Kuluttajariitalautakunta linjasi kalliin pelinäytön oletettavasta eliniästä

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Kuluttajariitalautakunta on antanut linjauksensa tietokoneen näytön kestoiästä. Kestoikä on tietyn tyyppisille laitteille oletettu elinikä takuuajasta riippumatta.

Kuluttajariitakunnan lausunto on annettu yleisesti näytöistä, mutta käsittelyssä olleessa tapauksessa kyse oli Asuksen PG279Q-näytöstä. Kuluttaja oli ostanut näytön 949 euron hintaan 20.10.2015 ja valmistaja myöntää näytölle 36 kuukauden takuun. Näyttö hajosi 17.7.2019 eli takuuajan jo päätyttyä.

Kuluttaja palautti laitteen myyjälle RMA-pyynnön kera virhevastuuseen vedoten. Näyttö otettiin tutkittavaksi ja myyjä totesi vian kuuluvan virhevastuun piiriin ja oli valmis hyvittämään näytöstä nykyarvon mukaan 98,85 euroa. Sitä ei korjattu eikä tarjottu vaihtoa uuteen vastaavaan, vaikka samaa näyttöä oli edelleen saatavilla. Kuluttaja oli vaatinut tapauksesta 400 euron hyvitystä, koska kalliin näytön voisi hänen mukaansa odottaan toimivan vähintään viisi vuotta normaalisti.

Myyjä kiisti kuluttajan vaatimukset, vedoten kuluttajariitalautakunnan vakiintuneisiin ratkaisukäytäntöihin perustuen tietokoneiden ja niihin rinnastettavissa olevien laitteiden oletettu käyttöikä on noin neljä vuotta. Myyjäliike oli laskenut 98,85 euron hyvityksen kohtuulliseksi, kun 949 euron alkuperäishinnasta vähennetään 3 vuoden ja 8 kuukauden käyttöhyöty. Asiakas myös hyväksyi hyvityksen liikkeen mukaan.

Lautakunnan ratkaisussa näyttöä ei rinnasteta tietokoneisiin vaan televisioihin, joiden oletettu käyttöikä on vähintään neljä vuotta. Lautakunnan mukaan kuluttajalla on ollut näytön korkean hinnan vuoksi aihetta olettaa, että kyseessä on normaalia selvästi laadukkaampi näyttö ja arvioi, että näytöllä olisi ollut odotettua elinikää jäljellä vielä noin neljännes. Tämän vuoksi lautakunta yksimielisesti suosittelee yhteensä 220 euron hinnanalennusta, josta voidaan vähentää jo maksettu alennus.

Lähde: Kuluttajariitalautakunta

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[Contay]

Tämä on ihan hyvä ennakkotapaus kun ostaa varsin arvokkaan näytön.

 

[Frank Provo]

Tosin tarina ei kerro, että suostuiko myyjä tuohon ratkaisuun.

 

[Osku]

Eiköhän. On harvinaista, että noihin ratkaisuihin ei suostuttaisi. Mainehaitta on melkoisen suuri siinä vaiheessa,

 

[Juha Kokkonen]

On tuo kyllä tavallaan surullista, että television käyttöiäksi on määritelty vain neljä vuotta. Monella peruskäyttäjällä töllötin ajaisi asiansa paljon pidempään, kuten kuvaputkitelkkareidenkin aikakaudella. Melkoista kertakäyttökulutushurvittelua ja tokihan valmistajat ottavat tästä oletukseksta kaiken ilon irti tuotteiden elinkaaren optimoinnissa.

 

[Nerkoon]

On tuo kyllä tavallaan surullista, että television käyttöiäksi on määritelty vain neljä vuotta. Monella peruskäyttäjällä töllötin ajaisi asiansa paljon pidempään, kuten kuvaputkitelkkareidenkin aikakaudella. Melkoista kertakäyttökulutushurvittelua ja tokihan valmistajat ottavat tästä oletukseksta kaiken ilon irti tuotteiden elinkaaren optimoinnissa.

Tuo vaan ei tule muuttumaan ennenkuin valmistajat pakotetaan lopettamaan elinkaaren pituuden minimointi suunnittelussa. Toisaalta siinä on sekin, että se kuvaputkitöllön emolevy oli aika paljon yksinkertaisempi kuin nykyiset emolevyt, joten korjaaminen oli paljon helpompaa.

 

[Juha Kokkonen]

Tuo vaan ei tule muuttumaan ennenkuin valmistajat pakotetaan lopettamaan elinkaaren pituuden minimointi suunnittelussa. Toisaalta siinä on sekin, että se kuvaputkitöllön emolevy oli aika paljon yksinkertaisempi kuin nykyiset emolevyt, joten korjaaminen oli paljon helpompaa.

Totta, mutta kyllä noista nykytöllöistä hajoaa silti omien kokemusten mukaan todella usein komponentteja, jotka olisi aika helposti korjattavissa ja myös suunniteltavissa kestävämmäksi. Ja koskee varmasti myös uutisen aihetta, eli näyttöjä.

 

[Kaotik]

Totta, mutta kyllä noista nykytöllöistä hajoaa silti omien kokemusten mukaan todella usein komponentteja, jotka olisi aika helposti korjattavissa ja myös suunniteltavissa kestävämmäksi. Ja koskee varmasti myös uutisen aihetta, eli näyttöjä.

Täällä olisi luultavasti helposti korjattavissa oleva telkku, yksi taustavaloista palanut ja aiheuttaa tumman raidan telkkuun. Telkulla ikää rapiat yli 4 vuotta eikä ole kalliimmasta päästä. Tää meni just niinku "pitää" eli heti kun oletettu elinaika päättyy.

 

[Nerkoon]

Totta, mutta kyllä noista nykytöllöistä hajoaa silti todella paljon komponentteja, jotka olisi aika helposti korjattavissa ja myös suunniteltavissa kestävämmäksi. Ja koskee varmasti myös uutisen aihetta, eli näyttöjä.

No, jos lämpöherkimmät komponentit laitetaan tarkoituksella kuumimpaan paikkaan, niin taatusti hajoaa. Mutta aikoinaan ne komponentit olivat myös kooltaan aika paljon isompia. Jonkun kärpäsenpaskan kokoisen pintaliitosvastuksen kolvaus on pari kertaluokkaa hankalampi kuin niiden vanhojen kuvaputkitöllöissä käytettyjen paljon isompien versioiden. Vaikka tietäisit täsmälleen mikä komponentti on rikki nykyaikaiselta emolta, et silti luultavasti pystyisi vaihtamaan sitä jossain nyrkkipajassa. Ja emollahan tarkoitan sitä piirilevyä joka ohjaa laitteen toimintaa vaikka näytössä.

Minulle on ainakin väitetty, että kun pintaliitos komponentteja kolvaa käsipelissä, niin sinulla on muutama sekunti saada se vastus kolvattua tai se kärähtää lämmön takia.

 

[Juha Kokkonen]

No, jos lämpöherkimmät komponentit laitetaan tarkoituksella kuumimpaan paikkaan, niin taatusti hajoaa. Mutta aikoinaan ne komponentit olivat myös kooltaan aika paljon isompia. Jonkun kärpäsenpaskan kokoisen pintaliitosvastuksen kolvaus on pari kertaluokkaa hankalampi kuin niiden vanhojen kuvaputkitöllöissä käytettyjen paljon isompien versioiden. Vaikka tietäisit täsmälleen mikä komponentti on rikki nykyaikaiselta emolta, et silti luultavasti pystyisi vaihtamaan sitä jossain nyrkkipajassa. Ja emollahan tarkoitan sitä piirilevyä joka ohjaa laitteen toimintaa vaikka näytössä.

Minulle on ainakin väitetty, että kun pintaliitos komponentteja kolvaa käsipelissä, niin sinulla on muutama sekunti saada se vastus kolvattua tai se kärähtää lämmön takia.

Kyllähän se vielä pykälän erilaista taitoa vaatii nykytekniikan pintaliitoskomponentteja vaihtaa, mutta sekin osaavalta onnistuu ja olen moista päässyt pariin otteeseen seuraamaan.

 

[moukula]

Omien kokemuksieni pohjalta sanoisin että televisioissa lahoaa tai muuttuu käyttökelvottomaksi softa paljon ennen rautaa. Toki jos hylkää sen television oman ohjelmiston käyttämisen ja siirtyy chromecastiin tai johonkin iptv-boksiin, niin sillä ei ole väliä. Nimim. itse itselleni ostamat LCD-töllö vuodelta 2006 ja plasmatöllö vuodelta 2012 ovat edelleen ajossa chromecastin avustamina.

 

[murpur]

Siis mitä tuossa nyt päätettiin? 220 euron hinnanalennus mistä? Siitä alkuperäisestä hinnasta?

 

[Kaotik]

Siis mitä tuossa nyt päätettiin? 220 euron hinnanalennus mistä? Siitä alkuperäisestä hinnasta?

Niin. Miinus se jo aiemmin maksettu 98,25 vai mitä olikaan

 

[tietokonerikki]

Kyllähän se vielä pykälän erilaista taitoa vaatii nykytekniikan pintaliitoskomponentteja vaihtaa, mutta sekin osaavalta onnistuu ja olen moista päässyt pariin otteeseen seuraamaan.

Joo kyllä se pienellä harjoittelulla onnistuu (esim. vanha tietokoneen osaan), kunhan on hyvä kolvi, timanpuhdistuslankaa ja käyttää juotosaineita, valoa ja suudennuslasia sekä tilaa se tehdä. Tunaroidessa palaa kyllä aika pelposti.

Tuosta TV:stä, lyhyeltä tuntuu toi "käyttöikävaatimus". Mulla on 8-vuotta vanha TV (ostaessa tosin törkeän kallis), eikä siinä ole ollut mitään vikaa, kuten ei sitä vanhemmissa tietokoneen näytöissäkään (käyttöaste niissä huonompi).

Monestihan noissa on vikana joku tietty komponetti, joka hajoaa. Korjaaminen on vaan meillä niin kallista, ettei se ole oikein mielekästä kuin Tee itse hemmoille.
Ennen Suomessakin tehtiin laadukkaita laitteita, jotenkin vaan tuntuu hölmöltä, että pienen osan rikkoutumisen takia laittetaa "pesukone" paalattavaksi.

 

[ANTI_L]

Tietyllä tavalla ihan hyvä ennakkotapaus tämä, mutta itse toivoisin, että suunnittelussa ja komponenttivalinnoissa otettaisiin huomioon tuotteen käyttö normaalilämmöissä ja jännitteillä.

Itselläni oli vanha näyttö joka laukesi, koska 15V linjassa oli 16V kestäviä komponentteja, toki linjan keskimääräinen jännite oli 14.5-14.8, mutta olisihan siihenkin voinut laittaa vähän kestävämpää komponenttia tilalle, niin ei olisi sitten jännitepiikin sattuessa kärähtänyt nuo komonentit. Toki noiden jälkeen oli sulakekin, mutta sehän ei kärähtänyt, kun edessä olleet komponentit meni ensin. Laitoin tilalle 25V versioita, niin kesti taas.

 

[Requiem]

Siis mitä tuossa nyt päätettiin? 220 euron hinnanalennus mistä? Siitä alkuperäisestä hinnasta?

Ostajalle korvataan 220€ miinus jo maksettu 98,50€. Eli ostaja saa tuotteesta alennusta 220€, hieman jälkikäteen tosin.

 

[Baldrick]

Naurettavan lyhyitä käyttöaikoja lupaavat. Sanooko Asus ettei heidän näytöt kestä keskimäärin kuin neljä vuotta, vai miksi tuo on kohtuulliseksi koettu? Kannattaa ehkä jatkossa ostaa muita merkkejä, kun omat halpispaskeet kestäneet yleensä vuosikymmenen.

 

[mlackke]

Viisaammat korjatkoon, mutta Kuluttajariitalautakunnan päätöksillä ei ole juridista valtaa joten myyjä(yritykset) voivat halutessaan pyyhkiä k.o lafkan linjauksilla p..ttä.

 

[mRkukov]

Itsellä onkyon viritinvahvistin joka on todellakin tehty hajoamaan lämpöön. Onneksi laitoin heti uutena pienen tuulettimen sen päälle niin ei ole vieläkään käräyttänyt itseään.

 

[mRkukov]

Viisaammat korjatkoon, mutta Kuluttajariitalautakunnan päätöksillä ei ole juridista valtaa joten myyjä(yritykset) voivat halutessaan pyyhkiä k.o lafkan linjauksilla p..ttä.

Ei ole virallisesti valtaa, mutta on. Hyvin harva firma alkaa noita päätöksiä uhmaamaan koska ovat sen jälkeen hyvin nopeasti käräjillä. Siinä kohtaa kun lautakunta antaa neuvon toimia tietyllä tapaa niin se yleensä kannattaa.

