Kiipeily

[Resetor]

Kiipeily on liikunnan muoto, jonka harrastusmäärät ovat Suomessa jatkuvasti kasvussa. Moni tuota lajia on kokeillut ja useat siihen jääneet koukkuun.

Mitä kiipeily tarjooa:
Kiipeily tarjoaa pulmia, jotka ratkaistaan pelisilmällä, voimalla, notkeudella ja kestävyydellä. Monipuolista liikuntaa siis ennenkaikkea.

Kiipeilyssä on mukana vahvaa yhteisöllisyyttä. Kaverukset, joista toinen varmistaa toista, eli takaa sen että pudotessa köysi ottaa kiinni, eikä tulla maahan asti, siinä syntyy helposti pitkiä ystävyyssuhteita. Porukalla haastavien, ehkä vielä ratkaisemattomien kiipeilyhaasteiden pohtiminen hitsaa porukkaa hyvin yhteen.
Ulkokiipeilypaikat tarvitsevat väkisin kunnostusta säännöllisin väliajoin ja ulkopaikkoja käyttävien tottakai on asiallista talkoisiin osallistua, niissä harvoin on kovin vakava meininki.

Mitä kiipeily on:
Kiipeillä voi muuten vain, lähtökohtaisesti siinä kuitenkin pyritään ylöspäin jollain tietyllä tavoin.

Sisällä kiipeily on tyypillisesti erillaisia reittejä. Reitit on eri kiipeilypaikoissa merkattu eritavoin. Lähtökohtaisesti saman väriset otteet kuuluvat samaan reittiin. Sisäkiipeilyn reitit merkitään numeroilla ns. greideillä. Helpot reitit alkavat 4:lla, josta vaikeusasteet nousevat yleensä 8:n asti. Suurin osa muroistakin pääsee 5 tason reitit ylös vaikka ensimmäistä kertaa olisi lajin parissa. Yleensä 6 tason reitit eivät enää noinvain taivu. Kun lähdetään menemään kohti 7 ja 8 tason reittejä, niin ne selvittävät kiipeilijät vähenevät exponenttiaalisesti ja niiden osalta harrastustaustaa vaaditaan vuosia.

Ulkona on myös reittejä, näitä reittejä ei ole lähtökohtaisesti merkattu kallioon mitenkään, mutta esimerkiksi pultteja seuraamalla voi saada viitettä siitä mihin suuntaan reitin olisi tarkoitus mennä. Ulkoreittejä on ihan internetin sivuillakin https://27crags.com/ mutta myös painetuilla kiipeilyoppailla on oma käyttäjäkuntansa.

Kiipeilystä löytyy tunnelmaa

Kiipeily jakautuu sisä ja ulkokiipeilyyn:

Sisällä kiivetään köysivarmistuksella tai hyvien patjojen päällä matallimmilla seinillä ilman köysiä.
Köysikiipeily jakautuu sisällä yläköysi (toprope) ja alaköysi (lead/sport) kiipeilyyn. Yläköysikiipeily soveltuu aloittelijallekkin, koska köysi on aina ylhäällä valmiiksi kiinni, ei köyteen edes varsinaisesti voi pudota. Enemmän harrastaneet yleensä siirtyvät jossain vaiheessa alaköysi kiipeilyyn. Alaköysikiipeillessä, siis liidatessa köyttä ei ole valmiiksi seinällä, vaan sitä kiinnitetään sulkurenkaisiin sitä mukaan kun päästään ylöspäin.

Ulkona on mahdollista boulderoida kevyet siireltävät patjat putoamista pehmentämässä, köysikiipeillä, jääkiipeillä jne.
Boulderointi ulkona keskittyy yleensä erillaisten siirtolohkareiden päälle kiipeämiseen. Köysikiipeily ulkona on mahdollista niin yläköydällä kuin liidatenkin niin kutsuttua sportti kiipeilyä käyttäen jo valmiiksi kallioon porattuja ankkureita (ks. sisäkiipeily). Ulkokiipeilyn lisämahdollisuus on erillaisia kiiloja ja laajenevia varmistuksia käyttäen kiivetä valmiiksi pulttaamattomiakin reittejä, jota kutsutaan tradi-kiipeilyksi.
Huomaa että ulkokiipeilyn pariin ei ole suotavaa kenenkään hakeutua kylmiltään, vaikka kokemusta sisäkiipeilystä olisikin. Ulkokiipeilyssä joutuu olemaan huolellinen eri luonnon kallioden käyttäytymis, parkkeeraus jne. ohjeistuksien kanssa. Pahimmassa tapauksessa huolimattomuudella kiipeily-yhteisö saattaa menettää arvokkaan kiipeilykallion. Ennen ulkokiipeilyn aloittamista suositellaan siihen omaa kurssiaan tai vähintään että lähdetään jonkun kokeneemman matkassa.

Kiipeilyn turvallisuus:
Kiipeilyssä on vakava putoamisen riski. Ulkona ja sisälläkin putoamiset voivat olla selkeästi yli 10 metriä, jolloin vakavan vammautumisen ja kuoleman riski on todellinen.

Sisäkiipeilyyn köysillä on olemassa omat kurssinsa, joiden avulla saa perusosaamisen turvalliseen köysikiipeilyyn ja sen varmistamiseen. Ulkokiipeilyyn on myös omat kurssinsa. Kiipeilykurssit ovat kaikki suositeltavia ja vaikka ne eivät ole ilmaisia, niin yleensä kylkiäisenä tulee sen verran ilmaiskäyntejä paikalliselle salille, että senkin voi laskea pois kurssihinnasta.
Kurssit käytynä, kun tietää mitä tekee, niin kiipeily on turvallinen harrastus.

Suomessa on kiipeilijä kuollut viimeksi joskus 90-luvun alkupuolella, mutta joka vuosi kutakuinkin jokunen vakavampi loukkaantuminen sattuu... Yleensä ulkokallioilla.

Kiipeilyn loukkaantumismäärät vuosittain ovat hyvin vähäiset. Kiipeilyliiton kautta otettu vakuutuksen vuosimaksu on jotain 60€ luokkaa ja sillä saa vielä Kiipeily lehdenkin muutaman kerran vuodessa. Vakuutusyhtiö ei turhaa taloudellista riskiä ota, joten jos tuolla hinnalla saa vuoden vakuutuksen, niin turvallinen laji on kyseessä.

Kiipeilyharrastus hintansa puolesta:
Kiipeilyhalleissa pääsymaksut vaihtelevat 8-12€ välillä (opiskelijoille on alennuksensa).
Alkuun päästäkseen halleilta saa kiipeilykenkiä vuokrattua. Ostettuna kengät tyypillisesti maksavat 80-130€.
Köysikiipeilijälle valjaat ja varmistuslaite tulevat jossain vaiheessa hankintalistalle, niistä joutuu köyhtymään 60-100€. Muut varusteet tulevat vastaan vasta pidempään harrastaneella, joten niistä ei enempää.

Urheilukiipeily:
Suomalaiset ovat viimevuosina menestyneet myös ulkomailla. Suomen pienet kiipeilijämäärät huomioiden suomalaisten kiipeily huippujen taso on kova.
Suurimpana saavutuksena tältä vuodelta (2016) on Nalle Hukkataipaleen ulkona boulderoima mahdollisesti maailman ensimmäinen 9A tasoinen reitti, joka siten olisi maailman vaikein kiivetty boulder reitti.
Myös naisten osalta Anna Laitinen sijoittui 2016 hienosti pohjoismaiden mestaruuskisoissa.

Kuinka aloittaa kiipeily:
Suomesta löytyy kaikilta suuremmilta paikkakunnilta sisäkiipeilypaikka ja monelta pienemmältäkin paikkakunnalta alkaa löytyä jonkinlaisia puitteita.

Kaverin kanssa tuota kannattaa lähteä kokeilemaan. Jokaisessa kiipeilypaikassa henkilökunta auttaa alkuun, hehän haluavat että tulet uudestaankin. Kiipeilyhallista saa vuokrattua kaiken tarvittavan. Joustavat sisäliikuntavaatteet ovat siis ainut mitä tarvit mukaan.

Paikallisen kiipeilyhallin löytää helpoiten googlaamalla Kiipeily ja oma paikkakunta.

Inffo niin suppeana kuin sen osasin kirjoittaa, jos siinä on jotain mitä voi parantaa tai korjata, niin pistäkää pm.

 

[Resetor]

Itselläni kiipeilytaustaa nyt pari vuotta takana. Puolison kanssa tuo yhdessä aloitettin, kun haluttiin harrastus josta molemmat saisi jotakin. Muutaman kerran jälkeen laji sitten imi puoleensa aivan täysin.

Kropalle tuo laji on tehnyt erittäin hyvää. Hartiat on levinneet, ryhti ehkä parempi, käsivarsiin on ilmestynyt lihakset...

Tällä hetkellä siis sisä ja ulkokiipeilen, sisällä ala ja yläköyttä, boulderia lähinnä edellämainittujen treeninä.
Ulkona kiinnostaisi tuo tradi puoli, mutta siihen pitäisi kaveri vielä saada puhuttua ympäri ja saada säästettyä se toiminta tonni varusteisiin.

Ulkona on tullut käytyä Ruotsin kalliotakin katsomassa Dödlarsberget, Niemisel jne. Tällähetkellä ulkona menee 6A ja sisällä 6B.

 

[Resetor]

Posti toi hemmetin ylihintaisen Edelridin uutuuden Ohm:n kotiovelle muutama päivä sitten ja kokeilemaan piti päästä...

http://www.edelrid.de/en/ohm/

Paikallisella salilla tuttu minua kevyempi 50kg vs. 80kg varmistaja ja härpäke kokeiluun. Köytenä joku perus edullisen pään 9,8mm. Neljäs klippi kiinni, siitä ylöspäin noin 1m ja köyteen hyppy. "Pannutus" ei tuntunut ollenkaan pahalta, tipuin ensimmäisen ja toisen jatkon väliin. Varmistajan näkökulmasta kokemus oli varsin miellyttävä jota kuvasi naurunremakka. Varmistaja ei käytännössä noussut maasta irti.

Laite siis toimii juuri siihen mihin sen hankin, eli mahdollistaa liidaamisen huomattavasti kevyemmän varmistajan kanssa ja pannuja voi ottaa niin paljon kuin sielu sietää. Laite poistaa aika tehokkaasti mahdollisuuden että liidaaja pudotessaan potkaisee varmistajaa päähän ja ulkona mahdollisuus lyödä johonkin hyllyyn tai kiviin itsensä.

 

[minix]

Kävin tuossa viime viikolla yläköysikiipeilyn aloittelijakurssin ja kovan kipinän se sytytti. Heti liityin paikalliseen seuraan sekä kiipeilyliittoon.
Kiipeilyn loppua kohden katosi voimat näpeistä kyllä totaalisesti, mutta kyllähän ne kehittyy kiipeilemällä.

 

[Resetor]

Kävin tuossa viime viikolla yläköysikiipeilyn aloittelijakurssin ja kovan kipinän se sytytti. Heti liityin paikalliseen seuraan sekä kiipeilyliittoon.
Kiipeilyn loppua kohden katosi voimat näpeistä kyllä totaalisesti, mutta kyllähän ne kehittyy kiipeilemällä.

Hienoa, että on uusi harrastaja lajin parissa. Ensimmäisinä kuukausina tärkeintä on ylipäätänsä kiivetä ja varmistaa. Jos on mahdollista, niin joku tekniikkakurssi, joka siis keskittyy ihan kiipeilytekniikan perusteisiin kannattaa käydä. Kun käy tekniikkakurssin heti alkuun, niin mahdollisuus, että oppii kiipeämään "väärin" on pienempi ja toisaalta siellä neuvotaan ne ensimmäiset kompastuskivet.

Hetken aikaa kun olet kiivennyt, niin sormiin alkaa tulla voimmaa. Seuraava ongelma on että sormissa on voimaa, mutta nivelet eivät ole tottuneet sellaiseen rasitukseen. Tuossa ihan oikeasti kannattaa kuunneella itseään, jos niiden grimppejen kiipeäminen sattuu, niin ne reitit voi jättää kiipeämättä.

Nykyään facebookin aikaan kiipeilyseuran löytäminen on helloa. Melkein joka kaupungissa taitaa olla kiipeilyryhmä josta voi kysellä kiipeily ja varmistusseuraa.

 

[Resetor]

Aloitusviesti on kyllä parhaimmistoa, ilmeisesti vaan io:ssa ei hirveästi kiipeillä. Itselläni on takana vuoden verran aktiivisempaa kiipeilyä, enimmäkseen boulderointia. Yläköysittelyä kalliolla ja jäällä on tullut myös koitettua. Kesää tässä jo kovasti odottaa, että ulkohommiin pääsisi.

Seuraavaksi pitäisi viedä vaimo harjoitteleman varmistamista, jotta pääsisi yhdessä ulos köydellä kiipeämään

Itselläni jää on vielä täysin kokeilematta, toisaalta en siihen suunnatonta mielenkiintoa edes koe. Nyt olisi mielenkiinto noissa tradi hommissa, mutta kukkarossa ei vielä ole sitä toiminta tonnia kerättynä.

 

[Jahonnes]

Itse olen harrastanut jonkinlaista on-off kiipeilyä nyt muutaman vuoden. Saan aina intoa ja motivaatiota muutamaksi kuukaudeksi, mutta aina välillä tulee joko motivaatiokatkoja tai muita esteitä minkä vuoksi homma välillä jää. Nyt on taas hyvä kausi päällä kun vaimokin vakavien sairasteluiden jälkeen on päässyt liikunnan makuun ja lähti mukaan kokeilemaan yläköysikiipeilyä.

Itsellä kiipeily alkoi Pasilassa boulderoinnilla, ja siihen se on nyt useamman mutkan jälkeen taas palannut. Vaimon kanssa käyn lähinnä Tapanilassa yläköydellä, missä varmistelen häntä ja kiipeilen itse itsevarmistavilla ja vähäsen boulderoin. Kesäksi olisi pitkästä aikaa tavoitteena aktivoitua ulkoboulderointiin ja saada ehkä greidiäkin ylemmäs. Liidaaminen ja oma ylälöysikiipeily on nyt jäänyt lähes kokonaan pois kun en oikein jaksa varmistuskavereiden hankkimista enää harrastella. Siinä kun joutuu olemaan jollain tapaa sosiaalinen.

Boulderinti tuntuisi tarjoavan parhaan mahdollisen korvikkeen perinteiselle kuntosaliharrastamiselle, joka taas on kuolettavan tylsää. Viimeiset vuodet olenkin vain juossut ja kiipeillyt ylläpitääkseni kuntoani, ja tämä on tuonut itselleni täysin riittävän kuntotason.

Suosittelen itse asiassa kiipeilyä jokaiselle joka haluaisi kuntoaan kehittää, mutta ei erityisemmin pidä liikunnasta. Kannattaa ainakin kokeilla. Kiipeilyn aloittaminen ja harrastaminen onnistuu myös täysin yksinkin, et tarvitse siihen kaveria tai ryhmää. Nyt kun noita boulderointihallejakin on tupsahtanut jokaiseen kaupunkiin, ei kokeilemisen kynnyskään ole enää järin korkealla. Sen kuin vain marssii paikan päälle, vuokraa kengät ja hyppää seinälle. Tämä ei vaadi minkäänlaisten kurssien käymistä, tai varusteiden hankkimista. Ihan vain tavallisilla sisäliikuntavälineillä pärjää, joskin kengät joutuu siis vuokraamaan. Myös köysikiipeilypaikoissa on mahdollisuus harrastaa ja kokeilla lajia yksin joko boulderoiden tai itsevarmistavia laitteita käyttäen. Jos pystyt kiipeämään tikkaita, pystyt kiipeämään kiipeilyseinällä. Vaimoni pystyy kiipeillessä käyttämään vain yhtä kättä, eikä se ole häntä estänyt harrastusta aloittamasta. Jos itse olisin tästä yksinkiipeilemisen mahdollisuudesta nuorempana tiennyt, olisin todennäköisesti aloittanut lajin jo vuosia aiemmin.

 

[minix]

Lauantaina käytiin jääkiipeilyn sm-kisat Oulussa, ja finaali kokonaisuudessaan on katsottavissa Yle Areenassa.

Naisten kisa ei nyt erityisen mielenkiintoinen ollut, mutta miehissä nähtiin komeita suorituksia.

 

[minix]

^^ no totta, olihan siitä jo jokunen viikko


Kello 20.10 alkaa CWIF finaalilähetys. Eli boulderointi lajina ja stream näkyy Youtubessa. Semifinaalit oli aiemmin tänään, ja ihan kovia nimiä siellä on mukana. Shauna Coxsey on valitettavasti ainoastaan kommentaattorina, mutta löytyy sieltä sekä miehistä että naisista ihan maailman huippuja. Odotan viihdyttävää finaalia

 

[Resetor]

Salmisaareen tuli tehtyä päiväreissu. Tukkosta oli oma kiipeeminen ja ei oikein sellaisia kiinnostavia, hyviä reittejä tuntunut löytyvän tai ne oli kiivetty loppuun (eli paskasia).
Metrejä tuli kyllä kiivettyä, että ei sikäli...

 

[Jahonnes]

Aika usein muuten kiipeillessä, varsinkin boulderoidessa tulee se "tänään ei ole hyvä päivä"-fiilis. Oletettavasti tämä johtuu ainakin omalla kohdalla siitä, että on tullut kiivettyä/reenattua liikaa ja nukuttua/pidettyä liian vähän välipäiviä. Kuitenkin nuo greidit ovat aika pitkälti riippuvaisia siitä oman suorituskyvyn äärimaksimista, jolloin tuo alentunut fyysinen suorituskyky johtaa sitten niihin huonoihin päiviin ja pettymyksen tunteisiin. Nyt on itellä pitkästä aikaa jopa 3 päivän mittainen tauko menossa muutoin melko hektisessä treeniputkessa, enkä malta odottaa huomista Tapanilan reissua. Vaikkakin eniten houkuttaisi lähteä kokeilemaan Pasilan bouldereita kunnolla palautuneena. Ne kun ovat tuntuneet tökänneen viime aikoina enimmäkseen siihen "tänään ei oikeen lähde"-fiilikseen. Voi myös olla, että sitä on oikeasti vain huonompi kiipeämään kuin mitä kuvittelee, ja ne liian korkealle asetetut odotukset sitten tarjoavat niitä pettymyksen tunteita. Mene ja tiedä.

 

[minix]

Menetin tuossa Salmisaaren neitsyyteni. En tiedä miksi, mutta köysireitit eivät meinanneet avautua yhtään. Ehkä syynä oli sitten se, että olen tottunut kiipeämään seuran seinällä (viisi linjaa), joiden reitit ovat jo tuttuja, ja se on tehnyt kiipeämisen siellä hieman liian helpoksi. Nyt oli sitten pari metriä korkeammat seinät ja tuntemattomat reitit, niin jo 5A:t aiheutti ongelmia. Silti onnistuin (onneksi) yhden 6A:nkin toppaamaan. No, tämä nyt oli tälläinen tutustumiskäynti ja seuraavalla kerralla kiipeäminen tuolla on jo varmasti huomattavasti helpompaa.

Salmisaaren boulder alue ei kauheasti vakuuttanut, mutta se nyt taitaa olla siellä lähinnä "sivutuotteena". Boulderit meni kuitenkin paremmin kuin köysikiipeilyt, ja kyllä se boulderointi vaan on hauskaa hommaa. Paremmalla tasolla tuntuu nuo boulderit menevän. Ehkä mulla on myös ongelmaa kestävyyden kanssa, ja sen takia nuo köysireitit aiheuttaa enemmän ongelmia.

 

[Resetor]

Menetin tuossa Salmisaaren neitsyyteni. En tiedä miksi, mutta köysireitit eivät meinanneet avautua yhtään. Ehkä syynä oli sitten se, että olen tottunut kiipeämään seuran seinällä (viisi linjaa), joiden reitit ovat jo tuttuja, ja se on tehnyt kiipeämisen siellä hieman liian helpoksi. Nyt oli sitten pari metriä korkeammat seinät ja tuntemattomat reitit, niin jo 5A:t aiheutti ongelmia. Silti onnistuin (onneksi) yhden 6A:nkin toppaamaan. No, tämä nyt oli tälläinen tutustumiskäynti ja seuraavalla kerralla kiipeäminen tuolla on jo varmasti huomattavasti helpompaa.

Salmisaaren boulder alue ei kauheasti vakuuttanut, mutta se nyt taitaa olla siellä lähinnä "sivutuotteena". Boulderit meni kuitenkin paremmin kuin köysikiipeilyt, ja kyllä se boulderointi vaan on hauskaa hommaa. Paremmalla tasolla tuntuu nuo boulderit menevän. Ehkä mulla on myös ongelmaa kestävyyden kanssa, ja sen takia nuo köysireitit aiheuttaa enemmän ongelmia.

Salmisaaren kiipeilijämäärät on niin suuret että valitettavasti aika tuoreetkin reitit paskaantuu aika nopeasti ja siten ne on vaikeampia kiivetä. Greidaus tuntuu myös heittelevän, mikä on toki ymmärrettävää kun miten pirussa greidataan 15m liidi linja ja 8m yläköysilinja.

Oikeastaan salmisaaressa aika toistuva teema näytti olevan, että reittiä tehdessä ei pahemmin liidauksen klippejä ole mietitty vaan useampi reitti mitä kiipesin pakotti klippaamaan typerän ylös pari ensimmäistä klippiä, jolloin tontitus on mahdollista.

En kiivennyt salmisaaren bouldereista kuin muutaman lämmittelyksi, kyllä niissä ihan joku idean tuntui olevan.

Nojoo, kävin eilen Tampereen kiipeilykeskuksessa ja olin huomattavan paljon tyytyväisempi reittivalikoimaan.

 

[Piik]

Nyt jotain vinkkejä miten/mitä kannattaisi kotona treenata niinä päivinä kun ei käy kiipeilemässä/boulderoimassa?
Gripperi löytyy ja leukoja olen käynyt vetämässä sekä ihan vaan roikkumassa mahdollisimman pitkään, onko muita lihasryhmiä mitä teillä tulee mieleen?

 

[minix]

Näin aloittelijana yritän antaa pientä vinkkiä; leuat on periaatteessa varmaankin se kuningasliike. Myös kyykky lienee parhaita liikkeitä. Se antaa enemmän ponnistusvoimaa, josta on monesti kiipeilyssä hyötyä. Jos kotona ei ole tankoa eikä halua käydä salilla kyykkäämässä, niin esim. pistoolikyykyt ovat tehokkaita (yhden jalan kyykyt). Alkuun kannattaa ottaa tukea esim. oven karmeista, että pysyy pystyssä.

Kiipeilyä tukevien lihasten treenaamisen lisäksi tulisi kuitenkin myös muistaa ns. vastakkaiset lihakset, tai muuten lihakset kehittyvät epätasapainossa. Kiipeily kun käy huomattavasti esim. selkään, mutta ei rintaan. Tämän takia olisi fiksua tehdä penkkiä tai edes punnerruksia. Muuten ryhti kärsii

 

[minix]

Ihan näillä minuuteilla alkamassa boulderoinnin maailman cupin avauskilpailun finaali. Näkyy youtubesta:

 

[Resetor]

Tampereen kiipeilykeskus avaa uusissa tiloissa 2018
20 metriset köysiseinät ja 1000 neliötä kiivettävää.

Uudet tilat kommenttejen perusteella enemmän köysikiipeilyyn ja vanhat Nekalan tilat boulderiin.

Tampereen Kiipeilykeskus

 

[Resetor]

Ulkokausi avattu tänään yövuorojen välisellä intensiteetillä, mutta hitsivie oli nastaa hommaa pölyisten salien jälkeen saada raitista ilmaa.

Ihan yläköysittelemässä käytiin. Huomasi kyllä että talven aktiivinen sisätreeni oli tuottanut tulosta kun viime syksyn (itselleni) sikavaikea reitti taittui ilman suurempia ongelmia melkein hymyssäsuin.

Nojoo. Sormet oli 5 minuutin jälkeen aivan tunnottomat ja jaloissa ei pahemmin ollut tuntoa enää 15minuutin jälkeen lämpötila +3c, pientä tuulta etelästä.

