Kokemäelle aiotaan rakentaa jättimäinen jopa 500 megawatin datakeskus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kaotik
  • Aloitettu Aloitettu
Jos noita bitcoinia louhivia datakeskuksia tulee lisää niin kunnat saisivat kyllä luvan neuvotella sopimuksen, jossa vuokran lisäksi kunta saa prosentuaalisen osuuden louhimisesta käärittävistä voitoista. Voisi tienata sievoisen summan, jos arvo ampaisee nousuun.

Mutta tuskinpa kunnat ovat louhinnasta perillä edes sen vertaa, että tajuaisivat tuota pyytää.
 
Onko Suomessa tehty yhtään kannattavaa/tänne voittoa tuovaa yhteistyösopimusta tai yritystä ulkkisten kanssa koskaan?
 
Onko Suomessa tehty yhtään kannattavaa/tänne voittoa tuovaa yhteistyösopimusta tai yritystä ulkkisten kanssa koskaan?
Ei taideta tällä välitön rahastus metodilla paljoa juhlia. Minullakin on kuva että täällä puuttuu tahto tähdätä pitkän ajan hyötyyn sen välittömän hyödyn sijaan. Pskat jää sitten käteen kun homma on taputeltu.
 
Tässä tulee äkkiä mieleen tää terästehtaan perustaminen Inkooseen.

"Norjalaisen Blastrin tehtaalla aiotaan valmistaa vihreää terästä. Tuotanto voisi alkaa jo vuoden 2026 lopulla.

Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistäisi valmiina noin 1 200 henkilöä. Kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista."


En tiedä miten Inkoossa menee, mut toivotaan parasta.
 
Tässä tulee äkkiä mieleen tää terästehtaan perustaminen Inkooseen.

"Norjalaisen Blastrin tehtaalla aiotaan valmistaa vihreää terästä. Tuotanto voisi alkaa jo vuoden 2026 lopulla.

Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistäisi valmiina noin 1 200 henkilöä. Kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista."


En tiedä miten Inkoossa menee, mut toivotaan parasta.

Ei ole Wittusen hanke edennyt. Ja tuskin siitä etenee.
 
"Polittinen tahtotila lienee" se liemi joissa näitä projekteja synnytetään ja keitetään. Alla Kauppalehden 'kumppanisisältöä' eli suomeksi mainosta Iin kunnasta, jonne on noussut viime vuosina kymmeniä tuulivoimaloita. Nordic Generationiin Marko Salmela paljastaa jutussa korttinsa. Hänen mukaansa on olennaista että hankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja myös se että ne vietäisiin maaliin mahdollisimman nopeasti. Kääntäen tämän voisi ajatella sniin ettei hankkeita saisi millään tapaa kyseenalaistaa, vaikka ne närää poliittsissa päättäjissä herättäisivätkin.

Pitänee selvittää kuinka paljon massia nuo puhtaan energian hankkeet ovat Iin kuntaan tuoneet.




Kestävän kasvun edelläkävijä Ii ja puhtaan energian hankekehittäjä Nordic Generation ovat luottavaisia, että runsas, edullinen uusiutuva energia vetää puoleensa kestäviä teollisuusinvestointeja. Myös sijainti sekä työvoiman ja palveluiden saatavuus tekevät eteenpäin katsovasta kunnasta varteenotettavan toimipaikan vastuulliselle teollisuudelle.

---


Mihin tulevaisuudenusko sitten perustuu? Kestävä kehitys ruokkii sopivien investointikohteiden kysyntää ja tiukentaa pelisääntöjä. Silloin tarvitaan tarjontaa otollisella sijainnilla.

”Investointipäätöstä pohtiva teollinen toimija kysyy ensin, onko alueella riittävästi puhdasta energiaa ja koulutettua väkeä töihin. Nollapäästöinen energia ja vastuullisen tuotannon todistaminen voivat olla rahoituksen edellytys”, Salmela tiivistää.

---

Hanketoimijan näkökulmasta asiaa tarkasteleva Salmela allekirjoittaa lausuman.

”Ii on loistava esimerkki kunnasta, joka katsoo eteenpäin ja ottaa vastuuta kehittämisestä. Tukea saa kaavoitukseen ja luvitukseen, ja lisäksi annetaan selvät rajat mutta kerrotaan myös mahdollisuudet”, Salmela avaa.

Salmela katsoo myös, että päätöksentekoon asioita viedään nopeasti. Hän uskoo, että jouheva yhteistyö on seurausta Iin tahtotilasta, myönteisestä poliittisesta ilmapiiristä sekä kuntalaisten kauaskatseisuudesta.

On olennaista, että poliittiset, vaaleilla valitut edustajat suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti. Se tarkoittaa, että hankkeisiin liittyvät asiat on esitelty hyvin poliittisilla areenoilla. Näin yhteinen tahtotila on voitu saavuttaa, vaikka poliittisia näkökulmia riittää,” Salmela analysoi Iin hengen taustatekijöitä.
 
"Polittinen tahtotila lienee" se liemi joissa näitä projekteja synnytetään ja keitetään. Alla Kauppalehden 'kumppanisisältöä' eli suomeksi mainosta Iin kunnasta, jonne on noussut viime vuosina kymmeniä tuulivoimaloita. Nordic Generationiin Marko Salmela paljastaa jutussa korttinsa. Hänen mukaansa on olennaista että hankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja myös se että ne vietäisiin maaliin mahdollisimman nopeasti. Kääntäen tämän voisi ajatella sniin ettei hankkeita saisi millään tapaa kyseenalaistaa, vaikka ne närää poliittsissa päättäjissä herättäisivätkin.
....