 

[Max Cherry]

Kuullostaa ihan ASUS Cashback kampanjalta sen vaikeamman kautta . Onneksi meillä on kuitenkin täällä suht hyvä kuluttajansuoja ja kyllähän 1K€ näytön pitää kestää jos ei nyt ihan isältä pojalle niin sen 10 vuotta ainakin. Vaan niinkuin edellä on todettu, vehkeet optimoitu kestämään vain tietyn ajan, ikävä kyllä. Ja tiedä sitten saako edes rahalla laadukasta & kestävää näyttöä. Eizo tai Dell?

 

[Kaotik]

Naurettavan lyhyitä käyttöaikoja lupaavat. Sanooko Asus ettei heidän näytöt kestä keskimäärin kuin neljä vuotta, vai miksi tuo on kohtuulliseksi koettu? Kannattaa ehkä jatkossa ostaa muita merkkejä, kun omat halpispaskeet kestäneet yleensä vuosikymmenen.

Ei vaan kuluttajariitalautakunta rinnastaa näytöt telkkareihin ja keskihintaisille näytöille/telkuille ovat arvioineet vähintään neljän vuoden eliniän kohtuulliseksi, kalliimmille vähän reilummin.

Viisaammat korjatkoon, mutta Kuluttajariitalautakunnan päätöksillä ei ole juridista valtaa joten myyjä(yritykset) voivat halutessaan pyyhkiä k.o lafkan linjauksilla p..ttä.

Kyllä ja ei. Virallista valtaa ei ole mutta PR-tappio ja käräjöinnin mahdollisuus tarkoittavat että sillä on käytännössä kuitenkin valtaa.

 

[Baldrick]

Ei vaan kuluttajariitalautakunta rinnastaa näytöt telkkareihin ja keskihintaisille näytöille/telkuille ovat arvioineet vähintään neljän vuoden eliniän kohtuulliseksi, kalliimmille vähän reilummin.

Ei minun mielestäni ole mutkien oikomista olettaa Asuksen olevan sitä mieltä, että heidän tuotteilleen voi odottaa vielä lyhyempää ikää, koska tuokin päätös tuli valituksen kautta.

Ja eihän riitauttamisessa olisi mitään järkeä rahallisesti, jos noiden 4v vanhojen näyttöjen vaihto ei olisi todella yleistä.

 

[SoyBean]

Omien kokemuksieni pohjalta sanoisin että televisioissa lahoaa tai muuttuu käyttökelvottomaksi softa paljon ennen rautaa. Toki jos hylkää sen television oman ohjelmiston käyttämisen ja siirtyy chromecastiin tai johonkin iptv-boksiin, niin sillä ei ole väliä. Nimim. itse itselleni ostamat LCD-töllö vuodelta 2006 ja plasmatöllö vuodelta 2012 ovat edelleen ajossa chromecastin avustamina.

Juniorilla vielä käytössä xboxin ja tietokoneen kanssa vuoden 2004 50" pioneerin plasma, eipä tuo ole enää vuosiin ollut käyttökelpoinen ilman ulkoista lähdettä kun ei ole edes digiviritintä laitteessa.

 

[vienna]

On tuo kyllä tavallaan surullista, että television käyttöiäksi on määritelty vain neljä vuotta. Monella peruskäyttäjällä töllötin ajaisi asiansa paljon pidempään, kuten kuvaputkitelkkareidenkin aikakaudella. Melkoista kertakäyttökulutushurvittelua ja tokihan valmistajat ottavat tästä oletukseksta kaiken ilon irti tuotteiden elinkaaren optimoinnissa.

Heh, meillä on ollut vuodesta 2007-2009 alkaen 37 tuumainen (mikä koko toi oikein on, nykyisin kysyttäisiin?) Philipsin Cable HD-ready tv. Eli 12-14 vuotta ollut jokapäiväisessä tai -viikkoisessa käytössä. Vaihdoimme 32 tuuman mammutti-tv:stä tähän heti, kun tuli ensimmäiset Full HD + Cable Hd-ready tv:t markkinoille (ostetaan tulevaisuusvaraa, ettei heti tarvi digiboksia). Tv:ssä on myös kolme hdmi-liitintä sekä USB-liitinkin, mutta verkkoliitintä ei ole. Tv oli aikanaan siis varsin hyvätasoinen, koska noina vuosina myytiin vielä aika paljon niitä HD ready-telkkareita (720p).

Eli neljä vuotta on naurettava elinikä televisiolle, perustöllöttäjälle tavoitteen pitää olla se 20 vuotta kuten oli kuvaputkienkin kanssa. Meitä ei ole haitannut se, että tv on ”vain” ja poistuneella kuvakoolla oleva (37 tuumaa) ja ettei siinä ole Androidia tai internet-ominaisuuksia. Tv:ssä ei ole yksityisyysongelmia tai lagailuja. Tv:n ohessa on Phenom II-raudasta tehty htpc, sekä pitkällä hdmi-kaapelilla kuvaa saa myös kannettavasta tai tehomyllyistä esim. elokuvia varten.

Jännä nähdä mihin asti tuo tv kestää, ainoastaan yksi asia on ajan mittaan mennyt ”rikki” siinä. Tekstitykset toimivat ei-hd-kanavilla mutta näillä hd-kanavilla eivät toimi. Eli eroaako tekstityksien lähetystekniikka hd- ja non hd-kanavien välillä, näin täytyy olla…

Näillä näkymin näyttää siltä, että tv rikkoo edesmenneellä mummolla olleen Saloran iän, sillä hänellä oli 90-luvun alussa hankittu, teksti-tv:tä tukeva Salora, joka pimahti vuonna 2010. Uskon, että tämä taulu-tv tulee ohittamaan tämän eliniän. Mummolle vuonna 2010 ostettu taulu-tv jatkaa elämää veljeni opiskelijaboksin Netflix-tv:nä, joka saa hdmi:llä kuvan pöytäkoneesta tarvittaessa

Tässä taloudessa ei siis isoja kodinkoneita helpolla vaihdeta, vaan käytetään ne loppuun tai ainakin reilulla käyttöiällä, jotta ero seuraajaan olisi merkittävä (esim. Hdmi-liittimet, joita ei mammuteissa ollut).

 

[jobbus]

Siis mitä tuossa nyt päätettiin? 220 euron hinnanalennus mistä? Siitä alkuperäisestä hinnasta?

Niin. Miinus se jo aiemmin maksettu 98,25 vai mitä olikaan

Siis valittaja sai sen aikaisemman 98,85€ korvauksen lisäksi 121,15€ eli yhteensä 220€ korvausta rikki menneestä näytöstä eikä saanut toista tilalle. Alkuperäisestä hinnasta on vähennetty käyttöikä/hyöty (729€) joten sai tuon yhteissumman 220€ korvaukseksi.
Näin minä käsitin tuon homman.

 

[Loisteho]

Ei minun mielestäni ole mutkien oikomista olettaa Asuksen olevan sitä mieltä, että heidän tuotteilleen voi odottaa vielä lyhyempää ikää, koska tuokin päätös tuli valituksen kautta.

Ei Asus sanoisi samaan hengenvetoon niiden laitteiden kestävän neljä vuotta ja myös, että he korvaavat hajoamisia niiltä neljältä vuodelta. Odotetun eliniän tulee lähtökohtaisesti olla merkittävästi suurempi kuin kohtuulliseksi koettu korvausvelvollisuusaika, tai muuten tulee helposti ongelmia liiketoiminnan kannattavuuteen.

 

[Tege]

Siis valittaja sai sen aikaisemman 98,85€ korvauksen lisäksi 121,15€ eli yhteensä 220€ korvausta rikki menneestä näytöstä eikä saanut toista tilalle. Alkuperäisestä hinnasta on vähennetty käyttöikä/hyöty (729€) joten sai tuon yhteissumman 220€ korvaukseksi.
Näin minä käsitin tuon homman.

Juuri näin.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjäliike maksaa kuluttajalle hinnanalennuksena yhteensä 220 euroa. Myyjä voi vähentää maksettavasta summasta jo aiemmin maksetun hinnanalennuksen.

 

[Kautium]

Minulla on ollut Kuluttajariitalautakunnassa käsittelyssä jo pitkälti toista vuotta asia, jossa vajaan 2000 euron OLED-television paneeli lahosi käsiin noin kolmessa vuodessa. Saa nähdä mitä sieltä kuuluu takaisin ja milloin, vai kuuluuko mitään. Sain kylläkin jo aiemmin jonkin verran korvauksia vakuutusyhtiön kautta, joten tuskinpa tuota kautta hirveästi lisäkorvausta irtoaa, mutta olennaisempaa on tätä kautta viestittää myyjille/valmistajille, että ei ole ok tuottaa kallista kertakäyttöpaskaa.

Ei ole edelleenkään OLED-tekniikan osalta minkäänlaista luottoa siihen, että kestäisivät aktiivisessa käytössä kelvollisina yli neljää vuotta. Siitä huolimattakin, kuvanlaatu tuolla tekniikalla on niin hyvä, että ostin tilalle uuden OLEDin.

 

[pulatunnus]

Ei Asus sanoisi samaan hengenvetoon niiden laitteiden kestävän neljä vuotta ja myös, että he korvaavat hajoamisia niiltä neljältä vuodelta. Odotetun eliniän tulee lähtökohtaisesti olla merkittävästi suurempi kuin kohtuulliseksi koettu korvausvelvollisuusaika, tai muuten tulee helposti ongelmia liiketoiminnan kannattavuuteen.

Uutisessa ei mainittu myyjän nimeä, eikä nopeasti katsoen lähteessäkään.
En väitä etteikö olisi Asus (valmistaja), mutta uutisesta se ei ilmene.
Eikä ilmene onko se Asuksen vai myyjän takuu (36kk), myyjä oli sitä mieltä että myyjällä 4 vuoden virhevastuun. (siis oikeasti jatkon kannalta merkitystä kumpi tuosta on ottanut vastuun)

Mutta onko päätös tulkittava niin että jos voi olettaa tuotteen olevan tavanomaista laadukkaampi, niin voidaan sen neljän vuoden sijaan olettaa lähemmäksi viittävuotta kestävän ilman kalliita korjauksia.

Edit: Lisätään vielä päivämääriä.
Ostettu 20.10.2015
Vikaantui 17.7.2019.
Hyväksyny hyvityksen 13.8.2019
Diarinumero D/4292/32/2019
Antopäivä 3.6.2020
Päätösjulkaistu 11.11.2021

 

[Rantakemisti]

Omien kokemuksieni pohjalta sanoisin että televisioissa lahoaa tai muuttuu käyttökelvottomaksi softa paljon ennen rautaa. Toki jos hylkää sen television oman ohjelmiston käyttämisen ja siirtyy chromecastiin tai johonkin iptv-boksiin, niin sillä ei ole väliä. Nimim. itse itselleni ostamat LCD-töllö vuodelta 2006 ja plasmatöllö vuodelta 2012 ovat edelleen ajossa chromecastin avustamina.

Samat kokemukset itselläkin. Kaikki omat televisiot ovat olleet keskihintaisia 1200-2000 euron televisioita ja ensimmäisenä ovat tulleet softaongelmat. TV-kanavat näkyvät ja kuuluvat, mutta kuka noita nyt enää katsoo televisiosta. Ainakin meillä käyttö on keskittynyt suoratoistopalveluihin ja siinä vaiheessa kun televisioon ei enää saa uusimpia päivityksiä niin loppuu niiden katsominen. Esimerkiksi 2016 ostettu Philipsin Android TV ei enää saanut päivityksiä 2018 ja sitte alkoi käyttiksen hidastelu sekä kaatuilu. Tietenkin sitten voi käyttää Chromecastia, Nvidia Shieldia tai jotain vastaavaa mutta lähtökohtaisesti toivoisi television toimivan ilman lisälaitteita.

 

[Clarenz]

Minulla on ollut Kuluttajariitalautakunnassa käsittelyssä jo pitkälti toista vuotta asia, jossa vajaan 2000 euron OLED-television paneeli lahosi käsiin noin kolmessa vuodessa. Saa nähdä mitä sieltä kuuluu takaisin ja milloin, vai kuuluuko mitään. Sain kylläkin jo aiemmin jonkin verran korvauksia vakuutusyhtiön kautta, joten tuskinpa tuota kautta hirveästi lisäkorvausta irtoaa, mutta olennaisempaa on tätä kautta viestittää myyjille/valmistajille, että ei ole ok tuottaa kallista kertakäyttöpaskaa.

Ei ole edelleenkään OLED-tekniikan osalta minkäänlaista luottoa siihen, että kestäisivät aktiivisessa käytössä kelvollisina yli neljää vuotta. Siitä huolimattakin, kuvanlaatu tuolla tekniikalla on niin hyvä, että ostin tilalle uuden OLEDin.

Oma oled-töllö myös alkanut näyttämään haamukuvia ja ne alkoi käytännössä heti kun takuu meni umpeen. Kyselin virhevastuuta liikkeeltä, mutta kuulosti juuri siltä, että ehkä saan korkeintaan vähän alea uudesta, niin ajattelin kärvistellä tämän kanssa hetken aikaa, jos uudemmissa iteraatioissa olisi tuo asia paremmin ja kuva ei jämähtäisi niin helpolla. En tosiaan tiedä uskallanko uuttaa oledia ostaa tilalle vai menisikö jollain ”turvallisemmalla” tekniikalla.

 

[Kaotik]

Samat kokemukset itselläkin. Kaikki omat televisiot ovat olleet keskihintaisia 1200-2000 euron televisioita ja ensimmäisenä ovat tulleet softaongelmat. TV-kanavat näkyvät ja kuuluvat, mutta kuka noita nyt enää katsoo televisiosta. Ainakin meillä käyttö on keskittynyt suoratoistopalveluihin ja siinä vaiheessa kun televisioon ei enää saa uusimpia päivityksiä niin loppuu niiden katsominen. Esimerkiksi 2016 ostettu Philipsin Android TV ei enää saanut päivityksiä 2018 ja sitte alkoi käyttiksen hidastelu sekä kaatuilu. Tietenkin sitten voi käyttää Chromecastia, Nvidia Shieldia tai jotain vastaavaa mutta lähtökohtaisesti toivoisi television toimivan ilman lisälaitteita.

1200-2000 on aika tavalla "keskihintaisen" yläpuolella. Itse näkisin että "keskihintaisella" televisioissa puhutaan yleensä selvästi alle tonnin vehkeistä

 

[weetabix]

Itselläkin vielä ollut pari vuotta sitten käytössä viewsonicin 30' LCD telkkari , resona taisi olla 1280x768 tai jotain siihen suuntaan. Vähän harkinnut jos siitä tekisi flipperipöydän kun kaiuttimetkin löytyvät.

500-700e on aika lailla sellainen sopivan hintainen telkkari jolla saa jo laatua kun valitsee sopivasti vaikka ne muutamat ominaisuudet usein puuttuvatkin. Josko eARC, hdmi 2.1 ja vrr tuki seuraavaan ja ollaan hinnassa jo liki. Nykyiseen PC käytössä ei oikeastaan 4k reson takia tarvitse yli 60 tukea, mutta VRR olisi kiva ja eARC atmoksen takia tarpeen (Sony kun ystävällisesti päivitti vahvariaan eARC tukevaksi).

Aika vähän rahaa ko. telkkarista tässä tapauksessa enää sai. Ei oikein kuulosta reilulta vaikka tietty kiva että jotain vielä sai takaisin.

 

[moukula]

Jos alle tonnin telkkaria on ostamassa niin kannattaa valita tarjouksesta semmoinen jonka ovh on ollut lähempänä 1500 euroa. Ne ihan karvalakkimallit on kyllä kuraa. Näyttöjenkin suhteen jos meinaa alle 300 eurolla saada hyvän niin joutuu kyllä melkoisesti tonkimaan testejä ja kokemuksia foorumiviesteistä.

 

[weetabix]

Hyvin subjektiivinen kokemus varmasti. Oma Philipsin The One oli ihan hyvä ostos noihin 500e hintoihin aikanaan ja komponenttiliitäntää on kaiken kaikkiaan vähän nihkeää löytää. Android TV käy ja kukkuu ihan kivasti ja hei, kuka voisi vastustaa RGB:tä ja Ambilightia. Positiivisena puolena olohuoneen yksi seinä ikkunoita semietelään, niin kirkkaus riittää kelillä kuin kelillä vaikka tiputtaa sitä sinne säätöjen keskivaiheille (50) pois sieltä 80+ tasosta.

 

[Walla]

Jos alle tonnin telkkaria on ostamassa niin kannattaa valita tarjouksesta semmoinen jonka ovh on ollut lähempänä 1500 euroa. Ne ihan karvalakkimallit on kyllä kuraa. Näyttöjenkin suhteen jos meinaa alle 300 eurolla saada hyvän niin joutuu kyllä melkoisesti tonkimaan testejä ja kokemuksia foorumiviesteistä.

Niin no hyvä ominaisuuksiltaan ei välttämättä ole sama asia kuin hyvä kestoltaan, vaikka toki näissäkin jotain korrelaatiota on.

Sehän se monen kuluttajan haaste on, että keston arviointi on usein vaikeaa, eikä ole mitenkään taattua, että kalliimpi laite on automaattisesti kestävämpi, jos ominaisuuksien puolesta halvempikin kelpaa, toki laitteesta riippuen. Joskus se halpa karvalakkimalli voi olla vähemmän vikaherkkä.

Toki se on myös valmistajien ongelma, että kestoa on hankalampi kvantifoida ja myydä kuluttajille. Tosin vielä suurempi ongelma on se, että monen kuluttajan mielestä sillä kestolla ei ole väliä, kun vaihtuu joka tapauksessa. Kyllähän firmat tekisi kestävää jos se olisi kuluttajien ykkösprioriteetti.

 

[Tupsa]

Päällimmäisenä nousee katkeransäälinkareinen ahdistuksen tunne ristiriitaisuudessaan, ehkä yksittäistapauksen kirvoittamana, mutta silti, ollen samalla realistinen, että puheet ekologisuudesta ja kiertotaloudesta ovat vahvasti liioiteltuja lyhytkäyttötalouden kukoistaessa edelleen. Suurissa kodin laitteissa, kuten televisiot ja kylmälaitteet, pitäisi mielestäni kestoiän tavoitteena olla ainakin 10 - 15 vuotta. Meillä kuitenkin keittiössä pyörii 24-vuotias jääkaappipakastin ja telkkarina LG:n 42-tuumainen, ikää 10 vuotta. Eli on sattunut hyvät yksilöt (toki jääkaappi on tehty kultaisella 90-luvulla ), ja näin, mutta uutisen tarina ASUSIN arvokkaasta näytöstä on surullinen. Olisi ollut reilumpaa korvata henkilölle ainakin noin 500-600 euroa.

 

[pulatunnus]

Niin no hyvä ominaisuuksiltaan ei välttämättä ole sama asia kuin hyvä kestoltaan, vaikka toki näissäkin jotain korrelaatiota on.

Telkoissa historiansa missä kalliit tegnologia ovat olleet lyhyikäsiä ja rinnalla vanhemmat pidempi-ikäisiä.

LCD historia tuota useampaan otteeseen, ja mm taustavalot hiippu, tai muuten vioittu, no ensin LCD kaudella kuvanlaatu suhteessa hintaan kehitty niin hurjaa vauhtia että ei harmittanut, tai siis uutta parempaa sai niin halvalla. Samalla sai telkan päivitetty tukemaan jakelutekniikkaa (vielä T-T2 välillä myytiin telkoja ilman T2 tukea)

Mutta kun tulit ne ohuet mallit joista taistavalot / powerit kypsy keskenkaiken, niin kuluttajia jo alkoi harmittaa, laite olisi ollut muuten siedettävä käyttää ja uudet ei enään ollut kymmenesosa hintaisia.

OLED puolelal sitten se mainittu nopea vanheneminen, kuvan laadunheikkeneminen, toki ominaisuus, mutta niin paljon voimakkaami ja erilainen kuin LCD puolella.

Jos alle tonnin telkkaria on ostamassa niin kannattaa valita tarjouksesta semmoinen jonka ovh on ollut lähempänä 1500 euroa. Ne ihan karvalakkimallit on kyllä kuraa. Näyttöjenkin suhteen jos meinaa alle 300 eurolla saada hyvän niin joutuu kyllä melkoisesti tonkimaan testejä ja kokemuksia foorumiviesteistä.

Kommentoitko nyt ominaisuuksia, vai hyvyyttä laadukkaana suuniitelulla/valmistuksella tässä pitkäikäisyys mielessä.
Telkoissa ja monitoreissa tuumat nostaa hintaa, samoin osa ominaisuuksista.

Viittasit OVH , yleinen pyyntihinta tuotteen elinkaaren alussa, niin jos elinkaaren aikana voi tuote sarja päivittyä, joskus parempaan suuntaan, joskus voi oleellisi komponentteja vaihtua huonompiin. Siis kun näytöistä puhutaan niin mallisarjassa voi olla koon lisäksi muutenkin merkittävästi erilaisia paneleita.

Monitoreista vielä, niin toimistot on väärällään alle 300€ näyttöjä jotka kestäneet vuosia ja joita rahdataan roskiin ihan muista syistä kun että olisvat hajonneet.

 

[Rantakemisti]

1200-2000 on aika tavalla "keskihintaisen" yläpuolella. Itse näkisin että "keskihintaisella" televisioissa puhutaan yleensä selvästi alle tonnin vehkeistä

Voi olla näinkin. Olen vain itse kokenut, että jos haluaa uudelta televisiolta suhteellisen uutta tekniikkaa sekä laajasti ominaisuuksia niin se sweet spot pyörii tuossa 1000-2000 euron alueella. Sitten 2000-5000 euron laitteet ovat jo high endiä ja kyseisiä laitteita tai samaa tekniikkaa saa seuraavana vuotena huomattavasti halvemmalla. Alle 500-1000 euron televisiot ovat varmaan niitä "keskihintaisia", joita suurin osa kuluttajista hankkii. Nämä ovat joko alennuslaitteita ja tekniikalta jo enemmän vanhentuneita. Alle 500 euron televisioissa on tehty jo enemmän kompromisseja ja ainakin kuulopuheiden mukaan niillä saa vain harmaita hiuksia.

Tämä näin karkeasti jaoteltuna ja miten olen itse tulkinnut hinnoittelua. Tekniikka ja tuumakoot tietenkin kasvavat jatkuvasti, mutta mielestäni televisiot ovat noudattaneet tämänlaista hinnoittelua jo vuosikausia.

 

[Alensia]

Tuo vaan ei tule muuttumaan ennenkuin valmistajat pakotetaan lopettamaan elinkaaren pituuden minimointi suunnittelussa. Toisaalta siinä on sekin, että se kuvaputkitöllön emolevy oli aika paljon yksinkertaisempi kuin nykyiset emolevyt, joten korjaaminen oli paljon helpompaa.

Eipä ole näköpiirissä nykyisessä kulutuksen ohjaamassa maailmanjärjestelmässä, että valmistajia "pakotettaisiin" varsinaisesti mihinkään, vaan tuo tulisi lähteä kuluttajien enemmistön vastuullisuuteen perustuvista hankintapäätöksistä. Mikä taas ei tule tapahtumaan ainakaan lähitulevaisuudessa, koska valtaosa on näitä sormi nenässä pelkkää hankintahintaa katsovia suun kautta hengittäjiä.

Muistan 80-luvun kuvaputki-Saloran sisuskaluja joskus teininä ihmetelleeni ja kun vertaa nykytöllöjen elektroniikkaan niin olihan nuo komponentit todellakin monta kertaluokkaa kookkampia ja harvempaan tilaan pakattuja ennen Toki sitä elektroniikkaa oli myös paljon vähemmän laitteissa kun nykyään.

Omien kokemuksieni pohjalta sanoisin että televisioissa lahoaa tai muuttuu käyttökelvottomaksi softa paljon ennen rautaa. Toki jos hylkää sen television oman ohjelmiston käyttämisen ja siirtyy chromecastiin tai johonkin iptv-boksiin, niin sillä ei ole väliä. Nimim. itse itselleni ostamat LCD-töllö vuodelta 2006 ja plasmatöllö vuodelta 2012 ovat edelleen ajossa chromecastin avustamina.

Tämähän se on, Samsungin 2013-vuoden Smart TV koristaa edelleen makuuhuoneemme seinää ja toimii raudan puolesta täysiään, kuin uusi. Vain muutaman vuoden jälkeen Samsung nappasi töpselin seinästä ja lopetti kaikenlaisen tuen laitteelle, siihen asti tuli ohjelmistopäivityksiä ja sovelluspäivityksiä Samsung Appsiin (vai mikähän tuo vanha "softakauppa" oli mistä noita ladattiin). Sitten kaiken kukkuraksi Ruutu ja MTV lopettivat tuen sovelluksilleen ehkä 2017(+- vuosi) tuohon töllöön, eikä niitä voinut enää käyttää lainkaan. Oli tosi kiva kun olin ottanut Ruutu+:n lätkää varten vuoden määriksellä, ja pari kk kauden alusta tuli vain kylmä ilmoitus, että laitetta ei enää tueta. Siitä kyrpiintyneenä sitten Ruudulle ilmoitin, että ihan sama mikä määräaikaisuus sopimuksessa on, en aio maksaa kun en voi katsoakaan puhtaasti heistä johtuvasta syystä. Vetosivat tietysti että "katso muilla laitteilla tai osta uusi" mutta periaatteen vuoksi en antanut asian olla (vaikka toisinaan matseja kännykästä katsoinkin, ja Screen mirroringia toki pystyi käyttämään) ja lopulta löytyi joku pamppu joka suostui sopparin katkaisemaan.

Tällä hetkellä ainoastaan YLE Areena ja YouTube toimivat natiivisovelluksina enää tuossa laitteessa (nekin auttamattoman hitaasti, kun vertaa vuoden 2019 Samsungiin joka löytyy olohuoneesta). Elisa Viihteen digiboksi tosin tuo puuttuvan älyn joten päivitystarvetta ei ole.

