nollahinnan muutama vuosi sitten marraskuussa kun oli vuorokausi -50snt/kWh, joten on se ainakin kerran onnistunut.

 

[breez]

Koska ollaan kukutusvaikutusketjussa, niin lienee puhe kulutusvaikutussopimuksesta.

Oletetaan kuukauden pörssin keskihinta on ollut 10snt/kWh ja kv sopimuksen perushinta hinta on 6snt/kWh.
Aina kun pörssisähkön hinta on alle 4snt/kWh on sähköstä maksamasi hinta negatiivinen. Toisin sanoen kyseisen vartin aikana käyttämällä sähköä lasku pienenee.
Tosimaailmassa tietenkin pitää maksaa siirrosta, joten pitäisi olla viekä sen verran alle "tienatakseen".

Edit. Tietenkään noita keskihintoja ei voi tietää ennenkuin kuukausi on jo ohi.

Joo, kyllä se taitaa olla juuri noin. Oma intuitio tässä vähän pani vastaan, mutta esimerkin luvuilla laskettuna näin siinä juuri käy.

Kuukauden edetessä arvio keskihinnasta tietysti paranee eli sellaiseen nojautuen voisi jo kuvitella toteuttavan sähkön haaskausta ja sitä myöten laskun alentamista.

 

[larionof]

Joo, kyllä se taitaa olla juuri noin. Oma intuitio tässä vähän pani vastaan, mutta esimerkin luvuilla laskettuna näin siinä juuri käy.

Kuukauden edetessä arvio keskihinnasta tietysti paranee eli sellaiseen nojautuen voisi jo kuvitella toteuttavan sähkön haaskausta ja sitä myöten laskun alentamista.

Tässä on jo useammassa kommentissa puhuttu haaskauksesta. Miksi sitä pitää haaskata?
Tosiasahan toki on, että tasaisella lämmön ylläpidolla sähkönkulutus on oletusarvoisesti pienimmillään mutta ero ei välttämättä ole kovinkaan iso, vuorokausitasolla.

Se, millä kulutusvaikutusta parannetaan helpoiten on sähköauton lataus vain silloin kun sähkö on halpaa. Tämä edellyttää ajoakun koon olevan ylisuuren omaan ajosuorituskeskiarvoon nähden mutta se ei ole edes iso ongelma, enää. Toinen on lämmittää vaikka varasto normaalisti 6-asteiseksi ja halvoilla hinnoilla 15-asteiseksi, jolloin vuorokautinen lämmitystarve kalliimmilla tunneilla laskee. Osa on toki haaskuuta mutta ei kokonaisvuosikulutuksessa merkittävästi näkyvänä poikkeamana.

Esimerkiksi itse tiputin päinvastoin 24 MWh-vuosikulutuksen 14 MWh:iin kun järkeistin esimerkiksi kiukaanlämmitystä, varaston ja käyttämättämättömien huoneiden lämmitystä, ja laskemalla käyttöveden lämpätilavaadetta. Osa tuosta on tosin toisen sähköauton poistuminen kuvioista mutta silti, haaskuuseen sitä sähköä ei mene ja kulutusvaikutus on -20- -30 %. Ja, jos haluan, saan tuon toki vielä tuostakin suuremmaksi mutta sitten se on jo oikeasti haaskuuta kun lämmitän harakoita.

 

[breez]

Tässä on jo useammassa kommentissa puhuttu haaskauksesta. Miksi sitä pitää haaskata?

Koska se on mahdollista ja siitä voi hyötyä rahallisesti. Lähtökohtaisesti sähkön käyttö on jo kulutusvaikutuksellisella sopimuksella ajoitettu joko automaattisesti tai käsipelin. Näillä asioilla ei siis ole mitään yhteyttä toisiinsa.