 

[Resetor]

Spoileri: TRÄDI <3

Hyvillä harrastuksilla on tapana hiukan karata käsistä... Trädi kärpänen pääsi puraisemaan ja tämmöisellä setillä on aloiteltu.

 

[T_M_T]

Itse olen nyt muutaman vuoden on/off:ina käynyt boulderointihalleilla kiipeilemässä ja nyt uskaltauduin ensimmäistä kertaa maastoon lohkareita kipuamaan. On se vaan ihan eri maailma (hyvässä ja huonossa).

Itsehän tykkään enemmän boulderointihommista, kun ei tarvitse muuta kuin pädin (ulkona), kengät ja mankkaa. Loput on sitten fysiikasta kiinni (omasta ja ympäristöstä). Näin yksinkertaiselle ihmiselle on vain hyväksi kun on mahdollisimman vähän liikkuvia osia.

 

[yannara]

Nyt kesällä kandee kiipeillä vain ulkona. Kesällä noista lajeista ei muutenkaan tuu mitään, paitsi pyöräilystä

 

[minix]

Tapanilassa karsinnat käynnissä. Huomenna tulee sitten finaalit. Yle areena näyttää: Köysikiipeilyn SM ja PM, karsinnat

 

[Lumimies]

Herätellään tämmöinen vanha ketju eloon.
Tytön kanssa yritetty tehdä kiipelystä uutta harrastusta. Käyty noin kerran viikossa vuoden alusta, nyt otettiin vielä toinen päivä lisää. Boulderointia kun kylässä on boulderointi-halli. Melkein kaikki paikallisen 6a reitit menee suht. helposti mutta 6b tökkii heti (sormissa loppuu pitovoima). Vaikka tyttö tykkää niin kumminkin aika nopeasti loppuu into jos ei meinaa päästä reittejä eteenpäin (pääasiassa koska fysiikka ei vielä riitä) ja kärsii pienestä korkeanpaikankammosta (kuten minäkin).
Ehkä käydään ulkonakin kokeilemassa jos/kun kerkee jonkun kokeneemman mukaan.
Tavoitteeksi voisi heittää vaikka 6c vuoden loppuun mennessä, ei kyllä hajuakaan onko liian kova vai helppo tavoite

Tykkään myös tuosta sosiaalisesta ilmapiiristä mitä tuolla hallilla on.

 

[Resetor]

Herätellään tämmöinen vanha ketju eloon.
Tytön kanssa yritetty tehdä kiipelystä uutta harrastusta. Käyty noin kerran viikossa vuoden alusta, nyt otettiin vielä toinen päivä lisää. Boulderointia kun kylässä on boulderointi-halli. Melkein kaikki paikallisen 6a reitit menee suht. helposti mutta 6b tökkii heti (sormissa loppuu pitovoima). Vaikka tyttö tykkää niin kumminkin aika nopeasti loppuu into jos ei meinaa päästä reittejä eteenpäin (pääasiassa koska fysiikka ei vielä riitä) ja kärsii pienestä korkeanpaikankammosta (kuten minäkin).
Ehkä käydään ulkonakin kokeilemassa jos/kun kerkee jonkun kokeneemman mukaan.
Tavoitteeksi voisi heittää vaikka 6c vuoden loppuun mennessä, ei kyllä hajuakaan onko liian kova vai helppo tavoite

Tykkään myös tuosta sosiaalisesta ilmapiiristä mitä tuolla hallilla on.

Itse todennut, että 6B menee kyllä kun vaan on tekniikka, se 6C kohdalla pitäisi sitten olla jo fyysista voimaa enemmän. Tämä toki riippuu reitin tyypistä.
Itse myös 5 vuotiaan tytön kansa käyn ajoittain kiipeämässä, kärsivällisyyttä ei tahdo vielä olla riittävästi.

 

[Lumimies]

Toisaalta noilla nuorilla tuo kehittyminen on suhteellisen nopeeta verrattuna tämmöiseen ikäloppuun
Tuo oma likka kun ei muuten ole kiinnostunut mistään urheilemisesta tms niin hyvä että kiipeily on innostanut fyysiseen toimintaan (kotonakin pitää nyt hyppiä leuanvetotankoon).
Tuolla "omalla" hallilla on ollut muutaman kerran samaan aikaan eräs noin 7v poika. Juma mikä apina se oikein on, veteli yhden helpon (4/5) reitin selkä seinään päin ylös . Tosin on aloittanut ilmeisen aikaisin isänsä kanssa.