Ii on aika kaukana kokemäeltä ja en nyt ihan muutenkaan tajunnut asiayhteyttä.

Toki kuntien välillä on järkyttävän isoja eroja byrokratian tehokuudessa.
 
Ylellä oli juttua siitä, kuinka 'datakeskukset eivät tuo merkittävää lisäarvoa Suomen taloudelle'.
IS on myös aamulla julkaissut jutun 'datakeskushuumasta'



Manner nostaa varoittavaksi esimerkiksi Irlannin, jossa datakeskusten energiankulutus ylitti pari vuotta sitten kaupungeissa sijaitsevien kotitalouksien kulutuksen. Datakeskukset nielevät maan energiankulutuksesta noin viidenneksen. Asiantuntijat ovat varoitelleet, että tekoälyn yleistyminen on nostamassa osuuden noin kolmannekseen muutamassa vuodessa.

Suuri osa datakeskusten vaatimasta energiasta tuotetaan yhä fossiilisista lähteistä, eikä uusiutuvan energian tuotanto ole pysynyt kehityksessä mukana.

– Jos Irlanti on yhtään esimerkki siitä, mitä muissa länsimaissa tulee tapahtumaan, niin kyllä se vähän jännittävältä näyttää, Manner sanoo.

---

Manner on kriittinen myös datakeskusten tuomista taloushyödyistä.

Suomen hallituksen mukaan hankkeet kertovat Suomen houkuttelevuudesta kansainvälisille sijoittajille. Manner kuitenkin huomauttaa, että Suomelle datakeskukset ovat alhaisen jalostusasteen liiketoimintaa.

Palvelinkeskukset tuottavat palveluita ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön myytäväksi, ja Suomen roolina on tarjota yhtiölle rakennusten ylläpito ja energia.

– Nehän vain pyörittävät palvelimia, jotka tekevät palvelua. Se tuotetaan Suomessa olevassa palvelinkeskuksessa, mutta keskuksen pyörittäminen on ylläpitotyötä, Manner sanoo.




Useat asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että huumalla voi olla tylyt seuraukset.

Asiantuntijoiden huolen voi kiteyttää niin, että datakeskukset vaativat valtavasti energiaa ja yhteiskunnan varoin rakennettavaa infrastruktuuria, mikä saattaa nostaa sähkön ja sähkönsiirron hintaa kaikille. Samalla datakeskusten tuoma hyöty Suomelle jää pieneksi.
 
Ylellä oli juttua siitä, kuinka 'datakeskukset eivät tuo merkittävää lisäarvoa Suomen taloudelle'.
IS on myös aamulla julkaissut jutun 'datakeskushuumasta'



Manner nostaa varoittavaksi esimerkiksi Irlannin, jossa datakeskusten energiankulutus ylitti pari vuotta sitten kaupungeissa sijaitsevien kotitalouksien kulutuksen. Datakeskukset nielevät maan energiankulutuksesta noin viidenneksen. Asiantuntijat ovat varoitelleet, että tekoälyn yleistyminen on nostamassa osuuden noin kolmannekseen muutamassa vuodessa.

Suuri osa datakeskusten vaatimasta energiasta tuotetaan yhä fossiilisista lähteistä, eikä uusiutuvan energian tuotanto ole pysynyt kehityksessä mukana.

– Jos Irlanti on yhtään esimerkki siitä, mitä muissa länsimaissa tulee tapahtumaan, niin kyllä se vähän jännittävältä näyttää, Manner sanoo.

---

Manner on kriittinen myös datakeskusten tuomista taloushyödyistä.

Suomen hallituksen mukaan hankkeet kertovat Suomen houkuttelevuudesta kansainvälisille sijoittajille. Manner kuitenkin huomauttaa, että Suomelle datakeskukset ovat alhaisen jalostusasteen liiketoimintaa.

Palvelinkeskukset tuottavat palveluita ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön myytäväksi, ja Suomen roolina on tarjota yhtiölle rakennusten ylläpito ja energia.

– Nehän vain pyörittävät palvelimia, jotka tekevät palvelua. Se tuotetaan Suomessa olevassa palvelinkeskuksessa, mutta keskuksen pyörittäminen on ylläpitotyötä, Manner sanoo.




Useat asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että huumalla voi olla tylyt seuraukset.

Asiantuntijoiden huolen voi kiteyttää niin, että datakeskukset vaativat valtavasti energiaa ja yhteiskunnan varoin rakennettavaa infrastruktuuria, mikä saattaa nostaa sähkön ja sähkönsiirron hintaa kaikille. Samalla datakeskusten tuoma hyöty Suomelle jää pieneksi.
Naurettavinta tässä hommassa on taas se, että ei tarvitse olla ihmeellinenkään asiantuntija, tajutakseen juurikin tuon, että datakeskukset ovat huono bisnes, maan kokonaisuuden kannalta. Varsinkaan, kun ei rajata, mitä niissä datakeskuksissa tehdään, niin päästään eritääin helposti tilanteeseen, jossa energiaa heitetään harakoille valtavia määriä, sähkön hinta nousee rajusti ja tuotto keskuksesta on lopulta todella minimaallista, kun katsotaan koko valtion kannalta.

Luonnollisesti varoittavista esimerkeistä ei osata ottaa opiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
269 756
Viestejä
4 662 405
Jäsenet
76 496
Uusin jäsen
oskaraspvik89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom