No raudasta voi olla montaa mieltä, perus iPadeissäkin on kyllä ihan kilpailukykyinen suoritin. Näytöt noissa on nykymittapuulla varsin heikot, mutta kyllä itseä on kauhistuttanut enemmän käyttää saman aikakauden Samsungin Galaxy Tab A:ta (molemmat vuodelta 2018). Erona on se, että iPad on edelleen täysissä verissä joka päiväisessä käytössä ja Samsung lähinnä käyttökelvoton tökkivien sovellusten takia. Eikä ne valikotkaan enää kovin sulavasti toimi.
Toki, kuten sanoin, jokaiselle jotakin. Väitän kuitenkin edelleen, että 260€:lla ei saa yhtä sulavasti toimivaa tablettia. Mutta USB-C, LTE ynnä muut ominaisuudet kyllä uupuu alemman hintaluokan iPadistä.
No Galaxy Tab A vuodelta 2018 oli jo tullessaan aivan sieltä raudan alapäästä. 1.4GHz A-53, onnea sen kanssa, juuri ja juuri riitti perusselaamiseen ja sovelluksiin tuolloin ja nykyään on heikkoa juu, lähipiirissä juurikin yks SDM425 SoCilla oleva tabletti.
A-53 on suunnittelua vuodelta 2012, vaikka yleistyikin vasta myöhemmin, on alun alkaenkin suunniteltu virransäästöytimeksi, ei suorituskykyiseksi.
Jostain syystä tuona aikana tabletteihin laitettiin aivan uskomatonta kuraa, siinä, missä samaan aikaan puhelimista löytyi rautaa, jolla pyörittäis työpöytää ja raskata käyttöä mennen tullen, SDM835-855. En tiedä onko suunnittelijat halunnu oikein rangaista kuluttajia kun ei se kaikkien kannalta järkevin vaihtoehto, eli modulaarinen ei ole kelvannu ja alun alkaen kaikki valmistajat piti tablettia typeränä väliinputoajaleluna, jota kukaan ei osta. Tuskin, mutta väkisinkin tulee mieleen, että kuluttajaa vähän näpäytetty inssien toimesta.
Toki tällä hetkellä järkeviä modulaarisia tai edes sen mahdollistavia viritelmiä on hyvin vähän ja ne on ylihintaisia.
Tuon 5. genin iPadista löytyvää Applen A9:iä pitäis verrata ARM A-17 tai A-57:kaan. Esim. Galaxy Tab S vudeolta 2014 on huomattavasti käytettävämpi, siinä kun on vaivauduttu käyttämään ihan "oikeita" ytimiä. Joka tapauksessa, mitään tehokasta rautaa noi Applen sen aikaset ei sinällään ole, avainsana on se softan optimointi. Se on se kaikista tärkein ja siitä maksetaan. Tietysti purkkakoodia helppokäyttöisillä työkaluilla on helpompi tehdä, sitä varten tarvitaan taas tehoa.
Voi miettiä esimerkiks vanhempia käyttiksiä yms tai kuinka pieneen pakettiin mahtuukaan Assembylla tehty käyttis tai mikä tahansa ohjelma vs kuinka älyttömästi joku nettiselaimessa oleva kökötys taikka Java vie, vaikka toiminta olis paljon yksinkertaisempaa.
Mutta nykyisin on Samsungin tämän hetken halpiksessakin, eli 150 euron (joo, tarjoushinta) A8:ssa sentään 2x A-75 + 6x A55, sama kuin tässä.
Eli täysin eri planeetalta olevia laitteita vrt. tuo vuoden 2018 Tab A ja vastaavat. Runsailla kelloilla olevaa A-53:sta vois kuvata C2D:ksi, periaatteessa sillä jotenkuten pärjää peruskäytössä edelleen, muttei oikeasti. A-75 ja 76 on jotakuinkin Sandya ja Haswellia käyttökokemukseltaan. Mutta muistia on tosiaan edelleen vain 3-4GB, näissä, siinä, missä luureissa on aivan älyttömiä määriä, reilusti yli 8. 12GB muistilla oleva luuri ei ole harvinaisuus.
Enemmän kuvittelis tabletissa sitä tarvitsevan kun on isompi ruutu ja voi käyttää työpöytämoodissa selainta ja runsaasti välilehtiä auki yms.. Eli suunnittelu mallia hv- ja päinvastoin on edelleen voimissaan.
Mutta todellakin ovat käytettäviä vai eikö muka Sandy Bridge 8 gigalla ole tänä päivänä riittävä peruskäyttöön? Pitkälti siihen tuo vertautuu.
Virransäästöytimien käyttäminen ensisijaisina suorittimana lähes loppunu, ilmeisesti 10 vuotta vanhat oikeasti luumut ja vanhat prossut telkkareihin on vihdoin loppunu varaston nurkista kesken ja A-53:t laitetaan nykyään niihin. Vanhemmat tehoytimet eli A-72:t menee taas näköjään kaikki Raspi 4:n tarpeisiin, joten ei pääse siinäkään muut nyt myymään heikkotehoisempia vaihtoehtoja vaan jo heikoin lähtökohta on melko tehokas.
Nyt kun prossuja käyty läpi niin sitten tallennustila vähän ongelmallista näistä. Edelleen tableteissa mennään eMMC:llä valitettavasti. Tai kysehän on tarkennettu siitä, että millainen muistiohjain niillä NAND piireillä on. Apple ei erittele onko se nyt UFS vai eMMC, mutta ilmeisesti jokin oma muistiohjain, joka ei mene kumpaankaan tuohon standardiin, mutta on suorituskyvyltään lähempänä UFS:ää tai yli.
Tämäkään ei ole mikään kustannuskysymys enää kun katsoo mitä SSD maksaa ja mitä eMMC paketit.
.
. Jotenkin olin kuvitellut, että Miracast mahdollistaa vaan peilauksen. Mulla oli joskus vuosia sitten Miracast tabletti mutta se taisi olla Windows 7 aikakautta. Muistaakseni piti olla joku kolmannen osapuolen sovellus, kun yritti yhdistellä.