 

[Exe]

Tytön kanssa yritetty tehdä kiipelystä uutta harrastusta.

Minkä ikäinen tytär? Itseänikin kiinnostaisi palata kiipeilyn pariin pitkän tauon jälkeen, mutta oma kohta 6-vuotias ei taida olla sitä sorttia, joka kiipeilystä innostuisi. Tykkää enemmän rauhallisesta puuhalustelusta sormilla kuin fyysisestä suorittamisesta. Täyty kuitenkin jossain vaiheessa käydä kokeilemassa paikallisella keskuksella.

 

[Lumimies]

Kuukauden päästä 9.

 

[Vepasto]

No pääsihän sen vihdoinkin joku toinenkin ylös !

Onhan se tämä pieni kivi (9A) aiheuttanut päänvaivaa aika monelle. Glamouri tästä on kaukana jos vertaa Alex Hannoldin tempauksiin.

 

[eddye]

No pääsihän sen vihdoinkin joku toinenkin ylös !

Onhan se tämä pieni kivi (9A) aiheuttanut päänvaivaa aika monelle. Glamouri tästä on kaukana jos vertaa Alex Hannoldin tempauksiin.

Tämän kiven ympärillä on kyllä käynyt hyvä kuhina, boulderointi ja kiipeily yleisesti on saanut myös aika hyvin näkyvyyttä medioissa.

 

[eddye]

Tulipa eilen käytyä ensi kertaa kunnolla ulkona kiipeämässä. Fallbackan aurinkoisella sektorilla oli ihan hauskoja reittejä, kiveen maalatut graffitit tosin hieman hankaloittivat otteiden hahmottamista. Halligreideihin verrattuna mennään vähän eri skaalalla, mutta sentään yksi 6b nousu tuli otettua .

Hauskaa touhua ja pitää kyllä lähteä uudestaan, kunhan löytyy taas paremmin aikaa. Onko täällä suosituksia pk-seudun alueella tai lähistöllä, esim. noin 1h säteellä paikoista joissa olisi hyvää kiveä ja melko tasaiset laskeutumiset?

 

[Mr_Palikka]

Tulipa eilen käytyä ensi kertaa kunnolla ulkona kiipeämässä. Fallbackan aurinkoisella sektorilla oli ihan hauskoja reittejä, kiveen maalatut graffitit tosin hieman hankaloittivat otteiden hahmottamista. Halligreideihin verrattuna mennään vähän eri skaalalla, mutta sentään yksi 6b nousu tuli otettua .

Hauskaa touhua ja pitää kyllä lähteä uudestaan, kunhan löytyy taas paremmin aikaa. Onko täällä suosituksia pk-seudun alueella tai lähistöllä, esim. noin 1h säteellä paikoista joissa olisi hyvää kiveä ja melko tasaiset laskeutumiset?

Fallbackan muut sektorit kannattaa myös käydä katsomassa. Ainakin on vähemmän graffitia kuin aurinkoisella. Lintukalliolla on hyvä kiven laatu, melko matalaa ja paljon helppoja reittejä. Meilahti on yksi omista suosikeistani. Meri on hionut kiven todella mukavaksi, mutta siellä on kyllä liian kuuma tähän aikaan vuodesta.

 

[eddye]

Fallbackan muut sektorit kannattaa myös käydä katsomassa. Ainakin on vähemmän graffitia kuin aurinkoisella. Lintukalliolla on hyvä kiven laatu, melko matalaa ja paljon helppoja reittejä. Meilahti on yksi omista suosikeistani. Meri on hionut kiven todella mukavaksi, mutta siellä on kyllä liian kuuma tähän aikaan vuodesta.

Joo pitääpä ne muut sektorit myös käydä tsekkaamassa. Lintukallio on ollut tosiaan myös listalla, kun aikaisemmin asuin siinä ihan vieressä. Kiitoksia suosituksista!