Ei ole virallisesti valtaa, mutta on. Hyvin harva firma alkaa noita päätöksiä uhmaamaan koska ovat sen jälkeen hyvin nopeasti käräjillä. Siinä kohtaa kun lautakunta antaa neuvon toimia tietyllä tapaa niin se yleensä kannattaa.

Ei vaan kuluttajariitalautakunta rinnastaa näytöt telkkareihin ja keskihintaisille näytöille/telkuille ovat arvioineet vähintään neljän vuoden eliniän kohtuulliseksi, kalliimmille vähän reilummin.

Kyllä ja ei. Virallista valtaa ei ole mutta PR-tappio ja käräjöinnin mahdollisuus tarkoittavat että sillä on käytännössä kuitenkin valtaa.

Se on pitkä prosessi kaiken kaikkiaan eikä moni kuluttaja enää uskaltaudu lähtemään käräjille, varsinkaan ilman mitään oikeusturvavakuutusta. Toki valtaosassa tapauksista myyjäliike kyllä toimii kuluttajariitalatakunnan suositusten mukaisesti, mutta ei se mikään automaatio ole. Itse olen ollut mukana tapauksessa jossa aasiakas todella oli väärässä, kuluttajariitalautakunta suositteli kaupan purkua mutta myyjäliike piti pintansa vedoten ehtoihinsa. Ei se homma mihinkään johtanut, käräjöintikulut jos jää kuluttajan harteille niin tulee näytölle/telkkarille hintaa..

Jännä nähdä mihin asti tuo tv kestää, ainoastaan yksi asia on ajan mittaan mennyt ”rikki” siinä. Tekstitykset toimivat ei-hd-kanavilla mutta näillä hd-kanavilla eivät toimi. Eli eroaako tekstityksien lähetystekniikka hd- ja non hd-kanavien välillä, näin täytyy olla…

Non HD -kanavilla (pl. YLE, ainakin ennen) tekstit on "poltettu" kuvaan kiinni joten ne toimivat periaatteessa kuin aikaisemmilla analogisilla kanavillakin. HD-kanavilla tekstitys taas tulee erikseen ja töllön pitää osata "käsitellä" se kuvaan kiinni. Vanhempien ikivanhaan Panasonic Vieraan piti tehdä ohjelmistopäivitys (SD-muistikortilla ) että älysi tekstitykset HD-kanavilla. Myöskin kuva häröili satunnaisesti ennen tuota päivitystä HD-kanavilla, jonka luulin johtuvan vaan talon jeesuksen aikaisista kaapeloinneista, mutta päivitys korjasi senkin. Noissa ikiwanhoissa laitteissa kuten tuo sinun laitteesi valitettavasti ei taida olla mitään mahdollisuutta loppukäyttäjällä ajella päivityksiä sisään, ihan jo USB:n/muistikortin/muun liitännän puutteesta johtuen.

 

[Moilaps]

Vaikka en mikään tekniikka ekspertti olekkaan niin jotenkin on vaikea kuvitella että on osia jotka lahoavat ennakoitavasti neljässä vuodessa vaikka käyttäjän kulutusta ei tiedettäkkään ennakkoon. Tuntuu että tämä keskustelu on pelkkää mutuilua puolin ja toisin. Luulisi että aiheesta olisi jotain kovan tason tutkimuksia eikä vain sormella syyttäminen kulutusyhteiskuntaa kohtaan.

 

[Kautium]

Vaikka en mikään tekniikka ekspertti olekkaan niin jotenkin on vaikea kuvitella että on osia jotka lahoavat ennakoitavasti neljässä vuodessa vaikka käyttäjän kulutusta ei tiedettäkkään ennakkoon. Tuntuu että tämä keskustelu on pelkkää mutuilua puolin ja toisin. Luulisi että aiheesta olisi jotain kovan tason tutkimuksia eikä vain sormella syyttäminen kulutusyhteiskuntaa kohtaan.

Eiköhän noissa ole kyse ihan keskimääräisestä kulutuksesta, joka on jossakin maäärin tutkittua tietoa. Lienee kuitenkin aika harvinaista ostaa esim. televisiota pelkästään koristeeksi. Toiset käyttävät enemmän ja toiset vähemmän, mutta keskiarvo pitänee paikkaansa.

 

[braide]

On tuo kyllä tavallaan surullista, että television käyttöiäksi on määritelty vain neljä vuotta. Monella peruskäyttäjällä töllötin ajaisi asiansa paljon pidempään, kuten kuvaputkitelkkareidenkin aikakaudella. Melkoista kertakäyttökulutushurvittelua ja tokihan valmistajat ottavat tästä oletukseksta kaiken ilon irti tuotteiden elinkaaren optimoinnissa.

Sama koskee kaikkea elekrtoniikkaa. Kännykkä on hyvä esimerkki. Kolmen vuoden jälkeen se on aika valmista kauraa, ainakin akut ovat varsin valmiit yleensä kahden vuoden jälkeen. Pesukoneet on myös hyvä esimerkki. Ennen ne kesti lähes mitä vaan. Nykyään kaikki rakennetaan "niin halvalla" kuin mahdollista.

 

[Juha Kokkonen]

Sama koskee kaikkea elekrtoniikkaa. Kännykkä on hyvä esimerkki. Kolmen vuoden jälkeen se on aika valmista kauraa, ainakin akut ovat varsin valmiit yleensä kahden vuoden jälkeen. Pesukoneet on myös hyvä esimerkki. Ennen ne kesti lähes mitä vaan. Nykyään kaikki rakennetaan "niin halvalla" kuin mahdollista.

Totta. Matkapuhelin on ehkä laitteena siltä osin monesta muusta poikkeava, että se kokee varsin kovaa päivittäistä mekaanista rasitusta, kun on lähtökohtaisesti aina käyttäjällä mukana. Tietokonenäyttö ja telkku kököttää pöydällä koskemattomana melko stabiilissa ympäristössä.

 

[braide]

Totta. Matkapuhelin on ehkä laitteena siltä osin monesta muusta poikkeava, että se kokee varsin kovaa päivittäistä mekaanista rasitusta, kun on lähtökohtaisesti aina käyttäjällä mukana. Tietokonenäyttö ja telkku kököttää pöydällä koskemattomana melko stabiilissa ympäristössä.

Nokia 3310. Se kesti mitä vaan

 

[Tigerou]

Itsellä ja tutuilla käytössä vielä yllättävän paljon vanhempia LCD-näyttöjä ja töllöjä.
Vanhimmat edelleen toimivat littunäytöt noin 2006-07 ja töllöt 2009-10, eli kaikki vielä CCFL-taustavaloilla ennen LED-taustavalojen aikaa.
Jotenkin tuntuu näiden näkemieni laitteiden perusteella jotta paneeleiden laatu alkoi laskea jossain 2009-10 paikkeilla nopeasti samalla kun LED-taustavalot yleistyivät? Ei tavallaan käy järkeen koska ne ainakin lämpenivät paljon vähemmän kuin CCFL-moiset, mutta ainakin Samsungin varhaisia LED-taustavaloisia näyttöjä/töllöjä hajosi tuolloin töissäkin uskomattomia määriä jo parissa vuodessa
CCFL-taustavaloiset tuntuvat kestävän aikaa vaikka syövätkin sähköä, näytöissä taustavalonsa on toki hiipunut mutta säätövaraa kirkkaus-säädöissä on yleensä vielä reilusti.
Kyllä sen 500-800€ töllönkin pitäisi minusta kestää vähintään 7-8 vuotta, mieluummin ainakin 10v.

 

[pulatunnus]

Vaikka en mikään tekniikka ekspertti olekkaan niin jotenkin on vaikea kuvitella että on osia jotka lahoavat ennakoitavasti neljässä vuodessa vaikka käyttäjän kulutusta ei tiedettäkkään ennakkoon.

Siis kysytkö onko sellaista ylipäätään olemassa ?
On olemassa komponentteja ja tuotteiden joiden elinikä on jokin, esim neljävuotta, tai jotain muuta.
Jotkin voi olla sellaisia että jonkin määräajan jälkeen elinkaari vaan loppuu, ja sen jälkeen tuote enemmän tai vähemmän käyttökelvoton. Jos tuotteen kompoentin vaihto kannattavaa niin usein suunniteltu niin että tuollainen komponentti on vaihdettavissa. Kaikissa se ei ole kannattavaa. Ja laitteen on ns kertakäyttäisiä.

Tyypillisiä esimerkkejä komponenteja joiden toimintaan kriittisesti liittyy akut ja paristot. tai jotkin anturit.

Sitten on komponentteja joiden ominaisuudet jonkin ajan jälkeen on heikentynyt niin paljon että käyttökelpoinen raja ylitetty, osa voi olla lähinnä ajasta riippuvia, osa lähinnä käytöstä riippuvia, käyttämättömyys tai vähäinen käyttö voi jopa nopeuttaa vanhenemista. Akut , paristot sopii tähänkin, samoin tietyt kondensaattorit ja ledit ehkä ketjuun parhaiten sopivia esimerkkejä. Akut voi pitää sopivasta käytöstä, samoin konkat, LEDit taasen vanhenee (himmenee) käytön seurauksena (ketjuun sopii myös ne orgaaniset).
Mutta siis paljon koponentteja joilla käytöllä, että iällä on iso merkitys, ja niillä on se parasta ennen päivä.

Jos jätetään puhdas sonta pois, niin osa tuotteista voidaan suunnitella pidempi-ikäisiksi, mutta maksuhalua löytyy lähinnä kohteissa joissa hyödyt niin isoja että kannattaa maksaa. Monessa pitkäaikäisyys tarkoittaa myös tinkimistä joistain enemmän tai vähemmän tärkeistä ominaisuuksista.

 

[Raikku]

Toki jos vaikka tyyliin jonkun päälle tonnin Samsun käyrän 49".n ostaisi niin olisi mukavaa jos monta vuotta kestäisi.

 

[love_doctor]

Itsellä ja tutuilla käytössä vielä yllättävän paljon vanhempia LCD-näyttöjä ja töllöjä.
Vanhimmat edelleen toimivat littunäytöt noin 2006-07 ja töllöt 2009-10, eli kaikki vielä CCFL-taustavaloilla ennen LED-taustavalojen aikaa.
Jotenkin tuntuu näiden näkemieni laitteiden perusteella jotta paneeleiden laatu alkoi laskea jossain 2009-10 paikkeilla nopeasti samalla kun LED-taustavalot yleistyivät? Ei tavallaan käy järkeen koska ne ainakin lämpenivät paljon vähemmän kuin CCFL-moiset, mutta ainakin Samsungin varhaisia LED-taustavaloisia näyttöjä/töllöjä hajosi tuolloin töissäkin uskomattomia määriä jo parissa vuodessa
CCFL-taustavaloiset tuntuvat kestävän aikaa vaikka syövätkin sähköä, näytöissä taustavalonsa on toki hiipunut mutta säätövaraa kirkkaus-säädöissä on yleensä vielä reilusti.
Kyllä sen 500-800€ töllönkin pitäisi minusta kestää vähintään 7-8 vuotta, mieluummin ainakin 10v.

Ledeille on periaatteessa speksattu paljon pidempi käyttöikä kuin CCFL:llä. CCFL kestää lähteiden mukaan 20-40t tuntia, kun taas ledit esim. 40-100t tuntia (löytyy monta esimerkkiä kun googlaa ccfl/led backlight lifespan). Monissa uusissa halpanäytöissä on myös paljon pienempi virrankulutus, joten lämpöä muodostuu vähemmän ja sitä kautta kondensaattorien ja ledien käyttöikä pitenee. Esim. 24" näyttö voi kuluttaa vain 20-30W, kun jossain vanhoissa kulutus on yli tuplat ja pinta-ala paljon pienempi.

Hauskana yksityiskohtana google-haku tarjoaa myös infon 'You can expect an LED TV's backlight to last from 5 to 7 years on maximum brightness.'. Eli muualla lupaavat yli 4v elinaikaa.

Omassa käytössä ei ole yhtään ledivalaistua näyttöä vielä hajonnut. Aktiivisessa käytössä on kolme paneelia huoltovalikon mukaan noin 8-9h päivittäisellä käytöllä 365 päivää vuodessa ja vanhimmalla ikää jo melkein 9 vuotta ja tunteja noin 25000. Hiukan passiivisemmassa käytössä on 46" telkku myös vajaan 9 vuoden takaa ja 21" ledivalaistu TN-Acer vuodelta 2009. CCFL-valaistuja näyttöjä on yksi kulunut loppuun kun taustavalo ei enää syttynyt vaan jäi vilkuttelemaan. Sinänsä hyvä tuuri käynyt, ettei ole piirilevyillä kärähtänyt mitään. Neljän vuoden speksi uudelle kuulostaa aika naurettavalta, kun voi veikata, että nämä vanhat aivan hyvin saattaisivat vielä toimia seuraavat 4 vuottakin ongelmitta.